Suomen Pankin Julkaisuarkisto
Not a member yet
3659 research outputs found
Sort by
Humanitaaristen kärsimysten lisäksi Ebola-epidemia heikentää talouskasvua
No full textEbolaan on Länsi-Afrikassa sairastunut maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan noin 13 000 henkeä. Sairastuneiden lukumäärä vastaa lähestulkoon suomalaisen kunnan keskimääräistä asukaslukua. Mittavan humanitaarisen kriisin lisäksi räjähdysmäisesti levinneellä epidemialla on merkittäviä talousvaikutuksia. Maailmanpankki arvioi Guinean, Sierra Leonen ja Liberian talouskasvun heikkenevän kuluvana vuonna noin 2–3 prosenttiyksikköä
Onko vakaus- ja kasvusopimus este järkevälle finanssipolitiikalle?
No full textEuroalueen talous on vakautumassa. Syvän taantuman jälkeen BKT on kasvanut yhtäjaksoisesti noin vuoden. Kasvu on kuitenkin edelleen haurasta ja epätasaista, ja työllisyyden kohentuminen on ollut vielä vaatimatonta. Sen sijaan eurokriisin laukaisseesta markkinapaniikista ei näytä olevan jäljellä juuri mitään. Kriisimaiden valtionlainojen korot ovat ennätysalhaisia, ja erilaiset riskimittarit ovat painuneet finanssikriisiä edeltäville tasoilleen
Finanssipolitiikan kerroinvaikutuksista euroalueella
No full textFinanssipoliittinen keskustelu on Suomessa painottunut finanssipolitiikan lyhyen aikavälin sopeuttamistarpeeseen ja sen ajoitukseen. Keskustelua eri finanssipolitiikan instrumenttivalikoimasta on rajoittanut hallitusohjelmaan kirjattu ns. 50-50-sääntö, jonka mukaan finanssipolitiikan sopeutustarpeesta jyvitettäisiin puolet menoihin ja puolet tuloihin. Kevään 2014 kehysriihen päätökset nojaavat karkeasti ottaen niin ikään tähän sääntöön. Tutkimuskirjallisuuden mukaan finanssipolitiikan sopeuttamisella on kuitenkin hyvin erilaisia vaikutuksia kokonaistalouden tasapainoon riippuen siitä, mitä finanssipolitiikan instrumenttia sopeutuksessa käytetään, ja millaisella aikajänteellä sopeutus toteutetaan. Merkitystä on erityisesti sillä, nähdäänkö sopeutus pysyväksi, jolloin se muuttaa julkisten menojen osuutta kansantuotteesta ja/tai verorakennetta pysyvästi, vai onko sopeutus väliaikainen toimenpide, jolloin sen vaikutukset ovat väistyviä. Pysyvällä finanssipolitiikan sopeutuksella voidaan vaikuttaa kansantalouden tuotantomahdollisuuksiin vero- ja menorakennetta muuttamalla. Tällöin yleisen tasapainon malleissa ns. varallisuusvaikutukset alkavat vaikuttaa myös finanssipolitiikan sopeutuksesta aiheutuviin talouden lyhyen aikavälin reaktioihin. Tässä artikkelissa arvioidaan finanssipolitiikan kerroinvaikutuksia Euroopan keskuspankkijärjestelmässä käytössä olevien rakenteellisten dynaamisten yleisen tasapainon mallien valossa. Finanssipolitiikan kerroinvaikutuksia arvioidaan tarkastelemalla tuotannon reaktioita harkinnanvaraisiin menojen tai verojen lisäyksiin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Finanssipolitiikan kerroinvaikutuksella tarkoitetaan tuotannon muutosta suhteessa julkisten menojen tai verotulojen muutokseen. Jos kerroinvaikutus on esimerkiksi -0.5 tarkoittaa, että julkisten menojen yhden prosentin lasku tai verojen yhden prosentin nostaminen supistaa kokonaistuotantoa puoli prosenttia. Simuloinneissa tarkastellaan julkisen kulutuksen ja palkkaveron, pääomaveron ja kulutusveron vaikutuksia. Julkisten menojen ja tulojen sokit kalibroidaan siten, että ne vastaavat kussakin tapauksessa yhden prosenttiyksikön lisäystä suhteessa bruttokansantuotteeseen
Personnel Audit 2013
No full textIntroduction 3
Changes in organisation 4
Staff size and structure 4
Age composition 5
Gender composition 5
Length of service 5
Recruitment and staff turnover 7
Employer profile 7
Internal and external appointments 7
Job mobility 8
Turnover rate for those leaving the Bank’s service 8
Working hours and work input 9
Man-years 9
Additional and overtime work 10
Annual leave 10
Salaries and bonuses 10
Pay adjustments and incentive pay, 2013 10
Increase in salaries 11
Competence development 12
Leadership development 12
Educational Background 13
Competence development priorities 14
Research function viewed as developing economists' competencies 14
Wellness at work 15
Maintenance of working capacity and sickness absence 15
Improvement in working climate 16
Equality 17
Recruitment 17
Remuneration 17
Career advancement 17
Bullying, discrimination and sexual harassment 18
Reconciliation of working and family life 18
Bank of Finland pension fund 19
Summary of key figures 20
Concepts and definitions 2
Kuukausikatsaus
No full textTämä joulukuun 2014 numero on viimeinen EKP:n Kuukausikatsaus. Kuukausikatsauksen tilalle tulee uusi Talouskatsaus (Economic Bulletin). Talouskatsauksen maalis-, kesä-, syys- ja joulukuun numerot ilmestyvät
myös suomenkielisinä.PÄÄKIRJOITUS 5
RAHA- JA REAALITALOUDEN KEHITYS
1 Talouskehitys euroalueen ulkopuolella 9
2 Rahatalous ja rahoitusmarkkinat 20
Kehikko 1. Euroalueen maksutaseen rahoitustaseen viimeaikainen kehitys 26
Kehikko 2. Likviditeettitilanne ja rahapoliittiset operaatiot 13.8.–11.11.2014 33
3 Hinnat ja kustannukset 52
Kehikko3. Öljyn hintakehityksen välilliset vaikutukset euroalueen inflaatioon 54
4 Tuotanto, kysyntä ja työmarkkinat 62
Kehikko 4. Investointien kehitys euroalueella heikompi kuin aiempien kriisien yhteydessä 65
5 Julkisen talouden kehitys 76
Kehikko 5. Valtion velkapapereita koskevat uudet tilastoindikaattorit ja
niiden käyttö julkisen talouden analysoinnissa ja valvonnassa 77
Kehikko 6. Vuoden 2015 alustavien talousarviosuunnitelmien arviointi 82
ARTIKKELI
Euroalueen talousnäkymiä koskevat eurojärjestelmän asiantuntijoiden arviot (Joulukuu 2014) 85
EUROALUEEN TILASTOT T1
LIITTEET
Eurojärjestelmän rahapoliittiset toimenpiteet I
TARGET-maksujärjestelmä (Trans-European Automated Real-time Gross settlement
Express Transfer) system V
Euroopan keskuspankin julkaisuja vuodesta 2009 VII
Sanasto I
Euroalueen talousnäkymiä koskevat eurojärjestelmän asiantuntijoiden arviot (joulukuu 2014)
No full textVuoden alun talouskehitys oli odotettua heikompaa, mikä johtui pääasiassa investointien ja viennin odottamattoman vaimeasta kasvusta. Kasvun arvioidaan pysyvän hitaana vielä vuoden 2015 puolella. Vuonna 2015 kasvua tukevien tekijöiden vaikutus todennäköisesti voimistuu niin euroalueella kuin sen ulkopuolellakin, joten BKT:n kasvun odotetaan nopeutuvan. Esimerkiksi rahapolitiikan mitoitus tukee kasvua vahvasti, ja vuoden 2014 kesä- ja syyskuussa päätetyt tavanomaiset ja epätavanomaiset toimet voimistavat vaikutusta. BKT:n arvioidaan kasvavan 0,8 % vuonna 2014 ja 1,0 % vuonna 2015 sekä 1,5 % vuonna 2016. Kun kasvu ohittaa arvioidun potentiaalisen kasvuvauhdin, tuotantokuilu alkaa vähitellen supistua arviointijakson aikana. Sen arvioidaan kuitenkin olevan negatiivinen vielä vuonna 2016. BKT:n kasvunäkymät ovat huomattavasti heikommat kuin syyskuun 2014 Kuukausikatsauksessa julkaistuissa arvioissa. Euroalueen YKHI-inflaation arvioidaan pysyvän lähiajat hitaana ja nopeutuvan arviointijakson aikana vain vähän. Inflaatiovauhdin arvioidaan olevan keskimäärin 0,5 % vuonna 2014 ja 0,7 % vuonna 2015 sekä 1,3 % vuonna 2016. Öljyn hinnan viimeaikainen lasku on vaimentanut selvästi lyhyen aikavälin inflaationäkymiä. Arviointijaksolla negatiivisen tuotantokuilun odotetaan kuitenkin hitaasti kapenevan ja ulkoisten hintapaineiden odotetaan kasvavan euron valuuttakurssin heikettyä, mikä tukisi YKHI-inflaation nopeutumista. Taloudessa on kuitenkin edelleen hukkakapasiteettia, joka estää inflaatiota nopeutumasta merkittävämmin. YKHI-inflaationäkymät on arvioitu merkittävästi heikommiksi kuin syyskuun 2014 Kuukausikatsauksessa julkaistussa arviossa. Tässä artikkelissa esitetään tiivistelmä euroalueen talouskehitystä koskevista asiantuntija-arvioista
vuosille 2014–2016. Pitkän arviointijakson vuoksi arvioihin liittyy huomattavaa epävarmuutta,2 mikä on syytä muistaa niitä tulkittaessa. Lisäksi on otettava huomioon, ettei viimeaikaisia epätavanomaisia rahapoliittisia toimia ole otettu arvioissa huomioon erikseen, vaan niiden vaikutus näkyy ainoastaan rahoitusmarkkinoita kuvaavien muuttujien välityksellä. Muita välittymiskanavia ei ole otettu huomioon. Perusskenaariossa rahapoliittisten toimien vaikutus jää siis todennäköisesti pienemmäksi kuin todellisuudessa
South Stream kuopattiin – mitä nyt?
No full textSuomen Pankin sivustolla julkaistu BOFIT-blogi.Gazpromin pääjohtaja Aleksei Miller ilmoitti maanantaina 1.12., että yhtiö jättää South Stream putkihankkeen. South Stream oli monella tapaa Itämeren pohjassa kulkevan Nord Streamin sisarhanke. Se olisi tuonut venäläistä maakaasua Mustanmeren pohjaa kulkevaa putkea pitkin suoraan EU:n markkinoille. Putken oli määrä kulkea Bulgariaan, Serbian, Unkarin ja Kroatian kautta aina Itävaltaan ja Italiaan asti
