Suomen Pankin Julkaisuarkisto
Not a member yet
3659 research outputs found
Sort by
Forecasting the state of the Finnish business cycle
No full textWe employ probit models to study the predictability of recession periods in Finland using a set of commonly used variables based on previous literature. The findings point out that individual predictors, including the term spread and the real housing prices from the capital area, are useful predictors of recession periods. However, the best in-sample fit is found using combinations of variables. The pseudo out-of-sample forecasting results are generally in line with the in-sample results, and suggest that in the one-quarter ahead forecasts a model combining the term spread, the unemployment expectation component of the consumer confidence index, and the real housing price index performs the best based on the area under the receiver operating characteristic curve. Autoregressive probit models yield higher in-sample fits compared to the static probit models, and the best pseudo out-of-sample forecasts for longer forecasting horizons are given by an autoregressive model
National culture and housing credit
No full textUsing a sample of around 30 countries over the period 2001–2015, this study provides evidence that deeply rooted cultural differences are significantly associated with the use of mortgage debt. More detailed, we find that power distance and uncertainty avoidance have a negative impact on the value of the total outstanding residential loans to GDP. This finding is robust across various specifications and the use of alternative measures of mortgage debt. In contrast, trust has a positive and robust impact on all the measures of mortgage debt. Other dimensions of national culture like long-term orientation, individualism, and indulgence, also appear to matter, however, their impact depends on the control variables and the employed measure of mortgage debt
Are bank capital requirements optimally set? Evidence from researchers’ views
No full textWe survey 149 leading academic researchers on bank capital regulation. The median (average) respondent prefers a 10% (15%) minimum non-risk-weighted equity-to-assets ratio, which is considerably higher than the current requirement. North Americans prefer a significantly higher equity-to-assets ratio than Europeans. We find substantial support for the new forms of regulation introduced in Basel III, such as liquidity requirements. Views are most dispersed regarding the use of hybrid assets and bail-inable debt in capital regulation. 70% of experts would support an additional market-based capital requirement. When investigating factors driving capital requirement preferences, we find that the typical expert believes a five percentage points increase in capital requirements would “probably decrease” both the likelihood and social cost of a crisis with “minimal to no change” to loan volumes and economic activity. The best predictor of capital requirement preference is how strongly an expert believes that higher capital requirements would increase the cost of bank lending.Published in BoF DP 10/2020 http://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-20200601216
Talouskatsaus 8/2020
No full textRaha- ja reaalitalouden kehitys 2
Yhteenveto 2
1 Ulkoinen ympäristö 8
2 Rahoitusmarkkinoiden kehitys 17
3 Talouskehitys euroalueella 24
4 Hinnat ja kustannukset 30
5 Rahan määrä ja luotonanto 36
6 Julkisen talouden kehitys 44
Kehikot 48
1 Aiempien kriisien maailmantalouteen jättämät arvet 48
2 Likviditeettitilanne ja rahapoliittiset operaatiot 22.7.–3.11.2020 55
3 Lyhyen aikavälin talouskehityksen arviointi pandemia-aikana 61
4 Koronaviruspandemian vaikutuksen arviointi euroalueen tuontikorjatun
kokonaiskysynnän hajotelman kautta 67
5 Turismialan kehitys koronapandemian aikana 72
6 Pandemian pitkäaikaisvaikutukset keskeisille yrityksille tehdyn
kyselytutkimuksen valossa 76
7 Palkkakehityksen arviointi koronapandemian aikana: onko
sopimuspalkkatiedoista apua? 80
8 Talousarviosuunnitelmat vuodelle 2021: arviointia koronakriisin aikaan 84
Tilastot (vain englanniksi) S
Asuntorahoituksen trendit Suomessa vuosituhannen vaihteen jälkeen
No full textSuomen asuntomarkkinat ovat pysyneet tällä vuosituhannella vakaina ja välttyneet vakavilta, pitkäaikaisilta häiriöiltä. Asuntorahoituksen trendit ovat vuosina 2000–2020 kuitenkin osittain kasvattaneet kotitalouksien velkaantumiseen ja asuntomarkkinoihin liittyviä riskejä sekä rahoitusjärjestelmän että kansantalouden kannalta. Kotitalouksien velkaantuneisuus suhteessa tuloihin on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteen jälkeen. Uudet asuntolainat ovat suurentuneet, lainojen takaisinmaksuajat pidentyneet ja euriborkorkoihin sidotut lainat yleistyneet, mikä on kasvattanut kotitalouksien korkoriskiä. Lisäksi suuret taloyhtiölainat, niiden pitkät lyhennysvapaat ja vuokratontit ovat yleistyneet etenkin uusissa osakeasunnoissa ja muuttaneet asuntorahoituksen ja asumismenojen rakennetta. Korkotason lasku ja lainamarginaalien kaventuminen ovat pienentäneet luottolaitosten tuottoja. Haavoittuvuuksien kasvu edellyttää kotitalouksilta, sijoittajilta ja luottolaitoksilta taloudellisia puskureita riskien toteutumisen varalta.
Asuntorahoituksessa on Suomessa samanaikaisesti monia vahvuuksia, jotka ovat tukeneet rahoituksen edullisuutta ja hyvää saatavuutta eri käyttötarkoituksiin. Rahoitusolojen keventyminen ja Suomessa toimivien luottolaitosten hyvä luottokelpoisuus ovat pitäneet asuntorahoittajien oman varainhankinnan ja niiden välittämän rahoituksen pitkään edullisena. Asuntorahoituksen saatavuus on parantunut pitkällä aikavälillä, ja uusien lainojen ehdot ovat keventyneet. Myös luottolaitosten välinen kilpailu asuntolaina-asiakkaista on osaltaan alentanut uusien asuntolainojen marginaaleja, jotka ovat kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen alhaisia. Asuntovelkaisten kotitalouksien velanhoitokyky on pysynyt pääosin hyvänä, eikä asuntorahoituksesta ole aiheutunut luottolaitoksille merkittäviä luottotappioita. Sekä lainanottajien että luottolaitosten riskinkantokykyä on viime vuosina vahvistettu ja luottolaitosten lainanantokykyä ylläpidetty makrovakauspolitiikan sekä muun sääntelyn ja valvonnan keinoin.
Erot kotitalouksien velkaantuneisuudessa ja asuntojen hinnoissa ovat kasvaneet Suomen sisällä. Väestö, asuntorakentaminen ja asuntokauppa ovat kaupungistumisen myötä painottuneet yhä enemmän pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Asuntovelat ovat suurimmat ja kasvaneet eniten pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa, missä asunnot ovat kysytympiä ja kalliimpia kuin muualla Suomessa. Asuntomarkkinoiden alueellinen eriytyminen alkoi voimistua vuoden 2009 taantuman jälkeen. Asuntojen reaalihinnat nousivat 2010-luvulla vain suurimmissa kaupungeissa ja pääosin laskivat muualla. Viime vuosina runsas uudisrakentaminen kasvukeskuksissa on osaltaan hillinnyt asuntojen hintojen kysyntävetoista nousua. Myös korjausrakentamisen tarve on lisääntynyt asuntokannan ikääntyessä. Asuntokauppa ja asuntorakentaminen ovat alttiita suhdannevaihteluille. Globaali finanssikriisi ja koronakriisi vähensivät asuntokauppaa tilapäisesti myös kasvukeskuksissa.Tiivistelmä ...... 4
Asuntovelkaantuneisuus ...... 5
Asumiseen liittyvä velka kasvanut suhteessa tuloihin ...... 5
Asuntovarallisuus kasvanut ja on merkittävä varallisuuserä ...... 6
Noin puolella asunnonomistajista asuntolainaa ...... 7
Asuntovelat suurimmat kasvukeskuksissa ...... 8
Asuntolainojen ehdot ...... 10
Yhä suurempi osa asuntolainoista sidottu euriborkorkoihin ...... 10
Asuntolainojen korot alentuneet ja marginaalit kaventuneet ...... 11
Asuntolainojen takaisinmaksuajat pidentyneet ...... 12
Ensiasuntolainat usein suuria suhteessa vakuuksien arvoon ...... 13
Suuret taloyhtiölainat yleistyneet uusissa osakeasunnoissa ...... 14
Asuntorahoittajat ...... 15
Asuntorahoituksen rakenne muuttunut ...... 15
Asuntolainananto keskittynyt suurimpiin pankkiryhmiin ...... 16
Varainhankinnan rakenne monipuolistunut ...... 17
Verotus ja makrovakauspolitiikka ...... 18
Asuntolainojen korkovähennystä pienennetty asteittain ...... 18
Taloyhtiölainojen verokohtelu riippuu osin kirjanpidosta ...... 19
Makrovakaustoimilla turvataan rahoitusjärjestelmän vakautta ...... 20
Suomessa tehtyjä makrovakauspäätöksiä ...... 20
Työryhmältä ehdotus keinoiksi hillitä velkaantumista ...... 22
Asuntojen hinnat, kauppa ja rakentaminen ...... 23
Asuntojen hintaerot kasvaneet Suomen sisällä ...... 23
Koko maan tasolla ei merkkejä asuntojen yliarvostuksesta ...... 24
Vanhojen asuntojen kauppa vähentynyt, uusien lisääntynyt ...... 26
Asuntorakentaminen suhdanneluonteista ...... 27
Asuntorakentaminen keskittynyt kasvukeskuksiin ...... 27
Asuntorahoituksen riskit, haavoittuvuudet ja vahvuudet ...... 28ei tietoa saavutettavuudest
European household and business expectations during COVID-19 : Towards a v-shaped recovery in confidence?
No full textConfidence dropped universally across countries and sectors during the height of the COVID-19 pandemic in Europe. Latest survey data suggest that confidence is on track for a v-shaped recovery. The swift implementation of stringent containment measures as well as economic stimulus policy measures, along with several other country characteristics, correlate well with both the drop and recovery of confidence across countries
Probit based time series models in recession forecasting : A survey with an empirical illustration for Finland
No full textThis article surveys both earlier and recent research on recession forecasting with probit based time series models. Most studies use either a static probit model or its extensions in order to estimate the recession probabilities, while others use models based on a latent variable approach to account for nonlinearities. Many studies find that the term spread (i.e, the difference between long-term and short-term yields) is a useful predictor for recessions, but some recent studies also find that the ability of spread to predict recessions in the Euro Area has diminished over the years. Confidence indicators and financial variables such as stock returns seem to provide additional predictive power over the term spread. More sophisticated models outperform the basic static probit model in various studies. An empirical analysis made for Finland strengthens the findings of earlier studies. Consumer confidence is especially useful predictor of Finnish business cycle and the accuracy of the static single-predictor model can be improved by using multiple predictors and by allowing the dynamic extension
Does the Type of Debt Matter? Stock Market Perception in Europe
No full textWe study the effect of syndicated loan and bond announcements on the stock price of borrowers. No work since James (1987) on US data has compared the impact of both types of announcements on the same sample. Applying an event study methodology on a sample of companies from 17 Western European countries, we find that debt announcements tend to generate a positive stock market reaction. Our main conclusion is that loan issuance exerts a significantly stronger reaction than a bond issuance. This finding supports the hypothesis that loan issuance has a positive certification effect. The analysis of determinants of abnormal returns following debt announcements shows a positive impact for financial development and a negative effect for the Eurozone crisis
Price level targeting with evolving credibility
No full textGlobal learning dynamics for price-level targeting (PLT) monetary policy are analyzed and compared to inflation targeting in a nonlinear New Keynesian model. Domain of attraction of target steady state is a new robustness criterion for policy regimes. Robustness of PLT depends on whether a known target path is incorporated into learning. Credibility is measured by accuracy of this forecasting method relative to simple statistical forecasts evolving through reinforcement learning. Initial credibility and target price are key factors influencing performance. Model results are in line with the Swedish experience of price stabilization in1930’s.Published in BoF DP 5/2018 http://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-20180223123
Koronaviruskriisi leikkaa syvän loven Suomen talouteen
No full textKoronaviruksen taltuttamisen seurauksena talouttamme on kohdannut samanaikaisesti ennennäkemätön tarjonta-, kysyntä- ja rahoitusmarkkinahäiriö, joka leikkaa ison loven talouteemme. Talousvaikutusten arviointi edellyttää tietoa epidemian kestosta, jota mallinnetaan epidemiakäyrän avulla. Epidemian kesto, rajoitustoimien tehokkuus, talouspolitiikka ja kansalaisten valinnat yhdessä ratkaisevat, kuinka suureksi koronakriisin kansantaloudelliset kustannukset lopulta muodostuvat. Yksityisen ja julkisen sektorin taseiden heikkeneminen kriisin aikana hidastaa talouden elpymistä taantumasta. Osa tuotantomenetyksistä jää pysyviksi