Osuva
Not a member yet
16120 research outputs found
Sort by
Rahapuheen diskursiivinen rakentuminen ilmastoviisaan asumisen verkkokeskusteluissa
Full text linkRaha on keskustelukulttuurissamme edelleen aiheena tabu, vaikka rahaan liittyvä diskurssi on vähitellen kasvanut. Samanaikaisesti vastuullisen kuluttamisen teemat ovat nousseet keskiöön sekä ilmastonmuutoksen että kestävän kehityksen tavoitteiden myötä. Keskustelu rahan roolista osana vastuullista kuluttamista on kuitenkin jäänyt taka-alalle. Tutkimus pyrkii valottamaan rahapuheen roolia osana vastuullista kuluttamista, sillä puhe rahasta vaikuttaa siihen, miten rahankäyttöön suhtaudutaan, miten kulutetaan ja millaisena raha nähdään osana vastuullista kuluttamista.
Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella, miten raha rakentuu osaksi ilmastoviisaan asumisen verkkokeskusteluja. Aineistona toimii Decarbon-Home- hankkeen keräämät vuosille 2018–2022 sijoittuvat Vauva.fi:n verkkokeskustelut, jotka käsittelevät ilmastoviisasta asumista. Tutkimus pohjautuu sosiaalisen konstruktionismin tieteenfilosofiseen suuntaukseen ja siihen sisältyvään diskurssianalyysin tutkimusmenetelmään. Diskurssianalyysin avulla voidaan syvällisemmin ymmärtää, miten suomalaiset puhuvat rahasta ja minkälaisia merkityksiä puhe rahasta paljastaa.
Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena on rakentaa tutkimusta ohjaava teoreettinen viitekehys, jonka avulla pyritään ymmärtämään, miten rahapuhe rakentuu sosiaalisesti ja kulttuurisesti suhteessa vastuullisen kuluttamiseen. Tavoitteeseen vastataan tarkastelemalla ensin vastuullisen kuluttamisen määritelmään ja siihen liittyvää ilmastoviisasta asumista. Tämän jälkeen syvennytään verkkokeskusteluiden rooliin tutkimuskohteena ja lopuksi rahapuhetta analysoidaan sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä rahan sosiaalisten merkitysten ja suomalaisten kulutuseetosten näkökulmasta.
Tutkimuksen toisena tavoitteena on tunnistaa ilmastoviisaan asumisen verkkokeskusteluista rahadiskursseja. Verkkokeskusteluista tunnistettiin kolme erilaista rahadiskurssia; rationaalisuuden diskurssi, eriarvoisuuden diskurssi ja oikeudenmukaisuuden diskurssi. Diskurssit kuvailevat sitä, miten suomalaiset kuluttajat puhuvat rahasta, minkälaisia merkityksiä rahaan liitetään sekä miten raha rakentaa näkemyksiä vastuullisesta kuluttamisesta.
Tutkimuksen kolmantena tavoitteena on tarkastella tunnistettujen rahadiskurssien suhteita. Tavoitteen tarkoituksena on ymmärtää rahadiskurssien välisiä suhteita ja tarkastella niitä teorian valossa. Rahadiskurssien suhteiden tarkastelussa diskurssien huomattiin suhtautuvan eri tavoin sekä vastuullisuuteen että yleisesti näkemykseen hyvästä elämästä
Developing and Standardising Project Management Practices: A Case Study in an Electrification Solutions SME Context
Full text linkThis thesis explores how project management practices can be standardised in a medium-sized Finnish company operating in the electrification solutions sector. The company is experiencing rapid growth and a corresponding increase in the number of project managers, which has led to a widening range of practices and inconsistencies in internal processes and client-facing outputs. The aim of this research is to evaluate current project management practices, identify project managers’ key responsibilities that influence project success, and propose development areas and internal guidelines to support more consistent project delivery across departments.
A qualitative case study methodology was employed. The primary data source consisted of twelve semi-structured interviews: ten with project managers and two with department stakeholders. The interviews were supported by document analysis and internal observations. The data were analysed using content analysis to identify recurring patterns, challenges, and opportunities for improvement in the company's project management approach.
The findings indicate that although project managers across departments follow a broadly similar project logic, their execution practices vary. These differences were especially prominent in project life cycle understanding, documentation management, role clarity, and knowledge sharing. Based on these findings and supported by literature, six development areas were identified for standardisation: establishing a common project life cycle, creating documentation templates and structures, defining project manager roles, formalising lessons learned, strengthening the PMO, and using a phased and lightweight standardisation strategy. In addition, a project management handbook was developed during the research as a practical tool to consolidate and communicate standardised practices.
The results are highly relevant for the case company and provide actionable recommendations that can support its growth, knowledge retention, and operational consistency. Although the findings can only be partially generalised due to the single-company scope, they offer valuable insights for other small and medium-sized (SME) enterprises facing similar challenges. Further research could investigate the long-term effects of standardisation initiatives and explore the development of project management methodologies and maturity models tailored to the SME context.Pro gradu -tutkielma tarkastelee, kuinka projektinhallinnan käytäntöjä voidaan yhdenmukaistaa suomalaisessa keskisuuressa yrityksessä, joka toimii sähköistysratkaisujen toimittajana. Yritys kasvaa nopeasti, mikä on lisännyt projektipäälliköiden määrää ja johtanut vaihteleviin toimintatapoihin sekä epäjohdonmukaisuuksiin sisäisissä prosesseissa ja asiakasviestinnässä. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida nykyisiä projektinhallinnan käytäntöjä, tunnistaa projektien onnistumiseen vaikuttavat projektipäällikön keskeiset vastuut sekä esittää kehittämiskohteita ja sisäisiä ohjeistuksia, jotka tukevat johdonmukaisempaa projektien läpivientiä eri osastojen välillä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Ensisijainen aineisto koostui kahdestatoista puolistrukturoidusta haastattelusta, joista kymmenen tehtiin projektipäälliköiden ja kaksi osastojen sidosryhmien kanssa. Haastatteluita täydennettiin dokumenttianalyysillä ja sisäisillä havainnoilla. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla, jotta voitiin tunnistaa toistuvia ilmiöitä, haasteita ja kehitysmahdollisuuksia yrityksen projektinhallinnan lähestymistavassa.
Tulokset osoittavat, että vaikka projektipäälliköillä on samankaltainen käsitys projektityön rakenteesta, käytännön toteutustavat vaihtelevat osastojen välillä. Erot korostuivat erityisesti projektin elinkaaren hahmottamisessa, dokumentaation hallinnassa, roolien selkeydessä sekä tiedon jakamisessa. Tulosten ja kirjallisuuden pohjalta tunnistettiin kuusi keskeistä kehityskohdetta, joiden yhdenmukaistaminen toisi merkittävää hyötyä: yhteisen projektin elinkaarimallin luominen, dokumentointirakenteiden ja -pohjien kehittäminen, projektipäällikön roolin määrittely, osaamisen siirron formalisointi, PMO:n roolin vahvistaminen sekä vaiheittainen ja kevyt standardointistrategia. Lisäksi tutkimuksen aikana laadittiin projektinhallinnan käsikirja, joka kokoaa nämä suositukset yhteen ja toimii käytännön työkaluna projektipäälliköille.
Tutkimuksen tulokset ovat merkityksellisiä yritykselle ja tarjoavat konkreettisia kehitystoimia, jotka tukevat sen kasvua, tiedonhallintaa ja yhtenäisyyttä. Vaikka tuloksia ei voida yleistää laajasti yksittäistapaustutkimuksen vuoksi, ne tarjoavat arvokkaita näkökulmia myös muille vastaavassa tilanteessa oleville pk-yrityksille. Tuleaisuudessa olisi hyödyllistä tutkia standardointitoimenpiteiden pitkäaikaisvaikutuksia sekä selvittää, kuinka pk-yritykset voivat kehittää projektinhallintametodologiaansa ja arvioida projektinhallinnan kypsyystasoaan
"Minulle se oli unelmien täyttymys." : Naisjohtajien kokemukset urakehityksestä Suomen julkisella sektorilla
Full text linkNaisten urakehitys ja eteneminen ylimpiin johtotehtäviin on ollut jo pitkään akateemisten piirien kiinnostuksen kohteena. Vaikka naisten työmarkkinaosallistuminen ja kouluttautuminen on Suomessa jopa korkeammalla tasolla kuin miesten, ovat he edelleen nykypäivänä aliedustettuja organisaatioiden ylimmissä johtotehtävissä. Aikaisempi tutkimuskirjallisuus aiheesta on suurimmaksi osaksi keskittynyt tarkastelemaan naisjohtajien urakehitystä yksityisen sektorin organisaatioissa. Tästä syystä, tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella Suomen julkisen sektorin naisjohtajien urakehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä, naisjohtajien omien kertomusten kautta. Tutkielman avulla pyritään antamaan kuva siitä, millaiset tekijät vaikuttavat naisjohtajien urakehitykseen nimenomaan Suomen julkisella sektorilla ja, miten julkisen sektorin naisjohtajat kuvailevat urakehitystään.
Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella, ja sen aineisto kerättiin kirjoituspyyntöä hyödyntämällä. Kirjoituspyyntö lähetettiin sähköpostitse usealle eri julkisen sektorin organisaation johdossa toimivalle naisjohtajille. Aineiston analysointi suoritettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä hyödyntäen, jonka avulla naisjohtajien kertomuksista oli pelkistettäessä ja ryhmiteltäessä mahdollista löytää erilaisia nousevia teemoja. Aineisto jäsenneltiin analyysin perusteella ensin seitsemään alaluokkaan ja lopulta kolmeen eri yläluokkaan, jotka olivat: henkilökohtaiset tekijät, uraan liittyvät tekijät ja oman urakehityksen kuvailu. Näistä luokista muodostui lopulta pääluokka: Naisten urakehitykseen vaikuttavat tekijät Suomen julkisella sektorilla.
Tutkielman tuloksissa huomattiin, että naisjohtajien urat olivat kehittyneet pääsääntöisesti Ekosen (2011) kuvaaman hierarkkisen johtamisuran tavoin. Hierakkiselle johtamisuratyypille on tyypillistä erityisesti määrätietoinen ja urakeskeinen ajattelutapa. Urakehitykseen julkisella sektorilla vaikuttivat naisjohtajien kertomusten perusteella pitkälti samanlaiset tekijät kuin aiheen aikaisemmassa tutkimuskirjallisuudessa oli jo tullut esiin. Naisjohtajat korostivat kertomuksissaan etenkin oman motivaation ja itsetunnon tärkeyttä, perhe- ja työelämän taitavaa yhdistämistä sekä korkeasti kouluttautumista. Lisäksi urakehityksen kannalta vaativiin tehtäviin tarttumisella, esihenkilöiden tarjoamalla tuella sekä vanhanaikaisilla naisiin kohdistuvilla asenteilla oli naisten mukaan vaikutusta urakehitykseen. Tuloksissa nousi esiin uutena urakehitykseen vaikuttavana tekijänä julkisen sektorin etenemismahdollisuuksien puute sekä urakehitystä hidastava senioriteettiajattelu
Small and Medium-Sized Enterprises and the Circular Economy: Leveraging Ecosystem Strategies for Circular Business Model Implementation
Full text linkThe circular economy can enable small and medium-sized enterprises (SMEs) to address sustainability challenges and facilitate the transition from the linear economy. Understanding ecosystem strategies and their implications for circular business model implementation is vital for a successful circular economy transition. Therefore, we seek to answer the following research question: How do SMEs’ circular ecosystem strategies influence business model implementation to achieve circularity goals? Drawing on a multiple case study of 31 SMEs from the food processing industry, our research provides insights into four ecosystem strategies: visioner, synergizer, explorer, and amplifier. These circular ecosystem strategies are contingent on the ability of SMEs to adopt an appropriate role in the ecosystem (leader or complementor) and on the state of ecosystem evolution (emerging or established). In addition, we elucidate activities dealing with the design, development, and commercialization of the circular business model that relate to the ecosystem strategies identified.© The Author(s) 2025. This article is distributed under the terms of the Creative Commons Attribution 4.0 License (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/) which permits any use, reproduction and distribution of the work without further permission provided the original work is attributed as specified on the SAGE and Open Access page (https://us.sagepub.com/en-us/nam/open-access-at-sage).fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed
Experimental investigation on energy and resilience performance of spherical PCM-assisted EAHE system for underground buildings
No full textRapid development of underground spaces has led to a significant increase in energy consumption. Among these, heating, ventilation, and air conditioning (HVAC) systems account for 31%-40% of energy consumption. The reserved pit trenches in the construction process provide a space for the installation of ducts for the fresh air pre-cooling system. Combining the earth-air heat exchanger (EAHE) system with pit trenches reduces installation costs and required ground to utilize geothermal energy. Additionally, adding spherical phase change material (SPCM) enhances the heat storage of backfill materials, mitigating performance degradation from soil heat accumulation. This study proposes a SPCM-EAHE system to explore how SPCM improves daily-work performance and resilience performance under extreme weather events. Therefore, a scaled-down experimental setup is developed to assess its effectiveness under both normal and extreme conditions. The findings indicate that adding SPCM can increase the system
by 40.25 % under normal conditions. The
of the SPCM-EAHE rises following the increasing inlet temperature but presents opposite trend as the inlet velocity increases. However, when air velocity increases, the system’s cooling capacity also increases. Therefore, both the SPCM-EAHE system’s cooling capacity and the overall temperature reduction will jointly determine the selection of velocity. The average cooling capability during extreme weather events is improved by 28.17% and the system’s recovery afterward is improved with an efficiency of 9.36 %, when SPCM is added to the EAHE system. This study provides application possibilities for practical fresh-air systems in underground building pit trenches and shows that adding SPCM to the EAHE system can successfully enhance system performance in both normal and extreme weather conditions.©2025 Elsevier. This manuscript version is made available under the Creative Commons Attribution–NonCommercial–NoDerivatives 4.0 International (CC BY–NC–ND 4.0) license, https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed
Bricolage and new-venture performance : conditions of digitalization, causation, and effectuation
No full textEntrepreneurial bricolage literature has established a positive relationship between bricolage and venture performance. However, the potential influence of firm-level conditions and decision-making logics has not been adequately explored, leaving unanswered questions of when and why bricolage is beneficial. We connect bricolage and digital entrepreneurship literature to propose digital entrepreneurship as a moderator of the bricolage-performance relationship. We derived insights from decision logics theory to empirically test causation and effectuation as subsequent influences on this moderated relationship. Our model was validated utilizing time-lagged survey data from 236 entrepreneurs. Findings confirm that bricolage positively relates to venture performance and that this relationship is amplified when digital entrepreneurship is high. Further understanding is contributed through investigating subsequent conditions; results showed digital entrepreneurship strengthens the bricolage-performance relationship when the causation approach to entrepreneurship is high or when the effectuation approach to entrepreneurship is low. We discuss implications for theory development and practice.©2025 Taylor & Francis. This is an Accepted Manuscript of an article published by Taylor & Francis in Journal of Small Business Management on 24 Apr 2025, available at: https://doi.org/10.1080/00472778.2025.2483759. This article is distributed under the terms of the Creative Commons Attribution Non-Commercial License 4.0 (CC BY-NC 4.0).fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed
Yhteiskuntavastuun vaikutus yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn : Tarkastelussa pohjoismaiset rahoitustoimialan yritykset
Full text linkYrityksen yhteiskuntavastuun juuret juontavat 1950-luvulle, silti vasta viime vuosikymmenien aikana käsitteestä on tullut erittäin tärkeä aihe, ei vain yritysmaailman, vaan myös kuluttajien ja akateemisen yhteisön keskuudessa. Kasvava huoli vastuullisuustavoitteiden saavuttamisesta on saanut valtioita kiristämään lainsäädäntöä yhteiskuntavastuuraportoinnin osalta. Pohjoismaissa tämä onkin johtanut siihen, että suurilta, yleisen edun kannalta merkittäviltä yhtiöiltä, kuten julkisilta osakeyhtiöltä, pankeilta ja vakuutusyhtiöiltä vaaditaan vastuullisuusraportointia. Kasvava huomio yhteiskuntavastuuta kohtaan on myös herättänyt kiinnostusta, varsinkin yritysten ja sijoittajien näkökulmasta siihen, millainen vaikutus yhteiskuntavastuukäytännöillä on yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn, ja onko yhteiskuntavastuullisuuskäytäntöjen omaksuminen taloudellisesti kannattavaa.
Aikaisemmat tutkimukset näyttävät, että yhteiskuntavastuun ja taloudellisen suorituskyvyn välillä on negatiivinen suhde pohjoismaisella rahoitustoimialalla. Mahdollisena selityksenä negatiiviselle suhteelle nähdään se, että kestävän kehityksen käytännöt vaativat pitkän aikavälin investointeja, jotka vaikuttavat käänteisesti taloudelliseen suorituskykyyn. Kuitenkin tutkimuksia yhteiskuntavastuun ja taloudellisen suorituskyvyn välisestä suhteesta, jossa tarkastelun kohteena ovat pohjoismaiset rahoitusalan yrityksen, löytyy harvakseltaan, eikä tutkimusaineistoa ole tarpeeksi, jotta voitaisiin tehdä varmoja johtopäätöksiä.
Tässä tutkielmassa tutkitaan pohjoismaisen rahoitustoimialan yritysten yhteiskuntavastuun ja taloudellisen suorituskyvyn suhdetta vuosina 2019–2023. Kaikki tämän tutkielman aineisto niin yhteiskuntavastuullisuudesta kuin taloudellisista luvuista haettiin LSEG Workspace -tietokannasta maaliskuussa 2025. Taloudellista suorituskykyä mitataan sijoitetun pääoman tuottoasteella (ROIC), oman pääoman tuottoasteella (ROE), koko pääoman tuottoasteella (ROA), osakekohtaisella tuloksella (EPS). Puolestaan vastuullisuutta tarkastellaan sekä ESG-kokonaispisteytyksellä että erikseen sen kolmella osa-alueella eli ympäristövastuu, sosiaalisen vastuu ja hallintotavat.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yhteiskuntavastuun ja taloudellisen suorituskyvyn välinen yhteys ei ole yksiselitteinen, vaan vaihtelee sekä vastuullisuuden osa-alueiden että taloudellisten mittareiden mukaan. Valtaosa ESG-kokonaispisteiden ja taloudellisten tunnuslukujen välisistä yhteyksistä osoittautui heikoiksi sekä tilastollisesti ei-merkitseviksi. Poikkeuksena tästä, EPS:n ja ESG-kokonaispisteiden välillä havaittiin tilastollisesti erittäin merkitsevä negatiivinen yhteys. Tarkemmin ESG:n eri ulottuvuuksia tarkastellessa, tulokset osoittivat ympäristövastuun olevan merkittävässä negatiivisessa yhteydessä ROIC:n ja ROA:n kanssa. Toisaalta sosiaalisen vastuun ja ROIC:n välillä havaittiin tilastollisesti merkittävä positiivinen yhteys ja lähes merkitsevä positiivinen yhteys ROA:n kanssa. Sen sijaan hallintotapojen osa-alueella ei havaittu tilastollisesti merkittäviä yhteyksiä taloudellisiin suorituskykymittareihin
CSR and Nordic Stock Returns During COVID-19
Full text linkIn the first quarter of 2020, the global stock markets were hit by the COVID-19 pandemic and consequently experienced a sharp crash. This thesis examines the effect of corporate social responsibility (CSR) on Nordic stocks’ returns during the crisis induced market crash and the following recovery. In line with the literature, the level of CSR is proxied by firm-specific Environmental, Social, and Governance (ESG) scores provided by LSEG Thomson Reuters.
The role of CSR has been growing in investment allocations, as shown by the rising amount of sustainable funds under management. Furthermore, this thesis focuses on Nordic markets, which are homogenous and characterized as high-trust societies. In high-trust societies the role of social responsibility is pivotal. Given the exogenous nature of the COVID-19 crisis shock on the markets, it offered an opportunity to investigate if Nordic markets trust the corporations with higher levels of CSR and those companies would then perform better during the crisis.
The empirical part of the study examines 279 Nordic stocks’ returns in the crisis period from 20th of February to 23rd of March and post-crisis period from 24th of March to 5th of June. The stock returns are controlled for with firm-specific characteristics. Industries and Fama-French three factor model are also controlled for. Multiple different model specifications are run, but there is no evidence that ESG scores affected stock returns during the COVID-19 period. However, there is weak evidence of higher Environmental pillar score being associated with lower post crisis period returns.
The results suggest that CSR did not protect stock prices from the COVID-19 shock in Nordics. The study hints at ESG metrics being possibly poor predictors of crisis resilience in Nordic region during crises, but it is not possible to draw too far-reaching conclusions about the link in future crises. Finally, this thesis provides practical insights for investors, managers and policymakers dealing with CSR-related investments.Vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä COVID-19-pandemia iski maailmanlaajuisiin osakemarkkinoihin, minkä seurauksena ne romahtivat. Tässä tutkielmassa tarkastellaan yritysten yhteiskuntavastuun vaikutusta pohjoismaisten osakkeiden tuottoihin kriisin aiheuttaman markkinaromahduksen ja sitä seuranneen elpymisen aikana. Yritysten yhteiskuntavastuun taso ilmaistaan yrityskohtaisilla ympäristö-, sosiaali- ja hallintotapapisteillä (ESG-pisteet). Yritysten yhteiskuntavastuun merkitys sijoitusten kohdentamisessa on kasvanut, mikä näkyy hallinnoitavien varojen määrän kasvussa. Tässä tutkielmassa keskitytään pohjoismaisiin markkinoihin, jotka ovat homogeeniset ja joita luonnehditaan korkean luottamuksen yhteiskunniksi. Korkean luottamuksen yhteiskunnissa yhteiskuntavastuun rooli on keskeinen. Koska COVID-19-kriisin aiheuttama markkinashokki oli eksogeeninen, se tarjosi tilaisuuden tutkia, luottavatko pohjoismaiset markkinat yrityksiin, joilla on korkeampi yhteiskuntavastuun taso ja suoriutuisivatko nämä yritykset paremmin kriisin aikana. Tutkimuksen empiirisessä osassa tarkastellaan 279 pohjoismaisen osakkeen tuottoja kriisiaikana 20. helmikuuta–23. maaliskuuta ja kriisin jälkeisenä aikana 24. maaliskuuta–5. kesäkuuta. Osakkeiden tuottoja kontrolloidaan yrityskohtaisilla ominaisuuksilla. Myös toimialat ja Fama-Frenchin kolmen faktorin malli otetaan huomioon kontrollimuuttujina. Tässä tutkielmassa suoritetaan useita eri regressiospesifikaatioita, mutta ne eivät anna näyttöä siitä, että ESG-pisteet olisivat vaikuttaneet osakkeiden tuottoihin COVID-19-jakson aikana. Tutkielma tarjoaa kuitenkin heikkoa näyttöä siitä, että korkeammat ympäristöpilarin pisteet ovat yhteydessä alhaisempiin kriisin jälkeisiin tuottoihin. Tulokset viittaavat siihen, että yritysten yhteiskuntavastuu ei suojannut osakekursseja COVID-19-shokilta Pohjoismaissa. Tutkielma antaa viitteitä siitä, että ESG-mittarit ennustavat mahdollisesti heikosti kriisinsietokykyä Pohjoismaissa kriisien aikana, mutta liian pitkälle vietyjä johtopäätöksiä yhteydestä tulevissa kriiseissä ei voida vetää. Tutkielma tarjoaa käytännön näkemyksiä sijoittajille, johtajille ja päätöksentekijöille, jotka käsittelevät yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyviä sijoituksia
Vastuullisuusmerkkien vaikutus kuluttajien ruokavalintoihin
Full text linkYmpäristötietoisuus ja kestävä kehitys ovat vaikuttaneet nyky-yhteiskuntaamme monin tavoin. Näillä tekijöillä on myös merkittäviä vaikutuksia kuluttajien ostopäätöksiin. Vastuullisuusmerkit ovat yksi keino viestiä kuluttajille tuotteen ympäristöystävällisyydestä ja eettisyydestä. Vastuullisuusmerkeillä onkin keskeinen rooli kuluttajakäyttäytymiseen vaikuttamisessa muiden tekijöiden ohella, joita ovat esim. hinta ja laatu. Vastuullisuusmerkeillä elintarvikkeissa voidaan lisätä asiakkaiden luottamusta tuotteeseen sekä lisätä koettua arvoa.
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja analysoida sitä, miten vastuullisuusmerkit vaikuttavat kuluttajien ostopäätöksiin elintarvikkeissa. Tutkimuksen tarkoitusta tukemaan on määritetty myös tarkemmat tavoitteet. Tavoitteisiin pyritään vastaamaan tutkimuksen teoriaosuudella ja tutkimuksen toteutuksella sekä sen analysoinnilla, jotka muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden.
Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä toimi Vaasan yliopiston opiskelijoille laadittu kvantitatiivinen kyselytutkimus Webropol alustalla toteutettuna. Kyselytutkimus keskittyi selvittämään, millaisia asenteita Vaasan yliopiston korkeakouluopiskelijoilla on vastuullisuusmerkkejä kohtaan ja kuinka suuri merkitys vastuullisuusmerkeillä on opiskelijoiden ostopäätöksiin ja koettuun arvoon. Vastaajat tekivät kyselyssä ruokatuotevalintoja ja arvioivat näiden valintojen koettua arvoa sekä vastasivat kyselyn lopussa keskeiseen väittämään.
Kyselyyn vastanneet opiskelijat pitivät yleisesti ottaen vastuullisuusmerkittyjen tuotteiden laatua luotettavana verrattuna tuotteisiin ilman vastuullisuusmerkkiä. Kuitenkin joidenkin tuotteiden valinnoissa kaupallisen merkin painoarvo oli merkittävä, mikä korosti vahvan brändin roolia tuotevalinnassa. Vaikkakin vastuullisuusmerkit tuottavat lisäarvoa tuotteille, tiettyjen tuotteiden brändi on vahva ja kuluttajat ovat uskollisia kyseisiä brändejä kohtaan.
Tutkimuksen keskeisimpänä havaintona voidaan pitää sitä, että vastuullisuusmerkit ja kaupalliset merkit vaikuttavat kuluttajan valintoihin eri tavoin eri tuoteryhmissä. Valintatilanteessa voidaan painottaa esimerkiksi ympäristöystävällisiä ja eettisiä tuotantotapoja, tuotteen kotimaisuutta tai vahvan brändin omaavaa kaupallista merkkiä.Environmental awareness and sustainable development have influenced our modern society in many ways. These factors also have significant impacts on consumers' purchasing decisions. Responsibility labels are one way to communicate a product's environmental friendliness and ethicality to consumers. Responsibility labels play a central role in influencing consumer behavior alongside other factors, such as price and quality. In the case of food products, responsibility labels can increase customer trust in the product and enhance its perceived value.
The purpose of this study is to describe and analyze how responsibility labels affect consumers' purchasing decisions regarding food products. To support the purpose of the study, more specific objectives have also been defined. The study aims to answer these objectives through its theoretical framework, implementation, and analysis, which together form a cohesive whole.
The data for the study was collected through a quantitative survey conducted on the Webropol platform, targeted at students of the University of Vaasa. The survey focused on investigating the attitudes of higher education students at the University of Vaasa towards responsibility labels and the significance of these labels in students' purchasing decisions and perceived value. In the survey, respondents made food product choices and evaluated the perceived value of these choices, and at the end of the survey, they responded to a key statement.
The students who responded to the survey generally considered the quality of products with responsibility labels to be reliable compared to products without such labels. However, in the selection of some products, the significance of the commercial brand was notable, highlighting the role of a strong brand in product choice. Although responsibility labels add value to products, certain product brands are strong, and consumers are loyal to these brands.
The most significant finding of the study is that responsibility labels and commercial brands influence consumer choices differently across different product categories. In a purchasing situation, emphasis may be placed on, for example, environmentally friendly and ethical production methods, the domestic origin of the product, or a commercial brand with a strong presence
Prosumer flexibility as an enabler for ecosystem value co-creation : A resource integration approach from the Finnish electricity markets
Full text linkEnergy ecosystems increasingly embrace prosumer flexibility to integrate intermittent renewable sources into the energy mix. However, our understanding of actor roles, interactions, and market dynamics related to prosumer flexibility integration remains limited. We address this gap by exploring how prosumer flexibility can facilitate value co-creation among ecosystem actors and the resources necessary for effective integration within the Finnish electricity ecosystem. To this end, we conducted an exploratory single case study in Finland, involving 24 semi-structured interviews, 18 with key stakeholders and six with flexibility platform operators active in various European markets. Our results reveal several challenges in implementing prosumer flexibility, including barriers to integrating novel actors such as aggregators in the value chain, limitations of rural distribution networks in supporting large-scale flexibility operations, and gaps in energy literacy programs. Despite these challenges, there is a generally optimistic outlook toward prosumer flexibility adoption. We further contribute to the energy prosumption literature by incorporating the Service-Dominant Logic concept into prosumer driven value co-creation. We identify a critical phase of ‘resource harmonization,’ where emerging and incumbent actors align their resources to adopt novel energy technologies and provide a comprehensive framework for facilitating value co-creation through integrating these technologies.© 2025 The Authors. Published by Elsevier Ltd. This is an open access article under the CC BY license (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/).fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed