Osuva
Not a member yet
16120 research outputs found
Sort by
Ecological-linked technology, institutional quality and environmental sustainability : Evidence from E7 economies
Full text linkThe COP-27 meeting held in Egypt in November 2022 aimed to build on past successes and set the foundation for future objectives in the fight against global warming. Achieving ecological responsibility remains a significant challenge, particularly in light of the Post-Glasgow Agreement goals, necessitating increased pressure on participating nations to act. Despite its importance, previous literature has inadequately explored the factors that effectively reduce carbon emissions in E7 economies. This study addresses this research gap by forecasting the impact of green environmental technology, technological innovation, renewable energy adoption, structural changes (measured by the contribution of services to GDP), and institutional quality (IQ) on carbon emissions in E7 economies. Using the advanced Method-of-Moments Quantile procedure on data from 2000 to 2020, the study finds that environmental technology significantly reduces carbon emissions, while technological innovation increases emissions within the bloc. Additionally, IQ, structural changes, and renewable energy adoption exhibit a significant inverse relationship with pollution levels. These findings underscore the importance of policies that restore and promote environmental technology while simultaneously fostering technical advancements. Such strategies are essential for achieving the United Nations’ Sustainable Development Goals (UN-SDGs) 7 (Affordable and Clean Energy) and 13 (Climate Action).©2025 Sage. The article is protected by copyright and reuse is restricted to non-commercial and no derivative uses. Users may also download and save a local copy of an article accessed in an institutional repository for the user's personal reference.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed
Exploring Market Inefficiencies: Crypto Arbitrage : Evidence from various CEXs through 2017 - 2024
Full text linkCryptocurrencies have experienced rapid growth over the past decade, with Bitcoin consistently
holding the highest market capitalisation. In early 2017, the total crypto market was valued at
approximately 500 billion by December. The market grew despite price
fluctuations, reaching around $2.75 trillion in April 2025.
Market inefficiencies continue to play a central role in driving price discrepancies across ex
changes. These discrepancies arise from various factors that cause prices to diverge from their
intrinsic or benchmark value on different platforms. These deviations allow arbitrage traders to
exploit exchange-based price differences to pursue risk-minimised profits. Understanding when
and why arbitrage windows occur requires examining the market conditions that create them.
This study applies Grey Correlation Analysis and the DCC GARCH model to evaluate the strength
and dynamics of price relationships across exchanges.
Previous research has highlighted the presence of arbitrage in crypto markets, but few studies
have explored the influence of multiple explanatory variables over an extended time frame. This
research investigates the market drivers behind price divergences in the cryptocurrency space
from 2017 to 2024. This study builds upon prior work while introducing new data with a similar
scope of analysis. The seven-year sample includes 26,925 daily observations from 15 centralised
exchanges. By applying the selected models across this dataset, the study assesses how each
market variable contributes to changes in price correlation between Kraken and the comparison
exchanges.
The results show that certain factors uniquely influence price divergences between Kraken and
selected exchanges. Trading volume generally improves alignment, though effects vary across
exchanges depending on liquidity. These findings suggest that arbitrage opportunities are not
equally distributed but depend on each exchange's structural and behavioural conditions, high
lighting the complex and evolving nature of crypto market inefficiencies.
This research helps explain cryptocurrency market behaviour. It identifies key factors that con
sistently drive arbitrage and exchange misalignments. The findings are helpful for traders build
ing arbitrage strategies. They also offer value to researchers studying market efficiency and sys
temic risk in decentralised finance. This study adds depth and practical relevance to existing
literature by presenting current empirical evidence over a multi-year period.Kryptovaluutat ovat kasvaneet nopeasti viimeisen vuosikymmenen aikana, Bitcoinin säilyttäessä
jatkuvasti korkeimman markkina-arvon. Vuoden 2017 alussa kryptomarkkinan arvo oli kokonai
suudessaan noin 18 miljardia dollaria, ja markkinan arvo nousi joulukuuhun mennessä 500 mil
jardiin. Markkina jatkoi kasvuaan vaihteluista huolimatta ja saavutti noin 2,75 biljoonan dollarin
arvon huhtikuussa 2025.
Markkinoiden tehottomuus on keskeinen taustatekijä hintojen eroavaisuuksissa eri pörssien vä
lillä. Eroavaisuudet johtuvat useista tekijöistä, jotka aiheuttavat hintojen poikkeamisen niiden
luontaisesta tai vertailuarvosta eri alustoilla. Nämä poikkeamat antavat arbitraasi-kauppiaille
mahdollisuuden hyödyntää pörssien hintaeroja tavoittelemalla vähäriskisiä voittoja. Arbitraasi
ikkunoiden syntymisen ja syyn ymmärtäminen edellyttää niitä luovien markkinaolosuhteiden
tutkimista. Tässä tutkimuksessa käytetään Grey Correlation -analyysia ja DCC GARCH -mallia ar
vioimaan hintasuhteiden vahvuutta ja dynamiikkaa eri pörssien välillä.
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet arbitraasin olemassaolon kryptomarkkinoilla, mutta har
vat niistä ovat tarkastelleet useiden selittävien muuttujien vaikutusta pitkällä aikavälillä. Tämä
tutkimus selvittää, mitkä markkinatekijät aiheuttavat hintapoikkeamia kryptovaluuttamarkki
noilla vuosina 2017–2024. Tutkimukseni pohjautuu aiempaan tutkimukseen, mutta tuo mukaan
uutta dataa. Tutkimusaineisto koostuu 26 925 päivittäisestä havainnosta 15 keskitetystä pörs
sistä seitsemän vuoden ajalta. Mallit sovelletaan tähän aineistoon, jotta voidaan arvioida, miten
kukin markkinamuuttuja vaikuttaa hintakorrelaation muutoksiin Krakenin ja muiden pörssien
välillä.
Tulokset osoittavat, että tietyt tekijät vaikuttavat yksilöllisesti hintapoikkeamiin Krakenin ja mui
den pörssien välillä. Kaupankäyntivolyymi yleensä parantaa hintojen yhdenmukaisuutta, mutta
vaikutus vaihtelee likviditeetin mukaan. Tämä viittaa siihen, että arbitraasimahdollisuudet eivät
jakaudu tasaisesti, vaan riippuvat kunkin pörssin rakenteellisista ja käyttäytymiseen liittyvistä
tekijöistä. Tämä korostaa kryptomarkkinoiden tehottomuuden monimutkaista ja kehittyvää
luonnetta.
Tämä tutkimus auttaa selittämään kryptovaluuttamarkkinoiden toimintaa. Se tunnistaa keskei
set tekijät, jotka johdonmukaisesti vaikuttavat arbitraasiin ja hintojen poikkeamiin. Tulokset
ovat hyödyllisiä arbitraasistrategioita kehittäville kauppiaille sekä tutkijoille, jotka tarkastelevat
markkinatehokkuutta ja systeemiriskiä hajautetussa rahoituksessa. Tämä tutkimus syventää
aiempaa kirjallisuutta esittämällä ajankohtaista empiiristä näyttöä usean vuoden ajalta
Long-Term Sustainability Investments vs. Dividend Payouts ; In analysis of firm values in Europe
Full text linkAs climate change accelerates, public debate on sustainable development, the United Nations'
17 Sustainable Development Goals, and commitment to them have spread globally. Despite this,
there is no comprehensive commitment to the green transition due to, e.g., different opinions
on climate change. Simultaneously, companies pay to get an ESG rating, which should define
their commitment to sustainability and allegedly improve company value. Despite allegations
about the prospects of ESG, the results are yet to be proven, as the trend is relatively novel, and
the green actions allegedly take more time to be visible in practice. As time goes by, examination of green innovation is progressing, and the effectiveness of the green transition is being questioned, resulting in a decline in the ESG trend in designated areas. These observations raise concerns as to whether ESG-based valuation is superficial and solely based on market participants' belief in the validity of ESG ratings.
By critically examining ESG ratings and the impact of capital allocation decisions on traditional
firm valuation models, the purpose of this thesis is to suggest an alternative measure to identify
companies’ and their market environments’ engagement on sustainability and its impact on
companies’ capital allocation decisions, resulting in changes in company valuation. As sustainability engagement requires investments and the investments positively impact ESG ratings given by rating agencies, sustainability investments should impact the company's value if sustainability engagement matters in financial markets. In theory, the interaction between sustainable investments and engagement could result in an increase in firm value in areas with a high level of commitment to sustainability. In areas of low commitment, investing in sustainability could decrease firm value, and other capital allocation options, such as dividends, could be more beneficial in terms of company value growth, depending on stakeholders’ preferences. However, in practice, changing capital allocation strategy is often based on the financial capabilities and long-term objectives rather than the stakeholders’ wishes.
The results of this study reveal a positive connection between the market sentiment of sustainability to both environmental expenditures and dividends, and their further impact on firm value, but without the need for trade-off decisions. Despite the weakness of the connection, the results support the possibility of replacing ESG ratings with another measure, suggesting that the SDG Index rating could be useful in the development of a universal measure of sustainability engagement for companies
Biovaaka : Driving Sustainable Food Waste Tracking and Reduction in Finland
Full text linkThis case study explores the escalating global issue of food waste, a challenge that has far-reaching implications for environmental sustainability, economic efficiency, and social equity. It sets the stage by painting a comprehensive picture of the food waste problem, underscoring the urgency of finding innovative solutions to mitigate its impact. At the heart of this case study is Biovaaka, an innovative waste reduction company born out of a collaborative effort to address the food waste crisis. The case study outlines the creative mechanisms through which Biovaaka operates, employing cutting-edge technology and community-based strategies to minimize food waste in the restaurant and food catering industry. Furthermore, the case examines the hurdles Biovaaka faced, from technological challenges to scaling up their operations, alongside their triumphs in creating a scalable and replicable model for waste reduction. It highlights the pivotal role of external support from governmental and non-governmental organizations, which provided the necessary resources and platform for Biovaaka to intensify its impact. Through targeted interventions and community engagement, Biovaaka demonstrates that incremental adjustments in how food waste is approached can lead to substantial environmental and social benefits.© 2025 Jashim Uddin Ahmed, Amreen Talukdar, Anisur R. Faroque, and Arafat Rahmanfi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed
Authenticity in sustainable branding and its effect on consumers trust and loyalty
Full text linkAitoudesta on tullut kuluttajille merkittävä tekijä viime aikoina, kun he miettivät minkä yrityksen tai brändin tuotteita tai toimintaa he haluavat tukea. Viherpesun yleistymisestä on tullut haaste, koska se on nostanut kuluttajien skeptisyyttä yritysten väitteitä ja tekoja kohtaan. Aitous voi toimia ratkaisuna tälle haasteelle, koska kun kuluttajat havaitsee yri-tyksen olevan aito, he luottavat yritykseen ja sen väitteisiin enemmän. Tutkielma perehtyy aitouteen kestävän brändäyksen kontekstissa ja miten aitous vaikuttaa kuluttajien luotta-mukseen ja uskollisuuteen. Tavoitteena on tuottaa ymmärrystä aitoudesta ja brändin ai-toudesta, miksi se on tärkeää kuluttajille ja, Kuinka tärkeää se on verrattuna muihin teki-jöihin, kuten hintaan tai laatuun. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat: Mitkä aitouden ulottuvuudet ovat tärkeimpiä kuluttajien luottamuksen rakentamisessa kestäviä brändejä kohtaan? Mikä rooli aitoudella on kuluttajien uskollisuuden luomisessa verrattuna muihin tekijöihin, kuten hintaan, laatuun tai mukavuuteen? Miten tunneside brändiin vaikuttaa siihen, miten kestävän brändäyksen aitous liittyy brändiuskollisuuteen? Tutkielman tutki-muskysymyksiin vastattiin suorittamalla kirjallisuuskatsaus. Merkittäviksi tekijöiksi, jotka vaikuttavat kuluttajien luottamukseen aitouden lisäksi, havaittiin rehellisyys, läpinäkyvyys ja laatu. Läpinäkyvyys havaittiin myös merkittävänä tekijänä kestäville brändeille, varsinkin viherpesun takia. Kun kuluttajat havaitsee, että brändi on läpinäkyvä, he luottavat siihen enemmän, joka vähentää heidän huoltaan siitä, että yritys harjoittaa viherpesua. Yhteen-vetona, tutkielman tulokset osoittavat, kuinka brändin aitous on tärkeä tekijä kuluttajien ostopäätöksissä
Miksi en sano sitä ääneen? Monimenetelmällinen tutkimus työntekijän esteistä ja epävarmuuksista antaa rakentavaa palautetta esihenkilölleen
Full text linkRakentavan palautteen antaminen työntekijältä esihenkilölle on vähän tutkittu, mutta organisaatioiden kannalta tärkeäksi osoittautunut ilmiö. Tällä tutkimuksella pyritään paikkaamaan tuota aukkoa tutkimuskentällä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää minkälaisena asiantuntijatyötä tekevät kokevat rakentavan palautteen ja mitkä asiat vaikuttavat rakentavan palautteen antamiseen esihenkilölle. Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena haastattelulomakkeen avulla yhdessä asiantuntijaorganisaatiossa. Tutkimusmuodoksi valikoitui monimenetelmätutkimus, koska halusimme selvittää sekä kokemusta rakentavasta palautteesta, että syyseuraus suhteista tämän taustalla. Analysoimme tuloksiamme fenomenografisen analyysin keinoin ja määrällisten tulosten analysoinnissa käytimme ristiintaulukointia, korrelaatiokertoimia sekä regressioanalyysia. Tutkimuksen teoreettisessa osiossa perehdytään työntekijän palautteen antamisen rooliin työpaikalla sekä siihen, miksi työntekijät päättävät vaieta, vaikka heillä olisi organisaation toiminnan parantamiseen tähtäävää kriittistä tietoa. Tämän lisäksi tutustumme psykologiseen turvallisuuteen ja esihenkilön ja työntekijän välisen suhteen tasoa mittaavaan LMX-teoriaan ja rakennamme hypoteesimme, kuinka näihin panostamalla yrityksessä voidaan tukea työntekijöiden rakentavaan tähtäävän palautteen antamista. Perehdymme myös MUM-ilmiöön, joka kuvaa haluttomuutta jakaa negatiiviseksi koettua tietoa. Tutkimustulostemme perusteella rakentavan palautteen antaminen esihenkilölle on moninainen ilmiö, johon vaikuttavat useat eri tekijät. Panostamalla laadukkaisiin turvallisiin ihmissuhteisiin pystytään poistamaan rakentavan palautteen antamisen esteitä. Vaikka rakentavalle palautteelle olisi luotu hyvät lähtökohdat, voi yksi haavoittava kokemus romahduttaa tämän tilanteen hetkessä. Tutkimuksella voidaan lisätä organisaatioiden tietoisuutta työntekijöiden kokemista rakentavan palautteen antamisen esteistä ja siten auttaa heitä kehittämään johtamisen tyylejä sellaisiksi, että ne tukevat aitoa avointa keskustelua organisaatioissa. Organisaatiot voivat hyödyntää tutkimuksen tuloksia valitessaan sopivia esihenkilöitä sekä suunnitellessaan johtamistyylejä ja esihenkilöiden kouluttamista
Kaupunkisuunnittelun narratiivisuus : Tarkastelussa Tapiolan puutarhakaupunki ja Turun tiedepuisto
Full text linkTämän tutkimuksen aihe on kaupunkisuunnittelun narratiivisuus. Tätä tarkastellaan Tapiolan
puutarhakaupungin ja Turun tiedepuiston tapausten kautta. Tutkimus pyrkii vastaamaan
seuraaviin kysymyksiin: Mitä narratiivit kertovat meille kaupunkisuunnittelusta, millaisia
narratiiveja kaupunkisuunnittelussa voidaan tunnistaa ja miten kaupunkisuunnittelun narratiivit
ilmenevät tapausten suunnittelussa? Teoreettiselta osaltaan tutkimus on kuvaileva
kirjallisuuskatsaus ja empiiriseltä osaltaan tapaustutkimus, jossa tapausten narratiiveja ja niiden
eroja ja yhtäläisyyksiä analysoidaan mukautetun teorialähtöisen sisällönanalyysin
menetelmällä.
Narratiivisuuden
yhteiskunnallinen
merkitys
liittyy
siihen,
ettei
kaupunkisuunnittelussa rakenneta vain kaupunkia rakenteena, vaan samalla suunnittelun
kohteena olevalle alueelle rakentuu identiteetti ihmisten asuin- ja työympäristönä. Sitä
narratiivit rakentavat kaikissa suunnittelun vaiheissa varhaisista tiedonkeruista alustaviin
luonnoksiin, ja lopulta asukkaiden ja työntekijöiden varsinaiseen elämiseen ja toimintaan
alueella.
Kaupunkisuunnittelu on tarinankerrontaa, jolla toteutetaan tulevaisuuden toiveita.
Suunnittelijat keräävät ja kertovat narratiiveja. Niiden avulla kerrotaan menneestä, nykyisestä
ja tulevasta. Kaupunkisuunnittelun narratiiveista tässä tutkimuksessa tärkeimmiksi nousivat
Lieven Ameelin kaupunkisuunnittelun narratiivit. Narratiivit suunnittelulle ovat paikallisten
narratiiveja, narratiivit suunnittelussa kaupunkisuunnittelijoiden narratiiveja ja suunnittelun
narratiivit yleisesti ovat suunnittelun jälkeen tai sen aikana kerrottuja narratiiveja. Niiden lähde
voi esimerkiksi olla media tai fiktio, ja ne palaavat yleensä paikalliselle tasolle. Ameelin mallia
hyödynnettiin toteutetussa sisällönanalyysissa. Tapiolan aineistosta tunnistettiin jokaista
narratiivityyppiä edustavat narratiivit. Narratiivit suunnittelulle korostuivat Tapiolan
tapauksessa. Turun tiedepuiston aineistosta tunnistettiin myös jokaista narratiivityyppiä
edustava narratiivi, mutta narratiiveja oli Tapiolaa pienempi määrä. Narratiivit suunnittelulle ja
suunnittelussa korostuivat tässä tapauksessa. Osassa narratiiveista oli vaikeuksia tulkita niitä
kuuluvaksi vain yhteen luokkaan, sillä ne vaikuttivat kahden luokan hybrideiltä.
Vertailussa yhdistäviä tekijöitä tapausten samojen narratiivityyppien välillä olivat lähinnä
narratiivien ajallinen ulottuvuus, eli mistä ajasta ne kertovat. Muilta osin tapausten
narratiivityyppien taulukoidussa vertailussa ei löytynyt huomattavia yhtäläisyyksiä. Tapiola ja
Turun tiedepuisto ovat kehitykseltään eri vaiheissa, mikä näkyy niiden narratiiveissa. Tapiolan
narratiiveissa näkyy yhdistelmä nostalgisuutta ja yritystä pelastaa se mitä puutarhakaupungin
ideasta on pelastettavissa. Turun tiedepuistossa kyse on taas visioista, jotka ovat suurelta osin
toteutumassa vasta pidemmällä aikaulottuvuudella. Tämä kehitysvaihe-ero kertoo myös siitä,
että narratiiveilla on alku ja loppu, mutta kaupungin muutos ja kehitys on aina jatkuvaa, ja uusia
narratiiveja synnyttävää ja hyödyntävää
Project Management Information system success and structures
Full text linkIn the recent project management context, Project Management Information Systems (PMIS) play a prominent role in supporting project execution to project closure. It also supports critical events, such as decision-making, risk identification, and management. However, existing information system (IS) evaluation frameworks like D&M and Ahlemann PMIS framework fail to capture PMIS effectiveness fully, as they prioritize technical metrics (e.g., system quality, information quality) while overlooking project-specific success factors (e.g., stakeholder alignment, dynamic collaboration) emphasized in PMBOK and ISO 21500 standards. This research aims to evaluate the limitations of these models in evaluating PMIS and investigate their application with Critical Success Factors (CSFs) defined by project Management standards such as PMBOK and ISO 21500.
A comprehensive literature review was conducted using peer-reviewed publications and academic databases to evaluate IS success dimensions and propose refinements for a tailored PMIS evaluation framework. Findings reveal that while D&M model offers a validated IS assessment structure, it lacks adaptability to project management’s dynamic needs, and although Ahlemann PMIS framework address project management specifics, it falls short in terms of empirical validation and scalability to multi-project environments. Additionally, both models underrepresent soft factors such as stakeholder engagement, leadership, and collaboration, which are prominently recognized in the present Project Management guideline.
This Study emphasizes the need for a comprehensive, tailored PMIS evaluation framework that integrates both hard and soft skill success dimensions, aligned with recognized PM standards, such as the PMBOK and ISO 21500. The findings lay the groundwork for future empirical research and model development, particularly supporting multi-project and industry-specific applications
Improving Cost Efficiency of Heat Pump-Based Heating and Cooling Systems
Full text linkHeating and cooling systems based on heat pumps offer high energy efficiency but face challenges in operational cost due to suboptimal control strategies. This thesis investigates methods to improve the cost efficiency of a heat pump-based system consisting of nine ground-source heat pumps (each 90-kW max output with four gear levels) by treating the heat pump array as a flexible energy resource.
We develop an optimized control strategy that integrates (i) a model for demand-based power calculation, (ii) a priority-based scheduling of heat pumps by time of day and gear efficiency, and (iii) a mixed-integer linear programming (MILP) optimization for cost-minimal gear selection each hour. We also implement an on/off control scheme that allows room temperature to float between 21°C and 25°C, reducing run-time during low-demand periods.
A MATLAB/Simulink simulation model is built to evaluate the approach under varying outdoor temperatures and dynamic electricity pricing. Results show that the optimized control significantly reduces daily operating cost compared to a conventional continuous operation. In a representative 24-hour scenario, the proposed on/off optimized strategy achieved the required indoor comfort while cutting the energy cost by nearly 70% (down to about €63 per day) relative to a normal control approach. The results are based on a specific single day in wintertime. The thesis concludes with a discussion of key findings, system limitations, and recommendations for future research on integrating heat pumps as flexible resources in smart energy grids
Koronapandemian vaikutus tilintarkastuspalkkioihin Pohjoismaissa
Full text linkTilintarkastuspalkkioita on systemaattisesti tutkittu 1980-luvulta lähtien, mutta niiden yhteyttä
maailmanlaajuisiin kriiseihin on varsinaisesti tutkittu vasta 2000-luvulla, kun ensin finanssikriisi
ja myöhemmin koronapandemia haastoivat alaa. Maailmanlaajuiset kriisit ovat aiemman
tutkimuksen mukaan olleet yhteydessä tilintarkastuspalkkioiden nousuun, kun tarkastettavien
yritysten toiminnassa lisääntynyt monimutkaisuus ja riski on nostanut tilintarkastuspalkkioita.
Koronapandemian vaikutuksia tilintarkastuspalkkioihin ei ole kuitenkaan vielä kattavasti tutkittu
etenkään Pohjoismaissa.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, miten koronapandemian aikana yrityksiin
ja tilintarkastukseen tapahtuneet taloudelliset muutokset vaikuttivat yritysten maksamien
tilintarkastuspalkkioiden suuruuteen Pohjoismaissa. Tutkimusaineistona käytettiin vuosien
2017–2023 tilinpäätöstietoja pohjoismaisista pörssiyhtiöistä. Tilintarkastuspalkkiot kerättiin
Audit Analytics -tietokannasta ja muut tilinpäätöstiedot Orbis-tietokannasta, ja se sisälsi 2090
yritysvuosihavaintoa. Tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin lineaarista regressioanalyysia, jossa
selitettävänä muuttujana oli tilintarkastuspalkkion luonnollinen logaritmi. Kontrollimuuttujat
perustuvat Simunicin (1980) kehittämään malliin, jossa tilintarkastuspalkkioon vaikuttavat
tarkastettavan asiakkaan koko, toiminnan monimutkaisuus, tiettyihin tilinpäätöksen osiin liittyvät
tarkastusongelmat, toimiala ja omistusrakenne.
Tutkimustulosten perusteella koronapandemialla ei ole tilastollisesti merkitsevää positiivista
vaikutusta tilintarkastuspalkkioihin. Sen sijaan analyysissä havaittiin tilastollisesti melkein
merkitsevä negatiivinen yhteys. Mahdollisena selityksenä on etenkin etätyön mahdollistamat
kustannussäästöt. Tulokset viittaavat siihen, että Pohjoismaissa sopeuduttiin pandemiaan
tehokkaasti, tai että tilintarkastuksen toimintaympäristö ei muuttunut merkittävästi.
Jatkotutkimuksia tarvitaan erityisesti alueellisten erojen, etätyön ja listaamattomien yritysten
osalta, jotta pandemian kokonaisvaikutukset ymmärretään paremmin