Julkari
Not a member yet
63905 research outputs found
Sort by
Environmental Radiation Monitoring in Finland : Annual Report 2024
Get PDFYHTEENVETO
Tämä raportti on yhteenveto ympäristön säteilyvalvonnan tuloksista Suomessa vuonna 2024. Tuloksia raporttiin ovat toimittaneet Säteilyturvakeskuksen lisäksi Ilmatieteen laitos ulkoilman kokonaisbeeta-aktiivisuudesta.
Ympäristön säteilyvalvontaohjelma sisältää ulkoisen annosnopeuden jatkuvan ja automaattisen valvonnan, ulkoilman radioaktiivisten aineiden ja kokonaisbeeta-aktiivisuuden valvonnan sekä radioaktiivisen laskeuman, pinta- ja talousveden, jätelietteen, maidon ja elintarvikkeiden radioaktiivisuuden säännöllisen seurannan. Lisäksi ohjelmaan sisältyy ihmisen kehossa olevien radioaktiivisten aineiden seuranta. Tämä raportti sisältää myös yhteenvedot Itämeren radioaktiivisuusvalvonnan tuloksista ja ympäristön säteilyvalvontaan kuuluvien osaohjelmien aihekohtaisista selvityksistä.
Vuoden 2024 tulokset osoittavat, että ympäristössä olevat keinotekoiset radioaktiiviset aineet ovat pääosin peräisin vuoden 1986 Tšernobylin onnettomuudesta ja ilmakehässä 1950- ja 1960-luvuilla tehdyistä ydinkokeista, ja niiden määrä ympäristössä on vähentynyt tasaisesti.
Vuoden 2024 aikana kuudessa ulkoilmasta kerätyssä näytteessä havaittiin vähäisiä määriä muualta kuin ydinasekokeista tai Tšernobylin onnettomuudesta peräisin olevia keinotekoisia radioaktiivisia aineita, joiden alkuperää ei voitu varmuudella selvittää. Vuoden aikana havaittujen keinotekoisten radioaktiivisten aineiden määrät ulkoilmassa olivat äärimmäisen pieniä eikä niillä ole vaikutuksia ihmisten terveyteen.
Ulkoinen säteilyn valvontaverkko toimi hyvin ja mittausasemien tuloksista yli 97 % kerättiin valvontatietojen hallintajärjestelmä USVAan. Puuttuvat tiedot (3 %) aiheutuivat laitehäiriöistä tai tietoliikenneongelmista.
Vuoden 2024 aikana valvontaverkon GM-anturit hälyttivät kaksi kertaa. Molemmat hälytykset aiheutuivat radiografisista kuvauksista anturin lähellä.
Laskeuma- ja talousvesinäytteiden tritiumpitoisuudet vaihtelivat välillä 1 – 4 Bq/l. Elintarvikkeista havaittiin muutamasta metsäsieninäytteestä yli 600 Bq/kg ylittäviä 137Cs:n aktiivisuuspitoisuuksia. Tätä pitoisuutta ei suositella ylitettäväksi, kun saatetaan markkinoille luonnonvaraista riistaa, metsämarjoja ja -sieniä sekä järvikaloja.
Elintarvikkeiden käyttäminen on kuitenkin turvallista, eikä metsäsienien runsaskaan käyttö aiheuta merkittävää säteilyaltistusta. Itämerestä kerätyissä näytteissä näkyy edelleen Tšernobylin onnettomuudesta peräisin oleva 137Cs. Kuten muissakin ympäristönäytteissä, Itämerestä kerättyjen näytteidenradioaktiivisuuspitoisuudet ovat laskussa.
Jätelietteessä havaittiin Tšernobylin onnettomuudesta peräisin olevaa 137Cs:a, luonnon radioaktiivisia aineita ja sairaalasta käytettyjä radioaktiivisia aineita. Radionuklideja käyttävien sairaalojen syöpäklinikoiden ja isotooppiosastojen potilaiden eritteet kulkeutuvat jätevesipuhdistamoon ja näkyvät siten jätelietteissä.
Ympäristön keinotekoisten radioaktiivisten aineiden aiheuttama säteilyaltistus vuonna 2024 oli alle 0,02 mSv, mikä on pieni suomalaisten vuotuiseen keskimääräiseen annokseen 5,9 mSv verrattuna. Tulokset osoittavat, että vuoden 2024 aikana ympäristöön ei tapahtunut sellaisia radioaktiivisten aineiden päästöjä, joilla olisi haittavaikutuksia ihmisen terveydelle tai ympäristölle Suomessa.
Suomalaisten keskimääräisen vuotuisen säteilyannoksen määrittämistä käsitellään STUKin julkaisussa STUK-A263 Suomalaisten keskimääräinen efektiivinen annos vuonna 2018.SAMMANDRAG
Denna rapport är ett sammandrag av övervakningen av strålning i miljön i Finland 2024. Resultaten i rapporten kommer förutom från Strålsäkerhetscentralen även från Meteorologiska Institutet som har övervakat den totala betaaktiviteten i utomhusluften.
Programmet för övervakning av strålning i miljön omfattar fortlöpande automatisk övervakning av den externa dosraten, övervakning av radioaktiva ämnen och den totala betaaktiviteten i utomhusluften samt regelbunden analys av radioaktivt nedfall och radioaktivitet i yt- och hushållsvatten, avloppsslam, mjölk och livsmedel. I programmet ingår dessutom uppföljning av radioaktiva ämnen i människokroppen. Denna rapport innehåller också sammandrag av övervakningen av radioaktiviteten i Östersjön och särskilda utredningar från program gällande övervakningen av strålning i miljön.
Resultaten för 2024 visar att de artificiella radioaktiva ämnena i miljön härrör främst från olyckan i Tjernobyl 1986 och från kärnvapenprov i atmosfären på 1950- och 1960-talet, och deras mängd i miljön har minskat i jämn takt.
Under år 2024 observerades små mängder artificiella radioaktiva ämnen i sex prover som samlats in från utomhusluften. Dessa ämnen härstammade inte från kärnvapenprov eller Tjernobylolyckan, och deras ursprung kunde inte med säkerhet utredas. Mängden artificiella radioaktiva ämnen i utomhusluften som observerades under året var ytterst liten och påverkar inte människors hälsa.
Övervakningsnätverket för extern strålning fungerade väl, och över 97 procent av mätstationernas resultat registrerades i övervakningssystemet för extern strålning, USVA. De uppgifter som saknades (3 %) berodde på störningar i utrustningen eller datakommunikationsproblem.
Under år 2024 utlöstes två larm från övervakningsnätets GM-detektorer. Båda larmen orsakades av radiografiska provningar i närheten av detektorerna. Tritiumhalterna i nedfalls- och hushållsvattenproven var 1 – 4 Bq/l. I livsmedel observerades i några prov av skogssvamp aktivitetskoncentrationer av 137Cs som överskred 600 Bq/kg. Det rekommenderas att inte överskrida denna halt när vilt, skogsbär och skogssvamp samt insjöfisk släpps ut på marknaden. Användningen av livsmedel är dock trygg och inte heller en riklig användning av skogssvamp orsakar en betydande exponering för strålning.
I proverna som samlats in från Östersjön syns fortfarande 137Cs som härstammar från olyckan i Tjernobyl. Liksom i andra miljöprover håller radioaktivitetshalterna i prov som samlats in från Östersjön på att sjunka.
I avloppsslam upptäcktes 137Cs som härstammar från Tjernobyl, naturligt radioaktiva ämnen och radioaktiva ämnen som använts på sjukhus. Avföring och urin från patienter på cancerkliniker och isotopavdelningar på sjukhus som använder radionuklider hamnar på avloppsreningsverket och syns därför i avloppsslammet.
Strålningsexponeringen från artificiella radioaktiva ämnen i miljön var 2024 under 0,02 mSv, vilket är lågt jämfört med den genomsnittliga stråldosen som finländarna får under ett år, 5,9 mSv. Resultaten för 2024 visar att det under året inte inträffade några sådana utsläpp av radioaktiva ämnen i miljön som skulle ha haft några skadeverkningar på människors hälsa eller på miljön i Finland.
Fastställandet av finländarnas genomsnittliga årliga stråldos behandlas i STUK-publikationen STUK-A264 Den genomsnittliga effektiva dosen hos finländarna 2018.SUMMARY
This report is a summary of the results of environmental radiation monitoring in Finland in 2024. In addition to the Radiation and Nuclear Safety Authority, results to the report have been provided by the Finnish Meteorological Institute regarding the total beta emission activity of outdoor air.
The environmental radiological monitoring programme includes the continuous and automatic monitoring of the external dose rate, monitoring of radioactive substances and total beta activity in outdoor air as well as the regular radioactivity analysis of radioactive fallout, surface and household water, wastewater sludge, milk and food. The programme also includes the monitoring of radioactive substances found in the human body. This report also includes summaries of the results of the Baltic Sea radioactivity monitoring and topical investigations of the sub-programmes that are a part of environmental radiation monitoring.
The 2024 results demonstrate that the artificial radioactive substances in the environment mostly originate from the Chernobyl disaster in 1986 and nuclear tests conducted in the atmosphere in the 1950s and 1960s, and their amount in the environment has decreased steadily.
During 2024, six outdoor air samples detected minuscule amounts of artificial radioactive substances that originate from sources other than nuclear weapon testing or the Chernobyl disaster, the origin of which could not be established with certainty. The amounts of the artificial radioactive substances detected in outdoor air during the year were extremely small, and they do not have any impact on human health.
The external radiation monitoring network worked well, and more than 97% of the results of the measuring stations were collected in the monitoring data management system USVA. Missing data (3%) was caused by equipment malfunctions or telecommunication problems.
In 2024, the GM sensors of the monitoring network issued two alarms. Both alarms were caused by radiographic imaging near the sensor. The tritium concentrations in fallout and household water samples were in the 1 – 4 Bq/l range. In samples taken from foodstuffs, 137Cs activity concentrations exceeding 600 Bq/kg were observed in a few samples of wild mushrooms. This is the recommended maximum concentration when putting wild game, berries, mushrooms and lake fish on the market. However, the foodstuffs are safe to use, and even heavy use of wild mushrooms does not cause significant radiation exposure. Chernobyl disaster was observed in samples collected from the Baltic Sea. As in other samples collected from the environment, the radioactivity concentrations in samples collected from the Baltic Sea are decreasing.
Wastewater sludge was found to contain 137Cs originating from the Chernobyl disaster, natural radioactive substances and radioactive substances used at hospitals. Secretions from patients in the cancer clinics and isotope wards of hospitals using radionuclides migrate to wastewater treatment plants and are thus evident in wastewater sludge.
The radiation exposure caused by artificial radioactive substances in the environment was less than 0.02 in 2024, which is low compared to the average annual dose of 5.9 mSv in Finland. The 2024 results demonstrate that there were no releases of radioactive substances into the environment during the year that would have any detrimental impacts on human health or the environment in Finland.
The determination of the average annual radiation dose to Finns is discussed in STUK publication STUK-A263 Suomalaisten keskimääräinen efektiivinen annos vuonna 2018 (Average effective dose of Finns in 2018)
Suun terveydenhuolto
No full textLuku julkaisussa Tilannekuvia hyvinvointialueilta : muutokset palvelujärjestelmässä sote-uudistuksen alkuvuosin
Perhekeskus
No full textLuku julkaisussa Tilannekuvia hyvinvointialueilta : muutokset palvelujärjestelmässä sote-uudistuksen alkuvuosin
Opiskeluhuoltopalvelut
No full textLuku julkaisussa Tilannekuvia hyvinvointialueilta : muutokset palvelujärjestelmässä sote-uudistuksen alkuvuosin
Design of a Mobile App and a Clinical Trial Management System for Cognitive Health and Dementia Risk Reduction: User-Centered Design Approach
No full textRadonkorjausten ja uudisrakennusten radontorjunnan pitkäaikainen toimivuus
Get PDFnavigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksetlooginen lukemisjärjesty
Työhyvinvointi etä- ja läsnätyössä ennen koronapandemiaa, sen aikana ja seurannassa
Get PDFEtätyön ja toimitiloissa työskentelyn vaihtelu on muodostunut pysyväksi tavaksi tehdä työtä etenkin tietointensiivisessä asiantuntijatyössä. Etätyötä tehtiin jo ennen koronapandemiaa ja nyt aivan viime vuosina on käyty kiivasta mediakeskustelua siitä, mikä olisi työnantajien ja työntekijöiden kannalta paras tapa ratkaistua etätyön ja toimitiloihin tulon vaihtelu. Tässä seurantatutkimuksessa tavoitteenamme oli tutkia työhyvinvointia (mitattuna sairauspoissaoloilla ja kyselytiedoilla) asiantuntijoiden etä- ja läsnätyössä sekä siihen vaikuttavia tekijöitä korona-aikana ja vuonna 2023. Vastasimme tutkimuskysymyksiin viidestä organisaatiosta kootuilla tiedoilla. Tavoitteemme oli tutkia:
1) Miten sairauspoissaolojen määrä ja esiintyvyys vaihtelee ennen koronapandemiaa, sen aikana ja seurannassa eli vuosina 2019–2023?
2) Miten etä- ja läsnätyö vaikuttavat työhyvinvointiin ennen koronapandemiaa, sen aikana ja seurannassa (2019–2023)?
3) Miten tyytyväisyys työtiloihin ja niissä koettu työrauha ovat yhteydessä etä- ja läsnätyön määrään ja työhyvinvointiin seurannan aikana (2019–2023)?
4) Mitkä työntekijään liittyvät tekijät (kuten ikä, sukupuoli, koettu kuormitus, työn imu, tai tylsistyminen) ja työolot (kuten johtaminen tai työtilan häiriöt tai ratkaisut) ovat yhteydessä työhyvinvointiin etä- ja läsnätyössä?
Koko aineistossamme oli 5 535 työntekijää, jolta oli käytettävissä työnantajan rekisteritiedot sairauspoissaoloista ja etätyöstä ja toimitiloissa työskentelystä vuosilta 2019–2023. Heistä 2 346 vastasi kyselyihin, jotka toteutettiin vuodenvaihteessa 2021–2022, keväällä ja syksyllä 2022 sekä syksyllä 2023 eli neljässä aikapisteessä. Kun aineistoa edelleen rajattiin henkilöihin, joilta oli kyselyvastaus vähintään kahdesta aikapisteestä ja myös täydelliset tiedot työnantajan rekisteriaineistosta, jäi lopulliseen aineistoon 1 112 työntekijää. Aineisto analysoitiin pitkittäismalleilla, jossa huomioitiin kiinteät ja satunnaisvaikutukset.
Tuloksemme osoittivat, ettei etätyöpäivien lukumäärä/viikko ollut yhteydessä lyhyisiin (1–3 päivän omailmoitus) sairauspoissaoloihin eikä tulosten perusteella siten voida suositella tiettyä määrää etätyöpäiviä/viikko. Tuloksista voi sen sijaan päätellä, että koronan myötä on opittu, ettei oireisena tai sairaana kannata mennä työpaikalle ja tällä voi olla merkitystä esimerkiksi tulevissa epidemioissa. Kyselyllä selvitetyistä työhön liittyvistä tekijöistä vain harvat olivat yhteydessä lyhyisiin sairauspoissaoloihin, mutta koettu työympäristö ja muut etätyöhön liittyvät tekijät, kuten sopeutuminen etätyöhön, olivat yhteydessä etätyön määrään. Näyttääkin siltä, että koettu työympäristö sekä työpaikalla että etätyössä, sosiaalinen eristyneisyys ja sopeutuminen etätyöhön kuvastavat erilaisia näkökohtia, jotka saattavat olla tärkeitä sekä yleisesti työssä että etätyön ja toimipisteeseen tulemisen vaihtelussa.
Tulosten perusteella voidaan suositella, että työpaikoilla jatketaan huomion kiinnittämistä työskentely olosuhteisiin niin etätyössä kuin toimitiloissa. Toimitilojen osalta on tärkeää varautua tilojen tiivistämisessä työrauhaa tarjoaviin tilaratkaisuihin. Lisäksi erityisen tärkeää on tunnistaa ne yksittäiset työntekijät, jotka ovat jättäytyneet etätyöhön, eivätkä aktiivisesti osallistu työyhteisön kokouksiin tai päiviin, jolloin on sovittu työskentelystä toimitiloissa. Näiden yksittäisten työntekijöiden hyvinvointia ja osallistumista kannattaa tukea johtamisen ja osallistamisen keinoin
Kansalaisnäkökulmia informaatiohyvinvointiin : Kyselytutkimuksen tuloksia
Get PDFei tietoa saavutettavuudesta
unknown accessibilit
