Suomen Pankin Julkaisuarkisto
Not a member yet
3659 research outputs found
Sort by
Innovaatiot muovaavat maksamisen pelikenttää
Maksamisen markkinoilla eletään murrosvaihetta. Uusia innovatiivisia maksutapoja ja uusia toimijoita on tullut ja on tulossa markkinoille. Innovaatioita tuottavat niin pienet start up -yritykset kuin myös Applen ja Googlen kaltaiset suuryritykset muilta toimialoilta. Erilaisia maksutapoja onkin markkinoilla jo suuri kirjo, joten valinnanvaraa käyttäjillä – kauppiailla, yrityksillä ja kuluttajilla – riittää
Entä jos palkkamaltti ei riitä?
Jos palkat ovat Suomessa nousseet liikaa suhteessa muihin maihin, miten kilpailukyky voidaan palauttaa? Pelkkä palkkamaltti lievittää nyt ongelmaa hyvin hitaasti, koska muissakin maissa palkkojen odotetaan nousevan vain vaimeasti lähivuosina. Palkkamaltin lisäksi käytettävissä on muitakin keinoja. Tässä kirjoituksessa käyn niitä läpi. En ota kantaa siihen, mitä keinoja tulisi käyttää, vaan esitän arvioita niiden vaikutuksista
Suomen Pankki aloitti historialliset valtionlainaostot
Suomen Pankki aloitti uuden laajennetun osto-ohjelman mukaiset valtionvelkakirjojen ostot maanantaina 9.3.2015 muun eurojärjestelmän tavoin. Ennennäkemättömän laajuutensa vuoksi osto-ohjelma edellyttää paitsi vahvaa panosta kansallisilta keskuspankeilta myös entistä tiiviimpää yhteistyötä eurojärjestelmän kesken. Laajennetussa osto-ohjelmassa eurojärjestelmä ostaa julkisen ja yksityisen sektorin liikkeeseen laskemia velkapapereita yhteensä 60 miljardia euroa kuukaudessa
Tarina makkaranteosta ja lainamarginaaleista
Suomalaisten pankkien myöntämien uusien asunto- ja yrityslainojen keskimääräiset laskennalliset lainamarginaalit ovat kasvaneet selvästi alimmilta tasoiltaan (kuvio). Haastattelututkimusten mukaan yritysten rahoituksen saatavuus on muutenkin viime aikoina vaikeutunut sekä Suomessa että muissa Euroopan maissa. Yleisin epäilty lainamarginaalien kasvun syyksi näyttää olevan globaalin finanssikriisin jälkeen aloitettu pankkien vakavaraisuus- ja muun sääntelyn kiristäminen ja sen pankeille aiheuttamat kustannukset
Onko perusteita sopeuttaa vasta vuonna 2017?
Keväällä työnsä aloittavan uuden eduskunnan eteen tulevat pian päätökset julkisista tuloista ja menoista. Talouspolitiikan arviointineuvosto otti ensimmäisessä, 13.1. julkaistussa raportissaan kantaa näihin päätöksiin. Arviointineuvosto toteaa, että uskottavan julkisen talouden sopeuttamisohjelman laatiminen on seuraavan hallituksen keskeinen tehtävä ja että finanssipolitiikan kiristystarve on huomattavan suuri
Talouskatsaus 4/2015
RAHA- JA REAALITALOUDEN KEHITYS
Yhteenveto 5
1 Talouskehitys euroalueen ulkopuolella 7
2 Rahoitusmarkkinoiden kehitys 11
3 Talouskehitys euroalueella 15
4 Hinnat ja kustannukset 21
5 Rahan määrä ja luotonanto 24
6 Julkisen talouden kehitys 29
KEHIKOT
Kehikko 1. Intian talouden nousu 31
Kehikko 2. Osakehintojen viimeaikainen kehitys euroalueella ja Yhdysvalloissa 34
Kehikko 3. Likviditeettitilanne ja rahapoliittiset operaatiot 28.1.2015–21.4.2015 39
Kehikko 4. Vaihtotaseen viimeaikainen kehitys niissä euroalueen maissa, joissa oli suuri alijäämä ennen finanssikriisiä 43
Kehikko 5. Valuuttakurssien YKHI-inflaatioon välittymisen seuraaminen 46
Kehikko 6. Euroalueen yritysten muualta kuin pankeista saama rahoitus kriisin aikana 49
Kehikko 7. Euroopan väestön ikääntymiseen liittyvät kustannukset vuoden 2015 ikääntymisraportissa 52
Kehikko 8. Julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteen tehokkuus finanssipolitiikan tukena 57
ARTIKKELIT
(Saatavissa englanninkielisinä EKP:n verkkopalvelusta
http://www.ecb.europa.eu/pub/economic-bulletin/articles/html/index.en.html)
The role of the central bank balance sheet in monetary policy
IMF surveillance of the euro area and its member countries
Forecasting the price of oil
TILASTOT T
Käteinen pysyy vielä pitkään
Viime aikoina on esitetty useita kannanottoja käteisen rahan poistamiseksi maksuvälineenä. Tanskassa velvollisuus ottaa käteistä vastaan esimerkiksi vaatekaupoissa ja ravintoloissa lakkaa lähivuosina käteisen kustannusten vuoksi. Ruotsissa käteisen poistamisen puhemiehenä on esiintynyt Abba-yhtyeen Björn Ulvaeus. Käteisestä luopumista on esittänyt myös Harvardin professori Kenneth Rogoff lähinnä tehokkaamman rahapolitiikan mahdollistamiseksi
Julkisen talouden alijäämä ei poistu ilman määrätietoisia toimia
Suomen finanssipolitiikka on jo vuodesta 2009 alkaen ollut suhteellisen kevyttä ja elvyttävää. Finanssipolitiikkaa kevennettiin vuosina 2009 ja 2010 selvästi enemmän kuin sitä sen jälkeen on kiristetty. Valtion ja kuntien menot ovat kasvaneet likimain samaa vauhtia kuin ennen vuotta 2009, kun taas niiden tulot ovat jääneet pienemmiksi. Yhä selvemmäksi on käynyt, että kysymys ei juurikaan ole suhdannepoliittisesti perustellusta alijäämästä
Finlands Banks pensionsfond : Årsberättelse 2014
Finlands Banks pensionsfond 5
1 Pensionsfondens organisation och beslutsordning 6
2 Pensionsåtagande och utbetalda pensioner 7
3 Bokslut 8
3.1 Balansräkning 8
3.2 Resultaträkning 9
3.3 Noter till bokslutet 12
4 Hantering av pensionsfondens finansieringsrisker och placeringsverksamhet 15
4.1 Mål för placeringsverksamheten och placeringspolicy 15
4.2 Pensionsfondens tillgångar och placeringsverksamhet 2014 16
4.3 Genomförande av placeringsverksamheten 18
4.4 Riskhantering av placeringsverksamheten 1