Suomen Pankin Julkaisuarkisto
Not a member yet
3659 research outputs found
Sort by
STEP2-järjestelmän kuvaus
No full text1 Yleistä 3
2 Järjestelmän toiminta 6
3 Järjestelmän yleisvalvonta ja muut vaatimukset 9
3.1 Yleisvalvonta 9
3.2 Muut vaatimukset 10
4 Yhteenveto 11
Kuvioluettelo
Kuvio 1. Suomalaiset maksutavat v. 2013 4
Kuvio 2. STEP2: Suomessa toimivien pankkien tilisiirtojen arvo keskimäärin päivässä 2012–2014, kpl 6
Kuvio 3. STEP2-järjestelmän toiminta
Sotshin olympialaiset – kustannuksia ja keskustelua
No full textSuomen Pankin sivustolla julkaistu BOFIT-blogi.Sotshin olympialaiset ovat monella tapaa poikkeukselliset. Koko projektin rakennuskustannukset infrastruktuureineen ovat olympialaisten historiassa ennätysmäiset, yhteensä noin 50 mrd. dollaria tai lähes 40 mrd. euroa. Sinänsä olympialaiset eivät ole kovin mittava rasite jo melko isoksi kasvaneelle Venäjän taloudelle
Uusi seteli ajaa väärentäjät lähtöruutuun
No full textUusi 10 euron seteli tuli käyttöön tänään. Setelin tunnusmerkit ovat selkeät: Hohtavanvihreä arvonumero 10, jonka väri vaihtuu seteliä kallistettaessa. Hologramminauhassa heijastuvat setelin arvo ja euron merkki sekä koko setelisarjalle nimensä antaneen Europa-neidon kasvot. Samat kasvot näkyvät setelin vesileimassa, kun sen nostaa valoa vasten. Lisäksi setelin reunoissa olevien kohopainettujen viivojen avulla setelin myös ”tuntee”
Euroalueen maksaminen yhtenäistyy
No full textElokuun ensimmäistä päivää vietettiin Suomessa tälle kesälle tyypillisissä helteissä, ja maksujen suorittaminen kaupoissa, kioskeissa, toreilla ja internetissä tapahtui totutun jouhevasti. Emme kiinnittäneet maksamiseen ja sen sujuvuuteen sen suurempaa huomiota, sillä olemme tottuneet luotettavaan ja tehokkaaseen maksujen välitykseen. Eurooppalaisella tasolla tarkasteltuna 1.8.2014 oli kuitenkin merkittävä virstanpylväs matkalla kohti aidosti yhtenäisiä eurooppalaisia maksupalvelumarkkinoita
Miksi Suomen talous on vaikeuksissa?
No full textHarva osasi ennustaa kansainvälistä finanssikriisiä ennen sen alkua, mutta ehkä vielä harvempi Suomen talouden ongelmien syvyyttä. Kokonaistuotanto on Suomessa supistunut viime vuosina, ja sen kehitys on muistuttanut enemmän etelä- kuin keskieurooppalaista. Kasvuennusteita on jouduttu tarkistamaan useita kertoja heikomman kehityksen suuntaan. Aiemmin pitkälti suhdanneluonteiseksi arvioitu talouskehityksen vaimeus on osoittautunut sitkeäksi
Suurimmilla seteleillä on oma paikkansa
No full textSuomalainen kuluttaja ei juuri kohtaa suurimpia 500 ja 200 euron seteleitä arkipäivän maksutilanteissa. Kaupan kassalla niitä joskus vilahtaa ulkomaalaisten maksaessa ostoksiaan suuremmilla seteleillä tai satunnaisemmin ihmisten tehdessä ostoksia kodinkoneliikkeissä tai muissa erikoisliikkeissä. Pienehkö määrä suomalaisia tavaranhankkijoita ja käytetyn auton ostajia saattaa hakea niitä erikseen pankkikonttoreista suurempiin käteisostoksiin lähinnä euromaissa
Pankkisääntelyn hyödyt ylittävät kustannukset
No full textJulkaistu Kauppalehdessä 7.10.2014 Uuden pankkisääntelyn lisäkustannuksia ja toimialan kokemaa ahdinkoa byrokratian puristuksessa esiteltiin Kauppalehdessä (KL 2.10.). Lyhyt ”puolustuksen puheenvuoro” on paikallaan. Otan kantaa erityisesti kahteen jutuissa esitettyyn väitteeseen. Väite 1: ”Sääntely lisää pankkien kustannuksia.” Tämä on totta ja ollut päättäjien tiedossa. Finanssikriisi osoitti, että ilman uuden sääntelyn asettamia rajoitteita pankit kasvattavat mm
Onko euroalueen talouden pahin ongelma kysynnän puute?
No full textEuroalueen talouspolitiikasta on esitetty seuraavat kolme väitettä: 1) rakennepolitiikka ei ole keino taantuman lopettamiseksi, 2) tiukka finanssipolitiikka pitkittää taantumaa ja 3) rahapolitiikalla ei ole tehoa. Miten näitä ajatuksia pitäisi tulkita? Ovatko väitteet oikeita vai vääriä? Esitetyt kolme väitettä ovat oikeansuuntaisia. Rakennepolitiikka ei suoraan ole suhdannepolitiikan väline, mutta se voi lyhyellä aikavälillä antaa tilaa elvyttävälle finanssipolitiikalle maassa, jonka pääsy rahoitusmarkkinoille on rajoitettu tai velanottokustannukset ovat korkeita
Onko Suomi lamassa?
No full textSuomessa on julkisuudessa keskusteltu kiivaasti siitä, pitäisikö viimeisten parin vuoden talouskehitystä kutsua jo lamaksi. Keskustelu ei ole tuottanut Suomen talouden tilasta juuri mitään uutta sanottavaa. Siksi koko kysymys lienee väärä. On huomattavasti hedelmällisempää pohtia sitä, miksi Suomen talous ei kasva. Suomen Pankin uusimmassa Euro & talous -julkaisussa tarkastellaan Suomen talouden mennyttä ja tulevaa kehitystä eri näkökulmista
Maksu- ja selvitysjärjestelmät mullistuvat, mutta sinä et sitä näe
No full textSuomessa toiminut pankkien välinen maksujärjestelmä (PMJ-AS) tuli tiensä päähän marraskuussa 2013. Tällöin Suomen Pankki lopetti järjestelmän kautta siirrettävien maksujen selvityksen eli clearingin. Samalla siirryimme maksujärjestelmäpalvelujemme osalta Suomessa osaksi yhtenäistä euromaksualuetta – tuttavallisemmin SEPA-aikaan. Eurooppalaisen maksujärjestelmän yhtenäisyys on tärkeä askel sisämarkkinoiden tehostamisessa