Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Rural Finland 2020: Citizens
No full textMaaseutubarometri kartoittaa maaseudun merkityksiä ja tulevaisuutta. Tutkimuksen tehtävänä on antaa tietoa suomalaisten maaseutukäsityksistä. Tutkimus on jatkoa Sitran "Maamerkit - maaseudun merkitykset" -ohjelmassa vuosina 2009 ja 2011 toteutetuille maaseutubarometreille. Tutkimuksen tämän osan tarkoituksena on selvittää Suomen kansalaisten käsityksiä Suomen erilaisista alueista. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin millaisia mielikuvia maaseutu sekä kaupunki heissä herättää. Kysyttiin myös, miten erilaiset alueet vastaavat käsitystä maaseudusta. Haluttiin myös tietää kuinka voimakkaana vastaaja kokee maaseutu/kaupunki -identiteetin. Tämän jälkeen tiedusteltiin, miten erilaiset ympäristöt liittyvät vastaajan elämään ja miten paljon näissä erilaisissa ympäristöissä ja paikoissa vastaaja viettää aikaa. Edelleen tiedusteltiin hyvän elämän elementeistä ja miten tärkeänä vastaajat kokevat tietyt asiat hyvän elämän näkökulmasta ja miten ne toteutuvat omalla kohdallaan. Seuraavaksi tiedusteltiin mitä maaseutu merkitsee vastaajalle tänä päivänä ja mitä maaseutu todennäköisesti tulee merkitsemään 10 vuoden kuluttua. Pyydettiin myös arvioimaan, miten maaseudun merkitys tulee tulevaisuudessa muuttumaan. Tämän jälkeen vastaajille esitettiin tulevaisuudenkuvia maaseudusta ja kysyttiin, mitkä niistä parhaiten vastaisivat toiveita maaseudun tulevaisuudesta ja miten he uskovat asioiden olevan vuonna 2035. Kysyttiin myös ilmastonmuutoksesta ja sen suhteesta maaseutuun ja maaseudun kehityssuuntiin. Lopuksi esitettiin vielä väittämiä ajankohtaisista maaseutuun liittyvistä aiheista. Lisäksi esitettiin maaseutuun liittyviä yrittäjyyttä koskevia väittämiä ja tiedusteltiin, toimiiko vastaaja tai onko hän ryhtymässä yrittäjäksi maaseudulla. Taustamuuttujina olivat muun muassa maakuntatiedot, syntymävuosi, sukupuoli, koulutus, ammatti/asema, talouden bruttotulot, mitä puoluetta äänestäisi, talouden koko, lasten määrä ja ikä sekä asumismuoto.The Rural Finland survey explores the meaning and future of rural areas. The aim of the survey is to provide information on how Finns perceive the countryside. The study is a continuation of the surveys conducted in the Landmarks Programme of the Finnish Innovation Fund (Sitra) in 2009 and 2011. The aim of this part of the survey is to explore Finnish citizens' perceptions of the different regions of Finland. First, respondents were asked what kind of images they had of the countryside and the city. They were also asked how different areas correspond to their perception of the countryside. In addition, they wanted to know how strong the rural/urban identity was perceived by the respondents. Then, they were asked how different environments are related to their lives and how much time they spend in these different environments and places. Further questions were asked about the elements of a good life and how important respondents perceive certain things to be in terms of a good life and how they are implemented in their own case. Next, the respondents were asked what the countryside means to them today and what the countryside is likely to mean in 10 years' time. They were also asked to assess how the meaning of rural areas will change in the future. Then respondents were presented with future scenarios for the countryside and asked which of them best reflected their hopes for the future of the countryside and how they thought things would be in 2035. They were also asked about climate change and its relationship to rural areas and trends in rural development. Finally, statements were made on current issues related to the countryside. In addition, questions were asked about entrepreneurship in rural areas and whether the respondent was or was about to become an entrepreneur in a rural area. Background variables were, among others, regional information, year of birth, gender, education, occupational status, gross household income, which political party they would vote for, household size, number and age of children, and type of residence
Festival Barometer 2022
No full textFestivaalibarometri on toistettava tutkimus, jonka tarkoituksena on ollut koota tietoa suomalaisista rytmimusiikkifestivaalien kävijöistä ja seurata kävijöiden musiikki- ja festivaalimieltymysten muuttumista vuosien kuluessa. Vuonna 2022 mukana oli myös kysymyksiä liittyen koronapandemiaan. Aineisto sisältää myös avokysymyksiä, joiden vastaukset soveltuvat laadulliseen analyysiin. Vuoden 2022 osalta toteuttajina toimivat LiveFIN ry, Lapin yliopiston matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia sekä seuraavat 24 festivaalia: Blockfest, Flow Festival, Himos Juhannus, Ilosaarirock, Karmarock, Kesärauha, Kuopiorock, Nummirock, Pori Jazz, Porispere, Provinssi, Qstock, RMJ, Rockfest, Ruisrock, Sideways, Suomipop Festivaali Jyväskylä, Suomipop Festivaali Oulu, Tammerfest, Tikkurila Festivaali, Tuska Open Air Metal Festival, Työväen Musiikkitapahtuma, Wanaja Festival ja Weekend Festival. Kyselyn ensimmäisessä osiossa vastaajaa pyydettiin vastaamaan kysymyksiin ajatellen yhtä festivaalia, jolle hän oli osallistunut vuonna 2022. Valittuun festivaaliin liittyen kysyttiin vastaajan tyytyväisyyttä festivaaliin ja pyydettiin arvioimaan sen eri osa-alueita, kuten ohjelmistoa ja palveluita. Seuraavaksi kysyttiin, paljonko rahaa vastaaja käytti festivaalialueella ja sen ulkopuolella. Yleisemmässä osassa kyselyä vastaajaa pyydettiin arvioimaan mielipiteitään festivaalikuluttamisesta ylipäätään. Kysyttiin esimerkiksi, kenen kanssa vastaaja käy musiikkifestivaaleilla ja mikä saisi vastaajan osallistumaan festivaaleille useammin. Yksin käyviltä kysyttiin tarkennuskysymyksiä: miksi vastaaja käy festivaaleilla, miltä tuntuu käydä yksin festivaaleilla ja mitä hän saa irti festivaaleilla käymisestä. Edelleen kartoitettiin festivaalielämyksen kannalta tärkeitä asioita liittyen muun muassa esiintyjiin ja ohjelmistoon, ruokailu- ja anniskelupalveluihin ja festivaalialueeseen. Seuraavaksi kysyttiin vastaajien todennäköisyyttä osallistua festivaaleille tulevina vuosina ja kartoitettiin avokysymyksellä syitä siihen, miksi osallistumista pidetään epätodennäköisenä. Vastaajat kertoivat myös, minkä verran he olisivat valmiita maksamaan festivaalilipuista, ruuasta ja majoituksesta. Vastaajilta kysyttiin, olivatko he kokeneet epäasiallista käytöstä tai häirintää musiikkifestivaaleilla Suomessa edellisen viiden vuoden aikana. Vastaajat kertoivat, kuuluivatko he johonkin aliedustettuun ryhmään tai vähemmistöön. Lisäksi selvitettiin mieluisimpia musiikkityylejä sekä vastaajan suhdetta musiikkiin. Lopuksi vastaajat kertoivat, onko koronapandemia vaikuttanut suhtautumiseen elävän musiikin tapahtumiin. Taustamuuttujina ovat syntymävuosi, sukupuoli, suurimmat kaupungit, maakunta, koulutus, ammattiryhmä, yhteiskuntaluokka ja vuositulot. Kyselyn avulla voidaan tehdä ajallista vertailua sarjan muihin aineistoihin, sillä useampana vuonna vastanneet voidaan yhdistää id-muuttujan avulla.Festival Barometer is a recurring study aimed at gathering information about attendees of Finnish music festivals and tracking changes in their music and festival preferences over time. In 2022, the survey also included questions related to the COVID-19 pandemic. The dataset contains open-ended questions, making it suitable for qualitative analysis. In 2022, the study was conducted by LiveFIN ry, Lapland Institute for Tourism Research, the Sibelius Academy at the University of the Arts, and the following 24 festivals: Blockfest, Flow Festival, Himos Juhannus, Ilosaarirock, Karmarock, Kesärauha, Kuopiorock, Nummirock, Pori Jazz, Porispere, Provinssi, Qstock, RMJ, Rockfest, Ruisrock, Sideways, Suomipop Festival Jyväskylä, Suomipop Festival Oulu, Tammerfest, Tikkurila Festival, Tuska Open Air Metal Festival, Työväen Musiikkitapahtuma, Wanaja Festival, and Weekend Festival. In the first section of the survey, respondents were asked to answer questions with one specific festival in mind that they had attended in 2022. They were asked to evaluate their satisfaction with the chosen festival and assess various aspects of it, such as the program and services. The survey also asked how much money the respondent spent both within and outside the festival area. In the more general section of the survey, respondents were asked to reflect on their opinions about festival attendance in general. Questions included who they usually attend music festivals with and what would encourage them to participate more often. Those who attend festivals alone were asked follow-up questions: why they go to festivals, how it feels to attend alone, and what they gain from the experience. The survey also explored key elements of the festival experience, such as performers and festival programme, food and beverage services, and the festival area itself. Next, respondents were asked about their likelihood of attending festivals in the coming years and were given an open-ended question to explain why they might not participate. They also shared how much they would be willing to pay for festival tickets, food, and accommodation. Respondents were asked whether they had experienced inappropriate behavior or harassment at music festivals in Finland during the past five years. They also indicated whether they belonged to any underrepresented group or minority. Additionally, the survey explored preferred music genres and the respondent's relationship with music. Finally, respondents were asked whether the COVID-19 pandemic had affected their attitude toward live music events. Background variables included year of birth, gender, largest cities, region, education, occupational group, social class and annual income. The survey allows comparisons over time with other data in the series, as respondents from more than one year can be combined using the id variable
Experiences of Public Toilets 2023
No full textAineisto koostuu kirjoituksista, joissa vastaajat kertovat kokemuksistaan julkisista vessoista. Vastaajilla on jokin suoliston toimintaan vaikuttava sairaus, vamma tai muu rajoite. Kirjoituskeruun tavoitteena oli muun muassa saada tietoa vessaan pääsemiseen liittyvistä epäkohdista sekä pyrkiä vähentämään ulostamiseen liittyviä epätasa-arvoisuuksia ja ennakkoluuloja. Kirjoitusohjeissa vastaajia pyydettiin kertomaan vapaamuotoisesti kokemuksistaan julkisista vessoista. Lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, onko julkisiin vessoihin helppo päästä ja miten julkisia vessoja tulisi kehittää sekä mikä julkisissa vessoissa toimii ja mikä ei. Myös siitä, miten vastaajien tulee valmistautua lähtiessään asioimaan kodin ulkopuolelle, oltiin kiinnostuneita. Edelleen kysyttiin julkisten vessojen puutteiden synnyttämiin arjen rajoitteisiin sekä vastaajien kohtaamiin ennakkoluuloihin ja kulttuuriseen ilmapiiriin liittyen vessassa käymiseen. Lopuksi pyydettiin vielä vastaajia ideoimaan täydellinen julkinen vessa. Taustatietoina aineistossa on sukupuoli, ikäryhmä sekä tieto siitä, mikä suoliston toimintaan liittyvä vaiva vastaajalla on. Aineistosta on tehty html-hakemisto, jonka hakemiston avulla kirjoituksia on helppo selata.The data consists of writings in which respondents describe their experiences of public toilets. Respondents have a disease, disability or other limitation affecting bowel function. The aim of the collection was, among other things, to raise awareness of the inequalities in access to public toilets and to reduce inequalities and prejudices related to defecation. In the instructions, respondents were asked to describe their experiences of public toilets in a free-form format. There was also an interest in whether public toilets were easily accessible, how public toilets should be developed and what works and what doesn't work in public toilets. Also, it was asked how respondents need to prepare themselves when leaving home. Further questions were asked about the everyday constraints created by the lack of public toilets and the prejudices and cultural climate faced by respondents when using the toilet. Finally, respondents were asked to come up with an idea for the perfect public toilet. The background data include gender, age group and information on what bowel-related condition the respondent has. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
Citizen's opinion: Social inequality and participation 2020
No full textAineistossa kartoitetaan sosiaalista eriarvoisuutta ja sen seurauksia Suomessa. Aineisto on kerätty osana Kansalaismielipidepaneelia, joka kuuluu kansalliseen yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuriin (The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO). Aluksi kyselyssä selvitettiin vastaajien näkemyksiä sosiaalisesta eriarvoisuudesta ja Suomessa vallitsevasta epätasa-arvosta nykyhetkellä sekä tulevaisuudessa. Vastaajilta kysyttiin esimeriksi Suomen nykyisestä tulonjaon mallista sekä todennäköisestä tilanteesta 10 vuoden päästä. Tämän jälkeen vastaajien tuli osoittaa, mihin tuloluokkaan he kokevat itse kuuluvansa. Seuraavaksi selvitettiin vastaajien poliittisia mielipiteitä ja poliittista aktiivisuutta. Vastaajilta kysyttiin, mitä yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja he ovat harjoittaneet viimeisen 12 kuukauden aikana. Lisäksi kysyttiin tarkemmin, mitä toimia vastaajat ovat tehneet vaikuttaakseen sosiaalisen eriarvoisuuden ongelmiin. Vastaajilta kysyttiin myös luottamuksesta esimerkiksi hallitukseen ja poliitikkoihin, minkä jälkeen tiedusteltiin puoluekannatusta. Lopuksi vastaajien piti arvioida erilaisia väittämiä liittyen mahdolliseen korruptioon kunnallisessa päätöksenteossa. Taustamuuttujia aineistossa ovat vastaajan ikä, sukupuoli, maakunta, koulutustaso, siviilisääty pääasiallinen toiminta, puoluekanta, kotitalouden kuukausitulot ja kotitaloudessa asuvien lasten määrä.The survey examines social inequality and its consequences in Finland. The data was collected as part of the Citizens' Opinion Panel, which is part of The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO). First, the survey explored respondents' views on social inequality and the current and future state of inequality in Finland. Participants were asked, for example, about the current model of income distribution in Finland and their expectations for the situation 10 years from now. Next, respondents were asked to indicate which income bracket they felt they belonged to. This was followed by questions about their political opinions and political activity. Respondents were asked which forms of civic engagement they had participated in during the past 12 months. In addition, they were asked in more detail what actions they had taken to influence issues related to social inequality. The survey also included questions about trust in institutions such as the government and politicians, followed by questions about party preference. Finally, respondents were asked to evaluate various statements related to potential corruption in municipal decision-making. Background variables included the respondent's age, gender, region of recidense, highest level of education, marital status, main activity, political party preference, monthly household income and number of children living in the household
Early Childhood Education Teachers' Experiences of Positive Pedagogy 2024-2025
No full textAineisto koostuu varhaiskasvatuksen opettajien kirjoituksista, joissa he kertovat kokemuksistaan liittyen positiiviseen pedagogiikkaan. Aineisto on kerätty alunperin pro gradu -tutkimukseen. Kirjoituskutsulla kerättyjen kirjoitusten avulla pyrittiin selvittämään, miten positiivinen pedagogiikka toteutuu varhaiskasvatuksessa ja miten sitä hyödynnetään käytännössä. Kirjoitukset saivat olla vapaamuotoisia, mutta niissä toivottiin vastattavan myös kolmeen kirjoituskutsussa esitettyyn kysymykseen. Kysymyksissä tiedusteltiin, miten positiivinen pedagogiikka toteutuu vastaajan lapsiryhmässä ja miten positiivinen pedagogiikka vastaajan mielestä vaikuttaa lapsen hyvinvointiin. Lisäksi pyydettiin kertomaan kolme tai neljä tapaa, joilla vastaajan käyttämä positiivinen pedagogiikka toteutuu. Taustatietona kysyttiin sukupuolta, ikäryhmää sekä sitä, kauanko vastaaja on toiminut varhaiskasvatuksen opettajana.The data consists of writings by early childhood teachers about their experiences of positive pedagogy. The data was originally collected for a master's thesis. The writing invitation was used to find out how positive pedagogy is implemented in early childhood education and how it is used in practice. They were allowed to be free-form, but were also expected to answer the three questions posed in the writing invitation. The questions asked how positive pedagogy is implemented in the respondent's group of children and how the respondent believes positive pedagogy contributes to the well-being of the child. They were also asked to describe three or four ways in which the respondent uses positive pedagogy. Background information includes gender, age group and how long the respondent had been an early childhood teacher
Childhood Experiences of Alienation from Another Parent 2024
No full textAineisto koostuu kirjoituksista, joissa vastaajat kertovat lapsuuden aikaisista vanhemmasta vieraannuttamisen kokemuksistaan. Aineisto on kerätty avoimella kirjoituskutsulla, jossa vastaajiksi pyrittiin löytämään henkilöitä, jotka ovat lapsuudessaan kokeneet vanhempiensa eron sekä vieraannuttamista toisen vanhempansa toimesta. Aineisto on kerätty alun perin pro gradu-tutkielmaan, jossa käsiteltiin jo aikuistuneiden kokemuksia oman vanhemman toteuttamasta vieraannuttamisesta, ja sitä, millaiset seuraukset vieraannuttamisella on ollut vastaajan myöhempään elämään, sekä vastaajan ja vanhemman väliseen suhteeseen. Kirjoituskutsussa kirjoittamista helpottamaan annettiin muutamia apukysymyksiä. Niissä kysyttiin esimerkiksi sitä, millaista vieraannuttaminen oli, miten vastaaja kokee vieraannuttamisen vaikuttaneen omaan itseensä ja elämäänsä, tai vastaajaan ja vanhempien välisiin suhteisiin. Kirjoitus sai kuitenkin olla täysin vapaamuotoinen ja sisältää sellaisia asioita, jotka vastaaja itse koki merkittäviksi. Taustatietona kysyttiin sukupuolta, ikäryhmää ja ikää vanhempien eron aikana.The data consists of writings in which respondents describe their experiences of parental alienation during childhood. The data was collected through an open writing invitation which sought to identify respondents who had experienced parental separation and alienation by one parent in their childhood. The data was originally collected for a master's thesis on the experiences of adult respondents of alienation by their own parents, and the consequences of this alienation on their later life and on the relationship between the respondent and the parent. A number of support questions were provided in the writing invitation to help with the writing process. For example, they asked what the alienation was like, how the respondent felt it had affected him/herself and his/her life, or the relationship between the respondent and his/her parents. However, the writing was allowed to be completely free-form and to include issues that the respondent felt were important. Background information included gender, age group and age at the time of the parents' separation. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
Clients' Experiences about Discretion in Disability Social Work and Disability Services 2022
No full textAineisto koostuu kirjoituksista, joissa asiakkaat kertovat millaisia kokemuksia heillä on vammaissosiaalityössä ja vammaispalvelussa käytettävästä harkinnasta. Aineisto on kerätty osana Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa Harkittua vammaissosiaalityötä -tutkimushanketta. Kirjoituskutsussa pyydettiin kirjoittamaan vapaasti ja omalla tavalla omista kokemuksista liittyen harkinnan käyttöön vammaispalveluissa ja vammaissosiaalityössä. Kirjoituskutsussa kysyttiin, millaista harkintaa vastaaja on kohdannut vammaissosiaalityössä esimerkiksi palveluja hakiessaan tai niistä päätettäessä. Kysyttiin myös, millaisia vaikutuksia harkinnalla ja päätöksillä on ollut vastaajan elämässä, miten vastaaja on kokenut harkinnan sosiaaliviranomaisten käytännöissä, sekä miten vastaajan oma näkökulma on tullut huomioiduksi. Kirjoittaa sai joko omista kokemuksista tai esimerkiksi vammaispalvelun käyttäjän vanhempana. Halutessaan sai myös pyytää jotain toista henkilöä kirjoittamaan kertomuksen omasta puolestaan. Aineistossa ei kysytty vastaajien taustatietoja.The data consists of writings in which clients describe their experiences of the use of discretion in disability social work and disability services. The data was collected as part of a larger research project (HaraVa 2022-2023) funded by the Ministry of Social Affairs and Health. The writing invitation asked people to write freely and in their own way about their own experiences of using discretion in disability services and social work for people with disabilities. The writing invitation asked respondents to describe the type of discretion they had encountered in social work for people with disabilities, for example when applying for or deciding on services. It also asked about the impact of discretion and decisions in the respondent's life, how the respondent has experienced discretion in social services' practices, and how the respondent's own perspective has been taken into account. The respondents could write either about their own experiences or, for example, as a parent of a disabled person. If they so wished, they could also ask someone else to write a report on their behalf. The writing invitation did not ask for respondents' background information
Citizen's Pulse 8/2024
No full textKansalaispulssi selvittää suomalaisten mielipiteitä ajankohtaisista aiheista, viranomaisten toiminnasta sekä vastaajan mielialasta ja huolenaiheista. Aineisto sisältää kysymyksiä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, liikunnasta ja liikkumisesta sekä teemoista, joihin maan hallituksen pitäisi kiinnittää huomiota. Tämän kierroksen kyselyssä kartoitettiin, kuinka paljon vastaajat luottavat toisiin ihmisiin sekä eri instituutioihin. Kysyttiin myös kuinka oikeudenmukaisena he pitävät suomalaista yhteiskuntaa. Edelleen kysyttiin vastaajan mielialasta, luottamuksesta tulevaisuuteen sekä koetusta stressistä ja turvallisuudesta. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan suomalaisten kriisimielialaa tällä hetkellä. Lisäksi vastaajat arvioivat, mihin yhteiskunnallisiin teemoihin, kuten kestävään julkiseen talouteen, yritysten toimintaedellytyksiin, ilmastotoiminen edistämiseen ja toimivaan terveydenhuoltoon, hallituksen pitäisi lähitulevaisuudessa erityisesti kiinnittää huomiota. Kysyttiin myös kuinka huolestuneita vastaajat ovat kotitaloutensa toimeentulosta sekä julkisen talouden tilanteesta. Turvallisuustilanteeseen ja Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan liittyen kysyttiin, huolestuttavatko sodan mahdollinen laajeneminen tai Venäjän vaikuttamispyrkimykset. Lisäksi tiedusteltiin näkemyksiä EU:n Venäjälle asettamien talouspakotteiden hyväksyttävyydestä sekä vastaajien omakohtaisia havaintoja harhaanjohtavaan tietoon perustuvista vaikuttamisyrityksistä tai tietoturvaongelmista internetissä. Lopuksi kysyttiin, ovatko vastaajat liikkuneet kuuden viime kuukauden aikana liikuntasuositusten mukaisesti ja ovatko he muuttaneet liikuntakäyttäytymistään. Kysyttiin myös, onko vastaaja kuullut Suomi liikkeelle -ohjelmasta. Taustamuuttujina olivat vastauskieli, vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, maakunta, koulutus sekä tietoja kotitalouden rakenteesta ja taloudellisesta tilanteesta.The Citizens' Pulse surveys examine Finnish attitudes and opinions on current issues. Main themes in the surveys include the activity of authorities, future expectations, trust, and the respondents' own state of mind. This collection round also included questions on the Russian invasion of Ukraine, physical activities and issues that the Finnish government should address. The eigth collection round of 2024 surveyed the respondents' trust in other people and various institutions (e.g. the Finnish Government, the health care system, the media, and the Finnish Defence Forces). The respondents were asked to evaluate how fair or unfair they thought Finnish society was at present, and their state of mind was examined with questions on various matters relating to health and well-being. The questions covered, for example, the respondents' own mental well-being, whether they were worried about the adequacy of their income, their confidence in their future, and experiences of stress. Additionally, the respondents were asked to evaluate whether an atmosphere of crisis prevailed amongst Finns, whether they were worried about the state of general government finances (state and municipalities) and whether Finland's NATO membership had impacted their sense of safety. The respondents' views were investigated on which societal issues (e.g. promotion of climate action, national defence, poverty reduction, effective healthcare, operating conditions of businesses and investment opportunities) the Finnish government should focus on in the near future. Opinions on whether Finland's national debt should be reduced regardless of the resulting cuts in benefits and welfare it would entail for Finnish citizens and whether social security cuts can be considered acceptable if they provide an incentive to take up work and increase employment were surveyed. The respondents' views on the right to seek asylum in Finland were also charted. The next set of questions focused on the Russian invasion of Ukraine and national security in Finland. The respondents were asked how concerned they were about the crisis in Ukraine and its effects, and whether they were concerned that the war might expand beyond Ukraine. The respondents were also asked whether they were concerned that Russia might take military action against Finland or try to interfere with the functioning of Finnish society. Opinions on the economic sanctions imposed on Russia by the EU and whether Finland should be ready to receive significant numbers of refugees from Ukraine if necessary were charted. The respondents were asked whether Finland's actions on the border with Russia had reinforced their sense security, whether Finland's response to Russian interference has been adequate and timely, and whether the respondents were concerned about Russia's recent actions. The respondents were also asked whether they had noticed any cyber security issues or instances where purposefully misleading claims based on misinformation were spread on social media or online over the previous month. Finally, the respondents were asked whether they had been exercising according to the physical activity recommendations in Finland for the past six months and whether they had changed their physical activity behaviour. It was also asked whether the respondents have heard of the 'Get Finland Moving' programme. The cross-governmental, government-level programme is coordinated by the Ministry of Education and Culture. Background variables included the language responded in, the respondent's gender, age group, NUTS3 region of residence, highest level of education, household composition, and perceived financial situation of household
Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS): Life History Calendar of 61-Year-Olds 2020-2021
No full textElämänhistorian kalenteri 2020-2021 osa Lapsesta aikuiseksi -tutkimusta, joka on jatkunut samojen henkilöiden seurantana vuodesta 1968. Tämä tutkimusvaihe kartoittaa noin 61-vuotiaiden elämää sen keskeisillä alueilla, joita ovat perhe, työ, asuminen, terveys ja vapaa-aika. Vaiheen aineistonkeruu sisälsi elämäntilannekyselyn, psykologisen haastattelun, itsearviointilomakkeet, terveystarkastuksen sekä fyysisen aktiivisuuden seurannan. Haastattelun yhteydessä tutkittavat kertoivat elämästään 49 ikävuodesta eteenpäin elämänhistoriaa kuvaavan taulukon avulla. Kalenterin avulla selvitettiin vuosi vuodelta, millä paikkakunnilla vastaaja on asunut ja milloin on muuttanut. Avo- ja avioliitot sekä lasten ja lapsenlasten syntymät kirjattiin myös kalenteriin. Edelleen kysyttiin koulutuksesta, koko- ja osapäivätöistä, työttömyysjaksoista, uusista työtehtävistä sekä eläkkeestä. Ystävien ja läheisten sukulaisten kuolemantapauksista sekä muista omaa elämää kohdanneista ikävistä tapahtumista pyydettiin kertomaan. Lisäksi tiedusteltiin omista rikkomuksista sekä muista erityistä huolta aiheuttaneista asioista. Lopuksi kartoitettiin erityisiä iloisia elämäntapahtumia.The Life History Calendar 2020-2021 is part of the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS), which has followed the same individuals since 1968. This research wave explores the lives of participants, now around 61 years old, across key areas such as family, work, housing, health and leisure. Data collection for this phase included a life situation questionnaire, a psychological interview, self-assessment forms, a health examination and monitoring of physical activity. During the interview, participants described their life history from the age of 49 onwards using a timeline chart. The calendar was used to examine, year by year, the places where the respondent had lived and the timing of any moves. Cohabiting and marital relationships, as well as the births of children and grandchildren, were also noted. Further questions covered education, full- and part-time employment, periods of unemployment, new job roles and retirement. Participants were asked to report the deaths of friends and close relatives, along with other adverse life events. In addition, they were asked about any personal offences and other matters that had caused particular concern. Finally, matters that had brought particular joy were documented
Use of Complementary and Alternative Medicine in Finland 2022
No full textTutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten näkemyksiä täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoidoista. Kyselyn alussa selvitettiin vastaajien kokemuksia eri hoitoammattilaisilla käymisestä kysymällä, ovatko he käyneet yhdellä tai useammalla hoitoammattilaisella (esim. lääkäri, kiropraktikko, homeopaatti, hieroja) viimeisen 12 kuukauden aikana. Tämän jälkeen vastaajilta kysyttiin käyntien määrää, tärkeintä syytä käynnille sekä koettua hyötyä käynnistä. Vastaajilta kysyttiin myös, onko lääkäri suositellut heille jotakin täydentävää tai vaihtoehtoista hoitoa viimeisen 12 kuukauden aikana. Seuraavaksi siirryttiin kartoittamaan vastaajien luontaistuotteiden käyttöä kysymällä, mitä luontaistuotteita vastaaja on käyttänyt tai mitä tuotteita lääkäri on suositellut käytettäväksi viimeisen 12 kuukauden aikana. Vastaajilta kysyttiin myös, ovatko he käyttäneet joitakin täydentäviä tai vaihtoehtoisia itseavun keinoja (esim. meditaatio/mindfulness, jooga, sauna, taide) viimeisen 12 kuukauden aikana. Tämän jälkeen vastaajilta tiedusteltiin itsehoitomenetelmien käytön määrää, tärkeintä syytä käytölle sekä käytöstä koettua hyötyä. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin yleisesti heidän kokemistansa hyödyistä tai haitoista liittyen täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen käyttöön. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin koronapandemian vaikutuksesta täydentävien hoitojen, luontaistuotteiden sekä itseavun keinojen käyttöön. Tämän jälkeen vastaajille esitettiin erilaisia väitteitä terveydestä ja sairauksien hoitamisesta, joita heidän tuli arvioida. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa terveydentilaansa. Kyselyssä selvitettiin myös, aikooko vastaaja tulevaisuudessa käyttää jotakin täydentävää hoitoa sekä onko täydentävien hoitojen käyttö aiemmin vaikuttanut lääketieteellisen hoidon saamiseen tai viivästyttänyt sitä. Kyselyn lopussa vastaajaa pyydetään vielä arvioimaan, kuinka tärkeitä eri arvot ovat hänelle (esim. valta, mielihyvä, perinteet, turvallisuus). Taustamuuttujina aineistossa ovat vastaajan ammattiasema, elämänvaihe, ikäryhmä, kotitalouden koko, kotitalouden tulot, koulutusaste, sijoittuminen oikeisto-vasemmisto-akselilla, siviilisääty, sukupuoli, äidinkieli sekä useita eri aluemuuttujia.The study surveyed Finns' views on complementary and alternative medicine. At the beginning of the survey, respondents were asked about their experiences of visiting different healthcare professionals by asking whether they had visited one or more healthcare professionals (e.g., doctor, chiropractor, homeopath, massage therapist) during the past 12 months. Following this, the respondents were asked about the number of visits, the main reason for the visit, and the perceived benefits of the visit. The respondents were also asked whether a doctor had recommended any complementary or alternative medicine to them in the past 12 months. Next, the respondents' use of natural remedies was surveyed by asking what natural remedies they had used or what products their doctor had recommended for use during the past 12 months. The respondents were also asked whether they had used any self-help practices (e.g., meditation/mindfulness, yoga, sauna, art) in the past 12 months. The respondents were then asked about the frequency of using self-help practices, the most important reason for use, and the perceived benefits of use. The respondents were then asked more generally about the benefits or harms they had experienced from using complementary and alternative medicine. In addition, the survey explored the impact of the COVID-19 pandemic on the use of complementary and alternative medicine, natural remedies, and self-help practices. After this, the respondents were presented with various statements about health and the disease treatment, which they were asked to evaluate. They were also asked to assess their own health status. Additionally, the survey asked whether the respondents intended to use complementary medicine in the future and whether their use of complementary medicine had previously affected or delayed their access to medical care. At the end of the survey, the respondents were asked to evaluate how important different values are to them (e.g., power, pleasure, traditions, security). The background variables in the data include the respondent's occupational status, stage of life, age group, household size, household income, level of education, position on the right-left axis, marital status, gender, native language, and several different regional variables