UTUPub
Not a member yet
55238 research outputs found
Sort by
Itsen olemassaoloa koskevista buddhalaisista näkemyksistä
Full text linkTässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen itsen olemassaoloa tai -olemattomuutta buddhalaisesta viitekehyksestä käsin. Tarkastelen tähän liittyviä ydinkysymyksiä ja teorioita ja näiden pohjalta rakennan käsitystä siitä, tulisiko itse nähdä vain jonkinlaisena illuusiona vai onko todella olemassa jokin ”konkreettisempi” itse.
Käsittelen työni alussa lyhyesti buddhalaista oppia suhteessa länsimaiseen näkemykseen.
Tämän jälkeen tarkastelen yleisesti buddhalaista oppia kaiken tyhjyydestä: konventionaalisesti olemassa olevat asiat ovat tyhjiä perimmäisestä todellisuudesta. Myös tyhjyys itsessään on tyhjää. Tyhjyyden tarkastelun jälkeen nostan esille ajatuksen niin sanotuista tyhjistä henkilöistä eli käytännössä käsittelen jälleen itsen olemassaoloa tai -olemattomuutta.
Tämän jälkeen tarkastelen ajatusta prosessi-itsestä ja sen suhdetta muistoihin ja karmaan: keskeisiksi kysymyksiksi voidaan nostaa esimerkiksi se, että jos itseä ei ole, kuka muistoja ikään kuin kantaa mukanaan ja se, kuka tai mikä kerryttää niin sanottua karmatasetta.
Käsittelen myös buddhalaista reduktionismia: mentaaliset ja fysikaaliset tapahtumat ovat toisistaan erillisiä, eivätkä mentaaliset siten voi olla kausaalisesti riippuvaisia fysikaalisista. Buddhalainen reduktionismi myös tekee erottelun termien ”itse” ja ”henkilö” välillä.
Viimeisenä nostan esille vielä representationalismin ja sen, mitä siitä voi ammentaa itseä koskevia kysymyksiä käsiteltäessä: tämän teorian mukaan olemme suoraan tietoisia mentaalisista kuvista, kun taas ulkoisista objekteista olemme tietoisia vain epäsuorasti. Buddhalainen representationalismi kiistää erottelun kuvan ja sen näkijän välillä.
Lopuksi pohdin vielä yleisellä tasolla, millaisia ajatuksia käsittelemäni teoriat ja näkökulmat herättävät
5-jodi-4-tio-2’-deoksiuridiinin (ISdU) fragmentaatio fotoinisaation vaikutuksesta
Full text linkSyövän sädehoidon tavoitteena on tappaa syöpäsoluja vaurioittamalla pysyvästi niiden DNA:ta. Sädehoidon tehoa heikentää se, että kiinteän syöpäkasvaimen solut ovat yleensä hypoksisia, eli niissä on niukasti happea O2, joka on tärkeä sädeherkistäjä. Siksi syöpäsolut sietävät säteilyä paremmin kuin terveet solut, joilla ei ole pulaa hapesta. Sädehoidolla pitäisi tietysti tappaa syöpäsoluja niin, että terve kudos vaurioituisi mahdollisimman vähän. Tarvitaan siis konsti, jolla saadaan syöpäsolu herkistymään säteilylle ilman että terve solu herkistyy. Sädeherkistäjä on aine, joka tekee syöpäsoluista herkempiä sädehoidolle. Tässä työssä tutkittiin potentiaalista sädeherkistäjää 5-jodi-4-tio-2’-deoksiuridiinia (ISdU). Se päätyy osaksi syöpäsolun DNA:ta tymidiinin paikalle. Säteilyn vaikutuksesta ISdU ionisoituu (fotoionisaatio) ja hajoaa (fragmentoituu) aiheuttaen peruuttamattomia vaurioita DNA:han. Tässä työssä ISdU ionisoitiin eri mittauskerroilla 11,8 tai 21,2 eV:n UV-säteilyllä. Hajoamistuotteista (fragmenteista) saatiin massaspektri lentoaikaspektrometrin avulla. Massaspektristä pääteltiin, minkälaisiksi palasiksi molekyyli hajosi
"Ikävöin häntä niin, että olen aivan sairas" : Sotalapsien äitien kokemukset kirjeenvaihdon välittämänä 1942—1946
Full text linkKandidaatintutkielmassani tutkin suomalaisten sotalapsien äitien kokemuksia erityisesti jatkosodan aikana ja sen loppumisen jälkeen. Kymmenettuhannet suomalaisäidit lähettivät lapsensa turvaan toisen maailmansodan aikana pääasiassa Ruotsiin, mutta myös muihin Pohjoismaihin. Alkuperäisaineistonani toimii helsinkiläisäiti Lempi Salinin vuosina 1942–1946 kirjoittama kirjeenvaihto, joka on julkaistu muistelmateoksena vuonna 2002. Lempi Salin lähetti jatkosodan syttyessä 2-vuotiaan poikansa Östervålan kylään lähelle Uppsalaa, ja piti säännöllisesti yhteyttä sijoitusperheen kanssa myös sen jälkeen, kun hänen poikansa palasi Suomeen syyskuussa 1945. Tulokulmani aineistoon on tunne- ja kokemushistoriallinen, eli tarkastelen äidin kokemuksia ja kirjeenvaihdossa esiintyviä tunteita lähiluvun kautta.
Monet sodanaikaiset äidit joutuivat huolehtimaan lapsistaan ja kotitaloudestaan yksin esimerkiksi aviomiehen rintamapalveluksesta johtuen. Arki oli tuolloin elintarvikekriisistä kärsivässä yhteiskunnassa raskasta ja kiireistä, eikä kaikilla äideillä ollut mahdollisuutta huolehtia jälkikasvustaan, joten moni heistä päätyi lähettämään lapsensa Ruotsiin, jotta heillä olisi paremmat oltavat. Päätös lapsen lähettämisestä tehtiin tyypillisesti hyvin pitkästi harkituin ja painavin perustein, eikä sitä ollut helppo tehdä. Samalla kun suomalaisäidit kokivat kiitollisuutta ja helpotusta lapsensa turvassa olosta, he myös ikävöivät lastansa voimakkaasti. Helpottaakseen erossaolon nostattamaa ikävää äidit heittäytyvät muun muassa työnsä pariin, pitivät muistoja ja valokuvia lapsestaan esillä, ja ruotsalaisperheiden kanssa käydyn kirjeenvaihdon avulla osallistuivat heidän elämänsä tapahtumiin kotimaasta käsin.
Sotalapsuutta on usein luonnehdittu haastavaksi ja traumaattiseksi, mutta myös positiiviseksi ja opettavaiseksi kokemukseksi, mistä seurasi esimerkiksi tärkeitä maidenvälisiä ihmissuhteita. Kokemuksiin vaikuttivat muun muassa lähetetyn lapsen ikä; pienten lasten oli vaikeampaa ymmärtää, mitä ympärillä tapahtuu, ja samalla äitien oli haastavampaa navigoida lapsien hämmennystä tartuttamatta heihin liikaa omaa ahdistustaan. Sotalapsuus on ollut merkittävä ja laajasti jaettu kokemus suomalaisessa yhteiskunnassa, ja se on sotalapsiensa itsensä lisäksi käsittänyt toisenkin suuren ryhmän, eli heidän vanhempiensa kokemukset. Suomalaisessa tutkimuskentässä sotalapsien äitien kokemuksia ei ole kuitenkaan juuri tutkittu tai sanoitettu aiemmin
Lapsen yksilöllisen tuen toteutuminen vuorohoidossa : Varhaiskasvatuksen opettajan näkökulmasta
No full textTämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten varhaiskasvatuksen vuorohoidossa varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmasta lapsen yksilöllinen tuki toteutuu iltaisin ja viikonloppuisin.
Varhaiskasvatuksessa on käytössä kolmiportainen tuki, joka koostuu yleisestä tuesta, tehostetusta tuesta ja erityisestä tuesta. Varhaiskasvatuslain määräämänä jokaisella lapsella on oikeus tuen toteutumiseen varhaiskasvatuksessa välittömästi, kun tuen tarve havaitaan. Jokainen lapsi kuuluu automaattisesti yleisen tuen piiriin, joka on monipuolinen tuen muoto.
Tässä tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineistoa keräsimme teemahaastattelun avulla, mikä videokuvattiin. Kutsuimme haastatteluun neljä varhaiskasvatuksen opettajaa, jotka työskentelevät kahdessa samansuuntaisessa vuoropäiväkodissa. Kolme varhaiskasvatuksen opettajaa haastattelimme heidän työpaikallaan, mutta neljäs haastateltava haastateltiin etäyhteydellä aikatauluongelmien vuoksi.
Käytimme aineiston analyysissä temaattista analyysia, joka on laadullisen aineiston analyysitekniikka.
Tutkimuksen perusteella voimme todeta, että lähtökohtaisesti lapsen yksilöllinen tuki pystyttään toteuttamaan iltaisin ja viikonloppuisin. Haasteeksi ilmeni lasten epäsäännöllinen hoidontarve ja henkilöstön, sekä moniammatillisen tahon tiedonsiirto
Taloudellisten kriisien ennustaminen tietojenkäsittelyn analysointityökalujen avulla
No full textTaloudellisten kriisien ymmärtäminen on tärkeä aihe, sillä kriisit vaikuttavat sekä yhteiskuntiin, yksittäisiin kuluttajiin että kansantalouksiin. Niitä on esiintynyt läpi historian, eikä niiden loppuminen ole todennäköistä. Talouskriisejä on pyritty ennustamaan jo aiemmin, mutta tähän on ollut haastavaa löytää tehokasta keinoa. Tietojenkäsittelyssä esiintyvät analysointityökalut, kuten massadata, koneoppiminen sekä viimeisimpänä trendinä tullut tekoäly, tarjoavat mahdollisuuksia ymmärtää ja ennustaa talouskriisejä. Etenkin tekoälyn osalta sen nopea kehitys tarjoaa paljon uusia mahdollisuuksia ennustamiseen.
Aiemmat tutkimukset osoittavat, että perinteisemmät analysointityökalut eivät ole niin tehokkaita käsitelessään monimutkaisempia ja epälineaarisia ongelmia, joita talouden analysoinnin yhteydessä usein esiintyy. Tekoäly näyttää kuitenkin tuovan jollain tasolla ratkaisuja näiden monimutkaisten ongelmien ratkomiseen. Tekoäly osaa tutkimusten perusteella ratkoa hyvin juurikin edellä mainittuja epälineaarisia ja monimutkaisia ongelmia. Tämä on suuri etu tekoälyn käytössä muihin analysointityökaluihin verrattuna. Tutkimusaukkona voidaan ajatella olevan tekoälyn rooli ennustamisen tehostamisessa, kun vertaillaan perinteisiä analysointityökaluja tilanteeseen, jossa käytetään yhdessä sekä tekoälyä että perinteisiä analysointityökaluja. Keskeisin tutkimuskysymys tässä tutkielmassa on ”Miten taloudellisia kriisejä pystytään ennustamaan hyödyntämällä tietojenkäsittelyn analysointityökaluja, ja etenkin tekoälyä?”.
Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostuu sekä taloudellisiin että ylipäätänsä ennustamiseen liittyvistä tieteellisistä artikkeleista. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että tekoäly tuo lisää tehokkuutta ennustamiseen verrattuna perinteisiin analysointityökaluihin. Tekoäly pystyy analysoimaan epälineaarisia kaavoja sekä syy-seuraussuhteita. Tästä ei kuitenkaan voida vetää johtopäätöstä, että tekoäly pystyisi yksinään tuottamaan sen parempia ennusteita kuin perinteiset ennustusmallit. Tutkielman mukaan vaikuttaa siltä, että tehokkain ennustustulos saadaan, kun yhdistetään yksi tai useampi perinteinen analysointityökalu tekoälyn kanssa. Tästä tilanteesta voidaan käyttää nimitystä hybridi-malli, jossa yhdistyvät tekoälyn ja perinteisempien analysointityökalujen parhaat puolet
Makrotroponiinin havaitseminen ja vaikutus sydänlihasvaurioiden diagnostiikkaan
No full textSydänlihasvauriota tapahtuu monenlaisissa sydän- ja verisuonitaudeissa ja tautikohtauksissa, kuten sydänlihastulehduksessa ja sydäninfarktissa. Vaurion aikana verenkiertoon vapautuu troponiinia, jonka pitoisuus veressä on merkittävä osa diagnostiikkaa. Troponiinipitoisuus mitataan immunomäärityksillä, joiden toiminta perustuu ns. sandwich –menetelmään. Siinä ensimmäinen vasta-aine sitoo analyytin kiintokantajaan ja toinen leimattu vasta-aine sitoutuu analyyttiin antaen jonkin mitattavan signaalin. Nämä testit ovat kuitenkin alttiita monenlaisille häiriölle, kuten muille vasta- aineille.
Ihmisen immuunijärjestelmä suojelee elimistöä vierailta molekyyleiltä ja patogeeneiltä. Autoimmuunireaktiossa immuunijärjestelmä tunnistaa virheellisesti jonkin elimistön oman molekyylin ja alkaa tuottaa molekyylille spesifisiä vasta-aineita, joita kutsutaan autovasta-aineiksi. Autovasta-aineet voivat häiritä troponiinin tunnistamista immunomäärityksissä, jos autovasta-aineet kilpailevat määrityksen vasta-aineen kanssa samoista sitomispaikoista troponiinissa. Troponiinille spesifisiä autovasta-aineita esiintyy noin 10 %:lla väestöstä. Makrotroponiinia muodostuu, kun elimistöön vapautuneeseen troponiiniin sitoutuu autovasta-aine. Makrotroponiinista erikoisen tekee sen pitkä puoliintumisaika, mikä voi aiheuttaa troponiinin kertymistä verenkiertoon. Tästä syystä poikkeuksellisen korkea troponiinipitoisuus ei välttämättä johdu sydänlihasvauriosta vaan makrotroponiinista.
Tällä hetkellä makrotroponiinin havaitsemiseen on useita tekniikoita, joista suurin osa on vain tutkimuskäytössä. Makrotroponiinia voidaan havaita rinnakkaisella testauksella, saostamalla polyetyleeniglykolilla, poistamalla vasta-aine erotuspylväällä tai erottelemalla makrotroponiini koon perusteella kokoekskluusiokromatografialla tai sakkaroosigradienttisentrifugoinnilla. Menetelmissä on ongelmana niiden työläys sekä epäspesifisyys, sillä tunnistettu häiriö voi olla jokin muu kuin makrotroponiini.
Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää makrotroponiinin esiintyvyyttä, mahdollisia tunnistusmenetelmiä sekä vaikutusta sydänlihasvaurioiden diagnostiikkaan. Tietoisuus makrotroponiinista ja parempien tunnistusmenetelmien kehittäminen voisivat parantaa sydänlihasvaurioiden diagnostiikkaa ja hoitoa, sekä vähentää tarvittavien jatkotutkimusten määrää
Liikunnan vaikutus syövän mikroympäristöön
Full text linkLiikunnalla tiedetään olevan paljon erilaisia positiivisia terveysvaikutuksia. Se voi ehkäistä joitain syöpiä, vaikuttaa taudin etenemiseen, ylläpitää elämänlaatua ja edistää toipumista. Mahdollisia vaikutusmekanismeja on monta, sillä liikunnalla on paljon erilaisia fysiologisia vasteita elimistössä. Osa näistä vasteista näkyy syövän mikroympäristössä, joka on dynaaminen ja heterogeeninen kokonaisuus. Syövän mikroympäristölle on tyypillistä mm. kudoksen runsas ja poikkeava mikroverenkierto, hypoksia ja matala pH. Tähän liittyy myös syöpäsolujen metaboliset adaptaatiot näihin oloihin, mistä klassinen esimerkki on lisääntynyt glykolyysi. Monet näistä ominaisuuksista on yhdistetty selviytymisennusteisiin. Nämä ominaisuudet kuitenkin vaihtelevat läpi kudoksen, jolloin ne voivat lisätä syövän sisäistä monimuotoisuutta. Tämän vuoksi syöpäsoluihin suoraan kohdistuvien hoitojen lisäksi syövän mikroympäristöön kohdistuvia terapioita on kehitetty. Liikunnan terveyshyötyjen molekulaarisen taustan ymmärtäminen voi olla hyödyksi esimerkiksi lääkekehityksessä ja vasteissa esiintyvän vaihtelun selittäminen voi auttaa yksilöimään hoitoa ja ylipäätään lisätä tietoa liikunnan systeemisistä vasteista ja syövän biologiasta.
Liikunta voi lisätä kasvaimen perfuusiota ja siten vähentää sen sisäistä hypoksiaa ja hypoksiasignalointia, mikä taas edelleen voi vähentää mm. glykolyysiä, laktaatin tuotantoa, kudoksen happamoitumista ja angiogeneesiä. Liikunta voi vaikuttaa myös kasvaimen epätavallisten verisuonten endoteelin koostumukseen ja siten normalisoida mikroverenkiertoa ja vaikuttaa pidemmällä aikavälillä kudosominaisuuksiin verenkierron välityksellä. Perfuusion lisääntyminen ja verisuonten muutokset voivat hapen lisäksi edistää imusolujen ja syöpälääkkeiden pääsyä kudokseen. Liikunnan erilaiset vaikutukset näkyvät suoraan syöpäsoluissa erilaisten reseptorien, kuljettimien ja entsyymien ilmenemisessä. Siten se voi vaikuttaa syöpäsolun happamuuden säätelyyn ja glukoosimetaboliaan tavalla, joka voi lieventää Warburg efektiä. Samalla se voi myös vaikuttaa syövän potentiaaliin metastoitua.
Usein on mahdollista rationalisoida keinoja, joilla muutos, kuten kasvaimen perfuusio voi sekä hyödyttää tai haitata kasvaimen toimintaa. Lisäksi vasteissa on paljon vaihtelua, ja liikunnan nettovaikutus voi myös olla negatiivinen. Tähän vaikuttaa mm. syövän tyyppi. Liikunta vaikuttaa monella tavalla, ja se, aiheuttaako se jonkin suuntaisen muutoksen jossain tekijässä, ja onko havaitun muutoksen kontribuutio eri tekijöiden summavaikutukseen positiivinen vai negatiivinen saattaa vaihdella ja olla kontekstiriippuvaista. Syövänkin tapauksessa liikunnan terveysvaikutukset riippunevat alkutilanteesta ja vasteet ovat jossain määrin yksilöllisiä
Röntgenpulsareiden tutkiminen röntgenpolarimetrisilla tekniikoilla
Full text linkNeutronitähdet edustavat maailmankaikkeuden äärimmäisimpiä aineen olomuoto ja, joille ovat ominaisia valtava tiheys, voimakkaat gravitaatiokentät ja äärimmäiset magneettikentät. Erityisesti röntgenpulsarit (engl. X-ray pulsars, XRP) ovat voimakkaasti magnetoituneita neutronitähtiä kaksoistähtijärjestelmissä, joissa ne keräävät ainetta kumppanitähdestään ja lähettävät röntgensäteilyä. Näiden kohteiden tutkimus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella perustavanlaatuisia fysiikan ilmiöitä, kuten plasman käyttäytymistä voimakkaissa magneettikentissä ja relativistisia gravitaatioilmiöitä.
Keskeinen menetelmä röntgenpulsarien tutkimuksessa on röntgenpolarimetria, joka mahdollistaa röntgensäteilyn polarisaatio-ominaisuuksien mittaamisen. Näiden mittausten avulla voidaan saada tietoa neutronitähtien magneettikentän rakenteesta, säteilyn syntymekanismeista ja kertymisprosessien muodostumisesta. Viimeaikainen kehitys röntgenpolarimetriassa, erityisesti IXPE-satelliitin ansiosta, on merkittävästi laajentanut ymmärrystämme röntgenpulsareista. IXPE:n havainnot ovat kuitenkin paljastaneet merkittäviä ristiriitoja teoreettisten ennusteiden ja havaittujen polarisaatioasteiden välillä, mikä viittaa siihen, että neutronitähtien säteilyprosessit ovat monimutkaisempia kuin aiemmin oletettiin.
Tutkielmassa on käytetty ChatGPT-tekoälyä oikeinkirjoituksen tarkistamiseen, sanonnanmuotoiluun ja joidenkin sanojen kääntämiseen
Varhaiskasvatushenkilöstö ja yhteisöllinen kehittäminen : Asemoituminen yhteiseen ja jaettuun ammatilliseen kehittämiseen
Full text linkTutkimuksessa selvitettiin varhaiskasvatuksen eri ammattiryhmien asemoitumista ammatillisesti varhaiskasvatuksen työkentällä sekä suhtautumista yhteisölliseen kehittämiseen. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin yhteisöllisen pedagogisen kehittämisen rakenteita suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Tutkimus toteutettiin avoimena kyselytutkimuksena ja kyselylomake jaettiin linkillä sosiaalisen median varhaiskasvatuksen ryhmissä. Kyselylomake analysoitiin monimenetelmätutkimuksen metodein (mixed metod), jossa analyysi tehdään sekä määrällisen että laadullisen tutkimusperinteen yhdistelmällä. Monimenetelmätutkimus tuottaa tasapainoisempaa ja syvempää ymmärrystä tutkitusta ilmiöstä verrattuna yksimetodiseen tutkimukseen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu sosiokonstruktiiviseen tarkasteluun, jossa käsitys maailmasta rakentuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa yksilöllisesti ja yhteisöllisesti. Teoria pitää sisällään varhaiskasvatuksen tarkastelun johtajuuden, jaetun johtajuuden ja toimintakulttuurin näkökulmista. Lisäksi teoriaosuus sisältää yhteisöllisen kehittämisen sekä asemointiteorian tarkastelun.
Tutkimuksen yhtenä päätuloksena oli huomio siitä, että eri ammattiryhmät asemoivat itsensä eri tavalla sekä ammatillisesti että yhteisöllisen kehittämisen suhteen. Päiväkodin johtajat asemoivat itsensä erittäin vahvaksi sekä ammatillisesti että yhteisöllisen kehittämisen osalta. He asemoivat myös muut ammattiryhmät pääsääntöisesti ammatillisesti vahvoiksi. Varhaiskasvatuksen erityisopettajien määrä oli tutkimuksessa vähäinen, mutta myös he asemoivat itsensä ammatillisesti erittäin vahvaksi toimijaksi. Erityisopettajat asemoivat toiset ammattiryhmät, poissulkien johtajat, kuitenkin epävarmemmiksi toimijoiksi. Erityisopettajat suhtautuivat kriittisesti myös yhteisöllisen kehittämisen toteutumiseen varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa sekä jaettuun johtajuuteen. Varhaiskasvatuksen opettajien ammatillisessa itsensä asemoinnissa oli joitain eroja opettajan koulutustaustan suhteen. Yhteistä sekä opettajaksi opiskelleille että sosionomipohjaisille varhaiskasvatuksen opettajille oli se, että he asemoivat itsensä vahvaksi ammatillisesti varhaiskasvatuksen kentällä. Muut varhaiskasvatuksen ammattiryhmät he asemoivat epävarmemmaksi ammatillisesti ja mm. kolmannes arvioi, ettei muiden oman työn reflektointi ole toimivaa. Eroja eri koulutustaustaisten opettajien välillä oli mm. suhtautumisessa yhteisölliseen kehittämiseen sekä jaettuun johtajuuteen. Lastenhoitajat asemoivat itsensä laajemmalla skaalalla ja heistä iso osa asemoi itsensä ammatillisesti epävarmaksi varhaiskasvatuksen kentällä. Lastenhoitajat kokivat työnsä haastavaksi ja merkityksettömäksi useammin kuin muut ammattiryhmät.
Tutkimuksessa selvitettiin myös yhteisöllisen kehittämisen rakenteita varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen vastuksista rakentuu sellainen kuva, että rakenteita yhteisölliseen kehittämiseen ei juurikaan ole. Pedagogista kehittämistä tehdään erilaisissa palavereissa, mutta yhteisöllinen kehittäminen koko työyhteisön kesken näyttäytyy vastusten mukaan tulkittuna harvinaisena. Yhteisölliseen kehittämiseen suhtaudutaan kuitenkin pääsääntöisesti positiivisesti ja kaikki ammattiryhmät olivat sitä mieltä, että heidän kuluisi olla mukana yhteisöllisessä kehittämisessä. Tällä hetkellä pedagogisesta kehittämisestä vastaa suurimmaksi osaksi päiväkodin johtaja, erityisopettajat ja varhaiskasvatuksen opettajat. Muiden ammattiryhmien osallistuminen on suhteellisen vähäistä monivalintakysymysten valossa ja hyvin vähäistä tutkimuksessa annettujen sanallisten vastusten perusteella
