Osuva
Not a member yet
16120 research outputs found
Sort by
Exploring similarities : Internationalization decision-making processes of instrumental musicians and entrepreneurs
Full text linkThis thesis examines the internationalization decision-making processes of instrumental mu-sicians and explores their similarities with entrepreneurial strategies. By analyzing the career paths of three Italian musicians, a pianist and two trombonists, this study identifies how they recognize opportunities, assess risks, and develop strategies for career growth. It highlights how musicians, like entrepreneurs, engage in strategic planning, risk management, and net-working to expand internationally. However, while entrepreneurs tend to follow structured business models driven by market demand, musicians often pursue passion-driven careers that require balancing artistic expression with financial stability.
The research applies entrepreneurial theories, such as effectuation, opportunity recognition, and heuristic decision-making, to the careers of instrumental musicians. The findings reveal that musicians rely on intuitive, experience-based decision-making when navigating uncer-tainty and international markets. Cultural intelligence plays a crucial role, as musicians con-tinuously adapt to diverse audiences, performance traditions, and institutional expectations. Unlike traditional entrepreneurs, they operate in a highly competitive and reputation-driven environment, where access to global opportunities depends on personal networks, audi-tions, and cultural institutions.
This study has also contributed to the discussion on cognitive biases and heuristics in deci-sion-making under uncertainty. It demonstrates that musicians, like entrepreneurs, use cog-nitive shortcuts to evaluate opportunities, mitigate risks, and make career decisions. Howev-er, they must also navigate unique challenges, such as maintaining artistic integrity while meeting commercial demands.
By bridging research from entrepreneurship and the creative industries, this thesis enhances the understanding of internationalization beyond traditional business contexts. It provides valuable insights for scholars, musicians, and industry professionals, offering practical impli-cations for career development, risk management, and strategic decision-making. Ultimately, the study underscores the importance of adaptability, networking, and entrepreneurial thinking in building sustainable international careers in the music industry
Alaikäisen potilasturvallisuus lainsäädännössä
Full text linkPotilasturvallisuus on terveydenhuollossa tärkeä arvo, joka aiemmin on pohjautunut lähinnä
lääkärin eettisiin ohjeisiin. Lainsäädännölle on kuitenkin tunnistettu tarve, jotta potilaiden oi
keuksia voidaan suojata paremmin. Nykyään potilasturvallisuus on kansainvälisestikin tunnis
tettu, ja kotimaisessa lainsäädännössä se pohjautuu terveydenhuoltolain (1326/2010) 8 §:ään.
Lapset tarvitsevat erityistä suojelua, sillä he ovat riippuvaisia huoltajan tai muun laillisen edus
tajan päätökset. Lapsen oikeudet on myös kansainvälisesti suojattu etenkin YK:n lapsen oi
keuksien sopimuksen kautta. Lapsen etu ja sen ensisijaisuus on tärkeää huomioida lasta koske
vassa päätöksenteossa, eikä se saa tarkoittaa vain lapsen mielipiteen selvittämistä.
Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten lainsäädäntö takaa potilasturvallisuuden alaikäisen
osalta sekä miten lainsäädännössä turvataan alaikäisen oikeus vaikuttaa itseään koskevaan
päätöksentekoon. Potilasturvallisuus on lainsäädännössäkin rinnakkain laadun kanssa, joten
potilasturvallisuuden toteutumista tutkitaan myös sen osalta, minkälaisia laatuvaatimuksia
terveydenhuollon palveluihin liittyy. Laatua toteutetaan ensisijaisesti hyvällä palveluvalikoimal
la sekä potilaslain (785/1992) 3 §:n mukaisella oikeudella hyvään hoitoon ja kohteluun. Tut
kielman tarkoituksena on myös selvittää, onko potilasturvallisuuteen liittyen lainsäädännössä
mahdollisesti myös kehitystarpeita etenkin kansainvälisiin sopimuksiin ja niistä saataviin tulkin
toihin nähden.
Tutkielma pohjautuu lainoppiin eli sen tarkoitus on tulkita ja systematisoida voimassa olevaa
lainsäädäntöä. Erilaisista oikeuslähteistä korostuu sekä kotimainen että kansainvälinen lain
säädäntö ja sen valmistelu- ja tulkinta-aineistot. Koska potilasturvallisuuden ja lapsen oikeuksia
yhdistävää tutkimusta on vain vähän, korostuu tutkielmassa myös eri aineistojen tulkinta yh
dessä voimassa olevan lainsäädännön kanssa.
Alaikäisten osalta hyvässä hoidossa korostuu kasvun ja kehityksen huomioiminen sekä asian
mukaisten palveluiden järjestäminen. Myös yhteistyö on isossa roolissa sekä terveydenhuollon
ja huoltajien, että palveluiden ja viranomaisten välillä. Onnistuneeseen yhteistyöhön vaikuttaa
asianmukainen tietojen kirjaaminen sekä tiedon jakaminen eri viranomaisten välillä. Toisaalta
potilasturvallisuuteen vaikuttaa myös se, että tietoa ei anneta sellaiselle taholle, jolla siihen ei
ole lainmukaista oikeutta. Näkökulma potilasturvallisuuteen systeeminä auttaa hahmotta
maan, miten potilasturvallisuutta organisaatiossa toteutetaan.
Voimassa olevasta lainsäädännöstä on löydettävissä osatekijät, jotka tulevat esiin arvioitaessa
alaikäisen potilasturvallisuutta. Näitä ovat esimerkiksi itsemääräämisoikeus, lapsen mielipiteen
selvittäminen sekä lääketieteellisiin tutkimuksiin liittyvät rajoitukset. Esimerkiksi rokotukset ja
erilaiset hoitovaihtoehdot voivat kuitenkin aiheuttaa ristiriitoja sekä lapsen edun että huolta
jien välillä eikä lainsäädännöstä löydy suoraa vastausta näihin terveydenhuollon osalta
Value Network Analysis in Public Sector
No full textYhteiskunnat verkostoituvat enenevissä määrin. Yhä merkittävämpää roolia yhteiskunnassamme näyttelevät toisiinsa liittyvät poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset verkostot. Kuntasektori on myös siirtynyt kohti verkostoyhteiskuntaa, jossa verkostojen suhteet, niiden erilaiset määritteet ja niiden hallinta ovat keskeisiä. Alueiden välinen kilpailu asukkaista, yritysinvestoinneista ja julkisista investoinneista on kiristynyt. Väestön ja talouden kasvu on keskittynyt yhä enemmän suuriin kaupunkeihin ja niiden läheisyyteen. Samaan aikaan kaupunkikeskusten ulkopuoliset alueet ovat menettäneet väestöään. Muuttoliike on pitkään koostunut nuorista aikuisista, jotka muuttavat suuriin kaupunkeihin. Tämän myöstä muuttotappioalueiden väestö vähenee ja ikääntyy. Kunnan elinvoimaisuus riippuu siitä, kuinka houkuttelevaksi sen asukkaat, yritykset, työntekijät ja turistit sen kokevat. Tämän tapaustutkimuksen kohteena on vuonna 2023 alkanut Kajaanin Kampus 2025 -projekti, jonka tavoitteena on kehittää Kajaanin koulutuskeskuksesta alueen oma Silicon Valley, joka vetää puoleensa opiskelijoita, asiantuntijoita ja yrityksiä. Tämä tapaustutkimus tarjoaa yhden näkökulman siihen, miten julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnassa olevat arvoverkostot voivat luoda arvoa yhdessä. Tutkimuksen tarkoituksen on selvittää, miten kampus hankkeen strateginen arvo-verkosto tuottaa elinvoimaa. Tämä tarjoaa merkittävän näkökulman paikallisen ja alueellisen elinvoiman kehittämiseen. Tutkimusaineisto kerättiin lähettämällä online-kysely Kampus hankkeen johtoryhmän jäsenille täytettäväksi. Lisäksi heitä haastateltiin. Kyselyn ja haastattelujen perusteella Arvoverkostokartalle sijoitettiin kaikkiaan 38 roolia, jotka yhteensä tuotti-vat yhteensä 144 suoritetta. Nämä suoritteet myös taulukoitiin ja ryhmiteltiin suoritteen tavoitteen ja mahdollisen vaikutuksen perusteella kuuden elinvoimakomponenttien alle. Arvoverkostokarttaa haluttiin tarkastella kolmiulotteisesti yhdistämällä kaksiulotteinen arvoverkostokartta julkisen arvon ekosysteemimalliin. Tämä malli rakennettiin teorian pohjalta ja juuri tätä tutkimusta varten. Yhdessä nämä mallit luovat tutkimuksen viitekehyksen ja tuovat enemmän syvyyttä arvoverkostoanalyysin tulosten analysointiin. Kartan kolmiulotteinen mallintaminen osoittautui arvioitua haastavammaksi eikä toteutunut odotetusti. Tutkimus kuitenkin osoittaa, miten hanketta varten luotu arvoverkosto tuottaa elinvoimaa alueelle. Tämä tutkimus tarjoaa näkemyksiä paikalliseen kehittämiseen sekä organisaatioiden kehittämiseen. Se tarjoaa tapausesimerkin arvoverkkoanalyysin käytöstä julkisella sektorilla. Se toimii myös esimerkkinä, kuinka Alleen arvoverkkoanalyysi sopii julkisen sektorin arvoverkoston ja sen tuottaman elinvoiman analysointiin.Societies are also becoming more widely networked. Interrelated and overlapping political, economic, and social networks play an increasingly significant role in the functioning of society. The municipal sector has also moved towards a network society, where network relationships and their definition and management are central. Competition between regions for residents, business investments, and public investments has intensified. Population and economic growth have focused more on large urban areas than before. At the same time, the area outside the metropolitan areas has lost its population. The migration mainstream has long consisted of young adults moving to big cities. The population of migration loss areas is decreasing and getting older. The vitality of the municipality is dependent on how attractive its residents, companies, employees, and tourists consider it to be. The target for this case study is the Kajaanin Kampus 2025- project (KK25-project) starting in 2023. The project aims to develop Kajaani's educational center into an attractive Silicon Valley, attracting students, experts, and companies. This case example provides one perspective on how value networks at the public-private interface can co-create value. A significant perspective for local and regional vitality development is also offered, as the study aims to determine how the network affects the city's vitality. This study provides implications for local and organizational development. It offers a case example of using value network analysis in the public sector. It also demonstrates how suitable (or not) Allee's (2002) value net analysis is for analyzing vitality. The research results are examined in three dimensions by combining the two-dimensional value network map with the public value ecosystem model. This model was built on theory and just for this study. Together, these models bring more depth to the analysis of the results
Sopimusperusteinen vahingonkorvausvastuu taloushallinnon asiantuntijapalveluissa : Sopimussuunnittelun ja riskienhallinnan näkökulma
Full text linkLiiketoiminnassa sopimukset ovat keskeinen osa oikeudellista toimintaa. Ne määrittävät osapuolten oikeudet ja velvollisuudet sekä luovat perustan osapuolten välisille suhteille. Sopimusriskien hallinta on erityisen tärkeää asiantuntijapalveluissa, joissa virheistä voi aiheutua merkittäviä taloudellisia vahinkoja.
Sopimusperusteinen vahingonkorvausvastuu syntyy, kun osapuoli rikkoo sopimusta ja aiheuttaa toiselle vahinkoa. Suomessa vahingonkorvausvastuu jaetaan sopimussuhteessa aiheutuneeseen vahinkoon ja sopimuksen ulkopuoliseen vastuuseen. Sopimusvastuussa korvaus perustuu sopimuksen rikkomiseen, ja vahinkojen on oltava syy-yhteydessä rikkomukseen.
Taloushallinnon asiantuntijapalveluissa korostuu asiantuntijavastuu, jossa keskeisiä ovat mm. huolellisuusvelvollisuus, lojaliteettivelvollisuus ja tiedonantovelvollisuus. Asiantuntijan on toimittava erityisellä huolellisuudella. Vastuusta vapautuakseen asiantuntijan on osoitettava toimineensa huolellisesti ja täyttäneensä kaikki velvollisuutensa.
Lojaliteettiperiaate on olennainen osa sopimusoikeutta. Se velvoittaa sopimusosapuolet huomioimaan toistensa edut ja oikeudet kohtuullisella tavalla. Lojaliteettiperiaatteen rikkominen voi johtaa esimerkiksi vahingonkorvauksiin, sopimuksen irtisanomiseen tai ehtojen mukauttamiseen.
Sopimussuunnittelu ja vastuunrajoitusehdot ovat tärkeitä välineitä riskienhallinnassa. Myös vastuuvakuutus on keskeinen keino riskienhallinnassa, sillä se kattaa mahdollisista virheistä aiheutuvia vahinkoja. Sopimusten selkeys ja yksityiskohtaisuus ovat erityisen tärkeitä asiantuntijapalveluissa, koska epäselvät ehdot voivat johtaa riitatilanteisiin, joissa tulkinta voi kääntyä sopimuksen laatijaa vastaan.
Laadukas sopimusten hallinta ja asiantuntijan ammattitaito ovat olennaisia taloushallinnon palveluissa. Ne eivät ainoastaan vähennä riskejä ja mahdollisia taloudellisia seuraamuksia, vaan myös vahvistavat osapuolten välistä luottamusta ja pitkäjänteistä yhteistyötä
Is Deepfake Diversity Real? : Analyzing the Diversity of Deepfake Avatars
Full text linkDeepfake technology is increasingly integrated into global mobile and web services when human representation is not feasible or cost-effective. Our analysis of 202 deepfake avatars from three deepfake providers reveals significant demographic disparities with 18 out of 48 possible demographic groups unrepresented. Deepfake avatars’ gender distribution was nearly balanced (49.01% male, 50.99% female), but older age groups (Baby Boomers and Silent Generation) were substantially underrepresented by 64.36% and 76.24%, respectively, relative to the average number of all deepfake avatars. Differences in language representation were present in deepfake avatar providers with only 1.06% of global languages covered. The findings indicate that current deepfake technology lacks diversity, primarily favoring young white individuals, neglecting older demographics, Asians, and Middle Eastern populations, with underrepresentation of 40.59% and 52.48%, respectively, relative to the average number of all deepfake avatars. Only 15.27% of deepfake avatars portray any occupational characteristics. Addressing these diversity gaps is crucial for better serving varied user groups and warrants attention from deepfake providers and caution from those using deepfakes.© 2025 The Authors. Published by Elsevier Ltd. This is an open access article under the CC BY license (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/).fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed
Twin transition in industrial organizations : Conceptualization, implementation framework, and research agenda
Full text linkThe twin transition, which involves the integration of digital and green transformations, is increasingly recognized as crucial for achieving a sustainable and competitive future. These intertwined transitions aim to decarbonize the economy by leveraging advanced digital technologies. Despite growing policy efforts to advance the twin transitions agenda and move toward a net-zero society by 2050, organizations face significant challenges in aligning digital innovations with sustainability goals. These challenges include the lack of a clear conceptualization, foundational success factors, and a structured series of activities needed to achieve the twin transition. These current shortcomings carry practical implications for implementing the twin transition and speak to the need for further research. Consequently, this study addresses these gaps by identifying the factors influencing the organizational implementation of the twin transition. To this end, we conduct a semi-structured literature review to synthesize current research on twin transitions. We provide a novel definition of twin transitions as “two parallel and mutually reinforcing digital and green transitions that amplify each other, leading to sustainable competitiveness for firms”. Moreover, our analysis delineates a twin transition implementation framework, which includes triggers, organizational practices, foundational success factors, and outcomes for organizations. Our findings indicate that twin transitions are manifested through two key organizational practices: the initial stage of twin transition practices and the practices to achieve maturity in the twin transition. Furthermore, the study contributes to the growing literature at the intersection of digitalization and sustainability, providing numerous suggestions for future research and highlighting the importance of focusing on a firm-centric research agenda.© 2025 The Authors. Published by Elsevier Inc. This is an open access article under the CC BY license (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/).fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed
Exploring the Impact of Pricing Model Changes on Digital Platform Business : A Case Study of Company X
Full text linkThe Digital platform companies constantly balance between profitability and user growth. On
two-sided platforms, where both customers and service providers need to be attracted, even
small changes in pricing can have a significant impact on customer behaviour and financial
results. As competition increases and operating costs rise, finding the right pricing model
becomes not only a strategic choice but also a critical factor for survival.
This thesis examines how a pricing model change affects customer segments and profitability in
a digital two-sided platform business. The focus is on case company, operating in the parking
industry, which shifted from a fixed monthly service fee to a percentage-based transaction fee.
The goal of the change was to better align the platform’s revenue with its cost structure and to
support long-term financial sustainability.
The study answers two main research questions: How did the pricing change impact customer
segments, and which segments are most important for the company’s strategy? How did the
pricing change affect the company’s profitability? A quantitative approach was used, based on
transaction-level ERP data before and after the pricing change. Key methods included customer
segmentation based on parking frequency, paired t-tests, and Pareto analysis.
The results showed that customer volume slightly decreased in all segments, but service fee
revenue increased across all categories. Gross profit margin also improved in every segment, and
the paired t-test confirmed that the change was statistically significant. Interestingly, the Pareto
analysis did not support the classic 80/20 rule; instead, revenue was more evenly distributed
across several customer groups. This suggests that the business is not overly dependent on just
one or two segments.
This thesis contributes to the understanding of digital two-sided platforms by combining
transaction-based customer segmentation with profitability analysis. The study offers useful
insights for pricing strategy development and maintaining customer loyalty in a scalable platform
environment. The main limitation of the research is that the results cannot be directly
generalised to all digital platforms, as different industries and platform models may vary
significantly.Digitaaliset alustayritykset tasapainoilevat jatkuvasti kannattavuuden ja käyttäjämäärän kasvun
välillä. Kaksipuolisilla alustoilla, joissa hankitaan sekä asiakkaita että palveluntarjoajia, jo
pienetkin muutokset hinnoittelussa voivat vaikuttaa merkittävästi asiakaskäyttäytymiseen ja
taloudelliseen tulokseen. Kiristyvä kilpailu ja nousevat kustannukset tekevät oikean
hinnoittelumallin löytämisestä paitsi strategisen kysymyksen myös elinehdon.
Tämä diplomityö tarkastelee hinnoittelumallin muutoksen vaikutuksia asiakassegmentteihin ja
kannattavuuteen digitaalisessa kaksipuoleisessa alustatalouden yrityksessä. Tutkimuksen
kohteena on pysäköintialalla toimiva tapausyritys, joka siirtyi kiinteähintaisesta palvelumaksu
mallista prosenttiperusteiseen transaktiokohtaiseen palvelumaksuun. Muutoksen tavoitteena
oli parantaa kustannusrakenteen ja tuottojen välistä tasapainoa sekä tukea alustan pitkän
aikavälin taloudellista kestävyyttä.
Tutkimuksessa vastattiin kahteen päätutkimuskysymykseen: Miten hinnoittelumuutos vaikutti
asiakassegmentteihin ja mitkä niistä ovat liiketoimintastrategian kannalta keskeisimpiä? Miten
hinnoittelumuutos vaikutti yrityksen kannattavuuteen? Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella
lähestymistavalla hyödyntäen yrityksen ERP-järjestelmästä kerättyä transaktiotason dataa ennen
ja jälkeen hinnoittelumuutoksen. Keskeiset analyysimenetelmät olivat asiakassegmentointi
pysäköintimäärien mukaan, parillinen t-testi sekä Pareto-analyysi.
Tulosten perusteella asiakasmäärät laskivat lievästi kaikissa segmenteissä, mutta
palvelumaksukertymä kasvoi kaikissa kategorioissa. Myös bruttokateprosentti jokaisessa
asiakasryhmässä ja t-testi vahvisti muutoksen tilastollisen merkitsevyyden. Mielenkiintoisesti
Pareto-analyysi ei tukenut klassista 80/20-sääntöä, vaan tuotot jakautuivat tasaisemmin
useampaan segmenttiin. Tämä viittaa siihen, ettei yrityksen liiketoiminta ole riippuvainen
yksittäisestä käyttäjäryhmästä.
Tämä tutkimus tarjoaa uutta tietoa kaksipuolisista alustayrityksistä yhdistämällä
transaktiopohjaisen segmentointimallin kannattavuus analyysiin. Tutkielma antaa ymmärrystä
hinnoittelumallien kehittämiseen ja asiakasuskollisuuden ylläpitämiseen nopeasti
skaalautuvassa liiketoimintaympäristössä. Tutkimuksen suurin rajoite liittyy siihen, että tuloksia
ei voida suoraan yleistää kaikkiin digitaalisiin alustayrityksiin, koska ne voivat poiketa toisistaan
toimialan ja rakenteen osalta
Tekoälyn vaikutus musiikin tekijänoikeuksiin
Full text link2020-luvulla esiin noussut tekoälyn räjähdysmäinen kehitys sekä kasvava kyky vaikuttaa taiteen luomistyöhön on kasvava puheenaihe yhteiskunnassa. Tekijänoikeuksien toteutumista ja oikeanlaista allokointia uhkaa se, että tekoäly pystyy samankaltaiseen ihmisille eksklusiivisesti oletettuun luomistyöhön. Jos toinen taho pystyy selittämättömästi luomaan samankaltaisia tuotoksia kuin ihmiset, mikä estää sitä saavuttamasta samanlaista suojaa. Tekijänoikeuksien ihmisyyskeskeisyys onkin ollut viime vuosien mittaan kysymysmerkin alla, koska ensimmäistä kertaa ihmishistorian aikana jokin muukin kuin ihminen pystyy tekemään luomistyössä valintoja, jotka vaikuttavat ihmisen valintojen kaltaisilta. Tekoälyn kehityksen ytimessä on myös sen kehityksen takana olevat toimet. Laajojen tietokokonaisuuksien käyttäminen tekoälyjärjestelmien kehittämisessä voi saattaa tekijänoikeudellisen suojan piirissä olevat teokset ja niiden oikeudet vaaraan. Euroopan Unionissa tähän on pyritty vastaamaan esimerkiksi tekoälysäädöksen avulla, jonka pyrkimyksenä on säännellä tekoälyjärjestelmiä. Yhdysvalloissa sääntely on osin vielä avonaista, mitä korostaa aiheeseen liittyvien oikeustapausten yleisyys.
Työssä tarkastellaan tekijänoikeuden asemaa tekoälyyn liittyen erityisesti säveltaiteen näkökulmasta ja pyritään etsimään vastauksia siihen, pystyykö nykyinen tekijänoikeus antamaan suojaa tekoälyn tuotoksille eritoten Euroopan Unionin sekä Yhdysvaltojen näkökulmasta. Samalla saadaan vertailutietoa näiden kahden ison toimijan mahdollisista eriävyyksistä tekoälyn ja tekijänoikeuden sääntelyssä. Näiden kysymysten selvittämisen edellytyksenä on ymmärtää tekijänoikeuden keskeinen olemus sekä tekoäly käsitteenä. Tekijänoikeus syntyy tietyllä tavalla, tietyissä olosuhteissa. Moniulotteisena oikeuden alana tekijänoikeuden kokonaisvaltainen ymmärtäminen auttaa ymmärtämään nykyisen sääntelyn lähtökohtia. Maanosakohtainen sääntely on osin erilaista, joten tekstissä tuodaan esille myös näitä eroavaisuuksia. Samalla työssä tarkastellaan kansainvälistä pelikenttää ja kansainvälisten sopimusten voimaa sääntelyyn liittyen. Aineettomana oikeutena tekijänoikeus on teknologisesti globaalissa maailmassa helposti hyödynnettävissä maiden rajoja ylittävästi, minkä vuoksi kansainvälisen harmonisoinnin tärkeys korostuu.
Tutkielmassa selviää, että molemmat käsittelemäni toimijat (USA & EU) pystyvät vastaamaan tekoälyn tekijänoikeuteen tuomiin kysymyksiin nykyisen sääntelyn avulla. Ihmistekijän merkitys säilyttää edelleen tekijänoikeuden saavuttamisen edellytyksenä. Jalustalle nousevat tekoälyavusteiset tuotokset, joiden kohdalla voidaan tapauskohtaisesti katsoa luovuus- sekä omaperäisyyskriteerin täyttyvyyttä. Euroopan Unionissa suhtautuminen tekoälyavusteisiin tuotoksiin näyttää olevan osin rennompaa Yhdysvaltoihin verrattuna, jossa tuotoksessa tekoälyn tuottamien ominaisuuksien katsotaan jäävän aina ilman tekijänoikeudellista suojaa. Täysin itsenäisesti tekoälyn luomat tuotokset eivät pääsääntöisesti voi saada tekijänoikeudellista suojaa. Vaikka tutkielmani osoittaa, että nykyisen sääntelyn avulla pystytään ratkaisemaan esille nousseita ongelmia, on tekoälyn vaikutus voimassa olevaan sääntelyyn tulevaisuudessa vielä kysymysmerkin alla. Kansainvälistä sääntelyä ja harmonisointia tullaan myös luultavasti tarvitsemaan, mikä voi tulevaisuudessa johtaa nykyisten sopimusten päivittämiseen tai uusiin sopimuksiin. Tulevaisuuden kansainvälisestä yhteistyöstä on viitteitä molempien toimijoiden virallisessa kirjallisuudessa.
Kollektiivisesti varsin yhtenevästä lopputuloksesta huolimatta, tekoälyn ja tekijänoikeuden kehityssuunta kokee myös kritiikkiä. Tekoälyn luovuuden ja omaperäisyyden väheksyminen voi johtaa vähentyneeseen innovointiin, jos tuotoksia ei voida suojata asianmukaisesti. Public domainiin jäävät tuotokset ovat vapaasti hyödynnettävissä, joten niitä tuottaviin tekoälyjärjestelmiin ei välttämättä ole taloudellista käyttää varoja. Tulevaisuudessa tekoälyn tuottamat tuotokset voivatkin lukeutua jonkin muun sääntelyn, esimerkiksi tekijänoikeuksien lähioikeuksien alaisuuteen
Becoming a Circular Ecosystem : Altering Nested Identities, Positions, Capabilities, and Boundaries in Waste-Management Organizations
Full text linkThis study aims to understand how organizations within modern waste-management ecosystems pursue strategic change from a linear economy to a circular economy logic. This paper draws on complementary firm theory perspectives to examine the interplay of management practices that enable organizations in waste-management ecosystems to become circular by altering their identities, capabilities, power positions, and boundaries. Based on an in-depth study of organizations in one waste-management ecosystem in Finland, this study identifies several management practices associated with identity and capability-building, repositioning, and boundary decision-making that facilitate the green transition. This study enables managers to benchmark systemic transitions in established, conservative, and regulated organizations and ecosystems and highlights that the implications of strategic practices extend beyond focal companies.© The Author(s) 2025. This article is distributed under the terms of the Creative Commons Attribution 4.0 License (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/) which permits any use, reproduction and distribution of the work without further permission provided the original work is attributed as specified on the SAGE and Open Access pages (https://us.sagepub.com/en-us/nam/open-access-at-sage).fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed
Tekoälyn ympäristövaikutukset : Kiertotalous kestävän kehityksen edistäjänä
Full text linkTässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan kirjallisuuskatsauksen pohjalta tekoälyn aiheuttamia ympäristövaikutuksia sekä kiertotalouden tarjoamia mahdollisuuksia kestävämmälle tekoälylle. Tekoälyteknologiat ovat viime vuosina kehittyneet huomattavasti, ja niitä sovelletaan yhä laajemmin eri toimialoilla, kuten terveydenhuollossa, teollisuudessa sekä logistiikassa. Nopean kehityksen myötä myös tekoälyn käyttö lisääntyy jatkuvasti, mikä puolestaan aiheuttaa uudenlaisia ympäristöhaasteita. Yksi keskeinen huolenaihe on palvelinkeskusten energiankulutuksen kasvu, sillä tekoäly vaatii suuria määriä laskentatehoa erityisesti oppimismallien koulutusvaiheessa. Tutkielmassa pyritään arvioimaan tekoälyn energiankulutuksen suuruusluokkaa sekä elinkaaren aikana aiheutuvia päästöjä globaalilla tasolla. Tämän lisäksi selvitetään, millä tavoin kiertotalouden periaatteita voidaan soveltaa tekoälyn ympäristövaikutusten hillitsemiseksi. Tutkielman tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva siitä, missä suuruusluokassa ympäristövaikutukset ovat ja miten näitä vaikutuksia voitaisiin hallita tai vähentää. Tekoälyteknologiat eivät itsessään aiheuta suoranaisia päästöjä, mutta valtaosa ympäristövaikutuksista syntyy epäsuorasti palvelinkeskuksissa. Esimerkiksi suurten kielimallien kouluttaminen vaatii nykyisellään huomattavia määriä energiaa. Palvelinkeskusten ylläpito ja jäähdytys kuluttavat jatkuvasti sähköä, ja mikäli energia tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, syntyy myös hiilidioksidipäästöjä. Päästöjen arviointi tarkasti on vaikeaa, sillä ne riippuvat esimerkiksi käytetyn sähkön tuotantotavasta ja palvelinkeskusten tehokkuudesta. Kiertotalousmalli voi tarjota ratkaisuja tekoälyn aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Tekoälyn tapauksessa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi palvelinkeskusten hukkalämmön talteenottoa ja hyödyntämistä kaukolämpöverkossa, laitteistojen elinkaaren pidentämistä, energiatehokkuuden optimointia sekä sähkö- ja elektroniikkajätteen tehokasta kierrätystä. Esimerkkinä käytetään Microsoftin palvelinkeskushanketta Espoossa, joka on yksi merkittävä esimerkki kiertotalouden käytäntöjen hyödyntämisestä palvelinkeskusteollisuuden kontekstissa. Lisäksi tekoälyllä itsellään voi olla positiivinen rooli kiertotalouden edistämisessä. Tekoälypohjaisia ratkaisuja voidaan hyödyntää ennakoivassa kunnossapidossa, resurssien optimoinnissa sekä toimitusketjujen läpinäkyvyyden parantamisessa. Vaikka tekoälyn ympäristövaikutusten tarkka arviointi on haastavaa niiden monimutkaisen ja laaja-alaisen luonteen vuoksi, kiertotalous tarjoaa lupaavia työkaluja ja malleja kestävän teknologian kehittämiseksi. Näiden toimintojen avulla voidaan kehittää uusia liiketoimintamalleja, jotka tukevat kiertotalouden periaatteita ja vähentävät ympäristökuormitusta. Kokonaisuudessaan tutkielmassa muodostetaan yleiskuva tekoälyn ympäristövaikutukseen sekä kiertotalouden välisestä yhteydestä niiden hallitsemiseksi, erityisesti painottaen tekoälylle kriittisiä palvelinkeskuksia, huomioiden mahdolliset ratkaisut, innovaatiot sekä monimutkaisuuden näiden viitekehysten yhdistämisess