UTUPub
Not a member yet
55238 research outputs found
Sort by
Henkilötietojen käsittelyn oikeudelliset edellytykset liikennepalvelulain mukaisessa puolesta-asioinnissa
No full textTutkielma tarkastelee liikennepalvelulain mukaista puolesta-asiointia henkilötietojen käsittelyn näkökulmasta. Keskeisenä tutkimuskysymyksenä on, millaisia lainsäädännöllisiä vaatimuksia ja rajoituksia henkilötietojen käsittelyyn kohdistuu puolesta-asioinnissa. Jatkokysymyksenä selvitetään, millaisin ratkaisuin erityisesti asiakkaan henkilöllisyyden varmistaminen voidaan toteuttaa sääntelyn asettamassa viitekehyksessä.
Tutkimus sijoittuu valtiosääntöoikeuden ja oikeusinformatiikan aloille, ja sen metodina on lainoppi eli oikeusdogmatiikka. Analyysissa käytetään sanamuodon mukaista, systemaattista ja teleologista tulkintaa. Lähdepohjana toimivat säädökset, lainvalmisteluaineisto, viranomaisjulkaisut ja oikeuskirjallisuus sekä rajallinen oikeuskäytäntö.
Tutkimuksen tulosten perusteella puolesta-asioinnissa henkilötietojen käsittely on mahdollista vain, mikäli se täyttää sekä tietosuojalainsäädännön periaatteet että liikennepalvelulain vaatimukset rajapintojen avoimuudesta ja esteettömyydestä. Henkilöllisyyden varmistaminen nousee erityiskysymykseksi, jossa luotettavuuden, tietosuojan ja palvelun saavutettavuuden tavoitteet on sovitettava yhteen. Analysoidut tunnistusratkaisut osoittautuvat kukin kompromisseiksi, joista mikään ei täytä täydellisesti kaikkia sääntelyn vaatimuksia. Nykytilanteessa todennäköisesti toimivin ratkaisu löytyy kevyesti todennetun käyttäjätilin ja kirjautumisen yhdistelmästä, vaikka sekin edellyttää tapauskohtaista arviointia.
Tutkielman johtopäätöksenä todetaan, että puolesta-asioinnin onnistunut toteutus vaatii vielä sääntelyn ja käytäntöjen selkeyttämistä sekä eri toimijoiden yhteistyötä. Tietosuojan huomioimista ei tule nähdä pelkkänä rajoitteena, vaan myös luottamusta lisäävä laatutekijä, joka tukee palvelujen toimivuutta ja hyväksyttävyyttä
Työhyvinvointi varhaiskasvatuksessa : kyselytutkimus työssä jaksamisesta ja työilmapiiristä vuosina 2020–2023
No full textTässä laadullisessa tutkielmassa tarkastellaan henkilöstötyytyväisyyskyselyiden roolia organisaation kehittämisessä sekä niiden luotettavuutta ja rajoitteita. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joilla syvennyttiin organisaatioiden edustajien kokemuksiin kyselyiden käytöstä, tulkinnasta ja vaikutuksista kehittämistyöhön. Henkilöstötyytyväisyyskyselyitä käytetään laajasti työilmapiirin, henkilöstön hyvinvoinnin ja organisaatiokulttuurin arviointiin, mutta niiden käyttöön liittyy useita haasteita, kuten vastausprosentin vaihtelu, vastaajajoukon monimuotoisuus ja kyselyajankohdan vaikutus.
Tutkimuksessa korostuu avoimien kysymysten merkitys laadullisen ymmärryksen tuottajana, mutta myös niiden tulkinnalliset riskit. Lisäksi esiin nousevat eri henkilöstöryhmien, kuten esihenkilöiden ja työntekijöiden, kokemusten erot ja niiden vaikutus kehittämistoimiin. Tulosten perusteella henkilöstökyselyitä tulisi tarkastella osana laajempaa kokonaisuutta ja hyödyntää niitä erityisesti keskustelun herättäjinä ja kehittämisprosessien tukena. Tutkielma painottaa jatkuvaa kehittämistyötä kyselyiden laadun, tiedonkeruumenetelmien monipuolisuuden ja tulosten vertailukelpoisuuden parantamiseksi.
Tutkimuksessa painotetaan jatkuvan kyselyiden kehittämisen, monipuolisten tiedonkeruumenetelmien hyödyntämisen sekä tulosten vertailukelpoisuuden tärkeyttä. Näiden tekijöiden huomioiminen voi merkittävästi parantaa henkilöstötyytyväisyyskyselyiden luotettavuutta ja arvoa organisaation toiminnan ja työhyvinvoinnin kehittämisessä
Raskaan liikenteen käyttövoimien elinkaarikustannukset ja käyttöpotentiaali Suomessa
No full textIlmastonmuutos on yksi ihmiskunnan merkittävimmistä haasteista, ja hiilidioksidi ylivoimaisesti suurin kasvihuonepäästöjen lähde Euroopassa. Vaikka Euroopan unioni on tämän vuosituhannen aikana onnistunut energiapolitiikallaan laskemaan merkittävästi kokonaispäästöjään, liikenteen päästöt ovat kuitenkaan samanaikaisesti kasvaneet huomattavasti. Liikenteestä aiheutuukin lähes 30 prosenttia kaikista Euroopan unionin päästöistä ja tieliikenteen päästöistä yli neljännes syntyy raskaasta liikenteestä, joka koostuu pääosin kuorma-autoliikenteestä.
Päästöjen vähentäminen raskaasta liikenteestä on osoittautunut haasteelliseksi, sillä erityisesti kuorma-autoliikenne nojaa edelleen vahvasti dieselkäyttöisiin ajoneuvoihin. Euroopan unioni on kuitenkin asettanut tavoitteekseen vähentää syntyvät kasvihuonepäästöt nollatasolle vuoteen 2050 mennessä, mikä edellyttää myös tieliikenteen siirtymistä fossiilisista polttoaineista vaihtoehtoisiin käyttövoimiin.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan dieselin ja vaihtoehtoista käyttövoimista HVO-dieselin, biometaanin, sähkön ja vedyllä toimien polttokennoajoneuvojen elinkaarikustannuksia ja käyttöpotentiaalia Suomessa. Suomen raskaassa liikenteessä on käytössä muuta Eurooppaa suuremmat kokonaismassat, mikä tuo kylmien talviolosuhteiden ohella vaihtoehtoisten käyttövoimien hyödyntämiseen erityiset haasteensa.
Tutkimuksessa on tarkasteltu Suomessa tieliikenteessä yleisesti käytettävien puoliperävaunu-, täysperävaunu- ja HCT-yhdistelmien kustannuksia elinkaarikustannusmallin avulla. Mallissa tarkastellaan ajoneuvon hankinnasta ja käytöstä syntyviä kustannuksia ajoneuvon kymmenen vuoden elinkaaren aikana. Käytöstä syntyvien kustannusten laskenta nojaa Euroopan komission kehittämän VECTO-simulaatiotyökalun avulla tehtyihin laskelmiin ajoneuvojen polttoaineenkulutuksesta. Koska erityisesti sähköisten akkukäyttöisten ajoneuvojen toimintasäde voi tuoda rajoitteen ajoneuvojen käytölle, on tutkielmassa tarkasteltu kustannusten lisäksi eri käyttövoimien potentiaalia suoriutua eri kokoisilta ajoneuvoilta edellytettävistä päivittäisistä kilometrisuoritteista. Sekä elinkaarikustannusten laskennassa että ajoneuvojen käyttöpotentiaalin vertailussa on otettu huomioon talvisten olosuhteiden vaikutus ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että biometaanilla saavutetaan alhaisimmat kustannukset kaikilla ajoneuvotyypeillä. Akkukäyttöisten sähköajoneuvojen kustannukset ovat lähellä biometaaniajoneuvojen kustannuksia erityisesti puoliperävaunuyhdistelmissä, ja niillä saavutetaan kaikkien ajoneuvotyyppien osalta dieseliä ja HVO-dieseliä alhaisemmat elinkaarikustannukset. Ajoneuvo- ja polttoainekustannusten herkkyystarkastelut kuitenkin osoittavat, että varsinkin muutokset polttoaineiden hinnoissa voivat vaikuttaa merkittävästi toteutuviin kokonaiskustannuksiin. Käyttövoimien potentiaalin vertailu puolestaan osoittaa, että sähköä voidaan jo nykytilanteessa hyödyntää puoliperävaunuyhdistelmien käyttövoimana, mikäli akkua ladataan työpäivän aikana EU:n lainsäädännön edellyttämän 45 minuutin lepotauon ajan. Täysperävaunuyhdistelmissä sähkön käyttö sen sijaan edellyttää 1 megawatin pikalatausinfrastruktuurin kehittämistä, kun taas HCT-yhdistelmissä sähkön käyttö aiheuttaa liikennöinnille merkittäviä rajoitteita
Eettisen johtamisen edellytykset : Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan näkökulma
No full textAbstrakti
Tausta: Eettinen johtaminen on keskeinen osa sosiaali- ja terveydenhuollon johtamista, sillä se tukee henkilöstön hyvinvointia, potilasturvallisuutta ja organisaation arvojen mukaista toimintaa. Hyvinvointialueuudistus on luonut uuden, eettisesti vaativan toimintaympäristön, jossa resurssiniukkuus, henkilöstöpula ja monitasoinen päätöksenteko korostavat johtamisen vastuullisuutta. Aiempi tutkimus on käsitellyt eettisen johtamisen edellytyksiä yksittäisiin osa-alueisiin keskittyen, eikä systemaattista kokonaiskuvaa johtajien näkökulmasta ole muodostettu. Tässä tutkimuksessa vastataan tähän aukkoon syventämällä ymmärrystä eettisen johtamisen edellytyksistä hyvinvointialueiden kontekstissa.
Tarkoitus ja tavoite: Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sosiaali- ja terveydenhuollon johtajien kokemuksia eettisestä johtamisesta ja sen edellytyksistä hyvinvointialueiden kontekstissa. Tavoitteena oli syventää ymmärrystä siitä, miten johtajat määrittävät eettisen johtamisen, millaisia tekijöitä he pitävät sen mahdollistajina tai esteinä, ja millä tavoin edellytyksiä voidaan tukea käytännön johtamistyössä.
Menetelmät: Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, joka nojautui kriittis-realistiseen tieteenfilosofiaan. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla 16 keski- ja lähijohtajalta neljältä hyvinvointialueelta tammi–maaliskuussa 2025. Osallistujat valittiin tarkoituksenmukaisesti edustamaan molempia palvelusektoreita ja eri johtamistasoja. Analyysi toteutettiin refleksiivisenä temaattisena analyysina.
Tulokset: Eettinen johtaminen määrittyi johtamistyön ytimenä, joka toteutui asiakas- ja potilaskeskeisyyden kautta sekä hiljaisena arkitoimintana että tietoisina periaatteellisina valintoina. Merkittävä löydös oli eettisen toimijuuden rooli eettisen johtamisen käytännöissä. Edellytykset jäsentyivät neljään ulottuvuuteen: (1) johtajan sisäinen eettinen toimintakyky, (2) inhimillinen vuorovaikutus ja luottamus, (3) organisaation rakenteet ja kulttuuri sekä (4) eettinen toimijuus hierarkkisessa järjestelmässä. Edellytysten tukeminen edellytti sekä yksilöllisten voimavarojen vahvistamista että organisatoristen rakenteiden kehittämistä.
Johtopäätökset ja jatkotutkimusehdotukset: Eettinen johtaminen on systeeminen ilmiö, joka edellyttää sekä johtajien yksilöllisiä valmiuksia että organisaation rakenteellista tukea. Vahvistaminen vaatii monitasoista lähestymistapaa: johtajien koulutusta ja mentorointia sekä organisaatiotason ratkaisuja, kuten selkeitä eettisiä periaatteita ja riittäviä resursseja. Hyvinvointialueiden poliittis-taloudelliset reunaehdot luovat erityisiä haasteita eettisen johtamisen toteutumiselle. Jatkotutkimusta tarvitaan mittarin kehittämiseksi edellytysten arviointiin.Abstract
Background: Ethical leadership is a central aspect of health and social care management, as it supports staff well-being, patient safety, and value-driven organizational practices. The establishment of wellbeing services counties in Finland has created a new and ethically demanding operational context, where resource scarcity, workforce shortages, and multi-level decision-making highlight the responsibility of leadership. Previous research has addressed prerequisites for ethical leadership in a fragmented manner, focusing on individual elements, without forming a systematic overview from leaders’ perspectives. This study addresses this gap by deepening the understanding of prerequisites for ethical leadership in the context of wellbeing services counties.
Aim: The purpose of this study was to explore health and social care leaders’ experiences of ethical leadership and its prerequisites in the context of wellbeing services counties. The aim was to gain deeper insight into how leaders define ethical leadership, which factors they perceive as enablers or barriers, and how these prerequisites can be supported in everyday leadership practice.
Methods: A qualitative study informed by critical realism was conducted. Data were collected through semi-structured interviews with 16 middle- and frontline managers across four wellbeing services counties between January and March 2025. Participants were purposively selected to represent both service sectors and different management levels. Data was analyzed using reflexive thematic analysis.
Results: Ethical leadership was described as the core of managerial work, enacted through client- and patient-centeredness, manifesting both as tacit everyday practices and as deliberate principled choices. A key finding was the central role of ethical agency in the enactment of ethical leadership. Prerequisites were structured into four domains: (1) leaders’ internal ethical capacity, (2) humane interaction and trust, (3) organizational structures and culture, and (4) ethical agency within a hierarchical system. Supporting these prerequisites required both strengthening individual resources and developing organizational structures.
Conclusions and implications for further research: Ethical leadership is a systemic phenomenon requiring both leaders’ individual capacities and structural support from the organization. Strengthening it calls for a multi-level approach, including leadership training and mentoring as well as organizational measures such as clear ethical principles and sufficient resources. The political and economic constraints of wellbeing services counties create distinct challenges for the realization of ethical leadership. Further research is needed to develop a measurement tool for assessing these prerequisites
Investigating the Heritability of Egg Traits in Blue Tits (Cyanistes caeruleus)
No full textLike most members of the family Paridae blue tits lay white eggs speckled with reddish brown spots. Patterns of these spots vary in every egg, over the period several hypotheses have been proposed to understand the reasoning behind these spots, however very little have been known about mode of heritability and genetic architecture of these maculation spots. In an order to understand genetics behind these spots we studied wild population of blue tits in southwestern Finland. Firstly, we did a scoring test for three traits (distribution, size and intensity) of maculation spots. Then we did variance partitioning of all three maculation traits along with the mass of eggs while examining the effect of age and tarsus size of each female and found individual heritability estimate of each trait. We found out that most of these traits were heritable and we also found out that younger females were laying bigger eggs. In the end by using multivariate model, we found out the genetic correlation between three maculation traits to see if they can evolve independently. We found out that size and intensity of spots have positive correlation, eggs with more intense spots also tend to have bigger sized spots on the other hand distribution of spots didn’t show any such relationship. Overall, our results contribute to understanding the evolution of avian eggshell, however further improvements are necessary in an order to understand the genetic architecture of eggshell spottiness better
ORIGINS OF PARTY ALIGNMENT IN ENGLAND - EMPIRICAL STUDY OF VICTORIAN ELECTIONS
No full textIn this study we empirically examine the development of party oriented electorate in 19th century England by utilizing a set of recently digitized voting records, known as poll books. Poll books provide us with unique individual-level data on voting behavior that allows us to avoid the pitfalls of making inferences using aggregated data. We use a difference-in- difference setup to study voting behavior between working and middle class voters. We observe a statistically significant drop in levels of split voting, and increase in liberal candi- date’s vote shares, in 1865 general election and following elections. This reduction in split voting and increased amount of votes for liberal candidates is significantly stronger among the working class voters. Our results provide new evidence for the claim that in England the electorate became party oriented before the major expansion of the franchise, Second Reform Act of 1867
Älä ainakaan tänne tuo sitä riehumaan. Oppilaiden taholta väkivaltaa kokeneiden peruskoulun opettajien kokemuksia esihenkilötuesta.
No full textTässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan oppilaiden taholta väkivaltaa kokeneiden peruskoulun opettajien kokemuksia esihenkilön tuesta. Suomalaiset opettajat kohtaavat tutkimusten mukaan työssään aiempaa enemmän väkivaltaa ja uhkatilanteita. Kouluväkivalta on noussut yhä useammin uutisoinnin aiheeksi ja se puhuttaa myös koulujen työyhteisöjä. Väkivalta ja esihenkilötuen puute heikentävät merkittävästi opettajien työssä jaksamista. Sosiaalinen tuki on keskeinen tekijä työhyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta erityisesti vaativilla ja emotionaalisesti kuormittavilla opetus- ja kasvatusaloilla. Esihenkilö on tärkeässä roolissa opettajien ja koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisen työympäristön luomisessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja sen aineisto on kerätty marraskuun 2024 ja helmikuun 2025 välillä kirjoituspyynnöin Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston Penna-verkkoalustalla, joka on tarkoitettu kirjoitusaineistojen keruuseen ja arkistointiin. Aineisto koostuu 44 peruskoulun opettajan kirjoitelmasta. Tutkimuksessa selvitettiin opettajien kokemuksia esihenkilötuesta väkivaltatilanteisiin liittyen, esihenkilötuen tai sen puutteen vaikutuksia työhyvinvointiin sekä opettajien muutostoiveita esihenkilötukeen. Tutkimustulokset osoittivat, että opettajien kokemukset esihenkilöltä saadusta sosiaalisesta tuesta väkivaltaisten tilanteiden käsittelyssä vaihtelevat huomattavasti. Tuki esiintyi toisaalta merkityksellisenä ja jaksamista tukevana voimavarana, mutta toisaalta myös puutteellisena, ristiriitaisena tai jopa kokonaan puuttuvana. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista opettajista kuvasi esihenkilöltä saamaansa tukea kielteisesti, mutta osa vastaajista raportoi kokemuksistaan ainoastaan positiivisesti. Moni opettajista oli kokenut saaneensa esihenkilöltään sekä kielteistä että myönteistä tukea. Opettajien kokemuksissa korostuivat yksin jääminen väkivaltatilanteissa ilman esihenkilötukea, syyllistäminen sekä väkivallan vähättely ja normalisointi. Nämä heikensivät työkykyä ja -motivaatiota sekä luottamusta esihenkilöön. Puuttuva esihenkilötuki johti sairaslomiin, irtisanoutumiseen ja alanvaihdon pohdintaan. Riittävästi emotionaalista tukea esihenkilöltä saaneet opettajat kokivat tuen edistävän tuntemuksia siitä, että heidät kohdataan ihmisinä ja heidän hyvinvointiaan arvostetaan. Tämä vaikutti myönteisesti työhyvinvointiin sekä työssä jaksamiseen. Esihenkilöltä toivottiin inhimillistä, järjestelmällistä ja johdonmukaista sosiaalista tukea ja läsnäoloa niin emotionaalisesti kuin konkreettisestikin
Using 18F-fluorodeoxy-glucose positron emission tomography (FDG-PET) and Machine learning to Predict dementia in short term and long term in an ageing population
No full textDementia is a major health concern in aging populations. It requires early detection along with accurate prediction so that necessary steps for intervention can be taken. This is important for improving the patient as well as their loved one’s quality of life. Brain imaging method such as 18F-fluorodeoxyglucose positron emission tomography (FDG-PET) can show that how the brains metabolism changes in dementia patients. At the same time machine learning methods gives us powerful tools to predict that who might develop the disease. In this study the potential of FDG-PET and machine learning to predict neurological disorders (including dementia) and to understand brain metabolism in aging is explored.
This study used brain imaging (18F-FDG PET scans) and machine learning to predict neurological diseases (including dementia) in the short term (1–5 years) and long term (>5 years) in an aging population. It also examined how age affects brain metabolism and whether brain metabolism patterns can point out differences between healthy people (Control), those with memory disorders (e.g., Alzheimer’s disease), and others with different neurological conditions.
Using data from 1,447 participants in the AIVO database, it was found that older age is linked to lower brain metabolism across all 25 brain regions with the strongest effects in areas important for thinking and memory. Clear differences in brain metabolism between the Control and Memory Disorder groups could not be found possibly due to the small sample size (147 participants with complete data) and differences in age and gender. The machine learning models were built with all 25 brain regions. It showed that the long-term model worked well (AUC = 0.8718) and accurately predicting onset of neurological diseases after 5 years, with the bilateral inferior temporal gyri coming out as a key feature. The short-term model performed less well (AUC = 0.6571) to detect early onset of disease. This study highlights the role of brain metabolism in aging, memory disorders and neurological diseases (including dementia) and the value of using comprehensive brain data for prediction. This preliminary analysis of the dataset needs to be extended, the pre-existing image database needs to be further consolidated to obtain more valid cases for the analysis. Further research in the topic is required. Use of external validation cohorts might be needed
Aivojen glymfaattinen järjestelmä ja sen toiminnan tehostaminen lääkeaineilla
No full textGlymfaattisella järjestelmällä tarkoitetaan aivojen nestekiertoa, jossa aivo-selkäydinneste virtaa aivokudokseen ja kuljettaa pois kudokseen kertyneitä aineenvaihduntatuotteita. Aivoissa syntyvien aineenvaihduntatuotteiden on aiemmin ajateltu poistuvan aivoista diffuusion avulla. Vuonna 2012 kuvattiin ensimmäisen kerran malli, jossa, vastoin aiempaa käsitystä, merkittävä osa aivo-selkäydinnesteestä virtaa aivokudokseen, jossa se sekoittuu aivojen soluvälinesteen kanssa ja edesauttaa aineenvaihduntatuotteiden poistumista aivoista.
Aivojen verisuonia ympäröi perivaskulaarinen tila, jonka kautta aivoja ympäröivä aivo-selkäydinneste pääsee virtaamaan syvälle aivoihin. Perivaskulaarisen tilan ulkopintaa ympäröivät astrosyyttien jalkalisäkkeet, jotka säätelevät aivo-selkäydinnesteen pääsyä perivaskulaarisesta tilasta aivokudokseen. Astrosyyttien jalkalisäkkeissä ilmennetään akvaporiini 4 (AQP4) -vesikanavaproteiinia, joka mahdollistaa nesteen virtauksen perivaskulaarisesta tilasta aivokudokseen.
Noradrenaliini on tärkeä glymfaattisen järjestelmän toimintaa säätelevä hermovälittäjäaine. β-adrenergisten reseptorien aktivaatio suurentaa astrosyyttien tilavuutta ja siten pienentää solunulkoisen tilan tilavuutta, jolloin nestevirtauksen vastus aivokudoksessa lisääntyy. Noradrenaliini on myös tärkeä hermovälittäjäaine uni-valverytmin säätelyssä. Nukkuessa noradrenerginen signalointi vähenee, jolloin solunulkoisen tilan tilavuus kasvaa ja aivojen nestevirtauksen vastus pienenee. Tällöin myös aineenvaihduntatuotteiden puhdistuminen aivoista tehostuu.
Glymfaattisen järjestelmän toiminta heikkenee ikääntyessä. In vivo -tutkimuksissa on osoitettu jopa 80–90 % heikkeneminen glymfaattisen järjestelmän toiminnassa verrattaessa nuoria ja ikääntyneitä hiiriä toisiinsa. AQP4-kanavien polarisaatio vähenee ikääntyessä ja sen sijaan, että kanavat ilmenisivät pääasiassa perivaskulaarisia tiloja ympäröivissä jalkalisäkkeissä, niitä on havaittavissa myös astrosyyttien soomaosissa sekä aivokudoksen puoleisissa haarakkeissa. Glymfaattisen järjestelmän toiminnan heikkenemisen uskotaan myös olevan yksi Alzheimerin taudin taustalla olevista patologisista mekanismeista.
Glymfaattisen järjestelmän toimintaa on yritetty tehostaa useilla lääkeaineilla. Esimerkiksi hyperosmolaaristen nesteiden käyttöä glymfaattisen virtauksen tehostamiseksi on tutkittu. Hyperosmolaariset nesteet, kuten hypertoninen suolaliuos ja mannitoli, lisäävät plasman osmolaalisuutta, mikä saa aikaan aivojen solunulkoisen nesteen virtaamisen pois aivokudoksesta. Tällöin aivo-selkäydinnesteen virtaus perivaskulaarisesta tilasta aivokudokseen lisääntyy.
Noradrenaliinin vaikutusta estämällä voidaan vähentää glymfaattisen nestevirtauksen vastusta aivokudoksessa. Useiden adrenergisten salpaajien yhdistelmän sekä α2-adrenergisen agonistin, deksmedetomidiinin, on useissa in vivo -tutkimuksissa havaittu tehostavan glymfaattista virtausta.
Glymfaattisen järjestelmän rakennetta ja toimintaa on tutkittu paljon erityisesti jyrsijöillä, mutta myös kliinisissä tutkimuksissa on saatu järjestelmän olemassaoloa tukevaa näyttöä. Tulevaisuudessa on tärkeää jatkaa tutkimusta, sillä glymfaattisen virtauksen tehostaminen on paitsi potentiaalinen tapa vaikuttaa neurodegeneratiivisten sairauksien patogeneesiin, voidaan sillä myös mahdollisesti parantaa muiden lääkeaineiden pääsyä aivoihin
Negatiivisen tunne-erottelun parantaminen ja sen vaikutus mielenterveyteen
No full textTässä systemaattisessa katsauksessa tarkoituksena oli selvittää, voiko negatiivista tunne-erottelua parantaa ja toisaalta välittyisikö mahdollinen vaikutus mielenterveyteen. Negatiivinen tunne-erottelu tarkoittaa taitoa erotella hienovaraisesti negatiivisen valenssin tunteiden välillä. Heikko negatiivinen tunne-erottelu on yhteydessä huonompaan mielenterveyteen ja hyvinvointiin sekä monenlaiseen maladaptiiviseen käyttäytymiseen. Tämän vuoksi halusimme selvittää, voiko piirrettä parantamalla kohentaa myös mielenterveyttä.
Teimme systemaattisen kirjallisuushaun aiheesta PubMed, Psychinfo ja Web of science – tietokannoista. Tutkimukseen valikoitui 10 artikkelia, joista kahdeksassa tutkittiin aikuisia ja kahdessa lapsia. Tutkimuksissa tarkasteltiin negatiivisen tai yleisen tunne-erottelun muutosta intervention seurauksena. Kahdeksan kymmenestä tutkimuksesta havaitsi yleisen tai negatiivisen tunne-erottelun merkitsevän parantumisen. Pitkäaikaista muutosta mitattiin kahdessa tutkimuksessa, joista molemmissa muutos pysyi merkitsevänä pitkälläkin aikavälillä. Missään mielenterveys-yhteyttä tutkineessa tutkimuksessa ei saatu merkitseviä tuloksia tämän osalta, vaikka jokaisessa tätä tutkineessa tutkimuksessa tunne-erottelu oli parantunut. Negatiivinen tunne-erottelu vaikuttaa olevan parannettavissa, mutta kyvyn harjaantumisen vaikutusta mielenterveyteen tulisi tutkia lisää.
Katsauksessa tarkasteltiin myös erilaisia tunne-erottelun mittareita ja niiden mittaamien arvojen yhteyksiä. Eri mittarit vaikuttavat mittaavan ainakin osin eri asioita, sillä monet niistä eivät ole kovin vahvasti yhteydessä toisiinsa. Katsauksessa kuitenkin löydettiin monia erilaisia keinoja parantaa negatiivista tai yleistä tunne-erottelua, mikä avaa erilaisia väyliä tutkia tunne-erottelun parantamista tulevaisuudessa. Piirteen parantamisen tutkiminen on tärkeää yleisen mielenterveyden kohentamisen väylänä, sekä peruskoulutuksen suunnittelun kannalta