Suomen Pankin Julkaisuarkisto
Not a member yet
3659 research outputs found
Sort by
Deflaatiomörkö nousi otsikoihin
Julkaistu Kalevassa 19.9.2014http://www.kaleva.fi/mielipide/vieras/deflaatiomorko-nousi-otsikoihin/676124/ Puheet inflaatiopeikosta ovat väistyneet, ja otsikoihin on nostettu deflaatiomörkö. Deflaatiota eli yleisen hintatason laskua pidetään haitallisena sen takia, että kun ihmiset odottavat hintojen lähiaikoina laskevan, he siirtävät ostopäätöksensä tuonnemmaksi. Paavo Teittinen nosti Helsingin Sanomien verkkosivulla 12
EKP:ltä painava rahapolitiikan keventämispaketti
EKP:n neuvoston eilen (4.9.2014) julkaisemat rahapolitiikan elvytystoimet ovat jatkumoa kesäkuussa julkaistulle rahapolitiikkapaketille. EKP:n neuvosto laski kaikkia rahapoliittisia korkojaan 0,10 prosenttiyksiköllä. Neuvosto asetti yön yli -talletuskoron -0,20 prosenttiin, jolloin pankkien täytyy maksaa entistä enemmän keskuspankkiin tekemistä talletuksistaan. Miinusmerkkinen korko kannustaa ylijäämäisiä pankkeja lainaamaan alijäämäisille pankeille sen sijaan, että ylijäämäiset pankit tallettaisivat varansa keskuspankkiin
Tehoaako EKP:n uusin raharuiske?
Talouskasvu euroalueella on vähäistä ja työttömyys korkealla tasolla. Euroalueen inflaatio on hidastunut olennaisesti EKP:n asettaman tavoitetason alapuolelle. Pankkien antolainaus on vaimeaa, ja monissa maissa pankkien luotonanto on suorastaan supistunut. EKP:n neuvosto päätti kesäkuun alussa tuhdista rahapolitiikan toimenpidepaketista, jolla edesautetaan talouden elpymistä ja inflaation vähittäistä palautumista normaalitasolle
Valitseeko verottaja valuuttamme?
Viime aikoina talouspoliittinen keskustelu on ollut ilahduttavan vilkasta, ja ajoittain on otettu esille aikamme valtavirtataloustieteestä poikkeavia näkemyksiä muun muassa rahan olemuksesta. Yksi toisinaan vilahtanut termi on chartalismi, jonka mukaan valtiovallan rooli on todella keskeinen rahainstituution luomisessa. Yksi chartalismin nimissä toisinaan esitetyistä väitteistä on, että valtio pystyy tekemään haluamastaan valuutasta arvokkaan määräämällä hallintoalamaisten maksettaviksi kyseisessä valuutassa suoritettavia veroja
Keskuspankin negatiivinen talletuskorko ei laske automaattisesti palkkatilin korkoa
Euroopan keskuspankin neuvosto päätti 5.6.2014 laskea ohjauskorkojaan. Koska korkoputken lattian muodostava korko, yön yli -talletuskorko, oli jo nollassa, painui talletuskorko negatiiviseksi -0,10 prosenttiin. Negatiivista talletuskorkoa joutuvat maksamaan pankit, jotka pitävät päivän päätteeksi pakollisia vähimmäisvarantoja ylittäviä varoja keskuspankissa. Keskuspankkitalletusten koron negatiivisuus ei tarkoita suoralta kädeltä yksityishenkilöiden talletustilien koron muuttumista miinusmerkkiseksi
Euroopan keskuspankin mandaatti ja sen muuttamisen vaikutukset
Tässä artikkelissa tarkastellaan Euroopan keskuspankin ja eurojärjestelmän mandaattia eli sille määrättyjä tavoitteita, sille uskottuja tehtäviä ja sille annettuja toimivaltuuksia. Tavoitteena on selvittää kansainvälisten vertailujen avulla ja tutkimuskirjallisuuteen perustuen, mitä vaikutuksia EKP:n mandaatin muuttamisella voisi olla. Tarkastelu painottuu kysymykseen työllisyys- ja kasvutavoitteiden asemaan rahapolitiikassa
Kuinka paljon Venäjä vaikuttaa eri EU-maiden talouksiin?
Suomen Pankin sivustolla julkaistu BOFIT-blogi.Viime päivinä on keskusteltu paljon siitä, kuinka EU-maiden taloudet reagoivat Venäjän talouden ylä- ja etenkin alamäille. Tänä vuonna Venäjän talous kasvaa vain hyvin vähän, jos ollenkaan, ja rupla heikkeni jo viime vuoden puolella selvästi. Miten Venäjän talouden heikkous sitten näkyy eri EU-maissa? Perinteisesti tällaisessa tarkastelussa käytetään esimerkiksi Venäjän osuutta tavaroiden ja palvelusten viennistä, ja tällä mittarilla Suomi ja Baltian maat ovat EU-maista selvästi riippuvaisimpia Venäjältä tulevasta kysynnästä
Henkilöstötilinpäätös 2013
Johdanto 3
Organisaatiomuutokset 4
Henkilöstömäärä ja -rakenne 4
Ikäjakauma 5
Sukupuolijakauma 5
Palvelussuhteen kesto 5
Rekrytointi ja henkilöstön vaihtuvuus 7
Työnantajakuva 7
Sisäiset ja ulkoiset rekrytoinnit 7
Liikkuvuus 8
Lähtövaihtuvuus 8
Työaika ja työpanos 9
Henkilötyövuodet 9
Lisä- ja ylityöt 10
Vuosiloma 10
Palkkaus ja palkinta 10
Vuoden 2013 palkantarkistukset ja palkinta 10
Palkkakehitys 11
Osaamisen kehittäminen 12
Esimiestyön kehittäminen 12
Koulutusrakenne 13
Osaamisen kehittämisen panostukset 14
Tutkimustoiminta ekonomistiosaamisen kehittämisen näkökulmasta 14
Työhyvinvointi 15
Työkyvyn ylläpito ja sairauspoissaolot 15
Työilmapiirin kehittäminen 16
Tasa-arvo 17
Rekrytoinnit 17
Palkkaus 17
Uralla eteneminen 17
Kiusaaminen, syrjintä ja sukupuolinen häirintä 18
Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen 18
Suomen Pankin eläkelaitos 19
Tunnuslukuyhteenveto 20
Käsitteet ja määritelmät 2