Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Finnish Working Life Barometer 2024
No full textTyöolobarometrit selvittävät suomalaisen työelämän laatua ja työolojen muutosta palkansaajien näkökulmasta. Työolobarometrien sisältö on pysynyt pääosin samanlaisena eri vuosina. Vuoden 2024 aineistossa kysyttiin aluksi vastaajien työpaikan henkilöstön määrästä sekä esitettiin muun muassa väitteitä työilmapiiristä, avoimuudesta ja tasapuolisuudesta työpaikalla. Tämän jälkeen esitettiin väitteitä työkyvyn ylläpitämiseen liittyen kysymällä esimerkiksi vaikutetaanko työpaikalla osaamisen kehittämiseen ja työympäristön turvallisuuteen sekä tukeeko työnantaja työntekijöiden liikuntaa. Edelleen kartoitettiin työntekijöiden mahdollisuuksia kouluttautumiseen ja uuden oppimiseen. Seuraavaksi kysyttiin työajan joustoista, etätyöstä ja palkkauksesta. Lisäksi selvitettiin työntekijän vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi työtehtäviin, työnjakoon, työtahtiin, työskentelypaikkaan tai työpaikan toiminnan kehittämiseen. Tämän jälkeen tiedusteltiin digitaalisten työvälineiden käytöstä, kysymällä esimerkiksi sosiaalisen median, erilaisten pikaviestinten ja tekoälyyn perustuvien välineiden käytöstä. Edelleen kartoitettiin, ilmeneekö vastaajan työpaikalla eriarvoista kohtelua, syrjintää tai henkistä väkivaltaa eri tahoilta liittyen esimerkiksi etniseen taustaan, sukupuoleen tai ikään. Lisäksi kysyttiin fyysisen väkivallan ja seksuaalisen häirinnän kohtaamisesta. Kartoitettiin myös työkykyyn ja työhön liittyviä tuntemuksia kuten stressiä, uupumusta, innostusta, merkityksellisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Lopuksi kysyttiin vielä mahdollisista muutoksista vastaajan työssä sekä kuulumisesta ammattiliittoon ja työttömyyskassaan. Taustamuuttujina olivat muiden muassa sukupuoli, ikä, ammattiasema, työnantajatyyppi, työsuhteen pysyvyys ja kesto, työn koko- tai osa-aikaisuus, työpaikan toimiala ja työaika.The Finnish Working Life Barometers studies the quality of Finnish working life and changes in working conditions from the perspective of wage earners. The content of the Finnish Working Life Barometers has remained largely unchanged over the years. The 2024 survey began by asking respondents about the number of employees at their workplace and presented statements about the working atmosphere, openness, and fairness at the workplace. This was followed by statements related to maintaining work ability, asking, for example, whether the workplace promotes skills development and a safe working environment and whether the employer supports employees' physical activity. The survey also examined employees' opportunities for training and learning new skills. Next, questions were asked about flexible working hours, remote work, and wages. In addition, autonomy at work was surveyed by asking about employee's ability to influence on, for example, work tasks, work distribution, work pace, place of work, or workplace development. After that, they asked about the use of digital tools, such as social media, various instant messaging apps, and AI-based tools. The survey also examined whether respondents experienced unequal treatment, discrimination, or emotional abuse at work due to factors such as ethnic background, gender, or age. Respondents were also asked about experiences of physical violence and sexual harassment. Feelings related to work ability and work, such as stress, exhaustion, enthusiasm, meaningfulness, and community spirit, were also surveyed. Finally, questions were asked about possible changes in the respondents' work and whether they belonged to a trade union or unemployment fund. Background variables included, among others, gender, age, status in employment, employer type, industry of employment, type of contract and weekly working hours
Experiences of Domestic Violence in Childhood 2024
No full textAineisto koostuu lähisuhdeväkivaltaa lapsena kokeneiden aikuisten kirjoituksista, joissa he kertovat lapsuuden aikaisista väkivaltakokemuksistaan sekä niistä selviytymisestä. Kirjoituskutussa vastaajiksi pyydettiin yli 18 vuotiaita henkilöitä, jotka ovat lapsena kokeneet fyysistä tai henkistä väkivaltaa läheisensä taholta. Kirjoitusohjeessa pyydettiin kertomaan, millaista koettu väkivalta oli ja keneen se kohdistui. Lisäksi pyydettiin miettimään, vaikuttaako kuvatut tapahtumat tämänhetkiseen elämään ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet lähisuhdeväkivaltakokemuksista selviytymiseen. Taustatietoina aineistossa on sukupuoli, ikäryhmä sekä tietoa siitä, onko vastaaja kokenut selvinneensä lapsuuden väkivaltakokemuksista. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla kirjoituksia on helppo selata.The data consists of writings by adults who experienced domestic violence as children. In the writings the respondents describe their childhood experiences of violence and how they coped with them. The written responses sought to obtain answers from persons who had experienced physical or psychological violence from a close relative during childhood. The writing instructions asked respondents to describe the nature of the violence they had experienced and who it was directed at. Respondents were also asked to consider whether the events described had an impact on their current lives and what factors had helped them cope with their experiences of domestic violence. The background information in the data includes gender, age group, and information on whether the respondent felt they had already overcome their childhood experiences of violence
Barometer for Swedish-speaking Finns B13/2023
No full textSuomenruotsalaisille suunnatun kyselyn aiheena oli eduskuntavaalit 2023 sekä hallituksen 2019-2023 onnistuminen. Aineisto on kerätty osana Suomenruotsalaista barometriä (Barometern), joka kuuluu kansalliseen yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuriin (The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO). Kyselylomakkeella kartoitettiin aluksi vuoden 2023 eduskuntavaaleissa äänestämistä. Kysymyksillä selvitettiin, mitä puoluetta vastaaja oli äänestänyt, äänestikö hän ennakkoon, minkä kaikkien puolueiden äänestämistä hän oli harkinnut ja kuinka helppoa puolueen valinta oli ollut. Kysymyksillä selvitettiin myös puoluevalinnan taustalla vaikuttavia tekijöitä, kuten taktisen äänestämisen merkitystä, ja kartoitettiin vastaajien politiikkaan liittyvää internet-käyttäytymistä eduskuntavaalien yhteydessä. Lisäksi kysyttiin, mitä puolueita vastaaja haluaisi ja ei haluaisi olevan mukana hallituksessa vaalien jälkeen. Kyselyssä tiedusteltiin seuraavaksi, minkä puolueen ehdokasta vastaaja oli äänestänyt vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Vastaajalta pyydettiin myös arviota Marinin ja Rinteen hallitusten toiminnasta vuosien 2019-2023 ajalta. Lisäksi eri yhteiskunnallisten aihealueiden, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon, kehityksen suuntaa pyydettiin arvioimaan verrattuna vuoden 2019 vaalien aikaan. Lopuksi kartoitettiin vastaajan suhtautumista eri puolueiden kannattajiin muun muassa esittämällä sosiaalisiin ja perhetilanteisiin liittyviä esimerkkikysymyksiä. Taustamuuttujia aineistossa ovat asuinalue maakuntatasolla, sukupuoli, ikä, syntymävuosi ja koulutusaste.The survey designed for Finland-Swedes focused on the 2023 parliamentary elections and the performance of the 2019-2023 government. The data was collected as part of the Citizen Panel of Swedish-speaking Finns (Barometern), which is part of The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO). The questionnaire began by examining voting behavior in the 2023 parliamentary elections. Respondents were asked which party they voted for, whether they voted in advance, which parties they had considered voting for before making their final choice, and how easy or difficult it was to choose a party. The survey also explored factors influencing party choice, such as the role of tactical voting, and examined respondents' online political behavior during the elections. Additionally, respondents were asked which parties they would prefer or not prefer to be part of the government after the elections. The survey then asked which party's candidate the respondent had voted for in the 2019 parliamentary elections. Respondents were also asked to assess the performance of the Marin and Rinne governments during the 2019-2023 period. Furthermore, they were asked to evaluate the perceived development trends in various societal sectors, such as social and health care, compared to the situation at the time of the 2019 elections. Finally, the survey explored respondents' attitudes toward supporters of different political parties through hypothetical scenarios related to social and family contexts. Background variables in the dataset include residence at the regional level, gender, age, year of birth, and level of education
Gambling in Finland, Autumn 2022
No full textAineistossa selvitetään 15-74-vuotiaiden suomalaisten mielipiteitä, näkemyksiä ja tottumuksia rahapelaamiseen liittyen. Kyselyn on toteuttanut Veikkaus Oy pyrkimyksenään kartoittaa rahapelaamista ja siihen liittyvien ongelmien laajuutta. Aluksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he elämänsä aikana pelanneet jotakin rahapeliä. Myöntävästi vastanneilta tiedusteltiin, olivatko he pelanneet rahapelejä viimeisen 12 kuukauden aikana. Tämän jälkeen kartoitettiin, pelaavatko vastaajat rahapelejä internetissä sekä käyttävätkö he kotimaisten vai ulkoimaisten palveluntarjoajien pelejä. Lisäksi kysyttiin syitä ulkomaisten rahapelien pelaamiseen. Seuraavaksi selvitettiin, kuinka usein vastaajat pelaavat erilaisia rahapelejä, kuten nettipokeria, arvontapelejä ja vedonlyöntipelejä, minkä jälkeen vastaajien tuli arvioida, kuinka paljon rahaa he käyttävät rahapeleihin keskimäärin yhden viikon aikana. Seuraavaksi kyselyssä käsiteltiin vastaajien suhdetta rahapelaamiseen. Vastaajilta tiedusteltiin, kuinka usein he ovat yrittäneet voittaa takaisin hävittyjä rahoja ja ovatko he valehdelleet omasta menestyksestään muille. Lisäksi kysyttiin, onko rahapelaamiseen liittynyt poissaoloja työstä tai opiskelusta, pelaamisen piilottelua läheisiltä tai kiistelyä rahankäytöstä läheisten kanssa. Rahankäyttöön liittyen kysyttiin myös, olivatko vastaajat lainanneet rahaa läheisiltä, pankilta tai muilta luottolaitoksilta, myyneet omaa tai perheen omaisuutta tai ottaneet pikavippejä rahapelien pelaamista varten. Lisäksi selvitettiin, koettiinko oma rahapelaaminen ongelmalliseksi ja oliko kukaan ulkopuolinen puuttunut pelaamiseen. Lopuksi vastaajia pyydettiin kertomaan, minkälaisten pelien pelaamisen koettiin aiheuttavan ongelmia pelaamisen hallinnan kanssa. Tutkimuksessa on käytetty Suomen oloihin sovitettua, ongelmapelaamista kuvaavaa South Oaks Gambling Screen (SOGS-R) -mittaria. Taustamuuttujina aineistossa ovat ikä, sukupuoli, kieli, tilastollinen kuntaryhmitys, maakunta, suuralue, koulutusaste, pääasiallinen toiminta ja keskimääräiset kuukausitulot.The survey explores the opinions, perceptions, and habits related to gambling in Finland. The study was conducted by the state-owned gambling monopoly company Veikkaus Oy to provide up-to-date information on gambling habits and the extent of problems caused by gambling. First, the respondents were asked whether they had ever gambled, whether they had gambled in the past 12 months and whether they had used Veikkaus or foreign gambling company games. Those who had gambled on foreign websites were asked which service providers they had used and why they had used foreign ones. Next questions charted how often the respondents did certain types of gambling (lottery, online poker, slot machines, gambling onsite in casinos, scratch cards etc.). Problems caused by gambling during the past 12 months were investigated by asking how much money the respondents usually spent on gambling a week, how often they went back another day to win back money lost, claimed to others to be winning money when were in fact losing, or gambled more than they had intended. Other questions explored whether the respondents had felt guilty when gambling, had wanted to stop gambling but hadn't thought they could, had hidden betting slips, documents related to debts and other signs of gambling from important people in their life. Financial consequences were studied with questions focusing on arguments with others over the way the respondents handled money, had these arguments been centered on gambling, had the respondents borrowed money from someone and not paid back because of gambling, had they taken time from work or study to gamble, and had they borrowed or acquired money to gamble or pay gambling debts and from whom or where. Finally, the respondents were asked which types of gambling they felt might cause them problems in managing their gambling. Many questions used in the survey were based on the South Oaks Gambling Screen (SOGS-R), with some adaptations to Finnish circumstances. Background variables included the respondent's age, gender, language, education level, average monthly income, economic activity, degree of urbanisation of the municipality of residence, region (NUTS3) and major region
Citizens' Opinion: Municipal Elections and Covid-19 2021
No full textAineisto on neljästä kyselykierroksesta toinen, ja siinä kartoitettiin suomalaisten mielipiteitä ja näkemyksiä vaaleista ja niihin liittyvistä teemoista. Tämä aineisto keskittyi vuoden 2021 kuntavaaleihin sekä COVID-19-toimenpiteisiin. Aineisto on kerätty osana Kansalaismielipidepaneelia, joka kuuluu kansalliseen yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuriin (FIRIPO). Kyselyn alussa kysyttiin vastaajien mielipidettä Suomessa toteutettujen koronaviruksen leviämistä rajoittavien toimenpiteiden toimivuudesta. Tämän jälkeen tiedusteltiin näkemyksiä siitä, miten eri tahot ovat onnistuneet COVID-19-toimenpiteissä. Tämän jälkeen siirryttiin kuntavaaleihin liittyviin kysymyksiin. Alussa kartoitettiin vastaajien aikaisempaa äänestyskäyttäytymistä vuoden 2017 kuntavaaleissa. Sen jälkeen kysyttiin mielipiteitä vuoden 2021 kuntavaalien siirtämisestä huhtikuulta kesäkuulle sekä näkemyksiä siirron vaikutuksesta äänestyskäyttäytymiseen. Taustamuuttujia aineistossa ovat vastaajan ikä, sukupuoli, koulutus, äidinkieli, maakunta sekä poliittinen kiinnostus.This is the second of four survey rounds, which surveyed Finnish citizens' opinions and views on the elections and related topics. This survey focused on the 2021 municipal elections and COVID-19 measures. The data was collected as part of the Citizen Opinion Panel, which is part of The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO). At the beginning of the survey, respondents were asked for their opinions on the effectiveness of measures implemented in Finland to limit the spread of the coronavirus. Then, they were asked for their views on how well different parties had succeeded in their COVID-19 measures. After that, the survey moved on to questions related to the municipal elections. Initially, respondents were asked about their previous voting behavior in the 2017 municipal elections. Subsequently, they were asked for their opinions on the postponement of the 2021 municipal elections from April to June, as well as their views on the impact of the postponement on voting behavior. The background variables included are the respondent's age, gender, educational level, native language, region, and political interest
Effects of Perspective on Embodiment in Virtual Reality 2023
No full textTutkimuksessa oli tarkoituksena selvittää erilaisten äänien ja perspektiivien vaikutuksia psykologisiin rakenteisiin liittyen, kuten tietoiseen läsnäoloon ja kehollisuuteen virtuaalitodellisuusympäristöissä. Tutkimus toteutettiin osin Tampereen yliopiston tiloissa, joissa osallistujat osallistuivat virtuaalitodellisuuskokemuksiin. Aluksi osallistujat täyttivät kaksi kyselyä ennen osallistumista virtuaalitodellisuuskokemuksiin. Ensimmäisen kyselyn avulla selvitettiin osallistujien tietoisuus- ja tarkkaavaisuuspiirteitä nykyhetkessä Mindful Attention Awareness Scale (MAAS) -mittarilla. Toisessa kyselyssä puolestaan selvitettiin osallistujien uppoutumista erilaisiin medioihin Immersive Tendencies Questionnaire (ITQ) -mittarin avulla. Tämän jälkeen osallistujat osallistuivat kolmeen erilaiseen tietoisen läsnäolon harjoitukseen virtuaalitodellisuusympäristössä, joissa kussakin oli erilainen audio-visuaalinen perspektiivi. Osallistujat täyttivät jokaisen kokemuksen jälkeen kaksi kyselyä. Ensimmäisen kokemuksen jälkeen täytettävän kyselyn tarkoituksena oli mitata osallistujan kehon ja mielen yhteyttä erilaisten väittämien avulla, käyttäen Embodied Mindfulness Questionnaire (EMQ) -kyselyä. Toisen kyselyn tarkoituksena oli puolestaan selvittää ruumiillisuuden kokemuksia virtuaalitodellisuusympäristössä ja sitä, miten osallistujat kokevat virtuaalisen kehon osana itseään Virtual Embodiment Questionnaire (VEQ) -kyselyllä. Taustamuuttujia ovat ikä, sukupuoli ja koulutustaso.The purpose of this study was to investigate what the effects are of different auditory and visual perspectives on psychological constructs related to mindfulness in virtual reality environments. The study was carried out at Tampere University where the participants took part in virtual reality experiences. First, participants completed two questionnaires before participating in the virtual reality experiences. The first questionnaire examined the participants' awareness and attentive features in the present using the Mindful Attention Awareness Scale (MAAS). The second questionnaire investigated participants' immersion in different media using the Immersive Tendencies Questionnaire (ITQ). Then, the participants participated in three different mindfulness exercises in virtual reality environment, which each had a different audio-visual perspective. The participants completed two questionnaires after each experience. The first questionnaire to be completed after the experience was designed to measure the connection between the participants' body and mind through a series of statements, using the Embodied Mindfulness Questionnaire (EMQ). In turn, the second questionnaire was designed to explore the experience of embodiment in virtual reality environment and how participants perceive the virtual body as part of themselves using the Virtual Embodiment Questionnaire (VEQ). The background variables included age, gender and level of education
Barometer for Swedish-speaking Finns B11/2022
No full textKyselyn päätavoitteena oli rekrytoida lisää osallistujia suomenruotsalaiseen kansalaispaneeliin. Lisäksi kyselyssä kysyttiin yleisiä poliittisia kysymyksiä. Aineisto on kerätty osana Suomenruotsalaista barometriä (Barometern), joka kuuluu kansalliseen yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuriin (The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO). Aluksi vastaajilta tiedusteltiin kykyään vastata kyselytutkimuksiin sekä poliittisiin kysymyksiin osana kyselytutkimuksia. Tämän jälkeen tiedusteltiin minkä puolueen ehdokasta äänestäisi, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt sekä tiedusteltiin yleisesti kiinnostuneisuutta politiikkaa kohtaan. Lisäksi kysyttiin luottamuksesta eduskuntaan. Edelleen tiedusteltiin kuinka hyvin ymmärtää uutisissa käsiteltäviä poliittisia kysymyksiä sekä pyydettiin pohtimaan omaa kykyään osallistua yhteiskunnallisiin ja poliittisiin keskusteluihin erilaisista näkökulmista. Lopuksi tiedusteltiin vielä vastaajien mielipiteitä liittyen ajankohtaisiin poliittisiin ehdotuksiin ja asioihin. Taustamuuttujia ovat äidinkieli, sukupuoli, syntymävuosi, koulutusaste, vasemmisto-oikeisto-kanta sekä kotitalouden bruttotulot.The main objective of the survey was to recruit more participants for the Citizen Panel of Swedish-speaking Finns (Barometern). In addition, the survey asked general political questions. The data was collected as part of the Citizen Panel of Swedish-speaking Finns (Barometern), which is part of The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO). First, respondents were asked about their ability to answer survey questions and also political questions as part of surveys. They were then asked which party candidate they would vote for if the parliamentary elections were held now and their general interest in politics was asked. They were also asked about their confidence in the government. Furthermore, they were asked how well they understand the political issues discussed in the news and were asked to reflect on their own ability to participate in social and political debates from different perspectives. Finally, respondents were asked for their opinions on current political proposals and issues. Background variables included mother tongue, gender, year of birth, level of education, left-right affiliation and gross household income
Free-time Residences and Energy Use 2023
No full textTutkimuksessa käsitellään mökkeilyyn, mökkeilyn energiankäyttöön ja mökkimatkoihin liittyviä kysymyksiä tarkoituksena selvittää niistä koituvaa hiilijalanjälkeä sekä vuosien 2021-2023 energia- ja taloustilanteen vaikutuksia vapaa-ajan asumiselle. Kysely toteutettiin osana Mökkeilyn hiilijalanjäljen laskenta ja päästövähennyskeinot Suomessa (MöHiLas) -hanketta. Työtä rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö (saaristoasiain neuvottelukunta) sekä ympäristöministeriö. Hankkeessa tehtiin myös yhteistyötä Vapaa-ajan asukkaiden Liiton VAAL ry:n ja Suomen Omakotiliitto ry:n kanssa. Kyselyn alussa selvitettiin, millä vuosikymmenellä mökki on rakennettu, millaiseen käyttöön se parhaiten soveltuu, ja kuinka pitkä etäisyys mökin ja vakituisen asunnon välillä on. Mökkimatkoihin tarkennuttiin seuraavaksi kysymällä tavallisesti käytetyistä kulkutavoista, mahdollisesti käytössä olevan henkilöauton käyttövoimasta, ja onko matkojen kulkutavoissa tai määrässä tapahtunut muutoksia viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kyselyssä selvitettiin myös mökiltä käsin tehtävien päivämatkojen määrää ja luonnetta. Seuraavaksi kartoitettiin, paljonko ja millaista polttoainetta vapaa-ajan asunnolla olevat laitteet kuluttavat vuodessa. Mökin energiaratkaisuihin liittyen kysyttiin myös, mitä virtalähteitä mökiltä löytyy, ja mikä on mökin pääasiallinen lämmitystapa sekä mahdollisista lisälämmitysmuodoista. Lisäksi kysyttiin, onko lämmitys pysyvästi päällä talvikaudella 2022/2023, ja poikkeaako tämän talvikauden lämmitys edelliseen vuoteen verrattuna. Lopuksi tiedusteltiin, onko mökillä tehty energian käyttöön liittyviä muutoksia tai hankittu uusia virta- tai lämmönlähteitä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kyselyn päätteeksi selvitettiin mökin käyttöön liittyviä kysymyksiä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan mökin käyttövuorokausien määrä eri vuodenaikoina, ja kuinka moni henkilö on yöpynyt mökillä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Lopuksi kysyttiin vielä, onko mökiltä käsin tehty etätöitä. Taustamuuttujia aineistossa ovat vastaajan ikäryhmä, asema työelämässä, asuinkunta ja mökkikunta.The survey investigated aspects of cottage living, such as energy use in cottages and travel related to cottage visits. The aim was to assess the resulting carbon footprint and examine how the energy and economic situation between 2021 and 2023 affected leisure housing. The survey was conducted as part of the Carbon Footprint of Second Homes project, funded by the Ministry of Agriculture and Forestry (Island Committee) and the Ministry of the Environment. The project also involved collaboration with the Freetime Apartment Owners' Association (VAAL ry) and the Finnish Home Owners' Association (Suomen Omakotiliitto ry). Respondents were first asked about the decade in which their cottage was built, its intended use, and the distance to their permanent residence. Travel-related questions focused on the usual modes of transport, the energy source of any personal vehicle used, and whether there had been changes in travel habits or frequency over the past year. The survey also examined the number and nature of day trips made from the cottage. Further questions addressed the annual fuel consumption of tools, machines, and other equipment used at the cottage. Respondents were asked about available power sources, the main heating method, and any additional heating systems. The survey also inquired whether heating was continuously used during the winter season of 2022/2023 and whether this differed from the previous year. In addition, respondents were asked whether any changes had been made to energy use or whether new power or heating sources had been acquired during the past year. The final section of the survey focused on cottage usage. Respondents estimated the number of overnight stays across different seasons and the number of individuals who had stayed at the cottage during the past year. They were also asked whether they had worked remotely from the cottage. Background variables in the dataset include the respondent's age group, employment status, municipality of residence, and municipality of the cottage
Teachers' Writings on Experiencing Violence and Receiving Support 2024-2025
No full textAineisto koostuu kirjoituksista, joissa peruskoulun opettajat ja erityisopettajat kertovat työssään kohtaamistaan henkisen tai fyysisen väkivallan tilanteista sekä tilanteen jälkeen mahdollisesti saamastaan esihenkilötuesta. Aineisto on kerätty alun perin pro gradu -tutkimukseen, jossa selvitettiin, millaisia kokemuksia peruskoulun opettajilla on esihenkilöltä saadusta tuesta väkivaltaisiin tilanteisiin liittyen. Keruun alkuperäinen kohderyhmä oli peruskoulun erityisopettajat, mutta keruun ollessa käynnissä kohderyhmää laajennettiin riittävän vastausmäärän saamiseksi. Näin ollen kirjoituksia kerättiin lopulta kaikilta peruskoulun opettajilta. Kirjoituskutsussa pyydettiin kuvailemaan, minkä tyyppistä väkivaltaa vastaaja on kokenut ja millaisia kokemuksia hänellä on esihenkilön antamasta tuesta. Kirjoitukset saivat olla vapaamuotoisia, mutta kirjoituskutsussa annettiin kuitenkin muutamia apukysymyksiä, joita vastaajan toivottiin käyttävän kirjoittamisen apuna. Vastaajien toivottiin kirjoittavan myös esimerkiksi siitä, millaiseksi hän on kokenut esihenkilöltään saaman tuen väkivaltatilanteiden jälkeen ja onko se ollut vastaajan mielestä riittävää. Lisäksi apukysymyksissä kysyttiin muun muassa sitä, miten saatu tuki tai sen puute on heijastunut vastaajan työhyvinvointiin väkivaltatilanteiden jälkeen, sekä miten vastaajan työpaikalla suhtaudutaan väkivaltatilanteisiin ja opettajien tekemiin väkivaltailmoituksiin. Taustatietona kysyttiin sukupuolta, ikäryhmää, koulutusta sekä työkokemusta vuosina.The data consists of writings in which elementary school teachers and special education teachers describe situations of mental or physical violence they have encountered in their work, as well as any support they may have received from their superiors after the incident. The data was originally collected for a master's thesis that examined the experiences of elementary school teachers regarding the support they received from their superiors in situations involving violence. The original target group for the collection was special education teachers in primary schools, but as the collection was in progress, the target group was expanded in order to obtain a sufficient number of writings. As a result, writings were ultimately collected from all primary school teachers. Background information was asked about gender, age group, education, and work experience in years
Rural Finland 2020: Swedish-Speaking Finns
No full textMaaseutubarometri kartoittaa maaseudun merkityksiä ja tulevaisuutta. Tutkimuksen tehtävänä on antaa tietoa suomalaisten maaseutukäsityksistä. Tutkimus on jatkoa Sitran "Maamerkit - maaseudun merkitykset" -ohjelmassa vuosina 2009 ja 2011 toteutetuille maaseutubarometreille. Tutkimuksen tämän osan tarkoituksena on selvittää Suomen kansalaisten käsityksiä Suomen erilaisista alueista ja tämä osa käsittää Suomen ruotsinkielisen väestön. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin millaisia mielikuvia maaseutu sekä kaupunki heissä herättää. Kysyttiin myös, miten erilaiset alueet vastaavat käsitystä maaseudusta. Haluttiin myös tietää kuinka voimakkaana vastaaja kokee maaseutu/kaupunki -identiteetin. Tämän jälkeen tiedusteltiin, miten erilaiset ympäristöt liittyvät vastaajan elämään ja miten paljon näissä erilaisissa ympäristöissä ja paikoissa vastaaja viettää aikaa. Edelleen tiedusteltiin hyvän elämän elementeistä ja miten tärkeänä vastaajat kokevat tietyt asiat hyvän elämän näkökulmasta ja miten ne toteutuvat omalla kohdallaan. Seuraavaksi tiedusteltiin mitä maaseutu merkitsee vastaajalle tänä päivänä ja mitä maaseutu todennäköisesti tulee merkitsemään 10 vuoden kuluttua. Pyydettiin myös arvioimaan, miten maaseudun merkitys tulee tulevaisuudessa muuttumaan. Tämän jälkeen vastaajille esitettiin tulevaisuudenkuvia maaseudusta ja kysyttiin, mitkä niistä parhaiten vastaisivat toiveita maaseudun tulevaisuudesta ja miten he uskovat asioiden olevan vuonna 2035. Kysyttiin myös ilmastonmuutoksesta ja sen suhteesta maaseutuun ja maaseudun kehityssuuntiin. Lopuksi esitettiin vielä väittämiä ajankohtaisista maaseutuun liittyvistä aiheista. Lisäksi esitettiin maaseutuun liittyviä yrittäjyyttä koskevia väittämiä ja tiedusteltiin, toimiiko vastaaja tai onko hän ryhtymässä yrittäjäksi maaseudulla. Taustamuuttujina olivat muun muassa maakuntatiedot, syntymävuosi, sukupuoli, koulutus, ammatti/asema, talouden bruttotulot, mitä puoluetta äänestäisi, talouden koko, lasten määrä ja ikä sekä asumismuoto.The Rural Finland survey explores the meaning and future of rural areas. The aim of the survey is to provide information on how Finns perceive the countryside. The study is a continuation of the surveys conducted in the Landmarks Programme of the Finnish Innovation Fund (Sitra) in 2009 and 2011. The aim of this part of the survey is to explore Finnish citizens' perceptions of the different regions of Finland and this part includes the Swedish-speaking population of Finland. First, respondents were asked what kind of images they had of the countryside and the city. They were also asked how different areas correspond to their perception of the countryside. In addition, they wanted to know how strong the rural/urban identity was perceived by the respondents. Then, they were asked how different environments are related to their lives and how much time they spend in these different environments and places. Further questions were asked about the elements of a good life and how important respondents perceive certain things to be in terms of a good life and how they are implemented in their own case. Next, the respondents were asked what the countryside means to them today and what the countryside is likely to mean in 10 years' time. They were also asked to assess how the meaning of rural areas will change in the future. Then respondents were presented with future scenarios for the countryside and asked which of them best reflected their hopes for the future of the countryside and how they thought things would be in 2035. They were also asked about climate change and its relationship to rural areas and trends in rural development. Finally, statements were made on current issues related to the countryside. In addition, questions were asked about entrepreneurship in rural areas and whether the respondent was or was about to become an entrepreneur in a rural area. Background variables were, among others, regional information, year of birth, gender, education, occupational status, gross household income, which political party they would vote for, household size, number and age of children, and type of residence