Suomen Pankin Julkaisuarkisto
Not a member yet
3659 research outputs found
Sort by
Vähittäismaksamisen kustannukset : mitä maksaminen maksaa?
No full textHuolimatta maksamisen keskeisestä roolista kaikessa taloudellisessa toiminnassa, sen kustannuksista tiedetään yllättävän vähän. Tämä on ensimmäinen Suomessa raportoitu selvitys, jossa arvioidaan laajasti vähittäismaksamisesta eri toimijoille ja koko yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Selvityksessä tarkastellaan Suomessa yleisimmin käytettyjen maksutapojen eli maksukorttien, tilisiirtojen ja käteisen kustannuksia. Tulokset perustuvat pääasiassa kotimaisilta pankeilta ja kauppiailta kerättyihin tietoihin koskien vuotta 2018. Käytetyt kyselypohjat ja laskentatavat pohjautuvat eurojärjestelmän yhteistyöryhmissä sovittuihin menetelmiin.
Tulosten perusteella vähittäismaksamisen kustannukset koko yhteiskunnan tasolla olivat arviolta 646 miljoonaa euroa vuonna 2018, mikä oli noin 0,3 % suhteessa Suomen bruttokansantuotteeseen. Korttimaksujen osuus tästä oli 39 %, tilisiirtojen 38 % ja käteisen 23 %. Maksujen lukumäärää kohden korttimaksaminen oli maksutavoista edullisin: vuonna 2018 yksittäinen korttimaksu maksoi yhteiskunnalle arviolta 15 senttiä, käteismaksu 22 senttiä ja tilisiirto 25 senttiä. Vaikka yksittäisiin maksutapahtumiin liittyvät kustannukset ovat suhteellisen pieniä, suuret maksuvolyymit tekevät niistä kansantaloudellisesti merkittävän kustannuserän.
Suurin osa maksamisen yhteiskunnallisista kustannuksista muodostui pankkien maksupalveluiden tuotantokustannuksista. Pankkien ilmoittamien tietojen perusteella käteiseen liittyvät kustannukset lähes puolittuivat vuosien 2009 ja 2018 välillä käteisen käytön vähenemisen ja käteispalvelujen harventamisen myötä. Vaikka käteisen käyttö maksuvälineenä on vähentynyt merkittävästi vuosien saatossa, yksittäisen käteisnoston keskimääräinen kustannus pankeille pysyi lähes ennallaan. Vuonna 2018 käteinen oli kuitenkin ainoa pankeille edelleen tappiota tuottava maksupalvelu, mutta käteisestä aiheutuneet tappiotkin yli puolittuivat kymmenen vuoden aikana.
Maksamisen digitalisoitumisella on ollut merkittävä vaikutus pankkien kustannuksiin. Pankit ovat pystyneet automatisoimaan maksujen käsittelyä sekä hyödyntämään sähköiseen maksamiseen liittyviä mittakaavaetuja, minkä myötä yksittäisten korttimaksujen ja tilisiirtojen keskimääräiset kustannukset pankeille ovat pienentyneet huomattavasti. Tämän johdosta pankkien vähittäismaksamisen kustannukset ovat kokonaisuudessaan supistuneet maksutapahtumien määrän kasvusta huolimatta. Samaan aikaan pankkien maksupalveluista saamat tuotot ovat kasvaneet. Vuonna 2018 luottokorttimaksut olivat kaikista tuottoisimpia pankeille.
Kauppiaille eri maksutapojen hyväksymiseen liittyvät kokonaiskustannukset olivat arviolta 194 miljoonaa euroa vuonna 2018, mikä oli noin 0,5 % suhteessa koko vähittäiskaupan liikevaihtoon. Tästä suurin osa aiheutui korttimaksuista, mutta niiden vastaanottaminen oli kauppiaille yksikkökustannuksiltaan käteismaksuja edullisempaa. Kaupan osapuolet ovat kuitenkin tuoneet esille huolen korttimaksamiseen liittyvien hintojen noususta, minkä vuoksi niitä selvitettiin vielä erikseen suurimmilta kaupparyhmiltä vuosien 2019 ja 2020 osalta. Tulosten perusteella digitalisaation edut eivät näyttäisi hyödyttäneen vähittäiskauppaa viime vuosina kuten pankkeja, ja siten kauppiaiden huolet vaikuttaisivat perustelluilta.
Vähittäismaksamisen kustannustehokkuus on tärkeää, sillä kasvavat kustannukset heijastuvat lopulta myös kuluttajiin. Tulosten vertailu muissa maissa tehtyihin vastaaviin selvityksiin viittaa siihen, että Suomi on maksamisessa Euroopan kustannustehokkaimpien maiden joukossa. Suoria johtopäätöksiä eri maiden välisestä kustannustehokkuudesta ei voida kuitenkaan tehdä, sillä selvitysten tulokset vaihtelevat muun muassa digitalisaation asteesta, vähittäismaksumarkkinoista sekä analyysin laajuudesta riippuen. Eurooppalaisen vähittäismaksamisen ja sen kilpailukyvyn kehittäminen on nostettu EU-tasolla yhdeksi kärkihankkeeksi tulevina vuosina.Tiivistelmä ..... 4
Johdanto ..... 5
Aineisto ja metodologia ..... 6
Tulokset ..... 9
-Pankkien yksityiset kustannukset ja tuotot ..... 9
-Kauppiaiden yksityiset kustannukset ..... 12
-Yhteiskunnalliset kustannukset ..... 16
-Vertailua muihin maihin ..... 18
Johtopäätökset ..... 20ei tietoa saavutettavuudest
Suomen Pankin vuosikertomus 2021
No full textSisällysluettelo
PÄÄJOHTAJAN TERVEHDYS 4
TOIMINTA JA STRATEGIA 6
SUOMEN PANKKI PÄHKINÄNKUORESSA 8
SUOMEN PANKKI TOTEUTTI UUTTA STRATEGIAANSA VUONNA 2021 9
JOHTOKUNNAN TYÖNJAKO 11
SUOMEN PANKKI VALITTIIN INNOSTAVIMPIEN TYÖPAIKKOJEN JOUKKOON VUONNA 2021 14
SUOMEN PANKILLE JA FINANSSIVALVONNALLE YHTEINEN JOHTAMISVISIO 20
SUOMEN PANKIN VUODEN 2022 BUDJETTI JA OPERATIIVISET KUSTANNUKSET 23
SUOMEN PANKKI TARKENSI HIILIJALANJÄLKENSÄ LASKENTATAPAA VUONNA 2021 29
UUSI TIETOTILINPÄÄTÖS TÄYDENTÄÄ SUOMEN PANKIN VUOSIKERTOMUSTA 33
SUOMEN PANKIN MITTARITAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN 2021 36
TOIMINTAKERTOMUS 43
RAHAPOLITIIKKA 44
RAHOITUSVAKAUS 78
RAHA JA MAKSAMINEN 102
VARALLISUUDEN HALLINTA 122
VAIKUTTAMINEN JA YHTEISTYÖ 147
VASTUULLISUUS SUOMEN PANKISSA 177
TILINPÄÄTÖS 179
TASE 180
TULOSLASKELMA 183
JOHTOKUNNAN ESITYS VOITONJAOSTA 185
TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET 186
TASEEN LIITETIEDOT 192
TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 219
TILINPÄÄTÖKSEN LIITTEET 231
RISKIENHALLINNAN LIITETIEDOT 233
TILINTARKASTUSKERTOMUS 240
LAUSUNTO TILINTARKASTUKSESTA 241
ORGANISAATIO 24
Optimal bank capital requirements : What do the macroeconomic models say?
No full textThe optimal level of banks’ capital requirements has been a key research topic since at least the introduction of the Basel rules in the late 1980s. In this paper, we review the literature, focusing on recent findings from quantitative structural macroeconomic models. While dynamic stochastic general equilibrium models capture second-round (general equilibrium) effects such as the feedback effects from macroeconomic outcomes back to financial intermediation and the dynamic evolution of the economy following regulatory changes, they suffer from tractability issues, including treatment of nonlinear effects, that typically force modeling simplifications. Additionally, studies tend to be concerned with determining the optimal level of fixed capital requirements. Only a handful offer estimates of the optimal size of the dynamic buffers. Since optimal dynamic macroprudential policies depend heavily on the nature of the underlying shocks, questions arise regarding the robustness and potential side effects of such plicies. Despite progress, the optimal level of bank capital requirements – in either fixed or dynamic form – remains largely an open research question
Taming the tides of capital – Review of capital controls and macroprudential policy in emerging economies
No full textThis paper gives an overview on the use of macroprudential policy measures (MPMs) and capital flow management measures (CFMs) by emerging economies, and reviews literature on the effectiveness of these measures in containing the effects of large and volatile capital flows. The main findings of the paper are the following: First, major EMEs tend to use both MPMs and CFMs more than AEs. Second, the empirical evidence on the effectiveness of CFMs remains mixed. Third, there is indicative evidence that MPMs can contain the effects of capital flow volatility. Lastly, there is still little research into the interaction of CFMs and MPMs
What does "below, but close to, two per cent" mean? Assessing the ECB's reaction function with real time data
No full textUsing unique real-time quarterly macroeconomic projections of the Eurosystem/ECB staff, we estimate competing specifications of the ECB's monetary policy reaction function. We consider specifications which include inflation and output growth projections, a past inflation gap, a time-varying natural real interest rate, and different inflation targets. Our first key finding is that the de facto inflation target of the ECB lies between 1.6 percent and 1.8 percent. Our second key finding is that the ECB reacts both to short-term macroeconomic projections and to past deviations of inflation from its de facto target.Published in BoF DP 29/2017
Intermediation in a Directed Search Model
No full textWe provide an example where establishing competitive coordination service platforms is so lucrative that they end up reducing welfare. We consider a canonical directed search model in which buyers have unit demands and sellers' capacity constraint leads to a coordination problem: in a symmetric equilibrium without intermediation some sellers receive too many and some too few buyers. We compare this equilibrium to one where sellers and buyers can choose to become intermediaries who coordinate the meetings. In this setup, roughly one‐fifth of agents become intermediaries. As a result, a large part of the supply and demand in the economy vanishes. Moreover, the large amount of intermediaries actually reduces the meeting efficiency. Jointly, these effects imply that the gains from trade are lower than that in the economy without intermediation.Published in BoF DP 20/2018
The Effect of Targeted Monetary Policy on Bank Lending
No full textThis paper studies the effect of central banks’ targeted refinancing operations on bank lending. It utilizes data from the European Central Bank’s targeted longer-term refinancing operations (TLTROs) together with monthly bank level balance sheet data from multiple countries. The effect of targeted policy is identified utilizing the institutional setting that provides natural instrumental variables and a proxy for credit demand. Unlike previous papers, this paper studies the effects on corporate loans and loans for consumption separately. The cumulative effect of TLTROs on participating banks’ stock of corporate loans is estimated to be significant (about 20 per cent). However, the effect on lending for consumption is found close to zero. Furthermore, the positive effects on corporate loans are found to be driven by crisis countries suggesting that the effectiveness of monetary policy depends on the economic conditions. The paper also finds some evidence that the effect on government bond purchases is negative. This result is very different from the earlier results regarding non-targeted liquidity operations.Published in BoF DP 7/2019 : "The effect of TLTRO-II on bank lending" http://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-20190408114
State dependence of monetary policy across business, credit and interest rate cycles
No full textWe study how phases of the business, credit and interest rate cycles affect the transmission of monetary policy using state-dependent local projection methods and data from 18 advanced economies. We find that the impact of monetary policy shocks on output and other macroeconomic and financial variables is weaker during periods of economic downturns, low household debt, and high interest rates. The business cycle state dependence tends to dominate the other documented state dependencies. We build a small-scale theoretical model to rationalize these facts. The model points to the presence of collateral and debt-service constraints on household borrowing and refinancing as potential drivers of state dependence of monetary policy with respect to the business, credit, and interest rate cycles. Our findings bear significant implications for the transmission of monetary policy, and highlight potentially important features to be considered in models used to inform monetary policy decisions.Published in BoF DP 16/201
Time-frequency forecast of the equity premium
No full textAny time series can be decomposed into cyclical components fluctuating at different frequencies. Accordingly, in this paper, we propose a method to forecast the equity premium which exploits the frequency relationship between the equity premium and several predictor variables. We evaluate a large set of models and find that, by selecting the relevant frequencies for equity premium forecasting purposes, this method significantly improves in a statistical and economic way upon standard time series forecasting methods. This outperformance is robust regardless of the predictor used, the out-of-sample period considered, and the frequency of the data used.Published also as BoF DP 6/202
Economic effects of a debt-to-income constraint in Finland : Evidence from Aino 3.0 model
No full textWe analyze the economic effects of a debt-to-income constraint for the Finnish economy. Our benchmark is a DSGE model which is designed to capture the most prominent features of the Finnish economy and is calibrated using Finnish macroeconomic data. The baseline model incorporates a loan-to-value type of constraint for new mortgage loans. We study the effects of replacing this with a neutral DTI constraint, neutral meaning that the level of the constraint is set so that it would not alter the mortgage loans-to-GDP ratio in the long run. We find that the replacement would have only small long run effects on the economy, and it would potentially reduce the volatility of several variables associated with the housing markets