Suomen Pankin Julkaisuarkisto
Not a member yet
3659 research outputs found
Sort by
Kotitalouksien velkaantuminen ja taloudellinen liikkumavara
No full textSuomalaisten kotitalouksien velkaantuminen on ainakin aivan viime aikoihin asti jatkunut finanssikriisistä ja taantumasta huolimatta. Vuonna 2013 suomalaisilla kotitalouksilla oli velkaa noin 119 % käytettävissä olevista vuosituloistaan. Se on lähellä EU:n keskitasoa mutta selvästi pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Vuonna 2012 Ruotsin kotitalouksien velkaantuminen oli noin 180 %, Norjan 200 % ja Tanskan lähes 300 % käytettävissä olevista tuloista. Kotitalouksien velkaantumisen kasvu ei myöskään, ainakaan toistaiseksi, ole oleellisesti vaikuttanut rahoitusjärjestelmän tilaan. Raskaimmin velkaantuneetkaan kotitaloudet eivät Suomessa aiheuttaneet pankeille merkittäviä luottotappioita edes finanssikriisin aikana, kun työttömyys lisääntyi. Kotitalouksien korkea velkaantuminen vähentää kuitenkin makrotaloudellista vakautta lisätessään kotitalouksien taloudellista haavoittuvuutta. Suomalaiset kotitaloudet ovat perinteisesti pystyneet mukautumaan tulonmenetyksiin, kuten työttömyyteen, sopeuttamalla muuta kulutusta ja turvautumalla kattavaan sosiaaliturvajärjestelmään, niin että ovat voineet jatkaa lainojensa hoitamista. Nykyisen taantuman aikana suhteellisen kevyesti velkaantuneilla kotitalouksilla on toisaalta ollut varaa jopa velkaantua lisää, mikä on auttanut pitämään yllä yksityistä kulutusta. Suomalaisten kotitalouksien velka on suurimmaksi osaksi asuntolainoja. Viime vuosien velkaantumisvauhti onkin pitkälti seurannut asuntojen hintakehitystä. Asuntojen nimellishintojen nousu varsinkin suuremmissa kaupungeissa on tasaantunut vasta nyt, pitkittyneen taantuman myötä. Vaikka velkaantumisaste on noussut, matala korkotaso on parantanut kotitalouksien kykyä selviytyä lainoistaan, eikä työllisyystilanne heikentynyt kovin paljon edes finanssikriisin aikana vuosina 2008-2009. Keskimääräisen velkaantumisasteen sijaan enemmän merkitystä onkin sillä miten velkaantuminen on jakautunut. Suurituloiset ja varakkaat kotitaloudet kestävät köyhempiä kotitalouksia paremmin riskejä, joita liittyy, ei pelkästään euromääräisesti suuriin velkoihin, vaan myös suuriin velkoihin suhteessa kotitalouden tuloihin. Tässä raportissa tarkastellaan suomalaisten kotitalouksien taloudellista liikkumavaraa ja kotitalouksien kykyä sopeutua työttömyyden tai korkojen nousun kaltaisiin taloudellisiin häiriöihin. Raportissa päivitetään syksyllä 2011 tehdyt vastaavat laskelmat uusimmalla käytettävissä olevalla aineistolla. Lisäksi kysymyksenasettelua laajennetaan lisätarkasteluilla, joissa kotitalouksien keskimääräinen velkaantuminen oletetaan todellista merkittävästi suuremmaksi. Tarkastelu auttaa arvioimaan, missä määrin Suomen kotitalouksien muita Pohjoismaita alhaisempi velkaantuminen helpottaa selviämistä taantumasta ilman että maksuvaikeuksiin joutuvien kotitalouksien määrä merkittävästi kasvaa
Eläkeuudistus, julkisen talouden sopeutustarve ja talouskehitys
No full textSuunnitteilla olevalla eläkeuudistuksella on toteutuessaan keskeinen merkitys paitsi itse eläkejärjestelmän kestävyyteen myös Suomen talouskasvuun ja finanssipolitiikan liikkumavaraan. Uudistuksella voidaan vaikuttaa työvoiman tarjontaan sekä tuotannon kustannuksiin ja siten välillisesti myös Suomen kilpailukykyyn. Eläkkeelle jäämisikä, eläke-etuisuuksien taso ja eläkevakuutusmaksut vaikuttavat laajasti väestön elintason kehitykseen ja siihen, kuinka paljon taloudella on resursseja pitää yllä julkisen talouden palveluja ja hyvinvointivaltion muita turvaverkkoja. Suomen eläkejärjestelmää on tutkittu viime vuosina perusteellisesti. Yleinen näkemys on, että järjestelmä on perusteiltaan kunnossa, eikä se ole täydellisen remontin tarpeessa. Kyse on enemmänkin siitä, että järjestelmän perusparametrit sopeutetaan toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. Tavoitteena on pidentää työuria, minkä perusteluna on makrotaloudelliset näkökulmat enemmän kuin eläkejärjestelmä itsessään. Tässä artikkelissa nostetaan esiin joitakin näkökulmia Suomen eläkejärjestelmään. Suomen vakuutusmaksutasoa ja eläkkeiden merkitystä tarkastellaan suhteessa joihinkin kilpailijamaihin. Eläkejärjestelmän uudistamisen vaikutuksia makrotalouteen ja finanssipolitiikan liikkumavaraan arvioidaan sekä kestävyyslaskelmien että Suomen Pankin Aino-mallilla laadittujen laskelmien avulla. Tarkasteltavana on, miten työurien piteneminen ja eläkekorvausasteen alentaminen vaikuttaisivat keskimääräiseen työhön osallistumiseen ja sitä kautta tuotannon keskimääräiseen kasvuun. Keskeinen tavoite on avata eläkeuudistuksen eri parametrien vaikutuksia talouden riippuvuussuhteisiin laajemmin kuin pelkästään eläkejärjestelmään keskittyvissä tutkimuksissa on tehty. Aluksi esitetään pääsanomat Suomen eläkejärjestelmää koskevista arvioista
Varjoja Kiinan rahoitusmarkkinoilla
No full textSuomen Pankin sivustolla julkaistu BOFIT-blogi.Tilanne Kiinan rahoitusmarkkinoilla oli kiinalaisen uudenvuoden alla tammikuun lopussa jännittynyt. Osaltaan ylimääräinen jännitys johtui juuri uudenvuoden takia kasvaneesta käteisrahan tarpeesta,
minkä pelättiin kiristävän pankkien likviditeettitilannetta sekä johtavan kesä-, loka- ja joulukuussa koetun kaltaisiin korkojen nousuihin pankkien välisillä markkinoilla. Toinen syy epävarmuuden lisääntymiselle oli se, että konkurssiin mennyt hiilikaivosyhtiö ei pystynyt maksamaan takaisin tammikuun lopussa erääntynyttä 3 miljardin juanin (360 milj. euroa) lainaansa
Euroopan keskuspankki : Kuukausikatsaus
No full textPÄÄKIRJOITUS 5
RAHA- JA REAALITALOUDEN KEHITYS
1 Talouskehitys euroalueen ulkopuolella 9
Kehikko 1. Viimeaikaiset jännitteet kehittyvien talouksien rahoitusmarkkinoilla 11
2 Rahatalous ja rahoitusmarkkinat 22
Kehikko 2. Euroalueen maksutaseen rahoitustaseen viimeaikainen kehitys 27
Kehikko 3. Likviditeettitilanne ja rahapoliittiset operaatiot 13.11.2013-11.2.2014 35
Kehikko 4. Yrityssektorin velka sulautettujen ja sulauttamattomien tietojen
pohjalta 50
3 Hinnat ja kustannukset 57
Kehikko 5. Palvelujen ja muiden teollisuustuotteiden kuin energian hintakehityksen vaikutus YKHI-inflaation viimeaikaiseen laskuun 59
4 Tuotanto, kysyntä ja työmarkkinat 68
5 Julkisen talouden kehitys 77
Kehikko 6. Talous- ja finanssipolitiikan valvonnan tärkeimmät haasteet vuoden 2014 eurooppalaisella ohjausjaksolla 82
ARTIKKELI
Euroalueen talousnäkymiä koskevat EKP:n asiantuntijoiden
arviot (maaliskuu 2014) 87
EUROALUEEN TILASTOT TI
LIITTEET
Eurojärjestelmän rahapoliittiset toimenpiteet I TARGET-maksujärjestelmä (Trans-European Automated Real-time Gross settlement Express Transfer) system V
Euroopan keskuspankin julkaisuja vuodesta 2009 VII
Sanasto I
Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus
No full textPÄÄKIRJOITUS 5
RAHA- JA REAALITALOUDEN KEHITYS
1 Talouskehitys euroalueen ulkopuolella 9
2 Rahatalous ja rahoitusmarkkinat 19
Kehikko 1. Rahalaitosten yrityksille myöntämien lainojen viimeaikainen kehitys toimialoittain 23
Kehikko 2. Euroalueen maksutaseen rahoitustaseen viimeaikainen kehitys 26
Kehikko 3. Likviditeettitilanne ja rahapoliittiset operaatiot 12.2.2013-13.4.2014 35
3 Hinnat ja kustannukset 54
Kehikko 4. Palvelujen ja muiden teollisuustuotteiden kuin energian hintakehityksen vaikutus YKHI-inflaation viimeaikaiseen laskuun 56
Kehikko 5. Palvelujen ja muiden teollisuustuotteiden kuin energian hintakehityksen vaikutus YKHI-inflaation viimeaikaiseen laskuun 65
4 Tuotanto, kysyntä ja työmarkkinat 70
Kehikko 6. Kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen
viimeaikainen kehitys 71
Kehikko 7. Kyselytietoa pk- ja suuryritysten investointien kehityksestä 77
5 Julkisen talouden kehitys 77
Kehikko 8. Finanssipoliittiset Neuvostot Eu-Maissa 96
ARTIKKELI
Euroalueen talousnäkymiä koskevat EKP:n asiantuntijoiden arviot
(kesäkuu 2014) 101
EUROALUEEN TILASTOT T1
LIITTEET
Eurojärjestelmän rahapoliittiset toimenpiteet I
TARGET-maksujärjestelmä (Trans-European Automated Real-time Gross settlement Express Transfer) system V
Euroopan keskuspankin julkaisuja vuodesta 2009 VII
Sanasto I
The Introduction of a Minimum Wage in Germany : Background and Potential Employment Effects
No full text1 Introduction 4
2 A legal, nationwide minimum wage for Germany 5
2.1 A two-sided coin: The German labour market before the minimum wage introduction 5
2.1.1 The "German job miracle": High performance in terms of key indicators 5
2.1.2 The other side of the "German job miracle": Problematic developments and the new
social debate 7
2.2 The new minimum wage legislation 10
2.3 Level of the minimum wage 11
2.4 Conclusions regarding the legal, nationwide minimum wage 14
3 Predictions based on economic theory 16
3.1 Employment effects under perfect competition 16
3.2 Employment effects in the monopsony model 17
3.3 Evidence of employer market power in the German labour market 19
3.4 Conclusions regarding economic theory 22
4 Empirical evidence 24
4.1 International empirical evidence 24
4.1.1 Evidence from international empirical studies 24
4.1.2 Evidence from reviews and meta-studies 26
4.2 Empirical evidence for Germany 27
4.2.1 Simulation studies on Germany 27
4.2.2 Studies on branch-specific minimum wages in Germany 28
4.3 A potential role model: Insights from the UK minimum wage 31
4.3.1 Minimum wage design 32
4.3.2 Employment effects of the UK minimum wage 32
4.3.3 A possible different route for the minimum wage in Germany 32
4.4 Conclusions on empirical evidence 33
5 Conclusions 34
Bibliography 3
Työmarkkinat muuttuvat - ovatko tilastot ajan tasalla?
No full textTietoa avoimista työpaikoista voidaan käyttää talouden suhdanteiden sekä työmarkkinoiden rakenteen ja kohtaanto-ongelmien analysoimiseen. Aihealuetta koskevan tutkimuksen viite-kehyksenä käytetään usein etsintäteoriaa, jossa uusien työsuhteiden syntyminen riippuu pitkälti avointen työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden määrästä.
Suomen kahdesta virallisesta avointen työpaikkojen tilastosta toinen on työ- ja elinkeino-ministeriön (TEM) julkaisema aineisto, joka kootaan työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimisto) tiedoista ja toinen pohjautuu Tilastokeskuksen neljännesvuosittaiseen kyselytutkimukseen. Virallisissa tilastoissa ovat mukana sellaiset työpaikat, jotka ovat toimipaikan ulkopuolisten työnhakijoiden haettavissa.
Kaikki työnantajat eivät kuitenkaan ilmoita avoimia paikkojaan TE-toimistoihin, eivätkä kaikki työpaikat tule haettaviksi toimipaikkojen ulkopuolella. Työvoiman hankintaa koskevien selvitysten mukaan tärkein rekrytointikanava ovat suorat kontaktit entisiin työntekijöihin sekä ilmoitukset omalle henkilökunnalle.
Yksi rekrytoinnin trendeistä on lisääntynyt internetin käyttö. Työntekijöitä haetaan yhä enemmän sekä työnantajien omien internetsivustojen että yksityisten välityspalveluiden, kuten Uranuksen tai Oikotien, kautta. Tämän muistion tavoite on selvittää, voisiko netti-pohjainen, yksityinen data kertoa työmarkkinoista jotain, mitä virallinen data ei kerro. Tarkoitusta varten analysoidaan Oikotien avointen työpaikkojen tilasto vuodesta 2001 ja verrataan sitä TEM:n aineistoon.
Analyysissä havaitaan, että Oikotien ja TEM:n aineistot korreloivat positiivisesti, eikä ainakaan aggregaattitasolla toinen sarjoista ennakoi toista. Aineistojen käyttö suhdanneanalyysissä on kuitenkin perusteltua. Kummankin palvelun avointen työpaikkojen lisääntyminen ennakoi työttömyyden laskua. Kuluttajien ja toimialojen luottamuksen nousu ennakoi avointen työpaikkojen määrän nousua. TEM:n aineiston korrelaatio työttömyyden ja luottamusindikaattoreiden kanssa on pääsääntöisesti vahvempaa kuin Oikotien aineiston.
Toisessa luvussa tarkastellaan avoimia työpaikkoja tutkimuskohteena käsitteellisellä tasolla. Luvussa 3 käsitellään avointen työpaikkojen tilastointiin liittyviä kysymyksiä ja rekrytoinnin trendejä, ja luvussa 4 esitellään selvityksessä käytetyt aineistot ja käydään läpi aineistojen keskeisimmät eroavuudet. Viidennessä luvussa verrataan aineistojen välisiä ristikorrelaatioita ja luvussa 6 aineistojen käyttäytymistä suhteessa suhdanteita kuvaaviin muuttujiin. Lopuksi esitetään tutkimuksen päätelmät
Purevatko Venäjän rahoitusmarkkinoihin kohdistuvat pakotteet?
No full textSuomen Pankin sivustolla julkaistu BOFIT-blogi.Yhdysvallat päätti keskiviikkona 16.7. merkittävistä uusista Venäjän rahoitusmarkkinoihin kohdistuvista pakotteista. Uutta oli mm. se, että nyt toimet osuivat suoraan pörssilistattuihin yrityksiin ja sitä kautta konkreettisiin rahoitusinstrumentteihin. Yhdysvaltalaiset toimijat eivät 16.7. jälkeen saa millään tavoin osallistua pakotelistalla mainittujen yritysten yli 90 päivän mittaisten lainojen tai uuden osakepääoman liikkeellelaskuun tai kaupankäyntiin
Rupla kelluu
No full textSuomen Pankin sivustolla julkaistu BOFIT-blogi.Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut saadaan suoritettua vuoden 2014 loppuun mennessä. Kelluva rupla vapauttaa keskuspankin valuuttakurssin ohjailusta ja mahdollistaa pankin keskittymisen päätehtäväänsä eli inflaation torjuntaan rahapolitikan avulla