Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Access to Treatment and Waiting Times in Primary Oral Health Care: Managers 2021
No full textAineisto on osa kyselykokonaisuutta, jonka tavoitteena oli selvittää julkiseen suun perusterveydenhuoltoon pääsyn odotusaikoja. Kyselyt kerättiin kansalaisilta, hammashoitajilta sekä suun terveydenhuollon johtajilta. Tämä aineisto käsittelee suun terveydenhuollon johtajien kyselyä, jossa tarkoituksena on selvittää käsityksiä odotusaikatietojen tarpeesta ja hyödyntämisestä. Aluksi vastaajille esitettiin väittämiä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä tietopalvelusta ja siellä julkaistuista suun terveydenhuollon odotusaikatiedoista. Kysyttiin esimerkiksi, onko käyttänyt tietopalvelua, millaiseksi tietopalvelun kokee sekä mahdollistaako tietopalvelu odotusaikatietojen vertailun. Seuraavaksi kysyttiin, onko odotusaikatiedoista ollut hyötyä oman yksikön johtamisessa, omavalvonnassa ja vertailussa muihin yksiköihin. Lisäksi selvitettiin, ovatko tiedot vaikuttaneet yksikön hoidon tarpeen arvion kirjaamiskäytäntöjen arviointiin sekä ovatko odotusaikatiedot oman yksikön osalta paikkansapitäviä. Tämän jälkeen esitettiin väittämiä liittyen potilastietojärjestelmään. Kysyttiin muun muassa onko potilastietojärjestelmä vastaajien mielestä hyödyllinen hoidon tarpeen arvioinneissa sekä onko perehdyttämistä, ohjeita ja käytöntukea järjestelmän käyttöön lisätty. Lisäksi kysyttiin odotusaikatietojen hyödyntämisestä hoitoon pääsyn nopeuttamiseen ja tulisiko odotusaikatietojen esittämistä monipuolistaa. Lopuksi pyydettiin vielä arvioimaan, uskovatko vastaajat asiakkaiden tietävän, että internetissä julkaistaan odotusaikatietoja sekä kuinka moni pitää hyödyllisenä näiden tietojen julkaisemista. Taustamuuttujia ovat ikä, sukupuoli, tutkinto, tieto kuinka kauan toiminut johtotehtävissä sekä johdetun terveyskeskuksen väestöpohja.The data is part of a set of surveys aimed at determining waiting times for access to public primary oral health care. The surveys were collected from citizens, dental nurses, and oral health care managers. This material deals with the survey of oral health care managers, which aims to explore perceptions of the need for and use of waiting time information. First, respondents were presented with statements about the information service maintained by the Finnish Institute for Health and Welfare and the information on waiting times for dental care published there. They were asked, for example, whether they had used the information service, how they felt about it, and whether it enabled them to compare waiting time data. Next, they were asked whether the waiting time information had been useful in managing their own unit, in self-monitoring, and in comparing their unit with others. In addition, it was investigated whether the information had influenced the assessment of the unit's recording practices for assessing the need for treatment and whether the waiting time information was accurate for their own unit. After this, questions were asked about the patient information system. Among other things, respondents were asked whether they considered the patient information system useful in assessing the need for treatment and whether training, instructions, and user support for the system had been increased. In addition, questions were asked about the use of waiting time information to speed up access to care and whether the presentation of waiting time information should be diversified. Finally, respondents were asked to assess whether they believed that customers were aware that waiting time information was published on the internet and how many considered the publication of this information to be useful. Background information include age, gender, degree, length of time in management positions, and the population base of the health center managed
Amateur Researchers as Authors of Finnish Academic Journals 1841-1939
No full textAineisto sisältää tietoja suomalaisten tieteellisten lehtien kirjoittajien asemasta ja rooleista ajanjaksolla 1841-1939. Aineistoon on koottu tietoja vanhimpien amatöörejä jäsenikseen hyväksyneiden suomalaisten tiedeseurojen eli Societas pro Fauna et Flora Fennican (SFFF), Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) ja Suomen Muinaismuistoyhdistyksen (SMY) julkaisujen artikkeleista. SFFF:n julkaisuista aineistossa on Acta Botanica Fennica, Acta Societatis pro fauna et flora Fennica, Acta Zoologica Fennica, Meddelanden af Societas pro Fauna et Flora Fennica ja Notiser ur Sällskapets pro Fauna et Flora Fennica förhandlingar. SMY:n julkaisuista mukana on Suomen Muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja ja SKS:n julkaisuista Suomi. Kirjoituksia isän-maallisista aineista. Julkaisujen tiedot ovat datatiedostossa omilla välilehdillään. Joidenkin julkaisujen tiedot on jaettu ajanjaksoittain usealle välilehdelle. Aineistoon on koottu tiedelehtien artikkeleista seuraavia tietoja: lehden vuosikerta, julkaisuvuosi, kirjoittajan nimi, kirjoittajan rooli (akateeminen tutkija, opiskelija, amatööri, tuntematon), kirjoittajan asema (esimerkiksi tietoja kirjoittajan koulutuksesta, tutkinnoista ja ammateista) sekä tiedonkeruussa käytettyjä lähteitä (esimerkiksi Helsingin yliopiston matrikkelit, Kansallisbibliografia ja yhdistysten pöytäkirjat). Lisäksi välilehdille on koottu tietoa käytetyistä lyhenteistä ja eri kirjoittajaroolien osuuksista kirjoittajakunnassa.The dataset contains information on the status and roles of authors of Finnish scholarly journals in the period 1841-1939. It contains data from articles published by the oldest Finnish learned societies that accepted amateurs as members, namely the Societas pro Fauna et Flora Fennica (SFFF), the Finnish Literature Society (SKS) and the Finnish Antiquarian Society (SMY). The SFFF publications include Acta Botanica Fennica, Acta Societatis pro fauna et flora Fennica, Acta Zoologica Fennica, Meddelanden af Societas pro Fauna et Flora Fennica and Notiser ur Sällskapets pro Fauna et Flora Fennica förhandlingar. SMY's publications include the journal of the Finnish Antiquarian Society and SKS's publications include Suomi. Kirjoituksia isän-maallisista aineista (Finland: Writings on patriotic subjects). The data of the publications are in their own tabs in the data file. For some publications, the data are divided by period into several tabs. The following information has been collected from articles in scholarly journals: volume, year of publication, author's name, author's role (academic researcher, student, amateur, unknown), author's status (e.g. information on author's education, degrees and professions) and data sources (e.g. registers of the University of Helsinki, the Finnish National Bibliography and minutes of associations). Additionally, information on the abbreviations used and the proportions of different author roles are also collected in tabs
Perceptions of Upper Secondary Education: Ninth-Graders 2022
No full textAineistossa on kartoitettu 9.-luokkalaisten käsityksiä ja mielipiteitä toisen asteen koulutuksesta. Teemoja aineistossa ovat mm. yhdeksäsluokkalaisten jatko-opiskelusuunnitelmat, käsitys ammatillisen koulutuksen sekä lukion arvostuksesta ja opiskeluun liittyvät mielikuvat. Tutkimus toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja Skills Finland ry:n toimeksiannosta. Vastaajilta kysyttiin mielipiteitä opiskeluun liittyviin väittämiin, kuten kuinka tärkeää opiskelu on tulevaisuuden kannalta tai onko työ kiinnostavampaa kuin opinnot. Yhdeksäsluokkalaisilta kysyttiin, aikovatko he jatkaa opiskelua peruskoulun jälkeen, missä koulutusvaihtoehdossa ja kuinka kiinnostavina he eri koulutusalavaihtoehtoja pitävät. Vastaajat myös kertoivat, mitkä tekijät vaikuttivat heidän jatko-opintovalintaansa. Lisäksi vastaajat kertoivat, mistä he olivat saaneet peruskoulun jälkeisistä koulutusvaihtoehdoista. Taustatietoja aineistossa ovat vastaajan sukupuoli, haastattelukieli, asuinpaikkakunta, maakunta, vanhempien koulutusaste ja ammattiryhmä.The survey charted ninth-graders' perceptions and opinions of general and vocational upper secondary education and training in Finland. Main themes included, among others, the ninth-graders' plans after completing lower secondary school, perceptions of how general and vocational upper secondary education are appreciated, and opinions on studying. The study was commissioned by the Ministry of Education and Culture and Skills Finland. First, opinions on studying were examined with various attitudinal statements concerning, for example, whether the respondents thought that studying was interesting, they studied because they had no other option, and their parents were interested in how they succeeded in their studies. The respondents were asked whether they would continue into upper secondary education after they had finished their lower secondary education, how interesting different paths of education were for them personally (e.g. general or vocational upper secondary education, tenth grade) and which educational path they would choose after completing lower secondary education. Factors affecting the respondents' choice when applying to education institutions (e.g. wanting to have a job with good pay, location of the school/educational facility, parents' opinions) were also surveyed. In addition, if the respondents indicated that they would choose upper secondary education or training after lower secondary school, they were asked what they thought they would do after completing the education or training (e.g. working straight away, studying more). Background variables included the respondent's gender, mother tongue, municipality of residence, region of residence (NUTS3), parents' highest level of education and occupation group
Interviews with Burlesque Performers 2020-2021
No full textAineisto koostuu suomalaisten burleskiesiintyjien haastatteluista, joissa haastateltavat kertovat omasta suhteestaan burleskiin sekä siitä, miten sukupuoli ja kehollisuus näyttäytyy burleskissa. Aluksi tiedusteltiin haastateltavien omaa suhdetta burleskiin kysymällä esimerkiksi, miten on tutustunut burleskiin sekä mitä burleski heille merkitsee. Lisäksi pyydettiin kuvailemaan omaa burleskipersoonaa tai -hahmoa sekä sitä, millaisia teemoja ja aiheita käsittelee esityksissään. Seuraavaksi tiedusteltiin burleskissa ilmenevästä sukupuolikuvastosta. Haastateltavilta kysyttiin muun muassa näkyykö sukupuoli heidän esityksissään, liittyykö sukupuolen esittämiseen haasteita, haastaako burleski perinteisiä sukupuolikäsityksiä sekä miten burleskissa käsitellään toksisia representaatioita sukupuolista ja kehoista. Lisäksi kehollisuuteen liittyen keskusteltiin esimerkiksi kehopositiivisuudesta, kehokriittisyydestä, ulkonäköpaineista sekä siitä mikä merkitys kehollisuudella on burleskissa. Taustamuuttujia ovat sukupuoli, kauanko tehnyt burleskia sekä ikä.The data consists of interviews with Finnish burlesque performers, in which the interviewees talk about their own relationship with burlesque and how gender and embodiment are presented in burlesque. First, the interviewees were asked about their own relationship with burlesque, asking them, for example, how they became acquainted with burlesque and what burlesque means to them. They were also asked to describe their own burlesque persona or character and what kinds of themes and topics they cover in their performances. Next, they were asked about the gender representation in burlesque. The interviewees were asked, among other things, whether gender is visible in their performances, whether there are challenges associated with gender representation, whether burlesque challenges traditional gender perceptions, and how burlesque deals with toxic representations of genders and bodies. In addition, topics related to embodiment such as body positivity, body criticism, body image pressure, and the significance of embodiment in burlesque were discussed. Background variables include gender, length of time performing burlesque, and age
Finnish Youth Survey 2022
No full textVuoden 2022 Nuorisobarometrin teemana on nuorten resilienssi - kyky joustaa, mukautua ja palautua. Kysely kartoittaa muun muassa nuorten kokemaa epävarmuutta ja sopeutumiskykyä ja erilaisia kohdattuja vaikeuksia. Aluksi vastaajat arvioivat tyytyväisyyttään omaan elämäänsä ja kertoivat merkityksellisyyden ja hallinnan tunteista. Vastaajat kertoivat, kokevatko he usein esimerkiksi stressiä, ahdistusta, masennusta tai yksinäisyyttä. Nuoret kertoivat, olivatko he kokeneet muun muassa kiusaamista, läheisen menetyksen, tai päihde- tai mielenterveysongelmia. Seuraavaksi vastaajat kertoivat, kuinka usein he olivat yhteydessä ystäviinsä ja kuinka kiinteästi he kokivat kuuluvansa eri yhteisöihin, kuten perheeseen, ystäväpiiriin, harrastuksiin, työyhteistöön tai seurakuntaan. Vastaajilta kysyttiin, kuuluvatko he johonkin vähemmistöön. Lisäksi nuoria pyydettiin arvioimaan luottamustaan eri yhteiskunnallisiin instituutioihin. Lopuksi vastaajat kertoivat mielipiteistään päihteistä. Taustamuuttujina aineistossa ovat vastaajan maakunta, ikä, sukupuoli, äidinkieli, pääasiallinen toiminta, koulutustaso, asumismuoto ja äidin koulutustaso.The theme of the Finnish 2022 Youth Barometer is youth resilience - the ability to adapt, adjust, and recover. The survey explores, among other things, young people's experiences of uncertainty and adaptability, as well as the various difficulties they have encountered. At the beginning, respondents assessed their satisfaction with their own lives and described their sense of meaning and control. They were asked whether they often experience stress, anxiety, depression, or loneliness. Respondents also reported whether they had experienced, for example, bullying, the loss of a loved one, substance abuse, or mental health problems. Next, respondents described how often they were in contact with their friends and how strongly they felt they belonged to different communities, such as family, friend groups, hobbies, workplaces, or religious communities. They were also asked whether they belonged to a minority group. In addition, young people were asked to assess their trust in various societal institutions. Finally, they shared their opinions on substance use. Background variables in the dataset include the respondent's region, age, gender, mother tongue, economic activity and occupational status, level of education, type of housing, and the mother's level of education
Upper Secondary Students' Societal Awareness of Linguistic Variation 2023-2024
No full textAineisto käsittelee suomalaisten lukiolaisten käsityksiä ja asenteita suomen kielen käyttöön sekä kielellisiin ilmiöihin liittyen erilaisissa arkiympäristöissä. Aineisto on kerätty osana Arkisuomien kielitietoisuudet ja muutos -tutkimushanketta. Aluksi esitettiin väittämiä kielelliseen ajatteluun liittyen. Väittämät koskivat muun muassa kielten sekoittamista, tapoja viestiä, kielioppisääntöjen noudattamista sekä omia kielellisiä taitoja. Tämän jälkeen pyydettiin kuvailemaan, mitä ajatuksia puhekieli, englannin kieli Suomessa sekä kielen muuttuminen vastaajissa herättää. Lisäksi pyydettiin listaamaan kielellisiä ilmauksia, joita käyttää viestitellessään, mutta ei puhuessaan. Seuraavaksi esitettiin erilaisia esimerkkisanoja ja pyydettiin arvioimaan, missä määrin käyttää näitä kielenpiirteitä omassa puheessaan ja viestittelyssään. Tämän jälkeen esitettiin murteellisia ilmauksia ja pyydettiin erilaisten adjektiiviparien avulla arvioimaan, millainen mielikuva vastaajilla on näistä ilmauksista. Lopuksi tiedusteltiin vielä avointen vastausten avulla vastaajien ajatuksia kielen käytöstä ja tutkimuksesta. Taustamuuttujia ovat syntymävuosi, sukupuoli, äidinkieli ja lukion sijaintikunta.The data focuses on Finnish upper secondary school students' perceptions and attitudes towards the use of Finnish language and linguistic variation in everyday contexts. The data was collected as part of the research project Societal awareness of linguistic variation and change (LANGAWARE). First, statements were presented relating to language use. The statements concerned, among other things, mixing languages, ways of communicating, following grammar rules, and personal linguistic skills. After this, the respondents were asked to describe their thoughts on colloquial language, the English language use in Finnish, and language change. They were also asked to list linguistic expressions that they use in writing but not in speech. Next, various example words were presented, and respondents were asked to assess the extent to which they use these linguistic expressions in their own speech and communication. After this, dialectal expressions were presented, and respondents were asked to use different pairs of adjectives to assess what kind of image they had of these expressions. Finally, open-ended questions were used to ask respondents for their thoughts on language use and linguistic research. Background variables include year of birth, gender, native language, and municipality of upper secondary school
Citizen's Pulse 9/2024
No full textKansalaispulssi selvittää suomalaisten mielipiteitä ajankohtaisista aiheista, viranomaisten toiminnasta sekä vastaajan mielialasta ja huolenaiheista. Aineisto sisältää kysymyksiä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, rasismista, asumisesta maalla, kaupungissa tai saaristossa sekä teemoista, joihin maan hallituksen pitäisi kiinnittää huomiota. Tämän kierroksen kyselyssä kartoitettiin, kuinka paljon vastaajat luottavat toisiin ihmisiin sekä eri instituutioihin. Kysyttiin myös kuinka oikeudenmukaisena he pitävät suomalaista yhteiskuntaa. Edelleen kysyttiin vastaajan mielialasta, luottamuksesta tulevaisuuteen sekä koetusta stressistä ja turvallisuudesta. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan suomalaisten kriisimielialaa tällä hetkellä. Lisäksi vastaajat arvioivat, mihin yhteiskunnallisiin teemoihin, kuten kestävään julkiseen talouteen, yritysten toimintaedellytyksiin, ilmastotoiminen edistämiseen ja toimivaan terveydenhuoltoon, hallituksen pitäisi lähitulevaisuudessa erityisesti kiinnittää huomiota. Kysyttiin myös kuinka huolestuneita vastaajat ovat kotitaloutensa toimeentulosta. Turvallisuustilanteeseen ja Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan liittyen kysyttiin, huolestuttavatko sodan mahdollinen laajeneminen tai Venäjän vaikuttamispyrkimykset. Lisäksi tiedusteltiin näkemyksiä EU:n Venäjälle asettamien talouspakotteiden hyväksyttävyydestä sekä vastaajien omakohtaisia havaintoja harhaanjohtavaan tietoon perustuvista vaikuttamisyrityksistä tai tietoturvaongelmista internetissä. Seuraavaksi esitettiin koettua ja havaittua rasismia, eri etnistä taustaa olevien ihmisten yhdenvertaisuuden toteutumista sekä eri väestöryhmien välisiä suhteita suomalaisessa yhteiskunnassa käsitteleviä kysymyksiä. Tiedusteltiin myös, onko vastaaja kuullut valtioneuvoston rasisminvastaisesta 'Me puhumme teoin' -kampanjasta. Lopuksi kysyttiin asumisesta eri alueilla Suomessa sekä eri alueiden vetovoimatekijöistä. Tiedusteltiin mieluisinta asuinpaikkaa sekä kuinka kauan vastaaja on asunut maalla, kaupungissa ja saaristossa. Taustamuuttujina olivat vastauskieli, vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, maakunta, koulutus sekä tietoja kotitalouden rakenteesta ja taloudellisesta tilanteesta.The Citizens' Pulse surveys examine Finnish attitudes and opinions on current issues. Main themes in the surveys include the activity of authorities, future expectations, trust, and the respondents' own state of mind. This collection round also included questions on the Russian invasion of Ukraine, living in a rural, urban or archipelago area, racism and issues that the Finnish government should address. The ninth collection round of 2024 surveyed the respondents' trust in other people and various institutions (e.g. the Finnish Government, the health care system, the media, and the Finnish Defence Forces). The respondents were asked to evaluate how fair or unfair they thought Finnish society was at present, and their state of mind was examined with questions on various matters relating to health and well-being. The questions covered, for example, the respondents' own mental well-being, whether they were worried about the adequacy of their income, their confidence in their future, and experiences of stress. Additionally, the respondents were asked to evaluate whether an atmosphere of crisis prevailed amongst Finns. The respondents' views were investigated on which societal issues (e.g. promotion of climate action, national defence, poverty reduction, effective healthcare, operating conditions of businesses and investment opportunities) the Finnish government should focus on in the near future. The next set of questions focused on the Russian invasion of Ukraine and national security in Finland. The respondents were asked how concerned they were about the crisis in Ukraine and its effects, and whether they were concerned that the war might expand beyond Ukraine. The respondents were also asked whether they were concerned that Russia might take military action against Finland or try to interfere with the functioning of Finnish society. Opinions on the economic sanctions imposed on Russia by the EU and whether Finland should be ready to receive significant numbers of refugees from Ukraine if necessary were charted. The respondents were also asked whether they had noticed any cyber security issues or instances where purposefully misleading claims based on misinformation were spread on social media or online over the previous month. Questions were also asked about racism, prevention of racism, equality between people of different ethnic backgrounds, and relations between different population groups in Finnish society. It was charted whether the respondents have heard of the Government's 'Action, not only words' campaign against racism. Finally, questions were asked about living in different areas of Finland and the attractiveness of different areas. The respondents were asked about their preferred place of residence and how long they had lived in the the countryside, town and archipelago areas. Background variables included the language responded in, the respondent's gender, age group, NUTS3 region of residence, highest level of education, household composition, and perceived financial situation of household
Welfare and Inequality in Finland 2022
No full textTutkimuksessa kartoitettiin vastaajien hyvinvointia sekä kokemuksia ja näkemyksiä eriarvoisuudesta. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Eriarvoisuuden, interventioiden ja uuden hyvinvointiyhteiskunnan (INVEST) lippulaivahanketta. Aluksi vastaajilta kysyttiin, kuinka hyvin he kokevat saavuttavansa haluamiaan asioita elämässä ja millaiseen yhteiskunnalliseen asemaan he itsensä sijoittavat. Lisäksi kartoitettiin, kokevatko vastaajat itsensä enimmäkseen hyväntuuliseksi vai alakuloiseksi, kokevatko vastaajat luottavansa muihin ihmisiin, millaiseksi vastaajat kokevat mielialansa sekä kuinka tyytyväisiä tai tyytymättömiä he ovat elämäänsä. Seuraavaksi tiedusteltiin ovatko vastaajat saaneet toimeentulotukea sekä kuinka hyvin he kokevat saavansa taloutensa kulut katetuiksi. Tämän jälkeen kysyttiin vastaajien asuinalueen ja paikkakunnan keskusta-alueen turvallisuudesta. Lopuksi esitettiin väittämiä sosiaaliturvasta, koetusta hyvinvoinnista sekä koronaviruspandemian ja Ukrainan sodan vaikutuksista hyvinvointiin. Taustamuuttujia ovat maakunta, sukupuoli, syntymävuosi, perhemuoto, kotitalouden rakenne, asunnon hallintaperuste, koulutusaste, ammattiasema, kotitalouden tulot ja menot sekä mitä puoluetta vastaaja äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.The survey charted Finnish people's opinions on and experiences of welfare and inequality. The study was part of a project entitled Inequalities, Interventions and a New Welfare State (INVEST) and it was funded by the Academy of Finland. First, respondents were asked how well they felt they were achieving their goals in life and how they perceived their social status. In addition, the survey examined whether respondents felt mostly happy or downcast, whether they trusted other people, how they felt about their state of mind, and how satisfied or dissatisfied they were with their lives. Next, respondents were asked whether they had received social assistance (minimum income scheme) and how well they felt they were able to cover their living expenses. After that, they were asked about the safety of their neighborhood and the city center. Finally, they were asked about social security, their sense of well-being, and how the COVID-19 pandemic and the war in Ukraine have affected their well-being. Background variables included respondent's gender, year of birth, household composition, household characteristics, housing tenure, level of education, occupational status, household income and expenses, NUTS3 region of residence and which party the respondent would vote for if parliamentary elections were held now
Perceptions of Upper Secondary Education: Second-year Students in Vocational or General Upper Secondary Education 2022
No full textAineistossa on kartoitettu toista vuotta lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien nuorten käsityksiä, kokemuksia ja mielipiteitä toisen asteen koulutuksesta. Teemoja aineistossa ovat mm. opiskeluvalintaan liittyvät syyt, käsitys ammatillisen koulutuksen sekä lukion arvostuksesta ja opiskeluun liittyvät mielikuvat. Tutkimus toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja Skills Finland ry:n toimeksiannosta. Aluksi opiskelijoilta kysyttiin, kuinka paljon eri tekijät vaikuttivat heidän opintovalintaansa. Heiltä tiedusteltiin lisäksi, mitä alaa he opiskelevat, mitä eri koulutusvaihtoehtoja he harkitsivat nykyisen koulutuksen lisäksi ja kuinka tyytyväisiä he ovat opiskeluvalintaansa. Seuraavaksi vastaajat kertoivat, mitä he aikovat tehdä nykyisten opintojensa jälkeen ja uskovatko he opiskelevansa lisää vielä myöhemmin työuransa aikana. Vastaajat ottivat myös kantaa mm. siihen, pitävätkö he opintojaan hyödyllisenä työelämässä tai jatko-opinnoissa. Taustatietoja aineistossa ovat vastaajan sukupuoli, vastauskieli, opiskeleeko ammatillisessa oppilaitoksessa vai lukiossa, asuinpaikkakunta, maakunta, vanhempien koulutusaste ja ammattiryhmä.The survey charted the perceptions, experiences and opinions of second-year students in vocational or general upper secondary education regarding upper secondary education in Finland. Main themes included, among others, reasons behind the respondents' choice of upper secondary education, perceptions of how general and vocational upper secondary education are appreciated, and opinions on studying. The study was commissioned by the Ministry of Education and Culture and Skills Finland. First, students were asked how different factors affected their choice of upper secondary education (e.g. wanting to have a job with good pay, location of the school/education facility, parents' opinions). They were also asked what field they were studying, how interesting different educational paths had been for them personally when they had applied to upper secondary education (e.g. general or vocational upper secondary education, tenth grade) and how satisfied they were with their choice of education. Next, the respondents' plans after completing upper secondary education were examined (e.g. whether they planned to work straight away or study more). Finally, the respondents were presented with some attitudinal statements relating to, for example, whether they thought their upper secondary education would be useful in their future work and whether they would choose a different path of education if they could reapply. Background variables included the respondent's gender, response language, whether they studied in vocational or general upper secondary school, municipality of residence, region of residence (NUTS3), parents' highest level of education and occupation group
Everyday Experiences of Poverty: Self-administered Writings by Young People 2022
No full textAineisto koostuu nuorten 15-21-vuotiaiden henkilöiden kirjoituksista, joissa he jakavat kokemuksiaan arjessa koetusta köyhyydestä. Aineisto on kerätty Tietoarkiston Penna-työkalulla ja sisältää 77 kirjoitusvastausta. Kirjoituskutsussa vastaajia pyydettiin kertomaan vapaamuotoisesti siitä, miten köyhyyttä koetaan sekä miten köyhyys ilmenee arjessa. Lisäksi vastaajia pyydettiin kertomaan, millaisia keinoja heillä on pärjätä arjessa köyhyyden kanssa. Kirjoituskutsussa oltiin myös kiinnostuneita siitä, millaisissa tilanteissa vastaajat huomaavat ja mieltävät itsensä köyhäksi. Vastaajia ohjeistettiin myös pohtimaan sitä, mitä köyhyys tarkoittaa itselleen ja miltä köyhyys tuntuu. Köyhyyden kokemuksen ei tarvinnut kirjoitusohjeiden mukaan liittyä välttämättä rahaan. Taustatietoina aineistossa ovat ikä, sukupuoli sekä asuinpaikkakunnan tyyppi. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.The data consists of writings by young people aged 15-21, sharing their experiences of poverty in their everyday lives. The data was collected using FSD's Penna textual data collection tool and contains 77 responses. The writing guidelines directed participants to write a free-form account of how poverty is experienced and how poverty affects their everyday lives. Respondents were also asked to describe the ways in which they cope with poverty in their everyday lives. Moreover, respondents were asked to describe the situations in which they perceive themselves to be poor. Respondents were also instructed to reflect on what poverty means to them and what poverty feels like. According to the writing guidelines, the experience of poverty did not necessarily have to be related to money. Background information included age, gender and type of place of residence. The data were organized into an easy to use HTML version at FSD