Osuva
Not a member yet
16120 research outputs found
Sort by
Sisäpiirikauppojen vaikutus osakkeen hintaan
Full text linkKanditutkielmassa tutkitaan sisäpiirikauppojen vaikutusta osakkeen hintaan. Käydään läpi aiheeseen liittyviä teorioita ja aikaisempia tutkimuksia asiaan liittyen
Pelikentiltä ruudun ääreen – Jalkapalloilijoiden sisällöntuotanto Instagramissa
Full text linkUrheilijat, jotka ovat onnistuneet rakentamaan vahvan henkilöbrändin ja edustavat selkeitä arvoja, ovat erityisen kiinnostavia yrityksille, jotka haluavat tavoittaa urheilusta kiinnostuneita kuluttajia. Henkilöbrändin merkitys ei kuitenkaan rajoitu pelkästään urheilu-uran aktiivivaiheeseen. Kun urheilija on tunnettu ja tunnistettava arvojensa, viestintänsä ja julkisuuskuvansa kautta, hänen brändinsä säilyttää tunnistettavuutensa myös urheilu-uran päättymisen jälkeen. Sosiaalisessa mediassa usein tarkastellaan omaa toimintaa muiden silmissä ja se saattaa vaikuttaa yksilön hyvinvointiin negatiivisesti. Kun yksilö vertaa omaa toimintaansa muiden toimintaan sosiaalisessa mediassa, silloin sisällön tuottaminen saattaa helposti muuttua väkinäiseksi ja omaa ääni saattaa kadota samalla. Paine onnistumisesta lisää kuormittavuuden tunnetta ja sosiaalisesta mediasta voi muodostua painolasti hyvin nopeasti.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan jalkapalloilijoiden näkemyksiä keskittyen erityisesti heidän asenteisiinsa henkilöbrändin rakentamista ja hyvinvointia kohtaan sisällöntuotannon kontekstissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten jalkapalloilijat kokevat Instagramin roolin henkilöbrändäyksessä ja hyvinvoinnissa. Jalkapalloilijan päivät ovat sarjakauden aikana yleensä vahvasti rytmitettyjä ja kurinalaisia, etenkin ammattilaistasolla. Tässä tutkimuksessa keskitytään asioihin, jotka tapahtuvat jalkapallokentän ulkopuolella ja asioihin, jotka eivät liity suoraan jalkapalloammatin harjoittamiseen. Tutkielmassa keskitytään sosiaalisen median alustoista Instagramiin, sillä suomalaisten keskuudessa Instagram on yksi suosituimmista sosiaalisen median alustoista.
Tutkielman aineisto kerättiin kyselytutkimuksella, joka toteutettiin verkkomuotoisena ja se jaettiin Jalkapallon Pelaajayhdistyksen jäsenille. Kyselyyn vastasi 166 henkilöä. Tutkimuksessa yhdistettiin määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä, joiden yhdistämisen tavoitteena oli muodostaa mahdollisimman kattava ymmärrys tutkimusaiheesta. Määrällisin tutkimusmenetelmin saatiin hyvä yleiskäsitys aiheesta ja laadullinen tutkimusmenetelmä puolestaan syvensi ilmiön tarkastelua tuoden esiin vastaajien kokemuksia ja näkökulmia.
Kyselyyn vastanneet kokivat suurimpina motivaatiotekijöinä henkilöbrändäykselle kaupalliset yhteistyöt, lisätulot ja urakehityksen – myös uran jälkeistä elämää ajatellen. Suomalaisille jalkapalloilijoille haasteena henkilöbrändin luomiseen liittyen näyttäytyi rajallinen näkyvyys, mikä vaikeuttaa tunnettuuden kasvattamista Instagramissa. Kyselyyn vastanneet kokivat aktiivisuuden Instagramissa pääasiallisesti positiiviseksi hyvinvoinnin kannalta, erityisesti verkostoitumisen mukana tulevien mahdollisuuksien vuoksi
Novel LLM Algorithms for Time Series Signal Processing
Full text linkLarge language models (LLM) have recently demonstrated remarkable capabilities in sequence modeling tasks, particularly in human speech and text. This research investigates whether similar principles can be applied to the domain of time series signal processing, especially under nonlinear and non-Gaussian conditions. A novel signal estimation framework has been developed based on a Transformer architecture, in which multi-dimensional time series inputs are treated as structured sequential data, enabling the modeling of both temporal dependencies and inter-channel correlations through self-attention mechanisms.
Unlike traditional filtering approaches that rely on system equations or linear assumptions, the proposed model operates without explicit knowledge of the underlying dynamics. The estimation process is formulated as a denoising task, where the model learns to recover clean signals from noisy observations through a combination of attention-based encoding and confidence-weighted fusion. Each time step is predicted multiple times via a sliding window mechanism, and these overlapping predictions are aggregated using learned confidence scores, allowing the model to assign lower weight to unreliable outputs near signal boundaries or under high noise.
To evaluate the framework, experiments have been conducted using synthetically generated three dimensional time series signals governed by nonlinear dynamics and subject to heavy-tailed, non-Gaussian noise distributions. The proposed method has been compared against a classical extended Kalman filter (EKF), which assumes local linearity and Gaussian noise. The LLM-based model is evaluated by multiple quantitative metrics which includes mean squared error (MSE), mean absolute error (MAE), signal-to-noise ratio (SNR), and frequency-domain error, and the results represent the novel model consistently outperforms the EKF by a wide margin. Visual analysis of residual distributions and reconstructed signals further confirms the model’s ability to preserve signal structure while suppressing irregular noise components.
This study demonstrates that language-inspired modeling techniques can be effectively transferred to the domain of physical signal estimation. By treating time series as structured sequences and leveraging Transformer architectures, it becomes possible to handle highly nonlinear and noisy systems without relying on handcrafted models or tuning procedures. The framework introduced here lays the groundwork for future research in interpretable, modular, and multimodal time series modeling
Sustainability Management in the Metaverse : A Multiple Case Study of Finnish Metaverse Developers
Full text linkThe integration of sustainability into the development of the Metaverse remains an underexplored area of research. While the Metaverse has gained attention as a transformative digital environment, its intersection with sustainability, particularly across environmental, social, and governance (ESG) dimensions, has received limited academic focus. Much of the existing literature emphasises technological aspects, leaving gaps in understanding how sustainability is conceptualised and operationalised, especially during the transition from Industry 4.0 to Industry 5.0. This thesis addresses these gaps by exploring how sustainability is managed within the Finnish Metaverse sector, offering insights into both opportunities and challenges.
This qualitative multiple case study focuses on four Finnish organisations across industrial, gaming, and public sectors. Data were collected through six semi-structured interviews and complemented by secondary sources such as company reports. The analysis followed the Gioia methodology, enabling systematic coding and the development of a grounded model illustrating the relationship between sustainability strategies, practices, and metrics.
By integrating empirical findings with Industry 4.0 and Industry 5.0 frameworks, the study provides a novel conceptualisation of the Metaverse as an evolving ecosystem rather than a fixed technological platform. The findings reveal that sustainability is prioritised at the strategic level through goals related to resilience, ethical design, and carbon reduction. However, its operational integration remains fragmented. Organisations primarily focus on environmental sustainability, for example by using digital models to reduce material consumption and enabling remote operations to lower emissions. Social and ethical dimensions were less systematically addressed, with inclusivity and accessibility remaining largely aspirational.
Key challenges include high development costs, rapid technological obsolescence, fragmented industry collaboration, and risks of monopolisation and digital exclusion. Although sustainability is embedded in organisational visions, it is often addressed only after technological milestones are achieved, highlighting a gap between strategic aspirations and operational practices.
This study contributes to academic discourse by extending sustainability and Industry 5.0 debates into immersive digital environments. It underscores the need for interdisciplinary approaches bridging technology, business, and sustainability studies. Managerially, the research highlights the importance of embedding sustainability early in Metaverse development, strengthening cross-sector collaboration, and integrating sustainability criteria into funding and policy frameworks. The thesis concludes with recommendations for developing standardised sustainability metrics and ethical guidelines to support a more sustainable and inclusive Metaverse ecosystem.Kestävyyden integroimista metaversumin kehittämiseen pidetään edelleen vähän tutkittuna aiheena. Vaikka metaversumi nähdään yhä useammin merkittävänä digitaalisena kehitysympäristönä, sen yhteyttä kestävään kehitykseen – erityisesti ympäristön, yhteiskunnan ja hallinnon (ESG) näkökulmista – tarkastellaan tutkimuskirjallisuudessa edelleen rajallisesti. Useimmat aiemmat tutkimukset keskittyvät teknologisiin ulottuvuuksiin, jolloin jää epäselväksi, miten kestävyys ymmärretään ja toteutetaan käytännössä, erityisesti siirryttäessä teollisuuden neljännestä vallankumouksesta (Industry 4.0) viidenteen (Industry 5.0). Tässä tutkimuksessa pyritään paikkaamaan tätä aukkoa selvittämällä, miten kestävyyttä johdetaan suomalaisessa metaversumiekosysteemissä. Tutkimus tarjoaa uusia näkökulmia kestävyyden mahdollisuuksiin ja haasteisiin.
Tutkimus toteutetaan laadullisena monitapaustutkimuksena, jossa tarkastellaan neljää suomalaista organisaatiota teollisuuden, pelialan ja julkisen sektorin piiristä. Aineisto kerättiin kuudella puolistrukturoidulla haastattelulla ja täydennettiin toissijaisilla lähteillä, kuten yritysraporteilla. Analyysissa on hyödynnetty Gioia-metodologiaa, jonka avulla suoritettu systemaattinen koodaus ja siitä rakennettu empiiriseen aineistoon pohjautuva malli kuvaa kestävyyteen liittyvien strategioiden, käytäntöjen ja mittareiden keskinäisiä suhteita.
Liitettäessä empiiriset havainnot Industry 4.0– ja Industry 5.0 -viitekehyksiin, hahmottuu metaversumi kehittyvänä ekosysteeminä sen sijaan, että sitä tarkasteltaisiin vain teknologisena alustana. Tuloksista ilmenee, että kestävyys asetetaan strategisella tasolla tärkeäksi tavoitteeksi – painopisteinä ovat muun muassa resilienssi, eettinen suunnittelu ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Käytännön tasolla kestävyys kuitenkin näyttäytyy hajanaisena. Ympäristönäkökulmia tuetaan esimerkiksi digitaalisten mallien hyödyntämisellä materiaalinkulutuksen vähentämiseksi sekä etäyhteyksien avulla saavutettavilla päästövähennyksillä. Sosiaaliset ja eettiset ulottuvuudet, kuten saavutettavuus ja osallisuus, tunnistetaan kyllä, mutta ne jäävät usein tavoitteiksi ilman konkreettista toimeenpanoa.
Tutkimuksessa havaitaan myös useita kehityshaasteita: korkeat kustannukset, nopea teknologinen vanheneminen, hajautunut yhteistyö sekä riskit, jotka liittyvät digitaaliseen eriarvoistumiseen ja markkinoiden keskittymiseen. Vaikka kestävyys sisällytetään organisaatioiden visioihin, se huomioidaan käytännössä usein vasta teknologisten tavoitteiden
saavuttamisen jälkeen. Tämä osoittaa selkeän kuilun strategisten tavoitteiden ja operatiivisten
käytäntöjen välillä.
Tämä tutkimus edistää akateemista keskustelua kestävyyden ja Industry 5.0:n yhdistämisestä immersiivisiin digitaalisiin ympäristöihin. Tulokset korostavat tarvetta monitieteiselle lähestymistavalle, jossa teknologia, liiketoiminta ja kestävän kehityksen tavoitteet yhdistyvät. Käytännön tasolla tutkimus tuo esiin, että kestävyyden tulisi ohjata metaversumin kehitystä jo sen alkuvaiheista alkaen. Lisäksi suositellaan eri sektoreiden välisen yhteistyön vahvistamista sekä kestävyyden sisällyttämistä rahoitus- ja sääntelykehyksiin. Tutkielma päätetään suosituksiin, joissa kehotetaan kehittämään yhtenäisiä kestävyyden mittareita ja eettisiä periaatteita, joiden avulla voidaan tukea kestävämmän ja osallistavamman metaversumiekosysteemin rakentamista
Hybridityön johtaminen julkisorganisaatiossa : joustavuuden, vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden merkitys
Full text linkTässä tutkielmassa tarkastellaan hybridityön johtamista julkisorganisaatiossa esihenkilöiden näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia johtamisen haasteita ja kehittämistarpeita hybridityö tuo esiin, sekä miten vuorovaikutus ja yhteisöllisyys rakentuvat hybridityössä ja vaikuttavat johtamiseen, työntekijöiden hyvinvointiin ja tiimin toimintaan. Tutkimus sijoittuu ajankohtaiseen työelämän murrokseen, jossa työnteon joustavuuden vaatimukset, työntekijöiden hyvinvointi sekä organisaatioiden tuottavuus muodostavat keskeisiä haasteita erityisesti julkisella sektorilla.
Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään hybridityötä ilmiönä, sen johtamiseen liittyviä vaatimuksia ja strategioita sekä joustavuuden, itseohjautuvuuden ja viestinnän roolia hybridityön kontekstissa. Lisäksi tarkastellaan esihenkilötaitoja monipaikkaisessa työympäristössä sekä luottamuksen ja yhteisöllisyyden merkitystä. Teoriaosuus päättyy tutkimuksessa käytettyyn hybridityön johtamisen nelikenttäviitekehykseen, joka yhdistää johtamisen ohjaustavan ja työn joustavuuden tasot sekä täydentyy vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden ulottuvuudella. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, ja aineisto on kerätty haastattelemalla kahdeksaa suuren suomalaisen julkisen organisaation esihenkilöä. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustuloksissa korostuvat joustavuuden hyödyntäminen, luottamukseen perustuva johtaminen sekä tarve selkeille rakenteille ja viestintäkäytännöille. Vuorovaikutus ja yhteisöllisyys nähdään ratkaisevina tekijöinä sekä työhyvinvoinnin että tiimien toimivuuden kannalta. Tulokset osoittavat, että hybridityön johtaminen edellyttää esihenkilöiltä uudenlaista tilannetajua, viestintäosaamista ja kykyä tasapainottaa itsenäisyyden tukemista ja rakenteiden luomista.
Johtopäätöksissä esitetään, että hybridityö ei ole pelkästään työtapa, vaan se vaatii kulttuurista muutosta sekä kokonaisvaltaista johtamisen kehittämistä. Tutkimus tarjoaa myös käytännön suosituksia organisaatioille, jotka haluavat vahvistaa hybridityön toimivuutta, yhteisöllisyyttä ja esihenkilötyön vaikuttavuutta
The impact of artificial intelligence on the role of auditors in international audit firms
Full text linkArtificial intelligence (AI) has revolutionised many industries and is expected to transform auditing as well. Technological advancements have raised questions on whether AI will replace auditors with automation or assist auditors by augmenting their capabilities. This study aims to fill a current research gap by exploring how AI automation and augmentation will affect the role of auditors in international auditing companies by examining the benefits and challenges of AI automation and augmentation for international auditing firms.
The research was conducted as a qualitative study. The data was collected through semi-structured interviews and analysed thematically. The sample consists of nine executives from international auditing companies based in Finland. The findings were analysed through the study’s theoretical framework, which consists of the automation-augmentation paradox, the concept of human-AI coexistence, and the co-piloted auditing model.
The findings suggest that AI will not replace auditors but will support their work and augment their capabilities. As a result, the auditor’s role and responsibilities are expected to transform. As AI automates routine tasks, auditors’ focus is expected to shift towards more analytical tasks. Changes in team structure are also expected as AI is integrated into audit teams. This creates hybrid teams that consist of humans and machines, supporting the idea of human-AI coexistence. This shift in the auditor’s role highlights the need for auditors to acquire new skills and develop old ones to succeed in an AI-driven environment.
This study also presents the main benefits and challenges AI can bring to international audit companies. The findings suggest that AI can bring audit companies many benefits, including increased efficiency, enhanced quality, improved work experience, and risk detection. From these benefits, increased quality, efficiency and work experience can be considered automation-driven, while improved risk detection can be considered more related to augmentation. The findings also indicate that AI can present several challenges for audit companies. Challenges, such as a lack of trust and transparency, as well as regulatory uncertainty, can relate to either automation or augmentation, while overreliance and data standardisation can be considered more connected to automation.
The findings of this study indicate the need to adapt to the upcoming changes in auditors' roles by ensuring auditors have the necessary skills to work alongside AI systems efficiently. This calls for AI training in auditing firms and a willingness to learn new technologies from auditors. Another recommendation is that organisations should encourage and improve human-AI collaboration to fully reap the benefits of AI use. Finally, regulators should provide clear instructions on responsible AI use.Tekoäly on mullistanut lukuisia toimialoja, ja sen odotetaan tuovan muutoksia myös tilintarkastukseen. Teknologian jatkuva kehitys on herättänyt kysymyksiä siitä, tuleeko tekoäly korvaamaan tilintarkastajat automaation avulla vai avustamaan tilintarkastajia täydentämällä heidän ominaisuuksiaan. Tämä tutkimus pyrkii vastaamaan olemassa olevaan tutkimusaukkoon tutkimalla tekoälyautomaation ja -augmentaation vaikutuksia tilintarkastajan rooliin kansainvälisissä tilintarkastusyrityksissä tarkastelemalla tekoälyautomaation ja -augmentaation tuomia hyötyjä ja haittoja kansainvälisille tilintarkastusyrityksille.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Sen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla sekä analysoitiin ja esiteltiin temaattisesti. Otos koostuu yhdeksästä eri haastateltavasta Suomessa toimivista kansainvälisistä tilintarkastusyrityksistä. Tuloksia tarkasteltiin tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen kautta, joka koostuu automaatio-augmentaatio paradoksista, ihmisen ja tekoälyn rinnakkaiselon käsitteestä (human-AI coexistence) sekä yhteisohjatun tilintarkastuksen mallista (co-piloted auditing).
Tutkimustulokset esittävät, että tekoäly ei tule korvaamaan tilintarkastajia vaan se tulee tukemaan heidän työtään sekä täydentämään heidän osaamistaan. Tämän seurauksena tilintarkastajan roolin ja vastuualueiden odotetaan muuttuvan. Tekoälyn automatisoidessa rutiinitehtäviä tilintarkastajien työ tulee keskittymään enemmän analyyttisiin tehtäviin. Tekoälyn integroiminen tilintarkastustiimeihin muuttaa tiimien rakennetta luoden hybriditiimejä, jotka koostuvat ihmistilintarkastajista sekä koneista. Nämä muutokset korostavat tilintarkastajien tarvetta hankkia uusia taitoja sekä kehittää vanhoja menestyäkseen tekoälyn muovaamassa työympäristössä.
Tutkimustulosten mukaan tekoäly voi hyödyttää tilintarkastusyrityksiä parantamalla tehokkuutta ja laatua, lisäämällä työn mielekkyyttä sekä parantamalla riskien tunnistusta. Näistä hyödyistä parantunut tehokkuus ja laatu sekä työn mielekkyys liitettiin automaatioon, kun taas riskien tunnistus kytkeytyy enemmän augmentaatioon. Tutkimus tunnisti myös tekoälyyn liittyviä haasteita, kuten luottamuksen ja läpinäkyvyyden puutteen sekä sääntelyn epävarmuuden, jotka voivat liittyä sekä automaatioon että augmentaatioon. Automaatioon yhdistettyjä haasteita olivat liiallinen tekoälyyn tukeutuminen sekä tarve datan standardoinnille.
Tutkimustulokset viittaavat siihen, että tilintarkastajien roolin muutokseen on syytä varautua varmistamalla, että tilintarkastajilla on tarvittavat taidot työskennellä tehokkaasti tekoälyn rinnalla. Tämä edellyttää tilintarkastusyrityksiltä tekoälykolutusta ja tilintarkastajalta halukkuutta oppia uusia teknologioita. Yritysten tulisi tukea tilintarkastajien ja tekoälyn välistä yhteistyötä, jotta tekoälyn tuomia hyötyjä voidaan hyödyntää käytännössä. Sääntelevien elinten tulisi myös asettaa selkeät ohjeet tekoälyn vastuulliselle käytölle tilintarkastuksessa
Ilmastoviisaan asumisen kehykset : Tarkastelussa Helsingin Sanomien uutiset
Full text linkIlmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen noustessa yhä keskeisimmiksi aiheiksi julkisessa keskustelussa, näkyy niiden merkitys myös asumiseen liittyvissä kysymyksissä. Asuminen on yksi suurimmista yksittäisistä päästöjen lähteistä, mutta jostain syystä, siitä käytävä keskustelu ilmastonmuutoksen hidastamisessa tai pysäyttämisessä on jäänyt vähäisemmälle huomiolle. Koska asuinrakennusten energiatehokkuus, käytetyt materiaalit ja tavat asua vaikuttavat merkittävästi suomalaisten hiilijalanjälkeen, on tärkeää ymmärtää, miten ilmastoviisaasta asumisesta puhutaan ja millaisia näkökulmia aiheeseen liitetään. Median rooli on tässä keskeinen, sillä se ei ainoastaan raportoi ilmastonmuutokseen liittyvistä kysymyksistä, vaan myös kehystää niitä tietyillä tavoilla, vaikuttaen näin siihen, miten ihmiset ymmärtävät ja arvottavat ilmastotoimia asumisen kontekstissa.
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten Helsingin Sanomien uutiset kehystävät ilmastoviisasta asumista. Tutkielman aineistona toimii 148 Helsingin Sanomien uutista vuosilta 2010–2020, jotka on kerätty osana DeCarbon Home -hanketta. Aineistoa analysoidaan kehysanalyysin avulla, käyttäen teoreettisena viitekehyksenä ilmastojournalismia, päiväjärjestysteoriaa sekä Entmanin (1993) teoriaa kehyksistä ja kehysanalyysistä. Näiden teorioiden avulla tunnistettiin aineisosta toistuvia teemoja ja kehyksiä, jotka sitten nimetään ja lajitellaan.
Aineistoista löydettiin kolme dominoivaa kehystä: raha, elämäntapa ja tekniset ratkaisut. Rahakehyksessä ilmastoviisaan asumisen ongelmaksi määritellään raha. Rahan puute tai asioiden kalleus hidastavat ilmastoviisaiden ratkaisujen käyttöönottoa, sekä toisaalta rahan ansaitseminen tai säästö motivoi ihmisiä ilmastoviisaisiin ratkaisuihin. Elämäntapakehyksessä ilmastoviisasta asumista kuvataan valintana, joka eroaa tavalliseksi nähdystä tavasta elää. Kehyksessä ilmastoviisaasti eletään, koska se on heidän arvojensa mukaista ja kirjaimellisesti heidän elämäntapansa. Tekniset ratkaisut -kehyksessä ilmastoviisaan asumisen ratkaisuksi esitetään teknologia, remontit ja korjausrakentaminen, sekä uudet innovaatiot.
Tutkimuksen tulokset mukailevat aiempaa ilmastoviisaan asumisen ja ilmastojournalismin tutkimusta, jossa on havaittu samankaltaisten kehysten hallitsevuutta. Aiemmat tutkimukset ovat niin ikään osoittaneet, että ilmastoaiheita käsitellään usein talouden, yksilön vastuun ja teknologisten ratkaisujen kautta. Tämä tutkimus vahvistaa näitä havaintoja suomalaisen valtamedian kontekstissa ja osoittaa, kuinka vakiintuneet kehykset ohjaavat julkista keskustelua sekä rajaavat ymmärrystä mahdollisista ilmastoviisaista ratkaisuista
Suomen merivartiostojen viestintä Twitterissä
Full text linkSosiaalinen media on organisaatioviestinnässä tehokas työkalu, jota kuka tahansa voi hyödyntää omien strategisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. Yhä useammat suomalaiset viranomaiset ovat siirtyneet sosiaaliseen mediaan, jonka avulla myös he haluavat saavuttaa omia tavoitteitaan. Onnistunut viranomaisviestintä vaatii luottamusta ja avoimuutta itse viranomaisen ja kansalaisen välille, mutta ennen tämän luottamuksen saamista, viranomaisen täytyy ansaita tämä luottamus. Avoin, rehellinen, ja läpinäkyvä vuorovaikutuksellinen viestintä alustalla, kuten sosiaalisessa mediassa, on yksi mahdollinen tapa saavuttaa yleisön luottamus. Lähtökohta tälle tutkimukselle on Rajavartiolaitoksen sosiaalisen median viestinnän tarkastelu.
Tutkielmassa on selvitetty Rajavartiolaitoksen sosiaalisen median viestintää keskittyen merivartiostojen Twitter-viestinnän teemoihin. Tutkielmassa on tarkasteltu organisaatioviestinnän muutosta, sekä sosiaalisen median roolia organisaatioviestinnässä ja viranomaisviestinnässä. Tutkimuksessa käytetty kirjallisuus ja analyysin tulokset tuovat syvempää ymmärrystä siitä, että minkälaisia etuja ja haasteita organisaatioviestintä sosiaalisessa mediassa tuottaa, sekä kuinka merivartiostot viestivät sosiaalisessa mediassa sotilaallisesti organisoituneena viranomaisena.
Tutkielman teoriaosuus koostuu organisaatioviestinnän toimintaympäristön muutoksen tarkastelusta, organisaatioviestinnästä sosiaalisessa mediassa, sekä Twitterin ja Rajavartiolaitoksen toiminnasta yleisellä tasolla. Tutkielman aineisto koostuu Länsi-Suomen merivartioston ja Suomenlahden merivartioston Twitter-julkaisuista ajalta 1.6.2023-31.8.2023. Aineisto kerättiin merivartiostojen Twitter-tileiltä vuonna 2024, ja aineiston Twitter-julkaisuja tarkastellaan analyysissa yhtenä kokonaisuutena. Twitter-julkaisut käytiin läpi yksi kerrallaan, ja analysoitiin laadullisen ja määrällisen sisällönanalyysin yhdistelmällä, jossa keskityttiin sisällön teemoihin.
Tutkimustuloksista voidaan todeta, että merivartiostojen viestintä Twitterissä nojaa kolmeen pääteemaan, joiden sisällöt koostuvat merivartiostojen Twitter-tileillä toistuvista aiheista. Teemojen laadullisista piirteistä on huomattavissa, että merivartiostojen viestintä on tavoitteellista, koska teemat heijastivat usein jotain Rajavartiolaitoksen viestintästrategiassa mainittua tavoitetta. Tutkimustulokset osoittavat myös sen, että teemojen käyttö erosi erilaisilla tavoilla merivartiostojen välillä.
Tuloksien valossa nähdään, että merivartiostot toteuttavat omassa sosiaalisen median viestinnässään Rajavartiolaitoksen strategian asettamia tavoitteita. Koen, että Rajavartiolaitos hyödyntää sosiaalista mediaa monipuolisesti viranomaisviestinnässään. Mikäli Rajavartiolaitos haluaa viestiä yhtenäisesti sosiaalisessa mediassa, se vaatisi tarkennuksia viestintästrategiaansa
Koeajon jälkeisen prosessin visualisointi ja optimointi virtauksen varmistamiseksi
No full textTutkielman motivaationa oli koeajon jälkeisen prosessin epäselkeys, tilankäytön haasteet ja
epäloogisuus, viimeistelyn läpimenoajan vaikea ennustettavuus, sekä viimeistelyn vastuiden
epäselkeys. Tutkielman tavoitteena oli prosessin visualisointi ja optimointi, sekä tilankäytön
koko henkilöstön yhtenäisen kokonaiskuvan parantaminen edellä mainittujen ongelmien
ratkaisemiseksi ja tuotannon virtauksen varmistamiseksi. Työ painottuu moottorin koeajon
päättymisen ja tehtaalta maalaukseen lähtemisen väliseen vaiheeseen, ja fyysisesti A1- ja A2-
laivojen alueeseen tehtaalla.
Tutkielmassa on ensin teoriakatsaus visuaalisen kommunikoinnin ja -johtamisen, prosessien
visualisoinnin, layout-suunnittelun, tuotannonohjauksen ja Leanin teoriaan ja perusteisiin. Myös
Grafana-sovelluksen tietojen, perustan, kykyjen ja rajoitteiden selvitys oli osana teoriakatsausta.
Tutkimusmenetelmänä toimi tapaustutkimus ja järjestelmän kehitys. Jatkuva kehittäminen oli
perustana toiminnalle koko tutkimuksen ajan. Tuotannon nykytilan ja kehityskohteiden
analysointi suoritettiin suoralla tarkkailulla ja haastatteluilla, sekä omien töideni tekemisellä.
Kehitettävien järjestelmien vaatimukset ja käyttäjäryhmät selvitettiin heti alkuun.
Tutkimuksen kulku ja toteutus alkoi jo käytössä olevien tuotannonohjausjärjestelmien
esittelyllä. Seuraavana raportissa päästään uusien järjestelmien luomiseen, joka oli paljon aikaa,
iteraatioita ja käytettävyystestausta vievä prosessi. Järjestelmien luomisen edellytykseksi oli
kehitettävä myös tehtaan layoutia lisäämällä uusia nimettyjä asennuspaikkoja moottoreille.
Ensimmäiseksi ratkaisuksi ja valmiiksi järjestelmäksi muotoutui Koeajon jälkeinen työjonosuunnitelma, jota ylläpidetään Excelissä. Tällä suunnitellaan, visualisoidaan ja optimoidaan
koeajon jälkeistä prosessia ja työjonoa. Toisena muotoutui Grafana-sovelluksessa luotu layoutlokaatiojärjestelmä ohjauspaneeli. Tämän järjestelmän tarkoituksena on näyttää kaikki
moottorit, jotka sijaitsevat tehtaan A1- ja A2-laivojen alueella reaaliaikaisesti layoutmuotoisessa näkymässä juuri sillä paikalla, missä kyseinen moottori oikeasti sillä hetkellä on.
Tutkielman tavoitteet saavutettiin. Lopputuloksena saatiin parannettua koko henkilöstön
yhtenäistä kokonaiskuvaa tilankäytöstä, visualisoitua ja optimoitua viimeistelypaikkojen
työjonoa, parannettua viimeistelyn läpimenoaikojen ennustettavuutta, parannettua yleistä
järjestystä tehtaalla, sekä selkeytettyä koeajon jälkeisen prosessin rooleja ja vastuita. Edellä
mainitut tekijät vaikuttavat kaikki yhdessä tuotannon virtauksen varmistamiseen.The thesis was motivated by the ambiguity of the process after the test run, the challenges and
illogicality of space usage, the difficult predictability of the finishing lead time, and the ambiguity
of the responsibilities of finishing. The aim of the thesis was to visualize and optimize the
process, as well as to improve the unified overall picture of space usage for all personnel in order
to solve the above-mentioned problems and ensure the production flow. The work is focused
on the phase between the end of the engine test run and the departure from the factory to
painting, and physically on the A1- and A2-areas at the factory.
The thesis first contains a theoretical overview of the theory and basics of visual communication
and -management, process visualization, layout planning, production control and Lean. An
explanation of the information, basis, capabilities and limitations of the Grafana-application was
also part of the theory review.
The research method was a case study and system development. Continuous improvement was
the basis of the activities throughout the research. The analysis of the current state of
production and development targets was carried out by direct observation and interviews and
working at the factory by myself. The requirements of the systems to be developed and the user
groups were clarified right from the start.
The activities and implementation of the research began with the presentation of production
control systems already in use. Next, in the report we get to the creation of new systems, which
was a process that took a lot of time, iterations and usability testing. As a prerequisite for
creating the systems, the layout of the factory also had to be developed by adding new
designated installation locations for the engines.
The first solution and finished system was the work queue plan after the test run, which is
maintained in Excel. This is used to plan, visualize and optimize the process and work queue
after the test run. Next, the layout-location system control panel was created in the Grafanaapplication. The purpose of this system is to show all the engines that are located in the A1- and
A2-areas of the factory in real time in a layout view exactly where the engine is at that moment.
The objectives of the thesis were achieved. The end result was an improved unified overall
picture of the space usage among the whole personnel, a visualized and optimized work queue
of the finishing places, improved predictability of finishing lead times, improved general order
in the factory, and clarified roles and responsibilities of the process after the test run. The factors
mentioned above all work together to ensure the flow of production
Optimal charging station placement of electric vehicles in the smart distribution network based on the mixed integer linear programming
Full text linkThis article discusses the optimal placement of electric vehicle charging stations in the distribution network. The proposed approach is an optimization problem with the objective function equal to minimizing the cost of building charging stations and energy costs. Inevitably, minimizing the voltage deviation from the desired (reference) value is also considered in the objective function. The constraints of this problem include the equations of power flow, the restrictions governing electric vehicles and charging stations, and the limitations of network indicators. The mentioned problem can be described as mixed integer nonlinear programming (MINLP). Nevertheless, the MINLP optimization problem tends to run very slowly when the dimension of the grid increases significantly, and that’s why it is unlikely that we obtain an absolute optimal solution. Consequently, a mixed integer linear programming (MILP) formulation that resembles the main problem is developed. Ultimately, a distribution network consisting of 69 buses is modeled in GAMS to evaluate the proposed formulation. In the proposed plan with the appropriate placement of electric vehicle charging stations, initially a favorable economic cost is obtained for the aforementioned stations. In the following, charging management at the aforementioned stations has caused the network operation status to improve. When EVs are absent, the maximum voltage drop is approximately 0.092p.u. and energy losses reach 2.08 MW. In contrast, with EVs present the voltage drop falls to about 0.037p.u. and energy losses drop to roughly 1.23 MW.© 2025 The Authors. Published by Elsevier Ltd. This is an open access article under the CC BY license (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/).fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed