Suomen Pankin Julkaisuarkisto
Not a member yet
3659 research outputs found
Sort by
IMF ennustaa talouskasvua euroalueelle ja Suomelle
No full textKansainvälisen valuuttarahaston (IMF) juuri julkaistun ennusteen mukaan euroalueen ja Suomen talousnäkymät ovat aikaisempaa positiivisemmat. Euroalueen talouden arvioidaan kasvavan tänä vuonna 1,5 prosenttia ja Suomen 0,8 prosenttia. Euroalueella kasvua tukevat öljyn hinnan aleneminen, matala korkotaso ja euron heikkeneminen. Euroopan keskuspankin (EKP) elvyttävä rahapolitiikka ja laajennettu osto-ohjelma ovat keventäneet rahoitusoloja ja siten parantaneet talouskasvun edellytyksiä
EKP:n osto-ohjelma vaikuttaa jo
No full textEurojärjestelmä laajentaa ensi maanantaina käynnissä olevat arvopaperiostonsa valtionlainoihin. Lokakuusta lähtien on ostettu pankkien liikkeeseen laskemia arvopapereita ja niiden ostamista jatketaan. Kaikkiaan yhteenlasketuiksi kuukausiostoiksi ilmoitettiin 60 miljardia euroa maaliskuusta 2015 syyskuun 2016 loppuun eli ohjelman koko on 1 140 miljardia. Ohjelman tavoite on rahapoliittinen. Taseen kasvattamisella pyritään nostamaan inflaatio kohti rahapolitiikan strategista tavoitetta eli alle kahden prosentin mutta sen lähellä olevaa vuosivauhtia
Kriisien vaikutus euroalueen talouteen
No full text1 Johdanto 3
2 Miten epävarmuus vaikuttaa talouden kehitykseen? 5
3 Epävarmuuden mittaaminen 6
4 Epävarmuusshokin vaikutus euroalueen talouteen: VAR-mallit 10
5 Epävarmuusshokin vaikutus euroalueen talouteen: DSGE-malli 12
6 Yhteenveto 16
Lähteet 1
Suomen Pankin rooli maksuliikkeen kehityksessä : kansallisista järjestelmistä yhteiseurooppalaisiin järjestelmiin
No full textTässä julkaisussa kuvataan, miten Suomen Pankin tarjoamat maksuliikepalvelut ja -tehtävät ovat vuosien saatossa kehittyneet. Suomen Pankki, kuten useimmat muutkin keskuspankit, on toiminut maksuliikealueella kolmessa eri roolissa: operaattorina, katalystina ja yleisvalvojana. Perinteisesti keskuspankit ovat pankkien pankkeina tarjonneet pankeille maksuliikepalveluja. Tietotekniikkaa alettiin sen kehittyessä hyödyntää myös keskuspankkien maksuliikepalveluissa. Suomen Pankki kehitti 1980-luvun lopulla oman maksujärjestelmänsä ja vastasi sen toiminnasta sekä toimi tämän järjestelmän operaattorina. Suomen Pankista annetun lain uudistuksen yhteydessä 1990-luvun loppupuolella keskuspankin tehtäviä laajennettiin. Pankin tehtäväksi tuli mm. ”huolehtia osaltaan maksu- ja muun rahoitusjärjestelmän luotettavuudesta ja tehokkuudesta sekä osallistua sen kehittämiseen”. Koska Suomen Pankilla ei ole oikeutta antaa asetuksia tai määräyksiä, se hoitaa kehittämistehtäväänsä katalystin eli myötävaikuttajan roolissa pyrkiessään edistämään markkinoiden kehitystä parhaaksi katsomaansa suuntaan. Kun Suomen Pankki hoitaa kolmatta tehtäväänsä eli huolehtii maksujärjestelmien luotettavasta ja tehokkaasta toiminnasta, se toimii yleisvalvojan roolissa.
Tässä julkaisussa lähdetään liikkeelle vuodesta 1906, jolloin Suomen Pankki aloitti maksuliikeclearingin. Lähemmän tarkastelun kohteena on viimeisen 25 vuoden aikainen kehitys. Aluksi kuvataan Suomen Pankin vuonna 1991 käyttöön ottaman sekkitilijärjestelmän vaiheita sekä niiden maksujärjestelmien ja -järjestelyjen katteensiirtomenettelyitä, joiden katteet hoidettiin sekkitilijärjestelmässä. Suomen liityttyä Euroopan unioniin (EU) alkoi valmistautuminen talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen (Economic and Monetary Union, EMU) eli yhteisen rahan käyttöönottoon. Se merkitsi mm. sekkitilijärjestelmän liittämistä osaksi EU:n laajuista keskuspankkien TARGET-järjestelmää (Trans-European Automated Real-time Gross settlement Express Transfer system). EMU-valmistelut edellyttivät myös merkittäviä muutoksia Suomen muihin maksujärjestelmiin.
EU:ssa puhuttiin maksamisen sisämarkkinoista jo 1990-luvun alkupuolella, mutta ensimmäinen merkittävä askel kohti laajaa yhdenmukaistettua maksamista euroalueella oli hajautetun TARGET-järjestelmän korvaaminen keskitetyllä TARGET2-järjestelmällä. Yhtenäinen euromaksualue (Single Euro Payments Area, SEPA) edellytti kuitenkin vielä huomattavia ponnisteluja ennen kuin pankit pääsivät yhteisymmärrykseen siitä, miten kansalliset maksukäytännöt korvataan yhtenäisillä euromaksukäytännöillä. Yhtenäisen euromaksu- alueen (SEPA) syntyyn vaikuttaneita tekijöitä sekä Suomen siirtymistä tähän uuteen alueeseen käsitellään myös lyhyesti tässä julkaisussa.Tiivistelmä 3
Abstract 5
Esipuhe 7
1 Johdanto 12
2 Sekkitilijärjestelmä 15
2.1 Järjestelmän suunnittelu ja toteutus 15
2.2 Järjestelmän rakenne 18
2.3 Järjestelmässä suoritettavat maksut 19
2.4 Järjestelmän kustannusten jako ja hinnoittelu 23
2.5 Järjestelmän pääsyvaatimukset 24
2.6 Uusia osapuolia ja toiminnallisuuksia 25
2.7 Suomen Pankin rooli sekkitilijärjestelmässä 29
3 Valmistautuminen talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen 31
3.1 Suomen Pankin uudet lakisääteiset maksuliiketehtävät 31
3.2 Suomen Pankin toimintaympäristön muuttuminen 32
3.3 TARGET-järjestelmä rahaliiton tarpeisiin 34
3.4 Vaikutukset Suomen maksujärjestelmiin 41
3.5 Suomen Pankin rooli maksujärjestelmien EMU-valmisteluissa 61
4 Seuraavan sukupolven maksujärjestelmä: TARGET2 63
4.1 TARGET2-järjestelmän palvelutaso 64
4.2 TARGET2-järjestelmän hinnoittelu 69
4.3 TARGET2-järjestelmän hallinto ja säännöt 71
4.4 TARGET2-järjestelmän jatkuvuus ja varajärjestelyt 72
4.5 TARGET2 Suomen näkökulmasta 73
4.6 Suomen Pankin rooli TARGET2-järjestelmässä 75
5 Yhtenäinen euromaksualue (SEPA) ja kehitys Suomessa 77
5.1 EU:n laajuiset SEPA-valmistelut 77
5.2 Kehitys Suomessa 81
5.3 Suomen Pankin rooli yhtenäisessä euromaksualueessa 87
6 Kansallisesta maksuliikkeestä eurooppalaisiin järjestelmiin ja tuleviin haasteisiin 89
Liite 93
Lähteet 94ei tietoa saavutettavuudest
Henkilöstötilinpäätös 2014
No full textJohdanto 3
Organisaatiomuutokset 4
Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan yhteistyön kehittäminen 4
Tilastoyksikön organisaatiouudistus 1.1.2014 4
Henkilöstömäärä ja -rakenne 5
Ikärakenne 5
Sukupuolijakauma 5
Palvelussuhteen kesto 5
Rekrytoinnit ja henkilöstön vaihtuvuus 7
Työnantajakuva 7
Rekrytoinnit 7
Liikkuvuus 8
Määräaikaiset tehtävänimitykset 8
Lähtövaihtuvuus 8
Työaika ja -panos 9
Henkilötyövuodet 9
Lisä- ja ylityöt 9
Vuosiloma 10
Palkkaus ja palkinta 10
Vuoden 2014 palkantarkistukset ja palkinta 10
Palkkakehitys 11
Osaamisen kehittäminen 12
Suoriutumisen johtamisen kehittäminen 12
Esimiestyön kehittäminen 12
Koulutusrakenne 13
Koulutuspanostukset 14
Tutkimustoiminta ekonomistiosaamisen kehittämisen näkökulmasta 14
Työhyvinvointi 15
Työkyvyn ylläpito ja sairauspoissaolot 15
Tasa-arvo 16
Rekrytoinnit 16
Palkkaus ja työuralla eteneminen 16
Kiusaaminen, syrjintä ja sukupuolinen häirintä 16
Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen 16
Suomen Pankin eläkelaitos 17
Tunnuslukuyhteenveto 18
Käsitteet ja määritelmät 1
Suomen Pankin eläkerahaston vuosikertomus 2014
No full textSuomen Pankin eläkerahasto 5
1 Eläkerahaston organisaatio ja päätöksenteko 6
2 Eläkevastuu ja maksetut eläkkeet 7
3 Tilinpäätös 8
3.1 Tase 8
3.2 Tuloslaskelma 9
3.3 Suomen Pankin eläkerahaston tilinpäätöksen kommentit 12
4 Eläkerahaston rahoitusriskien hallinta ja sijoitustoiminta 15
4.1 Sijoitustoiminnan tavoitteet ja niistä johdettu sijoituspolitiikka 15
4.2 Eläkerahaston varallisuus ja sijoitustoiminta vuonna 2014 16
4.3 Sijoitustoiminnan toteuttaminen 18
4.4 Sijoitustoiminnan riskienhallinta 1
Etsitkö tietoa Venäjän tai Kiinan talouksista – kokeile julkaisuarkistoa!
No full textSuomen Pankin sivustolla julkaistu BOFIT-blogi.Toisinaan on tarpeen tarkastella menneitä tapahtumia, ja erityisesti Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksella nykyinen taloustilanne on vain lisännyt näitä tarpeita. Milloin tehtiin tietty talouspoliittinen päätös, mitä taloudesta kirjoitettiin edellisen kriisin aikaan, mitä öljyn hinnanmuutoksista on kirjoitettu eri aikoina, miten ulkomaiset taloussuhteet ovat kehittyneet, mitä ruplasta on kirjoitettu, ja niin edelleen
Merkittävimpien pankkien kestävyyttä tulisi parantaa Suomessakin
No full textSuomen pankkijärjestelmä on yksi Euroopan keskittyneimmistä, ja suurimmat pankit ovat erityisen merkittäviä rahoituksen välittymisen kannalta Suomessa. Näiden rakenteellisten tekijöiden vuoksi pankkikriisien kustannukset voisivat olla Suomessa tavanomaistakin suuremmat
EU:n tuomioistuin linjasi EKP:n poikkeustoimet mandaatin mukaisiksi
No full textEuroopan unionin tuomioistuin vahvisti 16.6.2015 antamassaan ennakkoratkaisussa1, että EKP ei ylittänyt mandaattiaan päättäessään rahapoliittisten suorien kauppojen ohjelmasta (Outright Monetary Transactions, OMT) vuonna 2012. Tuomioistuimen mukaan ohjelman puitteissa jälkimarkkinoilla tehtävillä valtion velkakirjojen ostoilla ei myöskään rikota julkisen sektorin keskuspankkirahoituksen kieltoa. Ratkaisun taustalla on Saksan perustuslakituomioistuimen ennakkoratkaisupyyntö, jossa pyydettiin EU:n tuomioistuinta ottamaan kantaa siihen, annetaanko unionin perussopimuksissa EKP:lle oikeus ottaa käyttöön OMT:n kaltainen ohjelma, kuuluuko ohjelma EKP:n toimivaltaan ja onko ohjelma sopusoinnussa julkisen sektorin keskuspankkirahoituskiellon kanssa
Vakuuspolitiikan rooli muuttuu rahapolitiikan toteutuksen tahdissa
No full textKeskuspankki toteuttaa normaalioloissa rahapolitiikkaa lähinnä myöntämällä luottoja pankeille. Se, millaisia vakuuksia vastaan niitä myönnetään, on aina ollut tärkeä osa rahapolitiikan ohjausta ja riskienhallintaa. Vakuuksiin sovellettavat kelpoisuusehdot ja riskienhallintamenetelmät ovatkin yksi rahapolitiikan toimeenpanon perusteista. Vakuuksien voi sanoa näytelleen erilaisia rooleja rahapolitiikan toteutuksen kulloisestakin painopisteestä riippuen