Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Motives and emotions related to physical activity 2019-2021
No full textAineisto koostuu työikäisten teemahaastatteluista, joissa selvitetään haastateltavien liikkumiskäyttäytymistä, liikkumisen herättämiä tunteita sekä liikkumiseen johtavia ja sitä estäviä tekijöitä. Käsiteltyjä teemoja ovat esimerkiksi liikkumisharrastukset, arkiliikunta ja työmatkan kulkutavat. Aineisto voidaan jakaa kolmeen osaan, joissa haastattelut painottuvat hieman eri tavoin. Ensiksi haastateltavalta kysyttiin työtehtävistä, työmatkan pituudesta, harrastuksista ja kulkutavoista. Haastattelussa selvitettiin muun muassa, kuinka paljon haastateltava liikkuu työssään, miten hän kulkee töihin sekä harrastuksiinsa, ja mitä muita kulkumuotoja haastateltava voisi harkita käyttävänsä. Osassa haastatteluista selvitettiin myös, miten raitiotie on vaikuttanut kulkemiseen ja mitä mielikuvia raitiovaunulla matkustaminen herättää. Lisäksi tarkasteltiin arjen liikkumista, liikkumisen esteitä ja kannusteita sekä terveydentilan vaikutusta liikkumiseen. Haastateltavalta tiedusteltiin, millaisia ajatuksia liikkuminen yleisesti herättää, ja miten hän kuvailisi itseään liikkujana. Haastatteluissa käytettiin apuna projektiivisia kuvakortteja, jotka kuvaavat eri liikkumistapoja ja -ympäristöjä. Haastateltavan tuli valita näistä ensin kortit, jotka parhaiten kuvaavat hänen omia liikkumistapojaan. Tämän jälkeen hän valitsi korteista sellaiset liikkumistavat, miten hän haluaisi ja ei haluaisi liikkua. Lisäksi haastateltava arvioi, mitkä kuvat edustavat parhaiten hänen arkiliikkumisympäristöään sekä ympäristöä, jossa hän haluaisi liikkua. Taustatietoina ovat mm. haastateltavan sukupuoli, ikäluokka, karkeistettu työtehtävä ja haastatteluajankohta. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.The data consists of thematic interviews with working-age people, exploring their physical activity behaviors, the emotions associated with physical activity, and the factors that encourage or hinder physical activity. The data can be divided into three sections, each with slightly different emphases in the interviews. First, the interviewees were asked about their jobs, commuting distance and practices, hobbies, exercise habits and modes of transport. The interviewees were also asked what other modes of transport they might consider using. Some interviews further examined the impact of the tramway on commuting. Additionally, the interviewees were asked about the barriers and motivations for physical activity, as well as how their health conditions affect it. The interviewees were also shown cards with Creative Commons pictures relevant to their cultural and living environments that represented different kinds of activities in four categories: transport modes, exercise and sports activities, recreational activities, and active chores. They were first asked to select the cards that best represented their own activities. Then, they chose the activities they would like to engage in and those they would prefer to avoid. Additionally, the interviewees evaluated which images most accurately represented their everyday physical activity environment and the environment where they would like to be active. The background information includes gender, age group, job title and date of interview. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
Finnish University Graduates of Year 2017: Career and Employment Survey 2022
No full textUraseurannoilla kerätään vuosittain valtakunnallisesti tietoa yliopistoista valmistuneiden työllistymisestä ja työelämän osaamistarpeista. Vuoden 2022 uraseurannalla kartoitettiin vuonna 2017 Suomen yliopistoista valmistuneiden varhaista työuraa ja työtilannetta viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Kyselyn teemoja ovat muun muassa tyytyväisyys tutkintoon, urapolun vaiheet, tämänhetkinen työtilanne, työllistymisen laatu ja yliopistokoulutuksen merkitys työllistymiseen. Aluksi tiedusteltiin vastaajan osallistumisesta erilaisiin koulutuksiin ja opintoihin yliopistotutkinnon suorittamista ennen tai sen jälkeen sekä tyytyväisyyttä tutkintoon. Tämän jälkeen kysyttiin vastaajan työuran kokonaisuudesta ja mahdollisista valmistumisen jälkeisistä työttömyysjaksoista sekä tyytyväisyydestä työuraan. Seuraavaksi kartoitettiin vastaajan työllisyystilannetta vastaushetkellä. Kysymykset käsittelivät esimerkiksi työnantajaorganisaation tyyppiä ja työtehtävien luonnetta. Vastaajalta tiedusteltiin työn vaatimustason ja yliopistokoulutuksen keskinäistä vastaavuutta sekä mahdollisia syitä koulutustasoa huonosti vastaavan työpaikan vastaanottamiseen. Lopuksi kysyttiin näkemyksiä yliopistokoulutuksen merkityksestä työelämän kannalta. Erityisesti vastaajaa pyydettiin arvioimaan erilaisten taitojen tärkeyttä nykyisessä työssä sekä niiden kehittymistä yliopisto-opintojen aikana. Mainittuja työelämävalmiuksia olivat muun muassa analyyttiset taidot, tiedonhankinta- ja ongelmanratkaisutaidot, sosiaaliset taidot, organisointitaidot, tieto- ja viestintätekniikan osaaminen, viestintä eri kielillä sekä opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot. Taustamuuttujina aineistossa ovat vastaajan sukupuoli, ikä valmistuessa, koulutusala, yliopisto, tutkinnon taso (päättyvä kandidaatintutkinto/maisteri tai lääketieteen lisensiaatti), tutkinnon laajuus opintopisteinä ja maakunta.The survey charted the career and employment situation of individuals who had graduated from Finnish universities with a lower (BA/BSc or equivalent) or higher (MA/MSc or equivalent) degree in 2017. The survey was conducted five years after graduation. Main themes of the survey included the respondents' satisfaction with their degree, career path stages, current employment situation, the quality of employment, and the importance of university education for employment. The first part investigated the respondents' education and work history, and satisfaction with the degree. They were asked whether they had, before or after graduation, participated in job-related training, career guidance or any additional professional qualification or higher education studies. The respondents were asked whether they agreed or disagreed with a set of attitudinal statements regarding their degree and its usefulness for employment. Further questions covered how many employers the respondents had had, whether the respondents had been entrepreneurs, self-employed or freelancers, and whether they had been outside the labour market because of family leave or unemployment. The respondents' satisfaction with their career this far was charted, along with current occupational status, type of employer, and type of current work tasks. The respondents were also asked whether their current job required an academic degree, whether the job was commensurate with their academic qualifications, and if not, why they had accepted the job. The extent to which the respondents had been able to utilize the knowledge and skills gained during their university studies was also examined, and monthly gross income at the time of the survey was charted. Next, the respondents were asked which factors had had an impact on their employment after graduation (e.g. major/minor subjects, internship, work experience, personal networks). Questions also covered how important certain skills and know-how were in the respondents' current job and how well their studies had developed these skills (e.g. theoretical or practical knowledge of their field, problem solving, managerial skills, negotiation skills, project management, and communication in English). Background variables included the respondent's gender, age at the time of graduation, NUTS3 region of residence, the university attended, and information on the degree (field of study, number of credits required for the degree, degree level)
The Narratives of Finland: Visitor Interviews 2021-2022
No full textAineisto koostuu Suomen kansallismuseon Suomen tarinat -näyttelyn kävijöiden haastatteluista. Aineisto on kerätty osana tutkimusta, jossa tarkasteltiin millaista kuvaa suomalaisuudesta on rakennettu virallisessa ja epävirallisessa historiakulttuurissa. Haastateltavat olivat sekä Suomessa asuvia henkilöitä, että ulkomaalaisia turisteja. Haastatteluissa selvitettiin kävijöiden kokemuksia näyttelystä. Haastatteluissa kysyttiin muun muassa sitä, tunsiko haastateltava näyttelyssä esimerkiksi nostalgiaa, ylpeyttä tai kiitollisuutta, tai vaihtoehtoisesti syyllisyyttä, epämukavuutta tai surua. Kysyttiin myös, kokiko haastateltava näyttelyn olleen totuudenmukainen, sekä sitä, sisältyikö näyttelyyn haastateltavan mielestä jokin moraalinen tai poliittinen viesti. Haastateltavilta ei kysytty taustatietoja. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.The data consists of interviews with visitors to the Narratives of Finland exhibition at the National Museum of Finland. The data was collected as part of a study that examined how images of Finnishness have been constructed in official and unofficial historical culture. The interviewees were both residents of Finland and foreign tourists. The interviews explored visitors' experiences of the exhibition. The interviews asked, for example, whether the interviewee felt nostalgia, pride or gratitude, or alternatively guilt, discomfort or sadness. They were also asked whether the interviewee felt that the exhibition was truthful, and whether the interviewee felt that the exhibition contained a moral or political message. Interviewees were not asked for background information. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
Primary and Occupational Health Care Staff's Experiences of Supporting Patients' Work Ability 2020-2021
No full textAineisto kattaa perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon henkilökunnan kokemuksia työkyvyn tuen tarpeessa olevista potilaista sekä työkyvyn tuen palveluista. Aineisto koostuu kahdeksasta alkuhaastattelusta ja viidestä loppuhaastattelusta, joihin on osallistunut lääkäreitä ja hoitajia. Jotkut haastateltavat osallistuivat sekä alkuhaastatteluun että loppuhaastatteluun. Aineisto on kerätty osana TYKYTUO (Työkyvyn tuella pidempiä työuria ja tuottavuutta - Toimintamallit monialaiseen yhteistyöhön) -hanketta, jota hallinnoi Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Haastattelulitteraateissa käsitellään potilaiden ohjautumista jatkotoimenpiteisiin, henkilökunnan asenteita, ohjautumiskäytäntöjä, työkyvyn tuen palvelupolun kehittämistä sekä yhteistyötä perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon välillä. Ensin haastateltavilta tiedusteltiin, kuinka työkyvyttömyys ja työkyvyttömyysriski näyttäytyy perusterveydenhuollossa ja omassa työssä. Heiltä kysyttiin esimerkiksi, ovatko he havainneet potilaiden käyttävän perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon palveluita ristiin tai hoitavan samaa vaivaa yhtä aikaa useassa paikassa. Seuraavaksi selvitettiin jatkotoimenpidekäytäntöjä sekä olemassa olevia palveluita. Haastateltavilta kysyttiin työkyvyn tuen palveluiden toimivuudesta sekä niiden kehittämisestä. Lopuksi tiedusteltiin sektorien välisestä yhteistyöstä työkykyasioihin liittyen. Haastateltavilta kysyttiin siitä, kenellä on vastuu työkyvyn tuen tarpeen tunnistamisesta ja potilasohjauksesta. Lisäksi keskusteltiin myös Kanta-palvelusta ja tiedonvaihdosta. Taustatietoina aineistossa on päivämäärä, haastattelutilanne, haastateltavan sukupuoli ja ammatti. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.The data cover the experiences of Finnish primary and occupational health care staff with patients in need of work ability support and work ability support services. The data consists of eight initial interviews and five final interviews with doctors and nurses. Some interviewees participated in both the initial and final interviews. The data was collected as part of the TYKYTUO (Supporting work ability for longer careers and productivity - Models of action for multiprofessional cooperation) project, which is managed by the Ministry of Social Affairs and Health. The interview transcripts cover patient referrals for follow-up, staff attitudes, referral practices, the development of the work ability support service pathway, and cooperation between primary care and occupational health care. First, the interviewees were asked how work disability and the risk of it is perceived in primary health care and in their own work. For example, they were asked whether they had seen patients using primary care and occupational health care services in combination or treating the same condition in several places at the same time. Next, they were asked about follow-up practices and existing services. Interviewees were asked about the functioning of work ability support services and their development. Finally, information was sought on intersectoral cooperation on work ability issues. Interviewees were asked about who is responsible for identifying the need for work ability support and for patient counselling. The Kanta Service and information exchange were also discussed. Background information included the interview date, interview situation, interviewee's gender, and occupation. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
Finnish Adolescents' Political Engagement 2021-2023
No full textAineisto on seurantatutkimus, joka koostuu kahdesta eri kyselystä, joiden tarkoituksena oli selvittää, miten perhe, ystävät ja kouluympäristö vaikuttavat nuorten yhteiskunnallisiin asenteisiin ja osallistumiseen. Datan q-alkuiset muuttujat koskevat ensimmäistä aaltoa ja k-alkuiset muuttujat toista aaltoa. Aineisto kerättiin osana Suomen Akatemian ja Svenska kulturfondenin rahoittamaa hanketta ”Koulutuksen merkitys kansalaispätevyyden kehittymisessä (EPIC)”. Ensimmäisen aallon kyselyssä tiedusteltiin esimerkiksi vastaajien mielipiteitä ja ajatuksia heidän kouluihinsa, luokkiin ja opettajiin liittyen sekä käytettyihin opetustapoihin yhteiskuntaopin tunneilla. Lisäksi tiedusteltiin vastaajien kuulumisen tunnetta erilaisiin ihmisryhmiin. Tämän jälkeen pyydettiin arvioimaan omia taitoja erilaisilla yhteiskunnallisilla ja poliittisilla osa-alueilla sekä tiedusteltiin millaisia valmiuksia yhteiskuntaopin opetus on antanut näihin aihealueisiin. Myös kiinnostuneisuutta ja ymmärrystä politiikasta kysyttiin sekä omia koettuja vaikutusmahdollisuuksia. Tämän jälkeen esitettiin joukko vastaajan omaan elämään ja yhteiskunnallisiin asioihin liittyviä väittämiä sekä tiedusteltiin osallistuneisuutta erilaisiin ryhmiin tai järjestöihin ja muihin pyrkimyksiin vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Edelleen tiedusteltiin mitä asioita vastaajat näkevät tärkeäksi tehdä aikuisena sekä tiedusteltiin tulevaa äänestysaktiivisuutta vastaajan täytettyä 18-vuotta. Lisäksi kysyttiin mistä vastaaja saa tietoa poliittisista ja yhteiskunnallisista asioista ja tiedusteltiin vielä ajatuksia liittyen ilmastonmuutokseen. Lopuksi pyydettiin arvioimaan omien huoltajien poliittisia näkemyksiä sekä missä määrin erilaiset tahot ovat vaikuttaneet vastaajan käsityksiin politiikasta ja yhteiskunnasta. Toinen aalto kerättiin kaksi vuotta ensimmäisen aallon jälkeen ja tarkoituksena oli selvittää, miten vastaajien asenteet ovat kahden vuoden aikana kehittyneet. Toisen aallon kysely koostui samankaltaisista kysymyksistä ja väittämistä kuin ensimmäisen aallon kysely. Kyselyssä tiedusteltiin muun muassa vastaajien ajatuksia ja mielipiteitä erilaisiin yhteiskunnallisiin ja poliittisiin väittämiin, ajatuksia kouluun ja opettajiin liittyen, väittämiä vastaajan huoltajiin ja ystäviin liittyen, tiedusteltiin missä määrin eri tahot ovat vaikuttaneet vastaajan käsityksiin politiikasta ja yhteiskunnasta sekä pyrkimyksiin vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Taustamuuttujia ovat muun muassa sukupuoli, syntymävuosi luokiteltuna, kotona käytettävä kieli, tieto kauanko asunut Suomessa, asuinpaikkakunnan tyyppi, vanhempien koulutus, kuuluminen kirkkoon tai muuhun uskonnolliseen yhteisöön, vanhempien ammatti ISCO-luokiteltuna sekä opiskeltava tutkinto.The data is a follow-up study consisting of two different questionnaires designed to find out how family, friends and the school environment influence young people's social attitudes and participation. The data was collected as part of the project "Education, Political Efficacy and Informed Citizenship (EPIC)", funded by the Academy of Finland and The Swedish Cultural Foundation in Finland. The first wave of the survey asked, for example, respondents' opinions and thoughts about their schools, classes and teachers, and the teaching methods used in civic education classes. In addition, respondents were asked about their sense of belonging to different groups of people. They were then asked to assess their own skills in different social and political areas and to rate the skills they had acquired in civic education classes in these areas. Interest in and understanding of politics was also asked, as well as their own perceived level of influence. This was followed by a series of questions relating to the respondent's own life and social issues, and questions about participation in various groups or organizations and other efforts to influence social issues were asked. Further questions were asked about the things respondents see as important to do as an adult and about future voting activity after the age of 18. The question also asked where respondents get information on political and social issues and asked about their thoughts on climate change. Finally, respondents were asked to assess the political views of their own caregivers and the extent to which their perceptions of politics and society have been influenced by different parties. The second wave was collected two years after the first wave to see how respondents' attitudes had evolved over the two years. The second wave survey consisted of similar questions and statements as the first wave survey. The questionnaire asked, among other things, about respondents' thoughts and opinions on various social and political statements, thoughts about school and teachers, statements about respondents' carers and friends, the extent to which respondents' perceptions of politics and society were influenced by different parties and also about their attempts to influence social issues. Background variables included, among others, gender, year of birth (categorized), language used at home, how long they have lived in Finland, type of place of residence, parents' education, membership of a church or other religious community, parents' occupation (categorized by ISCO), and degree studied
Quality and Effectiveness of Social Work: Peer Reflection Discussions of Research Social Workers 2024-2025
No full textAineisto koostuu kolmesta vertaisreflektiokeskusteluiden litteraatioista. Aineisto on kerätty SULAVA-hankkeen käytäntötutkimusosiossa osana vuoden mittaista sosiaalityön uramallikokeilua (2024-2025), joka toteutettiin Sisä-Suomen yhteistyöalueella lapsiperheiden, työikäisten ja ikääntyneiden palveluissa. Haastateltavina olivat kolme uramallikokeiluun hakenutta ja siihen valituksi tullutta sosiaalityöntekijää Sisä-Suomen yhteistyöalueelta. Haastattelut toteutettiin ohjeistetun keskusteluteemarungon pohjalta. Keskustelun teemoina olivat muun muassa oma rooli tutkijasosiaalityöntekijänä, käytäntötutkimuksen asemoituminen omaan asiakastyöhön ja sen kiinnittyminen osaksi työyhteisön työtoimintaa. Lisäksi keskusteluissa reflektoitiin omaa tutkimus- ja vaikuttavuusosaamista uramallikokeilun aikana. Taustatietoina aineistossa ovat haastateltavien sukupuoli ja tehtävänimike. Haastateltavien työkokemus vaihteli 8-18 vuoden välillä.The data consists of three transcripts of peer reflection discussions. It was collected as part of the SULAVA project's practice research section, as part of a year-long social work career model trial (2024-2025), which was implemented in the Inland Finland collaborative area in services for families with children, working-age adults, and older people. The interviewees were three social workers from the Inland Finland collaborative area who had applied for and been selected for the career model trial. The interviews were conducted using a guided discussion framework. The discussion themes included, among others, the interviewees' own role as a research social worker, the positioning of practice-based research in their client work, and its integration into the activities of the work community. In addition, the discussions reflected on their own research and effectiveness expertise during the career model trial. The background information included the interviewees' gender and job title. The interviewees' work experience ranged from 8 to 18 years
Citizens' Opinion: Finnish Views on Activities of Citizens' Jury on Climate Actions 2021
No full textAineisto liittyy Ympäristöministeriön rahoittamaan ilmastotoimia puntaroivaan kansalaisraatiin, joka kokoontui keväällä 2021 keskustelemaan keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta (KAISU). Aineistossa selvitettiin kokeellisen asetelman avulla suomalaisten näkemyksiä KAISU-kansalaisraadin toiminnasta. Aineisto on kerätty osana Kansalaismielipidepaneelia, joka kuuluu kansalliseen yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuriin (The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO). Kyselyn alussa vastaajia pyydetään arvioimaan ajankohtaisia poliittisia aiheita koskevia väittämiä, kuten sitä, mitä mieltä he ovat sote-uudistuksesta, julkisten palveluiden leikkaamisesta sekä ilmastonmuutoksen torjumisesta Suomessa. Kyselyn seuraavassa osiossa koeryhmään kuuluvat vastaajat lukivat lyhyen tekstin koskien ilmastopoliittista päätöksentekoa Suomessa. Kyselyssä käytettiin satunnaistettua koeasetelmaa, jossa koeryhmille esitettiin teksti, joka sisälsi neljä erilaista väittämää (Q4, Q5, Q6 ja Q8) kahdessa eri muodossa (A- ja B-versiot), joissa käytettiin erilaisia sanavalintoja. Tekstissä varioitiin neljää asiaa: kansalaisraadin järjestäjätahoa (ympäristöministeriö tai yliopistotutkijat), kansalaisraadin valintatapaa (moniäänisyyden ja edustavuuden korostus tai ei mainintaa), kansalaisraadin valmistautumista (tutkimustietoon perehtyminen etukäteen tai ei mainintaa) sekä esimerkki kansalaisraadin kommentoinnista ministeriön toimenpide-ehdotuksiin (esimerkki kansalaisraadin vaikuttamismahdollisuuksista tai ei esimerkkiä). Lisäksi mukana oli kontrolliryhmä C, jolle ei esitetty kansalaisraadin toimintaa koskevaa tekstiä. Kontrolliryhmälle esitettiin kuitenkin kansalaisraatia koskevia kysymyksiä ja pyydettiin arvioimaan niitä. Kontrolliryhmältä kysyttiin muun muassa, pitävätkö he kansalaisraatia luotettavana menetelmänä Suomen ilmastopolitiikan valmistelussa sekä uskovatko he, että kansalaisraati pystyy tuottamaan hyviä ehdotuksia politiikan valmisteluun. Tämän jälkeen vastaajia pyydettiin arvioimaan eri väittämiä koskien ilmastopolitiikkaa. Vastaajilta kysyttiin muun muassa, onko Suomen ilmastopolitiikka oikeudenmukaista ja tasapuolista, tulisiko ilmastonmuutosta torjua aktiivisemmin sekä kuinka paljon he luottavat eri toimijoihin (ympäristöministeriö, tutkijat, yritykset, hallitus) ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tämän jälkeen kartoitettiin vastaajien mielipiteitä politiikasta yleisesti. Heiltä kysyttiin muun muassa, ottavatko poliittiset päättäjät kansalaisten näkemykset huomioon päätöksenteossaan sekä ovatko kansalaiset kykeneviä puntaroimaan poliittisia kysymyksiä. Kyselyn lopussa kartoitettiin vastaajien yleistä luottamusta toisiin ihmisiin sekä luottamusta eri tahoihin ilmastonmuutosta koskevan tiedon lähteinä (esimerkiksi hallitus, ympäristöministeriön virkahenkilöt, kansalaisraadit, sosiaalinen media, yliopistot ja tutkimuslaitokset). Taustamuuttujia aineistossa ovat muun muassa ikä, sukupuoli, äidinkieli, koulutus, maakunta, kotitalouden vuositulot, kiinnostus politiikasta ja puoluekanta.The data relates to the Citizens' Jury funded by the Ministry of the Environment, which convened in spring 2021 to discuss the Medium-term Climate Policy Plan (KAISU). The data was used to examine Finnish citizens' views on the functioning of the KAISU Citizens' Jury through an experimental design. The data was collected as part of the Citizen Opinion Panel, which is part of The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO). At the beginning of the survey, respondents are asked to evaluate statements concerning current political issues, such as their views on the social and health care reform, cuts to public services, and efforts to combat climate change in Finland. In the next section of the survey, the respondents in the experimental group read a short text concerning climate policy decision-making in Finland. The survey used a randomized experimental design in which the experimental groups were presented with a text containing four different statements (Q4, Q5, Q6, and Q8) in two different forms (versions A and B), with varying word choices. Four aspects were varied in the text: the organizer of the Citizens' Jury (the Ministry of the Environment or university researchers), the selection method of the Jury (emphasis on diversity and representativeness or no mention), the Jury's preparation (prior familiarization with research data or no mention), and an example of the Jury commenting on the Ministry's proposed measures (an example of the Jury's potential to influence or no example). Additionally, a control group C was included, which was not presented with any text about the Citizens' Jury. However, the control group was still asked questions about the Citizens' Jury. For example, they were asked whether they consider the Citizens' Jury to be a reliable method in the preparation of Finland's climate policy and whether they believe that the Jury is capable of producing good proposals for policy development. Following this, the respondents were asked to evaluate various statements related to climate policy. These included questions about whether Finnish climate policy is fair and equitable, whether climate change should be tackled more actively, and how much they trust different actors (the Ministry of the Environment, researchers, companies, the government) to mitigate climate change. The survey then explored the respondents' general political views, including whether political decision-makers take citizens' views into account in their decision-making and whether citizens are capable of deliberating on political issues. At the end of the survey, respondents were asked about their general trust in other people as well as their trust in various sources of climate-related information (e.g., the government, officials at the Ministry of the Environment, citizens' juries, social media, universities, and research institutes). The background variables included are the respondent's age, gender, native language, education, region, household's gross annual income, political interest, and political party preference
Young People and Smartphones 2023
No full textAineisto käsittelee 15-29-vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten näkemyksiä ja hyvinvointiin vaikuttavia kokemuksia liittyen älypuhelinten ja sosiaalisen median käyttöön. Aineisto on kerätty osana Suomen Safer Internet Centre -hanketta, joka on saanut rahoituksen EU:n rahoittamasta Digital Europe-ohjelmasta. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin mitä he yleensä tekevät älypuhelimellaan vapaa-ajallaan ja mitä sosiaalisen median palveluita he käyttävät. Lisäksi tiedusteltiin, mitkä ovat tärkeimpiä myönteisiä asioita, joita älypuhelimen käyttö on antanut viimeisen vuoden aikana, sekä toisaalta, onko kohdannut erinäisiä negatiivisia asioita, kuten esimerkiksi häirintää, ahdistusta tai vihapuhetta käyttäessään älypuhelinta. Tämän jälkeen kysyttiin, onko älypuhelimen käyttö vienyt aikaa muulta tekemiseltä ja jos on, niin miltä. Seuraavaksi kysyttiin ovatko vastaajat saaneet neuvoja ja tukea liittyen älypuhelimen käyttöön sekä kokevatko vastaajat helpoksi lopettaa älypuhelimen käytön silloin kun he haluavat. Lopuksi tiedusteltiin vielä kokeeko olonsa hyväksytyksi ainakin yhdessä verkkoyhteisössä sekä pyydettiin antamaan neuvoja tasapainoa ja mielen hyvinvointia tukevaan älypuhelimen käyttöön. Taustamuuttujia ovat ikä, sukupuoli, asuinmaakunta, kokeeko kuuluvansa johonkin vähemmistöön, äidinkieli, työmarkkina-asema, koulutustaso, asuinalue ja kotitalouden tyyppi.The data covers the views and experiences related to well-being of young people and young adults aged 15-29 in relation to the use of smartphones and social media. The data was collected as part of the Finnish Safer Internet Centre project, which received funding from the EU-funded Digital Europe program. First, respondents were asked what they usually do with their smartphones in their leisure time and what social media services they use. They were also asked what are the main positive things that using a smartphone has given them over the past year and, on the other hand, whether they have encountered any negative things, such as harassment, anxiety, or hate speech, when using their smartphone. Next, respondents were asked whether smartphone use had taken time away from other activities and, if so, what kind of activities. They were then asked whether they had received advice and support regarding smartphone use and whether they found it easy to stop using their smartphone when they wanted to. Finally, they were asked whether they felt accepted in at least one online social network and were asked to give advice in an open-ended answer on how to use smartphones in a way that supports balance and mental well-being. Background variables include age, gender, province of residence, whether the respondent feels they belong to a minority group, native language, labor market status, level of education, residential area, and type of household
Political Life and Public Pedagogy in the Higher Music Education: Survey in Nordic Countries 2024
No full textAineistossa kartoitetaan pohjoismaisten musiikkikorkeakoulujen henkilöstön käsityksiä julkisesta pedagogiikasta, yhteiskunnallisesta osallistumisesta sekä politiikan ja musiikin korkeakoulutuksen välisestä suhteesta. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin, ovatko he hyödyntäneet julkisen pedagogiikan ideoita omassa opetuksessaan. Tarkentavasti kysyttiin, millaisia julkisia tiloja tai ihmisryhmiä on ollut mukana heidän taiteellisessa ja/tai pedagogisessa työssään. Vastaajat saivat myös kuvata omin sanoin, mitä julkinen pedagogiikka heidän mielestään tarkoittaa musiikin korkeakoulutuksessa. Lopuksi kysyttiin, millaisia muutoksia julkisen pedagogiikan ajatus voisi tuoda heidän opetukseensa tai instituutioonsa. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin näkemyksiä politiikasta ja yhteiskunnallisesta osallistumisesta. Heiltä tiedusteltiin muun muassa, miten yhteiskunnallinen osallistuminen näkyy heidän oppilaitoksissaan, opetussuunnitelmissaan ja opetuksessaan. Lisäksi vastaajilta kysyttiin poliittisen elämän ja musiikin korkeakoulutuksen välisestä suhteesta. Lopuksi vastaajat kertoivat kolme toivomusta omalle instituutiolleen. Aineiston taustamuuttujia ovat koulutustausta ja koulutusala sekä maa, jossa vastaajan instituutti sijaitsee.The survey examines the views of personnel at Nordic higher music institutions on public pedagogy, societal engagement, and the relationship between politics and higher music education. First, respondents were asked whether they had utilized ideas from public pedagogy in their own teaching. More specifically, they were asked what kinds of public spaces or groups of people had been involved in their artistic and/or pedagogical work. Respondents were also asked to describe in their own words what public pedagogy means to them in higher music education. Finally, they were asked what kind of changes the idea of public pedagogy could bring to their teaching or institution. Next, respondents were asked about their views on politics and societal engagement. Among other things, they were asked how societal engagement is reflected in their educational institutions, curricula, and teaching. Respondents were also asked about the relationship between political life and higher music education. Finally, respondents were asked to list three wishes for their own institution. Background variables included the respondent's educational background and educational field, as well as the country in which the respondent's institution is located
Memories of Celebrating Birthdays 2023-2024
No full textAineisto koostuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran järjestämän Paljon onnea vaan! -muistitietokeruun kirjoitusvastauksista. Kirjoituksissa suomalaiset kertovat muistojaan syntymäpäiväjuhlien viettämisestä. Kirjoituskutsussa vastaajien avuksi annettiin useampia apukysymyksiä kirjoittamisen helpottamiseksi. Apukysymyksissä kysyttiin esimerkiksi, miten pyöreitä vuosia on juhlittu vastaajan perheessä ja lähipiirissä, kuinka vastaaja itse on viettänyt syntymäpäiviään elämänsä varrella, miltä syntymäpäivien viettäminen ja juhlan keskipisteenä oleminen tuntuu ja miten vastaajan suhtautuminen syntymäpäivien viettämiseen on iän myötä muuttunut. Jos vastaaja ei vietä syntymäpäiviä, pyydettiin kertomaan minkä vuoksi hän ei niitä vietä. Muistella sai myös muita kuin omia syntymäpäiviään. Taustatietona on mainittu vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, ammatti ja paikkakunta, jos hän on antanut niistä tiedon.The data consists of responses to a writing collection organized by the Finnish Literature Society. In their writings, people share their memories of celebrating birthdays. The call for writings provided respondents with several helpful questions to make writing easier. The questions asked, for example, how birthdays have been celebrated in the respondent's family and circle of friends, how the respondents have celebrated their birthdays throughout their life, how it feels to celebrate birthdays and be the center of attention, and how the respondent's attitude toward celebrating birthdays has changed with age. If the respondent did not celebrate birthdays, they were asked to explain why. Respondents were also asked to recall birthdays other than their own. The respondent's gender, year of birth, occupation, and location were included as background information, if provided