UTUPub
Not a member yet
55238 research outputs found
Sort by
Erityisopettajien näkemyksiä lasten osallisuuden toteutumisesta erityisopetuksessa
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen erityisopettajien näkemyksiä siitä, miten lasten oikeus osallisuuteen toteutuu erityisopetuksessa. Lasten oikeuksia on pyritty turvaamaan erilaisilla sopimuksilla, joista merkittävin on ollut Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus lapsen oikeuksista. Sen noudattamiseen on moni valtio sitoutunut ja esimerkiksi Suomessa sopimuksen pohjalta on laadittu kansallinen lapsistrategia. Tämä strategia julkaistiin vuonna 2021 ja sen tärkeimpänä päämääränä on ollut varmistaa kestävän lapsi- ja perhepolitiikan toteuttaminen Suomessa.
Tutkimuksessani olen kiinnostunut selvittämään, millainen kokemus erityisopettajilla on lasten osallisuuden toteutumisesta erityisopetuksessa. Tarkastelen, miten lapsen oikeuksien sopimuksen erilaiset osallisuutta koskevat pykälät huomioidaan erityisopetuksessa ja miten lasten osallisuus ymmärretään erityisopetuksessa Shierin (2001) osallisuuden porrasmallin avulla. Tarkemmat tutkimuskysymykseni ovat:
Miten lapsen oikeus osallisuuteen huomioidaan erityisopetuksessa?
Toteutuuko lapsen oikeus osallisuuteen erityisopetuksessa?
Tutkimukseni aineisto koostuu kolmesta puolistrukturoidusta erityisluokanopettajan haastattelusta (n=3). Toteutin haastattelut etäyhteyksin Zoomin välityksellä ja niissä keskityttiin erityisopettajien kokemuksiin lasten osallisuuden tukemisesta ja toteutumisesta. Analysoin haastattelut teorialähtöisellä laadullisella sisällönanalyysilla.
Tutkimukseni tulosten mukaan oppilaiden osallisuus erityisopetuksessa on huomioitu. Tuloksista voidaan todeta, että lasten osallisuutta toteutuu kaikilla Shierin mallin tasoilla. YK: lapsen oikeuksien sopimuksen edellyttämän osallisuuden voidaan katsoa toteutuvan Shierin osallisuuden mallissa kolmen ensimmäisen tason jälkeen. Tulokset osoittivat, että tämä toteutui erityisopetuksessa. Haastatteluissa ilmeni, että opettajat kokivat erityisen tärkeänä kuunnella lapsia ja pyrkiä onnistuneeseen vuorovaikutukseen heidän kanssaan. Johtopäätöksien tulkinnassa tulee muistaa, että tutkimuksen otanta oli suppea ja lasten oma ääni ei tullut kuulluksi
Suolistomikrobisto ja eturauhassyöpä
Background: Although prostate cancer (PCa) is the most common cancer in men in Western countries, there is significant variability in geographical incidence. This might result from genetic factors, discrepancies in screening policies or differences in lifestyle. Gut microbiota has been recently associated with cancer progression, but its role in PCa is unclear.
Objective: Characterization of the gut microbiota and its functions associated with PCa. Design, Setting and Participants: In a prospective multicenter clinical trial (NCT02241122), the gut microbiota profiles of 181 men with a clinical suspicion of PCa were assessed utilizing 16S rRNA sequencing. Outcome measurements and statistical analysis: Sequences were assigned to operational taxonomic units, differential abundance analysis, α- and β-diversities, and predictive functional analyses were performed. Plasma steroid hormone levels correspondence to the predicted microbiota steroid hormone biosynthesis profiles were investigated.
Results and limitations: 181/364 patients were analyzed of which 60% were diagnosed with PCa. Microbiota composition and diversity was significantly different in PCa, partially affected by Prevotella 9, the most abundant genus of the cohort and significantly higher in PCa patients. Predictive functional analyses revealed higher 5-α-reductase, copper absorption, and retinol metabolism in the PCa associated microbiome. Plasma testosterone was associated negatively with the predicted microbial 5-α-reductase level.
Conclusions: Gut microbiota of the PCa patients differed significantly compared to benign subjects. Microbial 5-α-reductase, copper absorption and retinol metabolism are potential mechanisms of action. These findings support the observed association of lifestyle, geography, and PCa incidence.
Patient summary: In this report we found that several microbes and potential functions of the gut microbiota are altered in prostate cancer compared to benign cases. These findings suggest that gut microbiota could be the link between environmental factors and prostate cancer
Osakeyhtiön sivuuttaminen verotuksessa
Tutkielmassa tarkastellaan osakeyhtiön sivuuttamista verotuksessa. Tavoitteena on hahmottaa sivuuttamiskäytännön kehitystä ja syitä siinä tapahtuneisiin muutoksiin. Tutkielmassa kuljetaan varhaisista oikeustapauksista kohti nykypäivää peilaten muutoksia yhteiskunnallisiin ilmiöihin, kuten yrittäjyyden kehitykseen. Lisäksi arvioidaan sivuuttamiselle oikeuskäytännössä muodostuneita kriteereitä, niiden soveltumista nykyhetkeen sekä sivuuttamiskäytännön tarpeellisuutta tämän päivän oikeudellisessa viitekehyksessä.
Tutkimusmenetelmänä käytetään oikeusdogmaattista eli lainopillista menetelmää, jonka pääpaino on voimassa olevan oikeuden tulkinnassa ja systematisoinnissa. Pääasiallisena aineistona on käytetty oikeuskäytäntöä ja oikeuskirjallisuutta, sekä nykytilan kartoittamiseksi myös asiantuntija- ja yrittäjähaastatteluita.
Osakeyhtiön sivuuttaminen kuuluu verotusmenettelystä annetun lain 28§:n veron kiertämistä koskevan yleissäännöksen soveltamisalaan. Yhtiö voidaan sivuuttaa verotuksessa kokonaan, jos yhtiöitetty tulo katsotaan esimerkiksi osakkeenomistajan palkkatuloksi tai muuksi selvästi henkilökohtaiseksi tuloksi. Vaikka sivuuttamiskäytäntö on yhä olemassa, sen soveltaminen on harvinaistunut merkittävästi 2000- luvulla. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut painottuvat 1980–1990-luvuille, mutta sittemmin oikeuskäytännön muodostuminen on lakannut lähes kokonaan. Verohallinnon nykyinen linjaus on vakiintunut: sivuuttaminen on harvinaista ja poikkeuksellista. Nykyisin Verohallinto puuttuu sivuuttamisen keinoin lähinnä vain hyvin räikeisiin ja täysin keinotekoisiin järjestelyihin. Tavanomaisessa yritystoiminnassa sivuuttamisen riskiä ei siis käytännössä enää ole. Koko osakeyhtiömuodon sivuuttamisesta on pidettävä erillään yksittäistäisten tulovirtojen kohdistaminen työn suorittaneen henkilön palkkatuloksi. Kyseessä on silloin palkan ja työkorvauksen välinen rajanveto, mikä on selkeästi koko osakeyhtiön sivuuttamista yleisempää.
Tutkielman keskeinen tutkimustulos on, että pienosakeyhtiöiden suosion kasvun, yrittäjyyden muotojen monipuolistumisen sekä oikeuskäytännön kehityksen myötä myös Verohallinnon tulkintalinja sivuuttamiseen on muuttunut ja näin johtanut sivuuttamiskäytännön hiipumiseen
ADHD-lääkkeiden tärkeimmät farmakologiset ja kliiniset ominaisuudet : Pääpaino sydän- ja verisuonielimistön haitoissa
ADHD-diagnoosien määrä on merkittävästi lisääntynyt, ja ADHD-lääkkeitä käyttävien määrä on nousussa. Yhä useammalla lääkitys aloitetaan lapsuudessa ja jatkuu aikuisuuteen. Suomessa saatavilla olevat ADHD-lääkkeet ovat todettu tehokkaiksi ja turvallisiksi, mutta tutkimusten koeasetelmat ovat lyhytkestoisia, eivätkä toistaiseksi ole tarjonneet tietoa pitkäaikaisen käytön vaikutuksista. ADHD-lääkkeet nostavat sykettä ja verenpainetta, ja korkeamman sykkeen ja verenpaineen tiedetään lisäävän sydän- ja verisuonisairastavuutta ja -kuolleisuutta. Lääkehaitan kliininen merkitys pitkäaikaisessa käytössä on toistaiseksi epäselvä. Lisäksi tutkimuksista on lähes poikkeuksetta poissuljettu sydän- ja verisuonisairauksia sairastavat, vaikka aikuisten ja siten sydän- ja verisuonisairauksia sairastavien ADHD-potilaiden määrä on noussut. Tämän opinnäytetyön tavoite on koota nykyinen tutkimustieto ADHD-lääkkeiden farmakologiasta, tehokkuudesta ja lääkehaitoista painottaen pitkäaikais- ja kardiovaskulaarivaikutuksia ja tarkastella saatavilla olevaa tietoa lääkkeiden käytöstä riskipotilailla. Aineisto on kerätty PubMed- tietokannasta kunkin Suomessa saatavilla olevien lääkkeiden erillisinä hakuina. Hakutuloksissa on painotettu meta-analyysejä, systeemisiä katsauksia ja katsauksia. Uusimpien ADHD-lääkkeiden haittavaikutuksia riskipotilailla tarkastelleiden epidemiologisten tutkimusten meta-analyysien tulokset viittaavat ADHD-lääkkeitä voitavan käyttää myös potilailla, joilla on sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä tai todettuja sydän- ja verisuonisairauksia, pois lukien vakavimmat sairaudet. Tutkimusasetelmat ovat kuitenkin edelleen puutteellisia, eivätkä tulokset ole ongelmitta sovellettavissa valtaväestöön
AI-Driven Portfolio Management: A Comparative Research of Deep Reinforcement Learning Techniques Against The 1/N Portfolio Strategy
Recent advances in deep reinforcement learning (DRL) for portfolio management offers promising methods, yet their real-world edge over simple heuristic allocations remains unclear. This thesis evaluates whether state-of-the-art DRL agents can outperform the naive but hard-to-beat 1/N strategy. Three algorithms: Proximal Policy Optimization (PPO), Advantage Actor-Critic (A2C) and Deep Deterministic Policy Gradient (DDPG) are trained to allocate capital across ten highly liquid U.S. large-capitalisation equities drawn from diverse sectors. Daily total-return data from January 2010 to December 2024 are split chronologically: 2010-2019 forms the learning window, while 2020-2024 provides an untouched out-of-sample testing period, capturing the COVID-19 shock and subsequent regime shifts.
The study contributes a rigorously controlled, multi-algorithm comparison that integrates real- istic costs and robust statistics. The environment frames portfolio management as a sequen- tial Markov decision process. Each state aggregates recent price dynamics, technical indicators, rolling fundamentals and macro variables where actions are continuous weight vectors constrained to full investment. A risk-adjusted reward embeds a 10 bp transaction-cost penalty to discourage excessive turnover. Hyper-parameters are tuned via grid search, and model robustness is checked across multiple random seeds.
Out-of-sample results reveal that none of the DRL agents delivers a statistically significant improvement over equal weighting. The 1/N benchmark achieves a compound annual growth rate of 20.9 % and the highest annualised Sharpe ratio (1.075), marginally ahead of DDPG (0.916), A2C (0.840) and PPO (0.805). A Ledoit-Wolf circular block bootstrap with 1 000 replications finds p-values between 0.46 and 0.51 for Sharpe-ratio differentials, confirming that observed gaps are indistinguishable from noise at conventional significance levels. Overall, the evidence indicates that algorithmic ingenuity alone does not guarantee superior risk-adjusted returns in liquid equity markets.
AI disclaimer: AI-based tools, particularly ChatGPT and Grammarly AI, were used during the
research for language editing, project coding, and LaTeX formatting.Viimeaikaiset edistysaskeleet syvävahvistusoppimisen saralla (DRL) salkunhoidossa tarjoaa lupaavia
menetelmiä, mutta niiden todellinen etu verrattuna yksinkertaisiin heuristisiin allokointisääntöi-
hin on yhä epäselvä. Tämä pro gradu -tutkielma selvittää, kykenevätkö huipputason DRL-
agentit päihittämään naivin mutta vaikeasti voitettavaksi tunnetun 1/N-strategian. Kolme al-
goritmia: Proximal Policy Optimization (PPO), Advantage Actor-Critic (A2C) ja Deep Determ-
inistic Policy Gradient (DDPG) koulutetaan kohdentamaan pääomaa kymmeneen hyvin likvidiin
yhdysvaltalaiseen suuryhtiöosakkeeseen useilta toimialoilta. Päivittäinen kokonaistuottodata
ajalta tammikuu 2010 – joulukuu 2024 jaetaan kronologisesti: vuodet 2010–2019 muodostavat
oppimisjakson, kun taas 2020–2024 toimii koskemattomana ulkoisen testauksen ajanjaksona,
kattaen muun muassa COVID-19-shokin ja sitä seuranneet rakennemuutokset.
Tutkimus tarjoaa tiukasti kontrolloidun, useita algoritmeja vertailevan asetelman, joka yhdistää
realistiset kustannukset ja vankan tilastollisen analyysin. Salkunhoito mallinnetaan peräkkäis-
enä Markovin päätösprosessina, jossa tilavektori koostaa viimeaikaiset hintaliikkeet, tekniset in-
dikaattorit, rullaavat fundamentit ja makromuuttujat ja jossa toiminnot ovat jatkuvia pain-
ovektoreita, joiden on täytettävä täysinvestoinnin ehto. Riskikorjattu palkkio sisältää 10 korkop-
isteen transaktiokustannuspenaltin liiallisen vaihtuvuuden hillitsemiseksi. Hyperparametrit vir-
itetään ruutuhakumenetelmällä, ja mallien kestävyys testataan useiden satunnaissiementen avulla.
Ulkoisen testiaineiston tulokset osoittavat, ettei mikään DRL-agenteista saavuta tilastollisesti
merkittävää parannusta tasapainottuvaan 1/N-strategiaan nähden. Vertailustrategia tuottaa
20,9 %:n yhdistetyn vuotuisen kasvuvauhdin ja korkeimman annualisoidun Sharpe-suhteen (1,075),
niukasti DDPG:n (0,916), A2C:n (0,840) ja PPO:n (0,805) edellä. Ledoit–Wolfin syklinen lo-
hkobootstrap (1 000 replikointia) antaa Sharpe-eroille p-arvot 0,46–0,51, mikä vahvistaa, että
havaitut erot ovat perinteisin raja-arvoin erottamattomia satunnaisvaihtelusta. Tulokset viit-
taavat siihen, että jopa kehittyneet DRL-mallit jäävät likvideillä osakemarkkinoilla yksinker-
taisen, kustannustehokkaan 1/N-strategian varjoon.
Tekoälyseloste: Tutkielman laatimisessa on hyödynnetty tekoälypohjaisia työkaluja, erityisesti
ChatGPT:tä ja Grammarly AI:ta, kielenhuoltoon, projektikoodin tuottamiseen ja LaTeX-muotoiluun
"En tiedä mitään solidaarisempaa paikkaa tällä pallolla kuin Taizé" : Taizén ekumeeniseen kristilliseen luostariyhteisöön matkustavien pyhiinvaeltajien kokemuksia solidaarisuudesta
Burgundin osavaltiossa Etelä-Ranskassa sijaitsee ekumeeninen kristillinen Taizé-luostariyhteisö, johon pyhiinvaeltaa viikoittain jopa tuhansia pääosin nuoria aikuisia osallistumaan luostariyhteisön elämään: rukoushetkiin, käytännölliseen työntekoon, raamattuopetukseen sekä keskusteluihin erilaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa. Taizén pyhiinvaeltajien kokemuksia tutkineissa tutkimuksissa on todettu, että Taizéhen matkustavat kokevat luostariyhteisössä mm. yhteisöllisyyttä, hyväksyntää, rauhaa, rakkautta sekä oikeudenmukaisuutta.
Tässä pro gradu-tutkimuksessa keskitytään Taizén pyhiinvaeltajien kokemuksiin solidaarisuudesta luostariyhteisössä. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Millaisia solidaarisuuden kokemuksia Taizé-luostarissa koetaan? 2) Millaisissa tilanteissa näitä kokemuksia koetaan? 3) Keitä tai ketä kohtaan näitä solidaarisuuden kokemuksia koetaan? ja 4) Millaisia merkityksiä näille Taizéssa koetuille solidaarisuuden kokemuksille annetaan?
Tutkimuksen aineistona on 23 Taizéssa vierailleen ihmisen teemakirjoitusvastausta sekä tutkijan oma autoetnografinen kenttäpäiväkirja, jonka hän kirjoitti viettäessään Taizéssa viikon kesällä 2024. Aineisto analysoidaan teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Tutkimuksessa todetaan, että Taizéssa koetaan yhteenkuuluvuutta toisiin ihmisiin, joka ilmenee suvaitsevaisuutena, toisten auttamisena ja huomioimisena sekä spontaaneina myönteisinä vuorovaikutustilanteina vieraiden ihmisten kanssa. Solidaarisuutta koetaan toisaalta niin yhteisön järjestämässä virallisessa ohjelmassa kuin sen ulkopuolellakin. Solidaarisuuden kokemukset kohdistuvat yhtäältä toisiin luostarissa kohdattuihin ihmisiin ja toisaalta laajempaan joukkoon, kuten kaikkiin maailman ihmisiin tai kaikkiin kristittyihin. Luostariyhteisössä koettujen solidaarisuuden kokemusten myötä pyhiinvaeltajien ihmiskuva sekä tulevaisuuskuva muuttuvat myönteisempään suuntaan. Pyhiinvaeltajat myös pyrkivät kokemusten jälkeen muuttamaan elämäntapojaan suvaitsevaisempaan, avarakatseisempaan ja empaattisempaan suuntaan.
Solidaarisuuden kokemuksia tulkitaan Edith ja Viktor Turnerin (1978) pyhiinvaelluksen liminoidin luonteen teorian sekä Gordon Allportin (1954) ryhmienvälisten ennakkoluulojen vähentymiseen liittyvän kontaktihypoteesin teorian kautta. Jatkotutkimusmahdollisuudeksi nousee mahdollisuus tutkia Taizén pyhiinvaeltajien uskonnollisen taustan ja arvotaustan vaikutusta solidaarisuuden kokemuksiin sekä luostariympäristössä vietetyn ajan merkitystä kokemusten synnyttämien uusien merkitysrakenteiden pysyvyydelle
Reliable and scalable tactical networks: A systematic literature review on routing protocols in mobile ad hoc networks (MANET)
Tactical environments are challenging for wireless communication. The area of operation lacks infrastructure while the operations require reliable communications and scalable networks. Mobile ad hoc networks (MANET) is a solution to infrastructure-less networking. MANETs are used by units from the military, the police, and the border security, along with search and rescue teams and other similar government agencies. There is overlapping terminology in infrastructure-less networking but this thesis focuses on general MANETs.
There is a deficiency of review articles about general MANETs applicable to tactical communications in recent years. In this thesis we conducted a systematic literature review on general MANETs. 226 papers were reviewed from 2017 to 2024. We aimed to find research trends and focused on novel networking protocols
In this thesis we found that the scientific community is moving away from MANETs in favour of other ad hoc technologies such as wireless sensor networks and vehicle born MANETs. Reactive routing has seen especially drastic decrease during the observation period. Similarly traditional algorithms have lost interest to machine learning algorithms and meta-heuristic algorithms which have shown increase in the observation period. We found that protocols increasingly use additional metrics in routing decisions. These metrics include energy, delay, congestion, quality of service, and physical location.
The future correlation of ad hoc networks to tactical networks needs to be studied further. This thesis does not describe the effectiveness of the found routing methods, and they need to be studied further
Faecalibacterium prausnitzii –bakteerin merkitys aikuisen ihmisen painonhallinnassa
Tämä syventävien opintojen kirjallinen työ on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Työn tavoitteena oli tarkastella Faecalibacterium prausnitzii –bakteerin merkitystä painonhallinnassa sekä analysoida suoliston mikrobiston koostumuksen eroavaisuuksia normaalipainoisten ja lihavien henkilöiden välillä.
Aineisto on koottu PubMed-tietokannasta valituista tieteellisistä artikkeleista, jotka käsittelevät suolistomikrobistoa ja F. prausnitzii –bakteerin esiintymistä suhteessa yksilön painoon. Alustava valinta tutkimuksista tehtiin artikkelien otsikoiden ja tiivistelmien perusteella. Lopulliseen tarkasteluun valitut tutkimukset valikoituivat tarkemman sisällön analyysin perusteella.
F. prausnitzii –bakteerilajin merkitys lihavuuden ja siihen liittyvien sairauksien hoidossa on vahvistunut useissa tutkimuksissa. Lihavuudessa suoliston bakteerien monimuotoisuus vähenee ja F. prausnitzii –bakteerien määrä on usein alhaisempi. Laihdutus ja kuitupitoinen ruokavalio lisäävät bakteerin esiintyvyyttä. Tutkimukset viittaavat siihen, että tämä bakteeri voi vähentää matala-asteista tulehdusta, estää rasvakudoksen kertymistä ja säädellä ruokahalua. Lisäksi F. prausnitzii tukee suoliston homeostaasia, mikä tekee siitä potentiaalisen probiootin liikalihavuuden ja siihen liittyvien aineenvaihduntahäiriöiden hoidossa. Ravintotekijät, kuten kuitujen ja prebioottien lisääminen ruokavalioon, voivat parantaa suoliston F. prausnitzii –tasapainoa ja sen hyödyllisiä vaikutuksia
Digitaalisen alustan avoimuus ja hallintamallit
Tämä tutkielma tarkistelee digitaalisten alustojen voimuuden ja digitaalisen alustojen hallintamallien välistä suhdetta ja vuorovaikutusta. Näitä alustan ominaisuuksia on tutkittu erikseen paljon, mutta niitä yhdistävää tutkimusta on vähemmän. Tutkielma vastaa kysymykseen miten digitaalisen alustan avoimuus vaikuttaa alustan hallintamalliin.
Tutkielma toteutettiin järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen keinoin. Tutkielmassa käsitelty aineisto koottiin relevanteista kirjallisuustietokannoista vaiheittaisella prosessilla. Peitto arvioitiin edustavaksi, ja tekniikoina käytettiin avainsanahakua ja takaisinpäin hakua. Koottu aineisto käsiteltiin ja siitä valittiin lopullinen aineisto. Lopullisessa aineistossa käsitellyt alustat luokiteltiin kirjallisuudesta valittujen viitekehysten avulla avoimuuden, käyttötarkoituksen ja hallintamallin mukaan. Alkuaineistossa oli 881 artikkelia, joista lopulliseen analyysiin valittiin 22.
Kirjallisuudesta hyödynnetään digitaalisen alustan avoimuuden, digitaalisen alustan luokittelun sekä digitaalisten alustojen hallintamallien viitekehyksiä, joiden avulla luokitellaan tutkielmassa käsitelty aineisto. Avoimuuden osalta digitaaliset alustat luokiteltiin avoimiin, hybrideihin ja suljettuihin. Hallintamallit jaoteltiin keskitettyihin ja hajautettuihin. Alustat luokiteltiin innovaatio- ja vaihdanta-, sekä kuluttaja- ja yritysalustoihin.
Tutkimuksen aineistossa alustan avoimuudesta huolimatta yleisin hallintamalli aineiston digitaalisilla alustoilla oli keskitetty hallintamalli. Huomattavaa on kuitenkin, hajautettua hallintamallia toteutettiin vain avoimilla ja hybridialustoilla. Aineiston avoimilla alustoilla oli usein tasapainoteltu turvallisuutta lisäävien keskitettyjen hallintamallin ominaisuuksien ja avoimuutta ja yhteistyötä helpottavien hajautettujen hallintamallin ominaisuuksien välillä, kun taas suljetut alustat keskittivät kaiken päätäntävallan alustan tarjoajalle. Yleisin alustan avoimuuden luokka oli hybridialusta. Tutkielmassa todetaan, että aineistossa alustan avoimuus on usein yhteydessä hallintamallissa hajautetumman toteutuksen hyödyntämiseen.This thesis examines the relationship and interaction between the openness of digital platforms and their governance models. While these platform characteristics have been widely studied separately, there is less research combining the two perspectives. The study addresses the question: How does the openness of a digital platform affect its governance model?
The thesis was conducted as a systematic literature review. The research material was collected from relevant academic databases using a step-by-step process. The coverage of the material was assessed as representative, and the techniques used included keyword searches and backward citation tracking. The collected material was screened, and a final selection of sources was made. The platforms discussed in the final material were classified based on frameworks selected from the literature, according to openness, purpose, and governance model. The initial dataset included 881 articles, of which 22 were selected for final analysis.
The study applies theoretical frameworks from the literature related to platform openness, platform classification, and digital platform governance models to categorize the selected material. In terms of openness, digital platforms were classified as open, hybrid, or closed. Governance models were categorized as centralized or decentralized. Platforms were also classified according to their purpose: innovation or exchange, and consumer or business platforms.
Despite the varying degrees of openness, the most common governance model among the digital platforms analyzed was centralized. Notably, decentralized governance models were applied only on open and hybrid platforms. Open platforms in the dataset often balanced centralized governance features that enhanced security with decentralized features that facilitated openness and collaboration, whereas closed platforms centralized all decision-making power with the platform provider. The most common openness category was hybrid platforms. The thesis concludes that in the analyzed material, platform openness is often associated with the use of more decentralized governance structures
Työmatka-aktiivisuuden yhteys unen laatuun ja määrään kronotyypeittäin
Tutkimus työmatka-aktiivisuuden ja unen väliseen yhteyteen on vielä hyvin varhaisessa vaiheessa. Myös kronotyypin vaikutuksia työmatka-aktiivisuuden ja unen laadun sekä määrän yhteyksiin on tärkeä huomioida. Tässä tutkimuksessa työmatka-aktiivisuuden yhteyttä unen laatuun ja määrään tarkastellaan myös erikseen aamu-, päivä- ja iltakronotyypeissä. Tutkimusaineisto kerättiin osana Climate Nudge -hanketta. Tutkimus toteutettiin poikkileikkausasetelmana ja otokseen valikoitui 2 034 työikäistä henkilöä, joista 54 % oli naisia. Tutkittavat arvioivat työmatka-aktiivisuuttaan, unensa laatua ja määrää sekä omaa kronotyyppiään. Tutkittavat jaettiin vastaustensa perusteella passiivisiin, keskiaktiivisiin ja aktiivisiin työmatkaliikkujiin, hyvin tai huonosti nukkuviin, riittävästi tai riittämättömästi nukkuviin sekä aamu-, päivä- ja iltakronotyyppeihin. Työmatka-aktiivisuuden ja unen laadun sekä määrän yhteyttä tarkasteltiin logistisella regressioanalyyseillä koko aineistossa ja kronotyypeittäin. Työmatka-aktiivisuus oli yhteydessä parempaan unen laatuun koko aineistossa sekä aamu- ja päiväkronotyypissä. Työmatka-aktiivisuuden ja unen määrän välillä ei havaittu yhteyttä. Työmatka-aktiivisuuden ja unen laadun välisen yhteyden laajempi tarkastelu eri tutkimusemenetelmin on tarpeellista ja toivottavaa täsmällisten ja näyttöön perustuvien unen laatua parantavien interventio- ja itsehoitokeinojen suunnittelemiseksi