Julkari
Not a member yet
63905 research outputs found
Sort by
Saattohoitopassi : Osaamista ja varmuutta elämän loppuvaiheen hoitoon
Get PDFJokaisella ihmisellä on oikeus hyvään elämän loppuvaiheen hoitoon. Tämä edellyttää ammattilaisilta monenlaisten taitojen hallintaa, kuten kuoleman lähestymisen tunnistamista, oirehoidon, hoivan ja huolenpidon osaamista, kohtaamis- ja vuorovaikutustaitoja sekä palvelujärjestelmän tuntemusta. Saattohoitopassi osaamista ja varmuutta elämän loppuvaiheen hoitoon -julkaisu on kattava perustietopaketti elämän loppuvaiheen hoidosta. Julkaisu perustuu Saattohoitopassi-verkkokouluun, joka toimi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) verkkokoulussa vuosina 2021-2025. Materiaalin tavoitteena on vahvistaa palliatiivisen hoidon perustasolla työskentelevien ammattilaisten osaamista. Palliatiivisen hoidon perustasolla työskenteleville suunnattu julkaisu sopii erityisesti iäkkäiden palvelujen, kuten kotihoidon, palveluasumisen ja terveyskeskusten vuodeosastojen henkilöstölle sekä alaa opiskeleville. Materiaali on julkaistu CC BY 4.0 -lisenssillä, mikä mahdollistaa sen hyödyntämisen esimerkiksi yksiköiden ja oppilaitosten omissa koulutuksissa. THL ei vastaa materiaalin pohjalta järjestettävistä koulutuksista, mutta tarjoaa julkaisun avulla erilaisille toimijoille helpon tavan osaamisen kehittämiseen.Saavutettavuus: navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavialooginen lukemisjärjesty
Väkivaltaa ja päihteitä käyttävien lasten ja nuorten palvelut sekä niiden kehittämistarpeet sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueilla (YTA)
Get PDFTässä työpaperissa tarkastellaan kansallista tilannekuvaa vakavasti väkivaltaisten ja/tai päihteitä käyttävien lasten ja nuorten palvelupoluista sekä niihin liittyvistä kehittämistarpeista. Työpaperi perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueilla toteutettuun kyselyyn sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä asiantuntijahaastatteluin kerättyyn tutkimusaineistoon. Työpaperin tavoitteena on ollut selvittää, miten palvelupolut eri hyvinvointi- ja/tai yhteistyöalueilla toimivat ja miten ne palvelevat tätä haavoittuvassa asemassa olevaa joukkoa.Saavutettavuus: navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavialooginen lukemisjärjesty
Mielenterveys
No full textLuku julkaisussa Ratkaisuja kestävän yhteiskunnan rakentamiseen : Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 202
Mirvetuksimabi-soravtansiini folaattireseptori alfa -positiivisen platinaresistentin munasarja-, munanjohdin- ja vatsakalvosyövän hoidossa
Get PDFMirvetuksimabi-soravtansiini (kauppanimi Elahere) on tarkoitettu monoterapiana folaattireseptori alfa (FRα) -positiivisen, platinaresistentin, korkean pahanlaatuisuusasteen seroosin epiteliaalisen munasarjasyövän, munanjohdinsyövän tai primaarin peritoneaalisen syövän hoitoon aikuispotilaille, jotka ovat saaneet 1–3:a aikaisempaa systeemistä hoitoa. Mirvetuksimabi-soravtansiini on vasta-aine-lääkekonjugaatti, joka kohdentuu munasarjasyöpäsolujen pinnalla ilmentyviin FRα-reseptoreihin. Se häiritsee solunsisäisen mikrotubulusverkoston toimintaa pysäyttäen solusyklin ja aiheuttaen apoptoottisen solukuoleman.
Tutkimusnäyttö mirvetuksimabi-soravtansiinin tehosta ja turvallisuudesta tarkasteltavassa käyttöaiheessa perustuu pääosin yhteen faasin III avoimeen satunnaistettuun monikeskustutkimukseen (MIRASOL) sekä yhteen faasin II yksihaaraiseen monikeskustutkimukseen (SORAYA). Tutkimuksissa kasvain määriteltiin FRα-positiiviseksi, mikäli vähintään 75 %:ssa elinkykyisistä kasvainsoluista oli nähtävissä solukalvon kohtalainen tai voimakas värjäytyminen immunohistokemiallisessa tutkimuksessa tähän käyttöön tarkoitetulla CE-merkityllä in vitro -diagnostisella laitteella arvioituna.
MIRASOL-tutkimuksessa ensisijainen lopputulosmuuttuja oli elossaoloaika ennen taudin etenemistä (PFS) tutkijan arvioimana. Keskeisiä toissijaisia lopputulosmuuttujia olivat kokonaisvasteosuus (ORR), kokonaiselossaoloaika (OS) ja vasteen kesto (DOR). Tutkimuksessa potilaat (n = 453) satunnaistettiin suhteessa 1:1 saamaan joko arvioitavaa hoitoa (n = 227) tai solunsalpaajahoitoa (n = 226), joka oli 92 potilaalla paklitakseli, 81 potilaalla pegyloitu liposomaalinen doksorubisiini (PLD) ja 53 potilaalla topotekaani.
Mirvetuksimabi-soravtansiinilla oli tutkijan arvioimana solunsalpaajahoitoa 1,6 kuukautta pidempi PFS-mediaani (5,6 vs. 4,0 kuukautta), 3,2 kuukautta pidempi OS-mediaani (16,5 vs. 13,3 kuukautta), 2,3 kuukautta pidempi DOR-mediaani (6,8 vs. 4,5 kuukautta) ja 26 %-yksikköä suurempi ORR (42 % vs. 16 %). Sokkoutetun puolueettoman arviointiryhmän arvioimana mirvetuksimabi-soravtansiinilla oli 1,6 kuukautta pidempi PFS-mediaani (5,9 vs. 4,3 kuukautta) ja 21 %-yksikköä suurempi ORR (36 % vs. 15 %), mutta 0,5 kuukautta lyhyempi DOR-mediaani (6,9 vs. 7,4 kuukautta).
MIRASOL-tutkimuksessa elämänlaatua tutkittiin EORTC QLQ-OV28-, EORTC QLQ-C30- ja EQ-5D-5L-mittareilla. EORTC QLQ-OV28- ja QLQ-C30-mittarilla havaittiin hoitojen tilastollisesti merkitsevä ero lähtötilanteeseen nähden. Hoitohaarojen välillä ei QLQ-OV28-mittarilla havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa, mutta QLQ-C30-mittarilla havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero parempana elämänlaatuna yleisessä terveydentilassa, ihmissuhdetoimintaan osallistumisessa ja väsymysoireissa. EQ-5D-5L-mittarista johdettujen tulosten perusteella havaittiin tilastollisesti merkitsevä mirvetuksimabi-soravtansiinin pidempi oireeton tai haittatapahtumavapaa elossaoloaika solunsalpaajahoitoon verrattuna. Elämänlaatuun liittyviä tuloksia tulee kuitenkin tulkita varauksin johtuen tutkimuksen avoimesta tutkimusasetelmasta.
Alaryhmäanalyyseissä havaittiin viitteitä muita suuremmasta PFS-hyödystä potilailla, joilla oli BRCA-mutaatio, jotka olivat saaneet yhden aikaisemman hoidon tai PARP-inhibiittorihoitoa. ORR- ja OS- analyyseissä hyödyt eivät olleet yhtä selkeitä kuin PFS-analyysissä.
Lähes kaikilla MIRASOL-tutkimuksen potilailla ilmeni hoidon aikana vähintään yksi jonkin asteinen haittatapahtuma (hoitohaaroittain 96 % vs. 94 %), joista suurin osa liittyi hoitoon (hoitohaaroittain 86 % vs. 81 %). Vaikea tai henkeä uhkaava haittatapahtuma ilmeni mirvetuksimabi-soravtansiinia saaneilla noin neljänneksellä (24 %) ja solunsalpaajahoitoa saaneilla vähän yli kolmanneksella (37 %). Mirvetuksimabi-soravtansiinia saaneilla potilailla ilmeni merkittävästi enemmän silmään liittyviä haittatapahtumia (56 % vs. 9 %), mikä johtunee mirvetuksimabi-soravtansiinin mikrotubulusverkoston toimintaa häiritsevästä vaikutusmekanismista. Silmäoireiden yleisyydestä huolimatta hoito keskeytettiin silmäoireiden takia alle prosentilla potilaista.
Myyntiluvan haltijan kustannusvaikuttavuusanalyysissä mirvetuksimabi-soravtansiinia verrattiin yhdistettyyn solunsalpaajahoitoon, joka koostui paklitakselista, pegyloidusta doksorubisiinista tai topotekaanista. Solunsalpaajahoito perustui MIRASOL-tutkimukseen ja siitä aiheutuvat yhdistetyt kustannukset laskettiin painotettuna keskiarvona solunsalpaajahoitohaaran eri hoitojen potilasosuuksien mukaan. Myyntiluvan haltijan perusanalyysissä mirvetuksimabi-soravtansiinin inkrementaalinen kustannusvaikuttavuussuhde (ICER) solunsalpaajahoitoon verrattuna oli noin 122 000 €/QALY. Myyntiluvan haltijan herkkyysanalyysissä tulos oli erityisen herkkä sovitejakauman valinnalle elossaoloajan mallinnuksessa, hoidon kestolle ja pakkausten jakamiselle.
Fimean perusanalyysissa käytettiin kliinisesti uskottavampaa sovitejakaumaa elossaoloajan mallinnukselle, hoidon kesto muutettiin MIRASOL-tutkimuksen mediaanikestojen mukaiseksi ja jatkohoitoa saaneiden potilaiden osuutta kasvatettiin. Fimean perusanalyysissä saatu ICER oli noin 344 000 €/QALY. Fimean skenaarioanalyyseissä havaittiin tuloksen olevan herkkä kokonaiselossaoloajan sovitejakauman valinnalle. Hoidon kesto ja jatkohoitojen osuuden vaikutus ICER:iin oli huomattavasti pienempi.
Myyntiluvan haltijan arvion mukaan Suomessa voisi olla vuosittain noin xx mirvetuksimabi-soravtansiinia saavaa potilasta. Fimean kliininen asiantuntija piti arviota alhaisena. Fimean arviointiryhmän budjettilaskelmassa hoidolle soveltuvia potilaita oli 40–50 potilasta vuosittain.
Mirvetuksimabi-soravtansiinin budjettivaikutus laskettiin pelkästään lääkekustannukset huomioiden. Mirvetuksimabi-soravtansiinin listahinnoin lasketut potilaskohtaiset kustannukset MIRASOL-tutkimuksen mukaiselle 4,8 kuukauden hoidon kestolle olisivat noin 85 000 €. Hoidon kokonaiskustannukset 40–50 vuosittaiselle potilaalle olisivat noin 3,4–4,3 miljoonaa euroa vuodessa. Solunsalpaajahoitoon verrattu budjettivaikutus on hyvin lähellä vuosittaisia kokonaiskustannuksia hoitojen kustannusten suuren eron takia. Budjettivaikutusanalyysin keskeisimmät epävarmuustekijöitä ovat potilasmäärä, hoitojen kesto sekä mahdollinen annoksen pienentäminen
Tjänster för äldre
No full textI publikationen Lösningar för att bygga ett hållbart samhälle : Befolkningens hälso- och välfärdsöversikt 202
Perceived wellbeing and its development
No full textIn: Solutions for building a sustainable society : Population Health and Wellbeing Report 202
Work ability, functional capacity, morbidity and obesity
No full textIn: Solutions for building a sustainable society : Population Health and Wellbeing Report 202
Mental health
No full textIn: Solutions for building a sustainable society : Population Health and Wellbeing Report 202
Vähimmäisturvaetuuksien kansainvälinen vertailu
No full textLuku julkaisussa Toimeentulotuki 2020-luvulla : Tavoitteena parempi viimesijainen turva Vähimmäisturvaetuuksien kansainvälinen vertail
Toimeentulotuen saaminen maahanmuuttaneilla
No full textLuku julkaisussa Toimeentulotuki 2020-luvulla : Tavoitteena parempi viimesijainen turv