Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Finnish Experiences of Nighttime Parenting in Families with Small Children 2022
No full textAineisto koostuu pikkulapsiperheiden vanhempien kirjoituksista liittyen lasten yöhoivaan. Keruukutsussa etsittiin vastaajiksi sellaisia vanhempia, joiden perheessä on alle kouluikäisiä lapsia ja joilla on kokemusta lasten yöhoivan aiheuttamista yöllisistä heräämisistä, katkonaisista yöunista ja/tai jatkuvasta väsymyksestä. Aiheesta sai kirjoittaa vapaamuotoisesti omien kokemusten pohjalta. Kirjoittamisen helpottamiseksi vastaajille annettiin keruukutsussa myös muutama apukysymys. Apukysymyksissä kysyttiin mm. yöhoivan jakamisesta perheen aikuisten kesken, sekä sitä, aiheuttaako yöllisen hoivan jakaminen tai jakamattomuus ärtymystä, riitoja tai eriarvoisuuden kokemuksia vanhempien välillä. Lisäksi kysyttiin esimerkiksi sitä, millainen olisi ideaalitapa jakaa myöhäisten iltojen, öiden ja varhaisten aamujen lastenhoitoa puolisoiden välillä. Taustatietona kysyttiin sukupuolta, ikää, perherakennetta, työmarkkina-asemaa ja koulutusta.The data consists of writings by parents of young children about their children's night sleep. The gathering of writings sought parents with children under school age in the family who had experienced night wakings, interrupted sleep and/or constant tiredness caused by children's night sleepiness. Background information includes gender, age, family structure, labour market status and education. The data is organised into an easy to use HTML version at FSD
Interviews with Men on Work and Self-Care 2017-2018
No full textAineisto sisältää media-, sosiaali- ja terveys- sekä logistiikka-alalla työskentelevien pääkaupunkiseudulla asuvien miesten haastatteluja työelämästä, terveydestä ja itsestä huolehtimisesta. Haastatteluissa kysyttiin aluksi haastateltavan työtilanteesta ja työnkuvasta. Työhön liittyen kysyttiin myös esimerkiksi omasta jaksamisesta. Pääosa haastatteluiden kysymyksistä liittyi itsestä huolehtimiseen. Kysyttiin muun muassa sitä, mitä itsestä huolehtiminen haastateltavan mielestä tarkoittaa, miten asiasta haastateltavan sosiaalisessa viitekehyksessä puhutaan, sekä miten ja miksi haastateltava huolehtii itsestään. Haastattelun loppupuolella kysyttiin haasteltavan näkemyksiä liittyen itsensä huolehtimiseen ja sukupuoleen. Kysyttiin esimerkiksi, millainen itsestä huolehtiminen on tavallista miesten keskuudessa, sekä miten mahdolliset miehiä koskevat odotukset ovat vaikuttaneet haastateltavan tapaan huolehtia itsestään. Taustatietona on kerrottu mm. haastateltavan sukupuoli, ikä, ammatti, haastatteluajankohta sekä haastattelun pituus minuutteina. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.The data includes interviews with men working in the media, health and social services and logistics sectors about their working life, health and self-care. The interviews started with questions about the interviewee's work situation and job description. They were also asked about work-related questions, such as their own workload. The majority of the interview questions were related to self-care. The questions included what the interviewee thinks self-care means, how it is discussed in the interviewee's social context, and how and why the interviewee takes care of him/herself. Towards the end of the interview, the interviewee's views on self-care and gender were asked. For example, questions were asked about what kind of self-care is common among men, and how any expectations of men have influenced the way the interviewee takes care of him/herself. The background information includes the sex, age, occupation, time of the interview and the length of the interview in minutes. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
Initial and Follow-Up Interviews with Patients Participating in Work Ability Support Services in Primary Health Care 2021-2022
No full textAineisto kattaa perusterveydenhuollon asiakkaiden kokemuksia työkykykoordinaattorin työ- ja toimintakyvyn tuen palvelusta. Kaikki haastateltavat osallistuivat sekä alku- että loppuhaastatteluihin. Ensimmäinen haastattelu toteutettiin heti ensimmäisen työkykykoordinaattorikäynnin jälkeen ja seurantahaastattelu viimeisen käynnin jälkeen. Aikajänne oli noin kuusi kuukautta. Henkilöillä saattoi olla eri määrä työkykykoordinaattori käyntejä, mutta jokaisella oli niitä vähintään kaksi. Aineisto on kerätty osana TYKYTUO (Työkyvyn tuella pidempiä työuria ja tuottavuutta - Toimintamallit monialaiseen yhteistyöhön) -hanketta, jota hallinnoi Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Haastattelulitteraateissa käsitellään koettua työkykyä, työkyvyn uhkia, kokemuksia työkykykoordinaattoripalvelusta sekä jatkotoimenpiteisiin ohjautumisesta. Ensin haastateltavilta kysyttiin heidän tämänhetkisestä tilanteestansa ja työkyvystä. Tämän jälkeen siirryttiin käsittelemään palvelupolkua. Heitä pyydettiin arvioimaan työkykykoordinaattorin toimintaa ja sen vaikuttavuutta sekä palveluun ohjautumisen onnistumista. Haastateltavilta tiedusteltiin myös aikaisemmista työ- tai toimintakyvyn tuen palveluista, joita he ovat käyttäneet. Seuraavaksi selvitettiin palveluiden välistä yhteistyötä sekä niiden saatavuutta. Haastateltavilta tiedusteltiin toimivatko palvelut riittävän nopeasti ja onko palveluiden ohjauksessa tai tietojen välittymisessä jotakin haasteita. Lopuksi haastateltavia pyydettiin arvioimaan palveluiden mielekkyyttä ja laatua. Heitä pyydetiin arvioimaan käyttämiänsä työ- ja toimintakyvyn palveluita kokonaisuutena ja kertomaan, onko jokin palvelu erityisen hyvä tai huono. Lisäksi kysyttiin, millaisista muista palveluista he kokisivat hyötyvän. Haastatteluissa esiintyviä muita teemoja ovat esimerkiksi kuntoutus, kouluttautuminen, mielenterveyden haasteet ja työllistymisen merkitys. Taustatietoina aineistossa on päivämäärä, haastattelutilanne ja haastateltavan sukupuoli. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.The dataset covers the experiences of primary health care clients of the work ability coordinator's work and functional ability support service in Finland. All interviewees participated in both the initial and follow-up interviews. The first interview took place immediately after the first visit to the work ability coordinator and the follow-up interview after the last visit. The time span was approximately six months. The number of visits to the work ability coordinator may have varied, but each person had at least two. The dataset was collected as part of the TYKYTUO (Supporting work ability for longer careers and productivity - Models of action for multiprofessional cooperation) project, which is managed by the Ministry of Social Affairs and Health. The interview transcripts cover perceived work ability, threats to work ability, experiences of the work ability coordinator service and referrals to follow-up measures. First, the interviewees were asked about their current situation and work ability. This was followed by a discussion of the service pathway. They were asked to evaluate the work of the work ability coordinator and its effectiveness, as well as the success of the referral to the service. Next, the cooperation between services and their accessibility were examined. Interviewees were asked whether services were operating quickly enough and whether there were any challenges in terms of service guidance or information exchange. Finally, interviewees were asked to rate the usefulness and quality of the services. They were also asked what other services they felt they would benefit from. Other themes that emerged in the interviews include rehabilitation, training, mental health challenges and the importance of employment. Background information included the interview date, interview situation and interviewee's gender. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
Gambling Survey 2023
No full textAineistossa kartoitetaan 15-74-vuotiaiden suomalaisten rahapelaamiseen liittyviä mielipiteitä ja rahapelaamista. Aineistossa käsiteltäviä teemoja ovat mielipiteet rahapelaamisesta, rahapelien pelaaminen, suhde rahapelaamiseen, läheisten rahapelaaminen, digitaalinen pelaaminen sekä terveys ja hyvinvointi. Tutkimuksen toimeksiantaja ja rahoittaja oli sosiaali- ja terveysministeriö. Aluksi esitettiin rahapelaamista koskevia väitteitä, joilla kartoitettiin rahapelaamiseen liittyviä asenteita yleensä. Seuraavat mielipidekysymykset käsittelivät rahapelien mainontaa, rahapeliautomaattien sijoittelua, valtion ohjausta rahapelaamisessa sekä pelaamisen aiheuttamia ongelmia ja haittoja. Seuraavaksi kysyttiin, mitä rahapelejä ja kuinka usein vastaajilla oli tapana pelata. Kysyttiin myös millaisia kokemuksia vastaajilla on pelaamisen hallintavälineistä. Lisäksi kysyttiin muun muassa kuinka paljon vastaajat ovat käyttäneet rahaa pelaamiseen ja mitkä olivat syitä pelaamiseen. Tämän jälkeen täysi-ikäisiltä vastaajilta tiedusteltiin onko avustanut alle 18-vuotiaan pelaamista sekä vastaavasti alle 18-vuotialta vastaajilta tiedusteltiin, oliko joku täysi-ikäinen mahdollistanut hänen pelaamistansa. Lisäksi vastaajien suhdetta rahapelaamiseen kysyttiin erinäisten väittämien kautta sekä tiedusteltiin erilaisia rahapelaamiseen liittyviä haittoja. Tämän jälkeen kysymykset käsittelivät vastaajan läheisten rahapelaamista sekä heille pelaamisesta mahdollisesti aiheutuneita haittoja. Vastaajilta kysyttiin myös, ovatko he pelanneet digitaalisia pelejä, eli video-, konsoli-, tietokone- tai mobiilipelejä. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin em. pelien pelaamisen ongelmallisuutta. Kysymykset käsittelivät myös vastaajan terveyttä ja hyvinvointia. Terveys- ja hyvinvointikysymykset tarkastelivat yleistä terveydentilaa, sairauspoissaoloja, yksinäisyyttä, mielialaa ja alkoholin käyttöä. Tutkimuksessa on käytetty seuraavia mittareita: Problem Gambling Severity Index (PGSI), Short Gambling Harm Screen (SGHS-10, SGHS-18), Attitudes Towards Gambling Scale (ATGS-8), Mental Health Inventory (MHI-5), Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT-C) ja Gaming Addiction Scale (GAS-7). Taustamuuttujia aineistossa ovat sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, tulot, työmarkkina-asema ja maakunta.The data survey the opinions and behavior of Finns aged 15 to 74 regarding gambling. The themes covered include opinions on gambling, gambling, relationships with gambling, the gambling of close people, digital games, and health and well-being. The study was commissioned and funded by the Ministry of Social Affairs and Health. First, gambling statements were presented to gauge attitudes towards gambling in general. The next questions were about gambling advertising, the location of gaming machines, government control of gambling, and the problems and harms of gambling. Next, respondents were asked what gambling games they used to play and how often. Respondents were also asked about their experience with gambling management tools. Other questions included how much money respondents spent on gambling and the reasons for gambling. Adult respondents were then asked if they had assisted someone under 18 to gamble and, conversely, respondents under 18 were asked if they had been enabled by an adult to gamble. In addition, respondents were asked about their attitudes towards gambling through a series of statements and about the various disadvantages associated with gambling. This was followed by questions on the gambling habits of the respondent's close relatives and any harm they may have suffered because of their gambling. Respondents were also asked whether they played digital games, i.e. video, console, computer or mobile games. Respondents were also asked about any problems they had with playing these games. The questions also asked about the respondents' health and well-being. The health and well-being questions looked at general health, sickness absence, loneliness, mood and alcohol consumption. The following indicators have been used in the study: Problem Gambling Severity Index (PGSI), Short Gambling Harm Screen (SGHS-10, SGHS-18), Attitudes Towards Gambling Scale (ATGS-8), Mental Health Inventory (MHI-5), Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT-C) and Gaming Addiction Scale (GAS-7). The background variables include gender, year of birth, marital status, education, income, labor market status and region
Non-medical grade cannabis use for self-medication 2024
No full textAineisto käsittelee kannabiksen käyttöä itselääkinnällisiin ja viihteellisiin tarkoituksiin. Kyselyssä selvitettiin muun muassa kannabiksen itsehoidollisen käytön tuomia hyötyjä ja syitä käyttää kannabista. Aluksi tiedusteltiin kuinka kauan on käyttänyt ja kuinka usein käyttää kannabista viihdetarkoituksiin sekä toisaalta itsehoidollisiin tarkoituksiin. Tämän jälkeen esitettiin joukko erinäisiä tilanteita, ja tiedusteltiin, onko kannabiksen käyttö johtanut niihin. Lisäksi kysyttiin mitä kannabistuotteita käyttää, mitkä asiat ovat tärkeitä valitessaan kannabista, mistä saa kannabista sekä miten käyttää kannabista ja miksi. Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajien käyttämän kannabiksen THC ja CBD pitoisuuksia sekä kysyttiin, mihin lääkärin diagnosoimiin ja ilman diagnoosia oleviin fyysisiin tai psyykkisiin vaivoihin käyttää kannabista. Lisäksi kysyttiin parantaako kannabis oloa ja miten. Edelleen kysyttiin onko korvannut lääkärin antamia lääkkeitä kannabiksella ja jos on, niin mitä. Kysyttiin myös onko saanut lääkäriltä kannabista lääkkeeksi ja toisaalta, onko sitä lääkäriltä pyytänyt. Lopuksi tiedusteltiin vielä ovatko vastaajat huolissaan omasta kannabiksen käytöstä ja esitettiin joukko väittämiä liittyen kannabiksen vaikutuksiin. Taustamuuttujia ovat vastaajan asuinpaikkakunnan koko, sukupuoli, ikä, korkein suoritettu tutkinto, työtilanne ja tieto asuuko Suomessa.The material covers the use of cannabis for self-medication and recreational purposes. The survey examined, among other things, the benefits of self-medicating with cannabis and the reasons for using cannabis. First, respondents were asked how long they had been using cannabis and how often they used it for recreational purposes and for self-medication. After that, they were presented with a number of different situations and asked whether cannabis use had led to them. They were also asked what cannabis products they use, what factors are important when choosing cannabis, where they get cannabis, how they use it, and why. Next, respondents were asked about the THC and CBD concentrations of the cannabis they used and what physical or mental conditions, diagnosed by a doctor or undiagnosed, they used cannabis for. They were also asked whether cannabis improved their condition and, if so, how. They were further asked whether they had replaced medication prescribed by a doctor with cannabis and, if so, which medication. They were also asked whether they had received cannabis as medication from a doctor and, conversely, whether they had requested it from a doctor. Finally, respondents were asked whether they were concerned about their own cannabis use and presented with a series of statements about the effects of cannabis. Background variables include the size of the respondent's place of residence, gender, age, highest level of education, employment status, and whether they live in Finland
Lower Secondary School Teachers as Civic Educators 2023
No full textAineisto käsittelee yläkoulun opettajien näkemyksiä demokratiasta, poliittisesta osallistumisesta sekä sitä, millaiset edellytykset heillä on toteuttaa demokratiakasvatusta työssään. Aineisto kerättiin osana Suomen Akatemian ja Svenska kulturfondenin rahoittamaa hanketta ”Koulutuksen merkitys kansalaispätevyyden kehittymisessä (EPIC)”. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin, kuinka kiinnostuneita he ovat politiikasta sekä yleisesti vastaajien näkemyksiä politiikkaan liittyen. Lisäksi tiedusteltiin vastaajien poliittisen osallistumisen aktiivisuutta erilaisista näkökulmista. Tämän jälkeen kysyttiin vastaajien kokemuksia toteuttaa demokratiakasvatusta yläkoulussa sekä tiedusteltiin vastaajien näkemyksiä demokratiakasvatuksen tavoitteista ja opettajien roolista demokratiakasvattajina. Seuraavaksi tiedusteltiin opetustilanteista ja siitä millaisiksi oppilaiden tulisi opettajien mielestä kasvaa, jotta he olisivat hyviä kansalaisia. Edelleen tiedusteltiin vastaajien luottamusta erinäisiin tahoihin, äänestysaktiivisuutta sekä omaa sijoittumista poliittisella kentällä. Tämän jälkeen vastaajilta kysyttiin mielipiteitä erinäisistä Suomen tulevaisuuden suuntaa koskevista ehdotuksista sekä tiedusteltiin kuinka usein keskustelee poliittisista tai yhteiskunnallisista aiheista. Lopuksi esitettiin vielä väittämiä liittyen keskustelukulttuuriin sekä yhteiskunnallisesti arkojen aiheiden käsittelyyn. Taustamuuttujia ovat muun muassa sukupuoli, opettajan kelpoisuus, koulutus ja sen suoritusvuosi, koulun koko, asuinkunnan koko, äidinkieli, ikä, opetuskokemus vuosina ja opetettava aine.The data focuses on the views of lower secondary school teachers on democracy, political participation and their ability to implement democracy education in their work. The data was collected as part of the project "Education, Political Efficacy and Informed Citizenship (EPIC)", funded by the Academy of Finland and The Swedish Cultural Foundation in Finland. First, respondents were asked how interested they are in politics as well as their views on politics in general. Respondents were also asked about their level of political participation from different perspectives. Then, respondents' experiences in implementing democracy education and their role as civic educators in lower secondary schools were asked. The next questions were about teaching situations and what teachers believe students should grow up to be in order to be good citizens. Respondents were also asked about their trust in various institutions, their voting behavior and their position in the political arena. This was followed by series of questions asking respondents about their opinions on various proposals for the future direction of Finland and how often they discuss political or social issues. Finally, the respondents were asked about the culture of debate and the handling of socially sensitive issues. Background variables included gender, teacher qualification, education and the year of completion, school size, municipality size, mother tongue, age, years of teaching experience and subject taught
Experiences of Life with Adult Incontinence Pads 2020-2021
No full textAineisto koostuu kirjoituksista, joissa vastaajat kertovat inkontinenssisuojien eli aikuisvaippojen käyttöön liittyvistä kokemuksistaan. Vastaajien kokemukset inkontinenssisuojien käytöstä liittyvät joko omaan käyttöön tai toisten avustamiseen. Kirjoituskutsussa vastaajia pyydettiin kirjoittamaan aikuisvaippojen käyttöön liittyvistä kokemuksistaan omaelämänkerrallisen tarinan tai tarinoita. Elämästään aikuisvaippojen kanssa sai kirjoittaa juuri sellaisen tarinan ja siitä näkökulmasta kuin itse halusi. Vastaaja sai kirjoittaa kertomuksen yhdestä tapahtumasta, yhdestä päivästä, tai kuvailla pidempää ajanjaksoa. Vastaajille annettiin kirjoituskutsussa useampia kirjoittamista helpottavia apukysymyksiä. Apukysymyksissä kysyttiin muun muassa aikuisvaippojen käyttöön liittyvistä haasteista, sekä siitä, millaisia innovatiivisia ratkaisuja vastaaja on mahdollisesti kehittänyt, jotta arki vaippojen kanssa olisi sujuvampaa. Lisäksi apukysymyksissä kysyttiin esimerkiksi aikuisvaippojen käytön mahdollisista vaikutuksista työelämään, harrastuksiin, ihmissuhteisiin tai esimerkiksi henkilökohtaiseen talouteen. Kysyttiin myös sitä, onko vastaaja mielestään saanut riittävästi tukea ja tietoa inkontinenssin hallinnasta, ja siihen liittyvistä hoitomuodoista. Taustatietona kysyttiin mm. ikää, sukupuolta.The data consists of writings in which respondents describe their experiences of using incontinence guards, or adult incontinence pads. Respondents' experiences of using incontinence guards relate either to their own use or to helping others. In the writing call respondents were asked to write an autobiographical story or stories about their experiences of using adult incontinenc pads. The respondents were asked to write a story about their life with adult pads from the perspective they wanted. Respondents could write a story about one event, one day, or describe a longer period of time. Respondents were given a number of help questions to facilitate their writing. These included questions about the challenges of using adult incontinence pads and any innovative solutions the respondent may have developed to make everyday life with pads smoother. In addition, the help questions asked about the possible impact of adult incontinence pad use on work, hobbies, relationships or personal finances, for example. It was also asked whether the respondents felt they had received enough support and information about incontinence management and related treatments. The background information asked included age, gender. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
ISSP 2024: Digital Societies: Finnish Data
No full textVuonna 2024 kansainvälisen International Social Survey Programme (ISSP) -väestökyselyn aiheena oli digitaalinen yhteiskunta. Aineisto sisältää suomalaisten näkemyksiä digitaalisesta yhteiskunnasta sekä internetin ja digitaalisen teknologian käytöstä. Kyselyssä kartoitettiin muun muassa internetin käyttötiheyttä ja -tapoja, digitaalista osaamista, tietosuojaan liittyviä huolia sekä suhtautumista tekoälyyn ja robotiikkaan. Vastaajilta kysyttiin internetin käytön yleisyydestä, käytetyistä laitteista ja käyttöpaikoista (esim. koti, työpaikka, julkiset tilat) sekä internetin käyttötarkoituksista, kuten viestintä, tiedonhaku, ostokset, viihde ja sosiaalinen media. Kyselyssä selvitettiin myös syitä internetin käyttämättömyyteen. Aineistossa tarkasteltiin vastaajien kokemuksia esimerkiksi verkkohuijauksista ja verkkohäirinnästä, sekä luottamusta eri tietolähteisiin, muihin Internetin käyttäjiin ja yhteiskunnallisiin instituutioihin. Vastaajat kertoivat osallistumisestaan yhteiskunnalliseen ja poliittiseen toimintaan verkossa ja fyysisesti. Lisäksi kysyttiin näkemyksiä yksityisyydestä, henkilötietojen suojaamisesta ja viranomaisten oikeuksista valvoa digitaalista viestintää. Kyselyssä kartoitettiin myös digitaalisen teknologian koettuja hyötyjä ja haittoja eri väestöryhmille (esim. sukupuoli, ikä, koulutustaso, asuinalue, tulotaso). Tekoälyyn ja robotiikkaan liittyvät kysymykset käsittelivät mm. suhtautumista tekoälyn käyttöön eri elämänalueilla, esimerkiksi lääketieteellisissä toimenpiteissä tai matkustuksessa, huolia työpaikkojen automatisoinnista sekä asenteita tekoälyn tuottaman tiedon luotettavuudesta ja käytöstä. Taustamuuttujia ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutustaso, ammatti, äänestyskäyttäytyminen, bruttotulot, nykyinen työmarkkina-asema, kotitalouden koko sekä suuralue. Lisäksi taustamuuttujiin sisältyvät vastaajan puolison koulutus, ammatti ja työmarkkina-asema.In 2024, the theme of the international International Social Survey Programme (ISSP) survey was the digital society. The dataset includes Finnish views on the digital society as well as the use of the Internet and digital technology. The survey explored, among other things, the frequency and ways of using the Internet, digital skills, concerns related to data protection, and attitudes toward artificial intelligence and robotics. Respondents were asked about the prevalence of Internet use, with which devices and where they used Internet (e.g., home, workplace, public spaces), and the purposes of Internet use, such as communication, information retrieval, shopping, entertainment, and social media. The survey also examined reasons for not using the Internet. The survey inquired at respondents' experiences with, for example, online fraud and harassment, as well as trust in different sources of information, other Internet users, or societal institutions. Respondents reported their participation in social and political activities both online and offline. In addition, they were asked about views on privacy, the protection of personal data, and authorities' rights to monitor digital communication. The survey also explored perceived benefits and drawbacks of digital technology for different population groups (e.g., gender, age, education level, region, income level). Questions related to artificial intelligence and robotics addressed attitudes toward the use of AI in various areas of life, such as medical procedures or travel, concerns about job automation, and opinions on the reliability and use of AI-generated information. Background variables included, among others, the respondent's gender, year of birth, marital status, level of education, occupation, voting behaviour, gross income, current labour market status, household size, and major region (NUTS 2). In addition, background variables included the education, occupation and labour market status of the respondent's spouse
Social Media at Work: Finnish Employee Survey 2019
No full textAineistossa kartoitetaan suomalaisten työntekijöiden sosiaalisen median käyttöä työelämässä sekä heidän työhyvinvointiaan. Aluksi vastaajilta kysyttiin heidän alkoholin käyttötottumuksiaan, jonka jälkeen siirryttiin kartoittamaan sosiaalisen median käyttöä. Vastaajilta tiedusteltiin, kuinka usein he käyttävät eri sosiaalisen median palveluita ja mihin tarkoituksiin. Lisäksi selvitettiin, kuinka usein ja mihin tarkoituksiin vastaajat käyttävät sosiaalista mediaa työssään sekä millaisia kokemuksia sosiaalisen median työkäyttöön liittyy. Seuraavaksi kyselyssä käsiteltiin vastaajien kokemuksia sosiaalisen median aiheuttamasta stressistä ja kuormituksesta. Tämän jälkeen käsiteltiin työhyvinvointiin liittyviä teemoja, kuten työtyytyväisyyttä, työn imua ja organisaatioon identifioitumista. Lopuksi kartoitettiin vastaajien kokemuksia nettikiusaamisesta työpaikalla sekä heidän yleistä hyvinvointiaan ja työssä jaksamistaan. Kyselyn kokeellisessa osiossa vastaajat jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään. Vastaajien tuli kuvitella hakevansa uutta oman alansa työpaikkaa ja lukea lyhyt kuvaus avoinna olevasta tehtävästä. Tämän jälkeen he arvioivat työpaikkaa ilmoituksen perusteella kuuden väittämän avulla. Koeryhmä sai työpaikkailmoituksen, jossa korostettiin sosiaalisen median merkitystä työpaikan viestinnässä ja kontrolliryhmä sai ilmoituksen ilman viittausta sosiaaliseen mediaan. Kyselyssä on käytetty esimerkiksi seuraavia mittareita: Identity Bubble Reinforcement Scale IBRS (Samanmielisyys ja identiteettikuplat sosiaalisessa mediassa), Utrecht Work Engagement Scale UWES (Työn imu 9 -mittari), Maslach Burnout Indicator MBI-GS (Työuupumuskysely), General Health Questionnaire GHQ-12 (Psyykkinen kuormittuneisuus), Copenhagen Psychosocial Questionnaire CPSQII (Työn vaatimukset ja voimavarat) ja Cyberbullying Questionnaire CBQ (Nettikiusaaminen työpaikalla). Taustamuuttujina aineistossa ovat muun muassa vastaajien sukupuoli, ikä, suuralue, siviilisääty, toimiala, kotitalouden henkilömäärä, kotitaloudessa asuvien lasten lukumäärä, koulutustaso, ammattiasema, alaisten määrä, työaika ja bruttotulot kuukaudessa.The survey maps Finnish employees' use of social media in working life as well as their occupational well-being. First, respondents were asked about their alcohol consumption habits. After that, the survey moved on to explore their use of social media. Respondents were asked about their general social media usage habits, including how frequently they use various platforms and for what purposes. In addition, the survey examined the frequency and purpose of social media use in the workplace, as well as respondents' experiences related to professional use of social media. Next, the survey addressed respondents' experiences of stress and strain caused by social media. This was followed by topics related to well-being at work, such as job satisfaction, work engagement, and organisational identification. Finally, the survey mapped the respondents' experiences of online bullying in the workplace, as well as their general well-being and coping at work. In the experimental part of the survey, respondents were randomly divided into two groups. They were asked to imagine applying for a new job in their field and to read a brief description of an open position. They then evaluated the position based on six statements. The experimental group received a job advertisement emphasizing the importance of social media in workplace communication, while the control group received an advertisement with no reference to social media. The survey included the following measurement instruments, among others: Identity Bubble Reinforcement Scale IBRS, Utrecht Work Engagement Scale UWES, Maslach Burnout Indicator MBI-GS, General Health Questionnaire GHQ-12, Copenhagen Psychosocial Questionnaire CPSQII, and Cyberbullying Questionnaire CBQ. Background variables include, among others, gender, age, major region, marital status, industry, number of people in the household, number of children living in the household, level of education, occupational status, number of subordinates, working hours, and gross monthly income
Experiences of Generational Differences 2022-2023
No full textAineisto koostuu kirjoituksista, joissa käsitellään sukupolvien välistä suhtautumista ja eri sukupolvia koskevia ajatuksia. Kirjoitusohjeissa vastaajia pyydettiin kertomaan havainnoistaan ja kokemuksistaan siitä, miten eri-ikäiset ihmiset suhtautuvat toisiinsa ja miten suhtautuminen on muuttunut ajan myötä. Kirjoittamisen tueksi annetuissa kysymyksissä käsiteltiin esimerkiksi sitä, ovatko sukupolvien väliset erot lisääntyneet vai vähentyneet ja mistä mahdolliset vastakkainasettelut johtuvat. Lisäksi vastaajia pyydettiin kuvailemaan sukupolvien välisiä eroja kielenkäytössä, käytöstavoissa ja mieltymyksissä sekä pohtimaan, miten oma asema on muuttunut suhteessa näihin. Kirjoitukset sisältävät sekä omakohtaisia kokemuksia että laajempia yhteiskunnallisia pohdintoja sukupolvien välisistä suhteista. Taustatietoina on mainittu vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, ammatti ja paikkakunta, jos hän on antanut niistä tiedon.The data consists of writings that explore intergenerational attitudes and thoughts related to different generations. In the writing instructions, respondents were asked to share their observations and experiences regarding how people of different ages relate to one another and how these attitudes have changed over time. The supporting questions addressed, for example, whether the differences between generations have increased or decreased, and what might explain potential tensions between generations. Respondents were also asked to describe differences in language use, manners, and preferences between generations, and to reflect on how their own position has changed in relation to these aspects. The writings include both personal experiences and broader societal reflections on intergenerational relations. Background information includes the respondent's gender, year of birth, occupation, and place of residence