Suomen Pankin Julkaisuarkisto
Not a member yet
3659 research outputs found
Sort by
Julkisten menojen lisäys syrjäyttää yksityistä kysyntää
Keynesin usein siteeratussa analyysissa finanssipolitiikan kerroinvaikutus syntyy tulojen kierrosta kansantaloudessa. Kun julkisia menoja lisätään määrällä, joka on prosenttiyksikön verran bruttokansantuotteesta, kansantalouden kokonaiskysyntä lisääntyy välittömästi tällä summalla. Yritykset ja työntekijät, joiden tulot kasvavat vastaavalla summalla, säästävät osan ja kuluttavat loput. Kokonaiskysyntä jatkaa näin kasvuaan kulutuskysynnän kasvun kautta, mikä puolestaan on jälleen tuloa joillekin taloudenpitäjille
Hyvää ja pahaa hintojen laskua
Suomen kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli tammikuussa negatiivinen, -0,2 prosenttia. Joulukuusta hinnat alenivat 0,7 %. Kuluttajahintojen alenemisen taustalla vaikutti raakaöljyn hinnan dramaattinen lasku viime vuonna. Viime viikkoina laajasti uutisoitu vähittäiskaupan hintakilpailun kiristyminen voi toisaalta tuntua kuluttajahinnoissa lähikuukausina. Kuluttajan kannalta hintojen aleneminen on hyvä uutinen
Arvopaperiostoja pääoma-avaimella
Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto päätti 22.1.2015 laajentaa rahapoliittisia arvopaperiostojaan. Maaliskuusta 2015 alkaen eurojärjestelmä (EKP ja euroalueen kansalliset keskuspankit) tulee ostamaan jo aiemmin käynnistettyjen ohjelmien1 ohella euroalueen valtioiden, valtiosidonnaisten laitosten ja yhteiseurooppalaisten liikkeeseen laskijoiden euromääräisiä investointiluokan velkapapereita. Kokonaisostomäärät tulevat olemaan noin 60 miljardia euroa kuukaudessa syyskuun 2016 loppuun saakka
Rahapoliittiset ostot laajennettiin valtionlainoihin
Eurojärjestelmä toteuttaa hintavakaustavoitettaan pyrkimällä viemään yhdenmukaisella kuluttajahintaindeksillä mitatun inflaation keskipitkällä aikavälillä lähelle kahta prosenttia. Vuoden 2014 aikana useat hintavakauden mittarit alkoivat poiketa rahapolitiikan strategiasta johdetusta hinta-ankkurista. EKP:n neuvosto toimi kahdella tavalla. Keskuspankkikorot vietiin historiallisen matalalle tasolle, ja pankkeja alettiin ensimmäistä kertaa veloittaa niiden keskuspankissa pitämistä talletuksista
Personnel Audit 2014
Introduction 3
Organisational changes 4
Enhancement of cooperation between the Bank of Finland and FIN-FSA 4
Reorganisation of Statistics on 1 January 2014 4
Staff size and structure 5
Age composition 5
Gender composition 5
Length of service 5
Recruitment and staff turnover 7
Employer profile 7
Appointments 7
Mobility 8
Fixed-term appointments 8
Turnover rate for those leaving the Bank’s service 8
Working hours and work input 9
Person-years 9
Additional and overtime work 9
Annual leave 10
Remuneration 10
Pay adjustments and incentive pay, 2014 10
Increase in salaries 11
Competence development 12
Development of performance leadership 12
Development of supervisory work 13
Educational background 13
Training expenditure 14
Research function viewed as developing economists’ competencies 15
Wellness at work 15
Maintenance of working capacity and absence from work due to sickness 16
Equal rights 17
Appointments 17
Remuneration and career advancement prospects 17
Bullying, discrimination and sexual harassment 17
Reconciliation of working and family life 18
Bank of Finland pension fund 18
Summary of key figures 19
Concepts and definitions 2
Aktiivinen rahapolitiikka voi estää taloutta joutumasta epätoivottuun tasapainoon
Tyypillisesti ekonomistit olettavat, että taloudella on yksi tasapainotila, jota kohti talous liikkuu pitkällä aikavälillä. Talouden ajaa pois tasapainosta sen kohtaamat yllättävät muutokset, joita kutsutaan sokeiksi. Talouden kohtaamat sokit ja niihin liittyvä talouden dynamiikka aiheuttavat lasku- ja noususuhdanteita, mutta nämä ovat ohi meneviä ilmiöitä ja lopulta talous palautuu kohti tasapainoa
Kuinka öljyn hinnan lasku välittyy maailmantalouteen?
Öljyn hinta on puolittunut kesän 2014 jälkeen. Muutos on ollut raju, ja sillä on laajakantoisia vaikutuksia maailmantalouden tilaan ja näkymiin. Öljyn hinnan laskun lyhyen aikavälin vaikutukset maailmantalouteen riippuvat hinnanmuutoksen syistä. Jos kyseessä on öljyn tarjonnan kasvu, se kiihdyttää BKT:n kasvua ja alentaa inflaatiota. Jos hinnan lasku johtuu kysynnän heikentymisestä, vaikutus on päinvastainen
Vaivaako Suomen taloutta krooninen kysyntävaje?
Suomen talous ei ole kasvanut bruttokansantuotteella mitattuna vuoden 2011 jälkeen (kuvio 1). Kotimainen kysyntä, ja erityisesti investoinnit ovat olleet hyvin vaimeita huolimatta siitä, että pankkiluottojen nimelliset keskikorot ovat laskeneet keskimäärin noin 3,5 prosenttiyksikköä vuoden 2008 alun jälkeen. Kun inflaatio on pysynyt kohtuullisen korkeana, reaalikorko on painunut nollan tuntumaan. Normaalissa suhdannetilanteessa alhaisten korkojen pitäisi elvyttää yksityistä kysyntää (investointeja ja yksityistä kulutusta)
Näin eurojärjestelmän vakuuksien toimittamista on tehostettu
Vakuudet ja niiden hallinta ovat tärkeä osa eurojärjestelmän rahapolitiikan toimeenpanoa, sillä vastapuolena toimivat pankit voivat saada keskuspankkiluottoa vain riittäviä vakuuksia vastaan. Tehokkaan vakuushallinnan merkitys on korostunut finanssikriisin aikana. Eurojärjestelmän hyväksymät arvopaperit ja niihin liittyvä riskienhallinta on ollut paljon esillä, kun taas vähemmän huomiota on saanut vakuuksien toimittaminen
Talouskatsaus 2/2015
RAHA- JA REAALITALOUDEN KEHITYS
Yhteenveto 5
1 Talouskehitys euroalueen ulkopuolella 8
2 Rahoitusmarkkinoiden kehitys 12
3 Talouskehitys euroalueella 17
4 Hinnat ja kustannukset 22
5 Rahan määrä ja luotonanto 27
6 Julkisen talouden kehitys 33
KEHIKOT
Kehikko 1. Yhdysvaltojen inflaatiokehityksen arviointia Phillips-käyrän avulla 35
Kehikko 2. Likviditeettitilanne ja rahapoliittiset operaatiot 12.11.2014–27.1.2015 38
Kehikko 3. Euron efektiivisen valuuttakurssin viimeaikainen kehitys 42
Kehikko 4. Kotitalouksien säästämiskäyttäytymisen viimeaikaiseen kehitykseen
vaikuttaneita tekijöitä euroalueella 45
Kehikko 5. Makrotalouden epätasapainoa koskeva menettely vuonna 2015 48
Kehikko 6. Sähköisen kaupankäynnin vaikutukset inflaatioon 51
Kehikko 7. Vuoden 2015 alustavien talousarviosuunnitelmien jatkoarviointi 55
ARTIKKELIT
(Saatavissa englanninkielisinä EKP:n verkkopalvelusta
http://www.ecb.europa.eu/pub/economic-bulletin/articles/html/index.en.html)
Progress with structural reforms across the euro area and their possible impacts
Who holds what? New information on securities holdings
TILASTOT T