Suomen Pankin Julkaisuarkisto
Not a member yet
3659 research outputs found
Sort by
Makrovakauspolitiikka Euroopan Unionissa
No full textSisällys
1 Johdanto 3
2 Miten makrovakauspolitiikkaa toteutetaan käytännössä? 7
2.1 Makrovakauspolitiikan toteutuksen vaiheet 9
2.2 Makrovakauspolitiikan välineet 14
3 Euroopan järjestelmäriskikomitean asema ja makrovakauspolitiikan lähitulevaisuuden näkymät 16
4 Makrovakauspolitiikan nykytilanne Suomessa 17
5 Lopuksi 18
Kuvioluettelo
Kuvio 1. Kokonaistuotannon menetykset EU:ssa finanssikriisin johdosta 5
Kuvio 2. Makrovakauspolitiikan strategia 9
Kuvio 3. Makrovakauspolitiikan vaiheet 10
Taulukkoluettelo
Taulukko 1. Pääasialliset makrovakausviranomaiset eri maissa 6
Taulukko 2. Välitavoitteet ja indikaattorien yhteydet 11
Taulukko 3. Makrovakauspolitiikan välineet, pääasialliset välitavoitteet ja välineiden säädösperusta 1
Yhteistyö luo perustan kilpailulle maksupalveluissa
No full textPerinteisesti ajatellaan, että kilpailu on paras keino edistää markkinoiden tehokasta toimintaa. Kuitenkin esimerkiksi maksupalveluiden tuotannossa markkinoiden tehokasta ja syrjimätöntä toimintaa voidaan edesauttaa myös avoimella ja läpinäkyvällä yhteistyöllä. Maksupalvelumarkkinoiden erityispiirre on se, että palvelujen tarjoajat kilpailevat keskenään tarjotessaan asiakkailleen erilaisia maksuvälineitä ja palveluja, mutta samanaikaisesti palveluntarjoajat toimivat usein yhteistyössä standardien luomisessa ja maksujärjestelmissä
EKP lisäsi avoimuutta – ensimmäinen selonteko julkaistiin
No full textPerusteellisten, vuoden kestäneiden valmistelujen jälkeen EKP ilmoitti joulukuussa 2014 alkavansa julkistaa säännöllisesti selontekoja EKP:n neuvoston rahapoliittisissa kokouksissa käydyistä keskusteluista. Ensimmäinen 22.1.2015 pidettyä kokousta käsittelevä selonteko julkaistiin tänään (http://www.ecb.europa.eu/press/accounts/2015/html/mg150219.en.html). Suomen Pankki on pitänyt päätöksentekoa koskevan avoimuuden lisäämistä tärkeänä
Euron arvosta
No full textMiten euron arvo on kehittynyt viimeisen vuoden aikana? Sitä pohtiessa tulevat mieleen euroa edeltäneet valmistelut. Kuuluin 1990-luvun lopulla Euroopan rahapoliittisen instituutin EMI:n työryhmään, jonka tehtävänä oli suunnitella tulevan Euroopan keskuspankin rahapolitiikan toimeenpanovälineistö. Jos olisin kysynyt 1999 lopussa tuolloisilta kollegoiltani, miten euron arvo oli muuttunut sen ensimmäisen vuoden aikana, likimain jokainen heistä olisi vastannut euron heikentyneen 15 prosenttia Yhdysvaltain dollaria vastaan
EKP:n elvyttävä rahapolitiikka sopii Suomelle
No full textSuomen talouskehitys on jatkunut vaimeana ja laahaa edelleen muiden euromaiden perässä. Teollisuuden rakennemuutos ja kotimaisen tuotannon heikentynyt kustannuskilpailukyky vaimentavat viennin ja talouden kasvumahdollisuuksia, mikä on ongelmallista talouden kasvupotentiaalin ollessa heikko myös väestön ikääntymisen vuoksi. Osallistuminen työmarkkinoille on vähentynyt, ja yritysten investoinnit pysyneet vaimeina
EKP:n osto-ohjelman onnistumista mitataan hintavakaudella
No full textEurojärjestelmän ja Suomen Pankin toteuttaman rahapolitiikan tavoitteena on huolehtia vakaasta hintojen kehityksestä euroalueella. Tämä tarkoittaa, että taloudessa kokonaisuudessaan hintojen tulisi nousta hieman alle kahden prosentin vauhtia keskipitkällä aikavälillä. Talouden normaaliaikoina vakaasta hintojen kehityksestä huolehtiminen tehdään ohjaamalla pankkien keskuspankista hakeman luoton hintaa
EKP:n laajennetun osto-ohjelman vaikutukset tutkimustiedon valossa
No full textViime viikon torstaina 22.1.2015 Euroopan keskuspankki teki historiallisen päätöksen viime syksynä käynnistetyn omaisuuserien osto-ohjelmansa merkittävästä laajentamisesta. Eurojärjestelmä ryhtyy maaliskuusta 2015 alkaen ostamaan jälkimarkkinoilta euroalueen valtioiden, valtiosidonnaisten laitosten ja yleiseurooppalaisten laitosten arvopapereita. Aikaisemmin päätetyt ostot kohdistuvat ainoastaan katettuihin joukkolainoihin ja omaisuusvakuudellisiin arvopapereihin
Talouskatsaus 6/2015
No full textRaha- ja reaalitalouden kehitys
Yhteenveto 3
1 Ulkoinen ympäristö 6
2 Rahoitusmarkkinoiden kehitys 11
3 Talouskehitys euroalueella 15
4 Hinnat ja kustannukset 20
5 Rahan määrä ja luotonanto 24
6 Julkisen talouden kehitys 29
Kehikot
1 Muiden raaka-aineiden kuin öljyn viimeaikainen ja odotettu hintakehitys 31
2 Likviditeettitilanne ja rahapoliittiset operaatiot 22.4.–21.7.2015 33
3 TARGET2-transaktiotiedoista saatava hyöty vakuudettomien yön yli -rahamarkkinoiden analysoinnissa 37
4 TARGET-saldojen julkaiseminen 42
5 Euron efektiivisen valuuttakurssin tarkistetut kauppapainot kuvaavat kehittyvien markkinatalouksien merkityksen kasvua 45
6 Kyselytuloksiin pohjautuva euroalueen ylikapasiteetin mittaria 49
7 Elintarvikkeiden hintojen viimeaikainen kehitys euroalueella 52
8 Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson 2015 maakohtaiset finanssipolitiikkasuositukset 55
Artikkelit
(Saatavissa englanninkielisinä EKP:n verkkopalvelusta
http://www.ecb.europa.eu/pub/economic-bulletin/articles/html/index.en.html)
The state of the house price cycle in the euro area
The fiscal impact of financial sector support during the crisis
Tilastot T
Käteisen poistaminen ei lopettaisi veronkiertoa
No full textHarmaalla taloudella tarkoitetaan yleisesti veronalaista taloudellista toimintaa, aivan laillistakin, jota ei ilmoiteta verotuksessa. Kyse on siis veronkierrosta. Käteistä rahaa pidetään usein harmaan talouden mahdollistajana, sillä verottajan on vaikea havaita käteisellä maksettuja remontteja tai pimeitä palkkoja. Kotitalousvähennyksen voimaantulo on tosin vähentänyt selvästi tarvetta tämän kaltaiseen veronkiertoon
The degree of product market regulation in Finland and estimated effects of reform
No full text1 Introduction 3
2 Deregulation, competition and efficiency in the literature 4
3 Measuring the degree of product market regulation 6
3.1 The Product Market Regulation indicator 7
3.2 Product market regulation in non-manufacturing industries 9
3.3 Caveats 9
4 Product market regulation in Finland 10
4.1 Key Finnish product market reforms from 1998 to 2008 12
5 Quantitative assessments of reforms in Finland 13
5.1 Estimated productivity gains of reforms from 1998 to 2008 14
5.2 Potential for future productivity gains 15
6 Conclusions 17
References 18
Appendix A (detailed PMR tables for Finland) 20
Appendix B (econometric estimates) 2