Osuva
Not a member yet
16120 research outputs found
Sort by
Clean Propulsion Technologies : Securing Technological Dominance for the Finnish Marine and Off-Road Powertrain Sectors
Full text linkThe Clean Propulsion Technologies (CPT) project, established in 2021, brought together 15 research partners and original equipment manufacturers. The goal was to create a common vision and sustainable business solutions so that the worldwide technological leadership of the Finnish powertrain industry is secured. With a EUR 15.5 M budget, CPT brought early-stage innovative concepts towards technology readiness level (TRL) 6. The project’s particular significance was its unique cross-coupling of marine and off-road sectors, which have similar emission reduction targets but which do not compete for similar customers. The project yielded 21 innovative solutions, from accelerated model-based design methodologies and progress in combustion and aftertreatment control to hybrid energy management solutions. These were encapsulated in four ground-breaking demonstrations, including a next-generation marine engine working in low-temperature, reactivity-controlled compression ignition (RCCI) mode and a hydrogen off-road engine. An advanced close-coupled selective catalyst reduction (SCR) system and a hybrid wheel-platform with digital hydraulics were also demonstrated. The University of Vaasa led the consortium and was responsible for coordinated model-based rapid prototyping. This report examines University of Vaasa’s achievements during the CPT in terms of 26 milestones, 13 deliverables, and 32 research papers. It focuses also on other aspects, including lessons learned from managing large-scale academic–industry research.© 2025 by the authors. Licensee MDPI, Basel, Switzerland. This article is an open access article distributed under the terms and conditions of the Creative Commons Attribution (CC BY) license (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/).fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed
Reconnection of MV Microgrid with Universal Grid-forming Inverter-based Resources
Full text linkOne concern of typically proposed grid-forming (GFM) inverter-based resources (IBRs) has been the microgrid reconnection i.e. transition from islanded to grid-connected operation. Therefore, this paper presents a case study about medium-voltage (MV) microgrid reconnection with universal frequency-locked-loop (U-FLL) -based GFM IBRs. The main aim of the PSCAD simulations was to find out that what is the maximum allowed voltage phase angle difference before MV microgrid reconnection to maintain stability of U-FLL-based IBRs after the reconnection and how much it is dependent on the simultaneous frequency and voltage magnitude differences. Based on the simulation results, the U-FLL based IBRs have very good voltage phase angle difference ride through capabilities i.e. ±140-180° depending on the case. Paper also proposes one new scheme in which perfectly synchronized reconnection could be always achieved by having U-FLL input of one MV IBR from a utility grid synchronous generator’s rotating speed. In addition, paper presents further modified and improved U-FLL-based synchronization method which is grid-forming for generating IBRs and grid-supporting for IBR-based loads.©2025 IET. This paper is a postprint of a paper submitted to and accepted for publication in IET Conference Proceedings and is subject to Institution of Engineering and Technology Copyright. The copy of record is available at the IET Digital Library.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed
Organisaation rekrytointiviestintä työnantajabrändin rakentamisen välineenä : Vuoden työnantajabrändi 2023
Full text linkTyömarkkinat kokevat muutosta, jossa työntekijöiden rooli vahvistuu vuosi vuodelta. Työikäisen väestön määrän väheneminen sekä työn merkityksellisyyden kasvava painoarvo ovat tuoneet esiin työnantajien tarpeen vastata yhä paremmin työnhakijoiden odotuksiin. Erityisesti Z-sukupolvi – 1990- ja 2000-luvulla syntyneet – arvostaa vastuullisuutta, läpinäkyvyyttä sekä organisaation arvojen ja henkilökohtaisten tavoitteiden välistä yhteensopivuutta. Työelämään liittyviä valintoja tehdään entistä tietoisemmin, mikä haastaa organisaatiot kehittämään työnantajabrändiään ja selkeyttämään rekrytointiviestintäänsä kilpailuedun saavuttamiseksi.
Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee, miten organisaatio voi rakentaa vetovoimaista työnantajabrändiä viestinnän avulla työpaikkailmoituksissaan. Tutkielma keskittyy syventämään ymmärrystä työnantajabrändin sekä viestinnän vuorovaikutuksesta ja sen tavoitteena on selvittää, miten vetovoimaista työnantajabrändiä rakennetaan organisaation työpaikkailmoituksissa tapahtuvan viestinnän kautta.
Tutkimusaineistona käytän OP Ryhmän työpaikkailmoituksia, joissa kuvataan muun muassa organisaation työkulttuuria, OP Ryhmää työpaikkana, avoimien työpaikkojen vaatimuksia sekä odotuksia tulevalta työntekijältä. Aineiston analysoinnissa sovellan retorista analyysiä, joka auttaa tunnistamaan viestinnän keinoja ja vaikutusstrategioita tutkielman viitekehyksen eetoksen, paatoksen ja logoksen sekä uudelle retoriikalle ominaisen yleisösuhteen kautta. Näiden lisäksi teoreettinen viitekehys rakentuu työnantajabrändin käsitteeseen. Työnantajabrändi on kokonaisvaltainen mielikuva organisaatiosta työnantajana, ja se rakentuu kahden eri hyötykategorian, toiminnallisten sekä symbolisten etujen pohjalta. Työnantajabrändin teoreettinen viitekehys yhdistää muun muassa Backhausin ja Tikoon sekä Mosleyn näkemyksiä brändin merkityksestä organisaation kilpailuetuna työmarkkinoilla.
Tutkielman tulokset osoittavat, että OP Ryhmä hyödyntää työpaikkailmoituksissaan monipuolisesti retorisia keinoja sekä rakentaa vahvaa yleisösuhdetta potentiaalisiin työnhakijoihin. Eetoksen avulla OP Ryhmä luo itsestään uskottavan ja luotettavan kuvan, paatoksella se herättää tunteita ja korostaa yhteisöllisiä arvoja, kun taas logoksen avulla se viestii rationaalisesti uramahdollisuuksista ja konkreettisista eduista. Tulosten perusteella voidaan todeta, että rekrytointiviestinnän retoriset keinot toimivat tehokkaina elementteinä työnantajabrändin rakentamisessa. Ne eivät ainoastaan houkuttele oikeanlaisia hakijoita, vaan myös vahvistavat organisaation mainetta vastuullisena ja houkuttelevana työnantajana
Luovutusvaikutus suomalaisilla osakemarkkinoilla : Tarkastelussa 9 kansanosaketta
Full text linkTutkielmassa tarkastellaan rahoitusmarkkinoiden toimintaa käyttäytymistaloustieteen näkökulmasta, keskittyen erityisesti luovutusvaikutukseen. Tämä psykologinen vinouma ilmenee sijoittajien taipumuksena myydä voitollisia osakkeita ennenaikaisesti ja säilyttää tappiollisia osakkeita liian pitkään. Ilmiötä on tutkittu laajasti eri markkinoilla, omaisuuslajeissa ja sijoittajaryhmissä. Sen on todettu vaikuttavan sekä yksittäisten sijoittajien varallisuuteen että markkinoiden toimintaan, erityisesti rahoitusvälineiden hinnan ja kaupankäyntivolyymin väliseen dynamiikkaan. Tämän vuoksi ilmiön ymmärtäminen on olennaista niin sijoittajille kuin tutkijoille.
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan modernia ja käyttäytymisrahoitusteoriaa ja niiden eroavaisuuksia. Lisäksi perehdytään luovutusvaikutukseen liittyviin aikaisempiin tutkimuksiin. Empiirisessä osiossa tarkastellaan yhdeksää suomalaista kansanosaketta ja selvitetään, esiintyykö niiden kohdalla luovutusvaikutukseen viittaavaa kaupankäyntikäyttäytymistä vuosina 2014–2024. Lisäksi analysoidaan osakkeiden kaupankäyntivolyymia erityisesti hintojen huippu- ja pohjakohdissa. Kolmanneksi analysoidaan joulukuun kaupankäyntivolyymia, sillä tappiollisten osakkeiden myynnin on havaittu yleensä voimistuvan verotuksellisista syistä vuoden lopussa.
Tutkimustulosten perusteella suomalaisten kansanosakkeiden kohdalla ei havaittu vahvaa näyttöä luovutusvaikutuksesta. Ainoastaan kahden osakkeen osalta kaupankäyntivolyymi viittasi tämän ilmiön esiintymiseen. Tulokset osoittavat, että osakkeiden vaihdanta oli yleisesti suurempaa niiden hintojen ollessa matalampia, mikä saattaa viitata siihen, että sijoittajat suosivat kaupankäyntiä osakkeiden ollessa edullisia. Nordean osakkeen kaupankäyntivolyymi oli joulukuussa useimpina vuosina keskimääräistä korkeampi, mikä voi viitata verotuksellisiin myyntitoimenpiteisiin. Tulosten perusteella suomalaisten sijoittajien voidaan olettaa olevan tietoisempia käyttäytymistaloustieteen tunnistamista vinoumista ja toimivan tämän seurauksena rationaalisemmin, mikä voi selittää luovutusvaikutuksen vähäistä esiintymistä. Toisaalta on myös mahdollista, että koska kansanosakkeita omistavat sekä yksityissijoittajat että institutionaaliset toimijat, jälkimmäisten ammattimaisempi sijoitusstrategia saattaa neutraloida yksityissijoittajien käyttäytymisvinoumien vaikutukset. Tämä voi osaltaan selittää sen, miksi kokonaistasolla luovutusvaikutusta ei tutkimuksessa havaittu
Kuluttajien personoitujen terveellisiä ruokia tarjoavien palveluiden käyttöaikomuksia ennustavat tekijät
Full text linkTerveellisen ruokavalion edistäminen on ollut kansanterveyden keskeinen tavoite jo pitkään. Perinteiset väestötason ravitsemussuositukset eivät kuitenkaan ole onnistuneet motivoimaan kuluttajia riittävästi muutoksiin. Digitalisaation myötä huomio on viime vuosina siirtynyt yhä enemmän personoidun ravinnon ratkaisuihin, joiden tavoitteena on tukea terveellisiä elämäntapoja yksilöllisemmällä otteella.
Tutkimuksessa analysoidaan, mitkä tekijät ennustavat kuluttajien aikomusta käyttää personoituja terveellisen ruokailun palveluita. Tarkastelussa hyödynnetään suunnitellun käyttäytymisen teoriaa, jota laajennetaan sisällyttämällä viitekehykseen koettuja riskejä sekä taipumus riskien välttämiseen. Tavoitteena on analysoida asenteiden, sosiaalisten normien ja koetun käyttäytymisen hallinnan sekä riskitekijöiden vaikutusta ensisijaisesti käyttöaikomuksiin, mutta myös asenteisiin ja koettuun käyttäytymisen hallintaan personoidun terveellisen ruokailun palveluiden kontekstissa.
Tutkimuksen teoriaosuudessa määritellään personoidun terveellisen ruokailun palvelut, sillä se ei ole toistaiseksi vakiintunut käsite tieteellisessä kirjallisuudessa. Tutkimuksen teoriaosuudessa määritelmä rakennettiin tieteellisen kirjallisuuden vakiintuneiden käsitteiden pohjalta, kuten terveellinen ruokavalio, personoitu ravitsemus ja teknologiat personoinnin välineenä. Teoriaosuus käsittelee myös suunnitellun käyttäytymisen teoriaa sekä riskien välttämisen taipumusta. Tarkasteluun on otettu myös koetut riskit, kuten yksityisyyteen liittyvät, suorituskyvyn, psykologiset sekä taloudelliset riskit.
Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Aineisto on kerätty vuonna 2023 Suomessa verkkokyselyllä, johon on osallistunut laaja joukko täysi-ikäisiä vastaajia (N=800) eri taustoista. Vastauksia analysoitiin osittaisen pienimmän neliösumman rakenneyhtälömallinnuksen (PLS-SEM) avulla. Mallin avulla testattiin tutkimuksen hypoteeseja ja arvioitiin viitekehyksen selitys- ja ennustevoimaa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että subjektiivinen normi ja koettu käyttäytymisen hallinta ovat keskeisiä tekijöitä käyttöaikomuksen selittämisessä. Koetut yksityisyyden riskit vaikuttavat asenteisiin, kun taas koetut psykologiset ja taloudelliset riskit vaikuttavat käyttäytymisen hallintaan. Asenteilla, taipumuksella riskien välttämiseen ja koetuilla suorituskykyriskeillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää vaikutusta. Malli selittää käyttöaikomuksesta kohtalaisen osan, mikä viittaa siihen, että on olemassa muita tekijöitä, jotka vaikuttavat personoitujen terveellisten ruokailun palveluiden käyttöaikomuksiin, joita tämä tutkimus ei tunnistanut
”Tiivistettynä hyvä renki, mutta huono isäntä” : Diskurssianalyyttinen tutkimus kuluttajien käsityksistä generatiivisen tekoälyn käytöstä markkinoinnissa
Full text linkGeneratiivisen tekoälyn käyttö on yleistynyt yhteiskunnassa, ja sillä nähdään olevan valtava potentiaali myös markkinoinnin kontekstissa. Samaan aikaan generatiivisen tekoälyn hyödyntämiseen liittyy huolenaiheita. Aikakautena, jolloin yritykset ottavat ja lisäävät generatiivisen tekoälyn käyttöä markkinoinnissa, on erityisen tärkeää ymmärtää kuluttajien käsityksiä tähän liittyen ja identifioida niihin liittyvät haasteet ja mahdollisuudet.
Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella, miten kuluttajien käsitykset generatiivisen tekoälyn käytöstä markkinoinnissa rakentuvat diskursiivisesti. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys avaa generatiivisen tekoälyn käyttöä markkinoinnissa ja syventyy aikaisempaan tutkimukseen kuluttajien suhtautumisesta sen käyttöön markkinoinnissa sekä suhtautumiseen vaikuttaviin tekijöihin. Kuluttajien suhtautumista generatiivisen tekoälyn käyttöä markkinoinnissa kohtaan havaittiin ohjaavan kolme tekijää: kuluttajan ymmärrys tekoälystä, kokemus uhrauksista ja hyödyistä sekä luottamus teknologiaa ja brändiä kohtaan. Näitä teoreettisia löydöksiä hyödynnettiin tutkielman empiirisessä osiossa.
Tutkimusmenetelmä tutkimuksessa on diskurssianalyysi ja sen filosofisena taustana toimii sosiaalinen konstruktivismi. Sosiaalisen konstruktivismin mukaan totuus rakentuu sosiaalisessa kanssakäymisessä. Tutkielman aineisto kerättiin viidessä ryhmäkeskustelussa, joihin osallistui yhteensä 22 henkilöä, ja se analysoitiin diskurssianalyysin avulla.
Tutkielmassa tunnistettiin neljä diskurssia: inhimillisen vastuun diskurssi, väistämättömyysdiskurssi, tehokkuusdiskurssi ja teknologisen epäluottamuksen diskurssi. Diskurssit kuvaavat sitä, millaista todellisuutta tekoälystä rakennetaan kuluttajamarkkinoinnin kontekstissa. Diskurssien lisäksi tutkielmassa muodostettiin kuusi subjektipositiota. Nämä ovat tekoälyoptimisti, datahuoliin turtunut, huolehtiva tarkkailija, väistämättömyyden hyväksyjä, ihmisen panoksen vaalija sekä valikoiva huolestuja.
Tulosten pohjalta koostettiin viisi liiketoiminnallista suositusta. Ensimmäinen suositus liittyy tekoälyn käytöstä avoimesti viestimiseen. Tämä liittyy myös muihin suosituksiin. Toinen suositus koskee tekoälyn eettistä käyttämistä ja kolmas suositus riittävän ihmiskontrollin säilyttämistä. Neljäntenä suosituksena kehotetaan yrityksiä takaamaan kuluttajille riittävä kontrolli omiin tietoihinsa ja mahdollisuus valita, missä määrin asioi tekoälyn kanssa. Tutkielman viides liiketoiminnallinen suositus liittyy subjektipositioiden hyödyntämiseen markkinoinnissa ostajapersoonien myötä
Kestävyysraportointi strategisena työkaluna
Full text linkTämän tutkimuksen tavoitteena oli luoda sisällönanalyysin ja tilastollisien menetelmien kautta pisteytysmalli, jolla yritysten vastuullisuustoimia voidaan arvioida helposti ja johdonmukaisesti. Tutkimus on ajankohtainen, koska EU:n uudet kestävyysraportoinnin standardit (ESRS) ovat tiukentaneet vaatimuksia yrityksille. Yrityksillä, sijoittajilla ja sääntelyviranomaisilla on kasvava tarve ymmärtää ja vertailla ESG-tietoa, mutta sen hajanaisuus ja tulkinnanvaraisuus ovat aiemmin rajoittaneet tehokasta arviointia. Tämän tutkimuksen tavoite helpottaa yritysten ESG-raportoinnin vertailemista ja toimii strategisena työkaluna kestävän kehityksen tavoitteissa myös yrityksille.
Tutkimus on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa suoritettiin laadullinen sisällönanalyysi, jossa käytettiin 46 teollisuusyrityksen satunnaisotosta vuosien 2023 ja 2024 raportoinnista, joissa tunnistettiin seitsemän toistuvaa ESG-teemaa. Koko perusjoukko koostui Nasdaq Nordic Large Cap -listan teollisuusyrityksistä, joita oli tutkimuksen hetkellä 52 kappaletta. Näistä muodostettiin analyysimuuttujat: 1) Hiilijalanjäljen ja energiatehokkuuden hallinta, 2) ESG-mittarit ja seuranta, 3) ESG-tiedon luotettavuus ja varmennus, 4) Ilmastonmuutokseen liittyvä riskiraportointi, 5) Kiertotalous ja resurssitehokkuus, 6) ESG osana liiketoiminnan ohjausta ja 7) Sidosryhmävaikutukset. Näihin pohjautuen rakennettiin pisteytystaulukko, jonka avulla yritysten raportointia voitiin mitata ja vertailla.
Toisessa vaiheessa suoritettiin kvantitatiivinen analyysi, joka sisälsi keskiarvovertailuja, korrelaatiotarkasteluja, regressiomallinnusta ja faktorianalyysin. Tulokset osoittavat, että ESG-raportointi on kehittynyt merkittävästi vuosien 2023 ja 2024 välillä. Erityisesti heikommin suoriutuneet yritykset paransivat pisteytystään, mikä viittaa sääntelyn (ESRS) vaikuttavuuteen. Regressiomallin perusteella tietyt ESG-teemat, erityisesti hiilijalanjälki, mittaristo ja varmennus selittivät merkittävissä määrin raportoinnin kehitystä. Lisäksi liikevaihdon ja ESG-tason välillä havaittiin selvä positiivinen korrelaatio molempina vuosina.
Tutkimuksessa asetettiin viisi hypoteesia, jotka liittyivät ESG-raportoinnin kehitykseen, siihen vaikuttaviin tekijöihin ja yrityksen kokoon. Kaikki hypoteesit saivat empiiristä tukea ja jäivät voimaan. Näin ollen tutkimuksen pisteytysmalli osoittautui toimivaksi ja tilastollisesti päteväksi välineeksi yritysten ESG-raportoinnin arviointiin. Tutkimuksen tulokset tarjoavat käytännön hyötyä yrityksille, jotka voivat hyödyntää mallia kehittääkseen raportointiaan strategisesti. Lisäksi sijoittajat, analyytikot ja viranomaiset voivat käyttää pisteytystä yritysten ESG-suorituksen vertailuun. Tulevaisuuden tutkimuksessa mallia voitaisiin testata ja laajentaa muihin toimialoihin tai EU-tason vertailuihin
Saavutettavuus viestintäammattilaisten työssä : ELY-keskusten ja TE-toimistojen viestintäammattilaisten näkemyksiä saavutettavuuden toteuttamisesta
Full text linkValtion virastojen viestintää velvoitetaan saavutettavuuteen lainsäädännöllä, mutta selvitysten mukaan saavutettavuusvaatimusten toteutumisessa on edelleen jonkin verran puutteita. Saavutettavuuden toteutuminen virastoissa on tärkeää, koska sillä varmistetaan, että viestintä ja näin ollen julkiset palvelut ovat löydettävissä ja ymmärrettävissä kaikille ihmisille rajoitteista riippumatta. Tämä on keskeistä erityisesti verkossa, jonne valtaosa virastojen viestinnästä on digitalisaation myötä siirtynyt.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten saavutettavuutta toteutetaan valtion virastojen viestinnässä, jotta mahdollisiin puutteisiin voidaan reagoida ja toimintaa kehittää asiakkaiden parhaaksi. Tavoitteen saavuttamiseksi ELY-keskusten ja TE-toimistojen viestintäammattilaisilta kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella kokemuksia heidän saavutettavuusosaamisestaan ja saavutettavuustyöstä. Kysely sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä, ja se oli suunnattu kaikkien Suomen 30 ELY-keskuksen ja TE-toimiston viestintäammattilaisille. Kyselyyn tuli yhteensä 39 vastausta. Avoimet vastaukset analysoitiin laadullisesti sisällönanalyysiin kuuluvalla teemoittelulla, eli vastaukset ryhmiteltiin aihepiirien mukaan. Suljettujen kysymysten vastaukset analysoitiin määrällisesti tiedostaen, että rajallisesta vastaajajoukosta ei voida tehdä yleistyksiä. Määrälliset tulokset on esitetty kuvioiden ja taulukoiden avulla. Tutkimuksen aineistona oli myös neljä vastaajien käytössä olevaa työnantajan laatimaa kirjallista saavutettavuusohjetta. Lopuksi vertailtiin aineistolähtöisesti, kuinka hyvin käytössä olevat saavutettavuusohjeet vastaavat viestintäammattilaisten tarpeisiin.
Tutkimuksen mukaan virastojen viestintäammattilaisten saavutettavuusosaaminen on melko hyvällä tasolla, mutta neljä viidestä vastaajasta haluaisi silti lisätä saavutettavuusosaamistaan. Suurin osa eri viestintäsisältöjen saavutettavuusvaatimuksista huomioitiin keskimäärin usein tai joskus, eli saavutettavuus ei aina toteudu. Tämä johtuu pääasiassa resurssien, kuten osaamisen, ajan ja sopivien työkalujen puutteesta. Saavutettavuustyö koetaan tärkeäksi, mutta siihen liittyy huomattavan usein myös negatiivisia tunteita ja hankaluuksia. Työnantajan tuella ja vastuun jakamisella työyhteisössä saavutettavuustyötä voisi helpottaa merkittävästi.
Tulosten pohjalta virastoille laadittiin ehdotuksia saavutettavuusohjeiden ja -koulutusten kehittämiseksi. Kehitysehdotuksissa otettiin huomioon sekä vastaajien toiveet että teoreettinen viitekehys. Ehdotukset keskittyivät erityisesti siihen, että ohjeet olisivat käytännönläheisiä ja ajantasaisia, ja että tarjolla oleva koulutus olisi monipuolista ja suunnattu viestintäammattilaisten lisäksi myös muiden alojen asiantuntijoille
Raskaus ja perhevapaat syrjinnän kohteena työelämässä
Full text linkKaikenlainen syrjintä raskauden ja perhevapaiden perusteella työelämässä on kiellettyä. Suomen perustuslaki (731/1999) turvaa kaikille yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Perustuslain syrjinnän kieltoa vahvistaa laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) eli tasa-arvolaki. Tasa-arvolaissa kielletään syrjintä muun muassa sukupuoleen, raskauteen, synnytykseen, vanhemmuuteen ja perheenhuoltovelvollisuuteen perustuen. Lisäksi Suomea velvoittavat useat kansainväliset säännökset, kuten Euroopan unionin tasa-arvodirektiivi 2006/54/EY ja raskaussuojeludirektiivi 92/85/ETY sekä EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisut.
Suomi on tasa-arvon edistämisen kärkimaita ja maamme tasa-arvoa pidetään yhteiskunnallisena innovaationa erityisesti naisten ja miesten tasapuolisen osallistumisen näkökulmasta. Tasa-arvovaltuutetun selvityksestä käy kuitenkin ilmi, että raskaus- ja perhevapaasyrjintä on merkittävä tasa-arvo ongelma Suomessa, sillä työsyrjintään liittyvistä yhteydenotoista yli puolet liittyivät näihin teemoihin. Tästä syystä Suomi on ottanut askeleita kohti tasa-arvoisempaa työelämää muun muassa uudistamalla perhevapaajärjestelmää. Uudistuksen tavoitteena on ollut lisätä isien perhevapaiden käyttöä, sillä äidit kantavat suurimman vastuun perhevapaista. Uudistuksen on arvioitu vähentävän syrjintää työelämässä raskauden ja perhevapaiden osalta.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella raskauteen ja perhevapaisiin liittyvää syrjintää työelämässä. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, miten voimassa oleva oikeus turvaa raskauteen ja perhevapaisiin liittyvältä syrjinnältä sekä millaisia mahdollisia epäkohtia tähän oikeudelliseen turvaan liittyy.
Tutkimuksen tarkastelussa on voimassa oleva oikeus, joten tutkimuksen metodina käytetään lainoppia eli oikeusdogmatiikkaa. Lainopin tarkoitus on analysoida ja tulkita oikeusnormeja. Tässä tutkielmassa siis tulkitaan ja systematisoidaan voimassa olevia oikeusnorme-ja ja oikeustapauksia, jotka koskevat raskauteen ja perhevapaisiin liittyvää syrjintää. Oikeuslähteinä tutkimuksessa ovat voimassa oleva lainsäädäntö, lain valmisteluaineistot, oikeuskäytäntö ja oikeuskirjallisuus. Lisäksi tutkimuksessa käytetään oikeudellisen tulkinnan apuna tasa-arvovaltuutetun lausuntoja.
Tutkimus osoittaa, että voimassa olevan oikeuden suoja on laaja ja monitasoinen raskautta ja perhevapaita koskevaa syrjintää vastaan työelämässä. Syrjinnän tunnistaminen aiheuttaa kuitenkin haasteita, erityisesti välillisen syrjinnän tilanteissa. Työntekijän oikeudellista suojaa vahvistaa jaettu todistustaakka, jossa työnantajan on pystyttävä kumoamaan mahdollinen syrjintäolettama, mikäli työntekijä on pystynyt osoittamaan riittävät perusteet syrjinnälle. Vaikka voimassa oleva oikeus tarjoaa laaja-alaista suojaa, se ei silti kata käytännön tilanteita täysin ja tästä syystä lainsäätäjillä on velvollisuus korjata syrjiviä rakenteita lainsäädännössä. Tutkielmassa havaittiin myös, että oikeuden tulkinnassa voi esiintyä ristiriitaisuuksia, mikä voi vaikeuttaa syrjinnän tunnistamista
Maintaining and creating value through preservative post-acquisition practices : The perspective of an acquired company
Full text linkResearch in Strategic Management has shown that acquisitions are a demanding means of growth, and the benefits they bring can be contradictory. Acquisitions have been studied from various perspectives, with the process perspective being the closest to this research. This study focuses on the phase of an acquisition in which the actual purchase agreement has been made, and the aim is to concentrate on maximizing the value enabled by the acquisition. The objective of the research is to investigate what kinds of value-preserving and value-creating practices are maintained and developed in situations where the acquired company remains an independent entity and is not merged into the parent company.
The theoretical framework of the study draws on previous findings from three areas of strategic management research. Firstly, it considers results from earlier integration research, which suggest that the success of the integration phase is influenced by factors such as the contextual elements of the acquisition, strategic/structural management actions during integration, human-oriented leadership practices, and the interactions between different groups at the organizational level. It also acknowledges that so-called preservation acquisitions have their own distinct value creation processes.
Secondly, the framework examines integration from the perspective of the strategy-as-practice research field, in which strategy is seen as a set of social practices. These practices act as a bridge between the micro level (individual actors) and the macro level (broader social structures related to strategy). Previous strategy-as-practice research has not always sufficiently addressed the process through which broader social structures and the more limited scope of individual agency intersect. This study aims to explore how the micro and macro levels meet in the value-preserving and value-creating practices of an acquired company in preservation acquisitions.
Thirdly, the framework utilizes strong structuration theory, which builds upon the original structuration theory but better incorporates the empirical research perspective and the interaction between the micro and macro levels of social reality.
The data consists of semi-structured interviews with key individuals from the acquired company. The results indicate that practices aimed at preserving and creating value are crucial to the success of the acquired company. The management of the acquired company, together with representatives from the parent company, strives to maintain the independent position and capabilities of the daughter. In this acquisition, the physical resources of the daughter company, such as production technology, also played an important role in preserving value. New value can be created through both strategic and operational forms of collaboration. The interviewees also had ideas for cooperative forms that had not yet been implemented.
Among the management actions directed at the organizational level, emphasis was placed not only on the independent position of the daughter but also on reassuring communication to staff about the continuity of the acquired company, which can also be seen as an effort to preserve capabilities. The results are in many ways aligned with previous integration research, and the characteristics of preservation acquisitions are strongly present. Further research is needed, particularly on the specific features of preservation acquisitions and their links to acquisition success, as well as on the broader application of strong structuration theory in strategy-as-practice research beyond the context of integrations.Strategisen johtamisen tutkimus on osoittanut, että yritysostot ovat vaativa kasvun keino, jonka tuomat hyödyt voivat olla ristiriitaisia. Yritysostoja on tutkittu useista näkökulmista, joista prosessinäkökulma on lähimpänä tätä tutkimusta. Tämä tutkimus keskittyy yritysoston siihen vaiheeseen, jossa varsinainen ostosopimus on tehty ja tavoitteena on keskittyä yritysoston mahdollistaman arvon maksimoimiseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia tytäryhtiön arvoa suojaavia ja arvoa luovia käytänteitä pyritään säilyttämään ja muodostamaan tilanteessa, jossa tytäryhtiö jää yritysoston jälkeen itsenäiseksi yritykseksi eli sitä ei sulauteta emoyhtiöön.
Tutkimuksen viitekehys hyödyntää aikaisempia tuloksia kolmelta strategisen johtamisen tutkimusalalta. Ensinnäkin huomioidaan aikaisemman integraatiotutkimuksen tuloksia, joiden mukaan integraatiovaiheen onnistumiseen vaikuttavat muun muassa yritysoston kontekstuaaliset tekijät, integraatiovaiheen strategiset/rakenteelliset johtamistoimenpiteet, integraatiovaiheen pehmeän johtamisen eli ihmisjohtamisen toimenpiteet sekä organisaatiotasolla tapahtuvat eri ryhmien väliset vuorovaikutukset. Lisäksi huomioidaan se, että ns. säilyttävällä yritysostolla on täysin omanlaisensa arvonmuodostamisen prosessi.
Toiseksi, viitekehyksessä integraatiota tarkastellaan strategia käytänteinä -tutkimusalan näkökulmasta, jossa strategia nähdään sosiaalisina käytänteinä. Käytänteet toimivat siltana mikrotason eli yksittäisten toimijoiden sekä makrotason eli strategioihin liittyvien laajempien sosiaalisten rakenteiden välillä. Aikaisempi strategia käytänteinä -tutkimus ei ole aina tarpeeksi huomioinut prosessia, jossa laajempi sosiaalisten rakenteiden taso ja suppeampi yksilön toimijuuden taso kohtaavat. Tämä tutkimus pyrkii selvittämään, miten yksilötaso ja makrotaso kohtaavat säilyttävän yritysoston arvoa säilyttävissä ja luovissa tytäryhtiön käytänteissä.
Kolmanneksi, viitekehys hyödyntää vahvaa strukturaatioteoriaa, joka ottaa alkuperäistä strukturaatioteoriaa paremmin huomioon empiirisen tutkimuksen näkökulman ja sosiaalisen todellisuuden mikro- ja makrotasojen vuorovaikutuksen.
Aineistona ovat puolistrukturoidut haastattelut tytäryhtiön avainhenkilöiden kanssa. Tulokset osoittavat, että arvon säilyttämisen ja luomisen käytänteet ovat tärkeitä tytäryhtiön menestymisen kannalta. Tytäryhtiön johto pyrkii yhdessä emoyhtiön edustajien kanssa säilyttämään tyttären itsenäisen aseman sekä tytäryhtiön kyvykkyydet. Tässä yritysostossa myös tytäryhtiön fyysisillä resursseilla, kuten tuotantoteknologialla, oli tärkeä rooli arvon säilyttämisessä. Uutta arvoa voidaan luoda sekä strategisten että operationaalisten yhteistyömuotojen kautta. Haastateltavilla oli myös ideoita yhteistyömuotoihin, joita ei toistaiseksi ollut toteutettu.
Organisaatiotasolle suunnatuissa johtamistoimenpiteissä korostuivat paitsi tytäryhtiön itsenäinen asema myös henkilöstölle suunnattu rauhoittava viestintä tytäryhtiön jatkuvuudesta, jonka voidaan myös katsoa pyrkivän kyvykkyyksien säilyttämiseen. Tulokset ovat monissa kohdin linjassa aikaisemman integraatiotutkimuksen kanssa, ja muun muassa säilyttävän yritysoston piirteet ovat vahvasti läsnä. Lisätutkimusta tarvitaan erityisesti säilyttävien yritysostojen erityispiirteistä ja niiden yhteyksistä yritysostojen onnistumiseen sekä vahvan strukturaatioteorian hyödyntämisestä strategia käytänteinä -tutkimuksessa laajemminkin kuin integraatioiden yhteydessä