Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Citizens' opinion: Polarisation of Political Attitudes and Filter Bubbles 2022
No full textAineistolla kartoitettiin suomalaisten kokemuksia poliittiseen tai muilla tavoilla yhteiskunnalliseen sisältöön samaistumisesta sekä keskusteluista eri ja samaa mieltä olevien henkilöiden kanssa näistä sisällöistä. Lisäksi kyselylomakkeella kysyttiin vastaajien mielipiteitä suomalaisten puolueiden sijoittumisesta vasemmisto-oikeisto-ulottuvuudella ja liberaali-konservatiivi-ulottuvuudella. Aineisto on kerätty osana Kansalaismielipidepaneelia, joka kuuluu kansalliseen yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuriin (The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO). Ensimmäisenä kyselylomakkeella kysyttiin, kuinka yleistä vastaajille on olla samaa tai eri mieltä poliittisista ja muista yhteiskunnallisista aiheista. Tämän jälkeen vastaajilta tiedusteltiin, missä eri kanavissa he kohtaavat näitä aiheita. Seuraavaksi selvitettiin samaistuvatko vastaajat muiden ihmisten mielipiteisiin poliittisista ja yhteiskunnallisista aiheista. Lisäksi kysyttiin, kuinka yleistä vastaajille on keskustella näistä aiheista eri ja samaa mieltä olevien henkilöiden kanssa, ovatko henkilöt heille tuttuja vai tuntemattomia ja millaisina vastaajat kokevat nämä keskustelut. Vastaajien kokemuksia keskusteluista tiedusteltiin kysymällä esimerkiksi sitä, muuttuvatko keskustelut intohimoisiksi, rakentaviksi väittelyiksi tai vihamielisiksi tilanteiksi. Aineiston taustamuuttujia ovat sukupuoli, ikä luokiteltuna ja maakunta.The study examined how Finnish individuals relate to or identify with political and other societal content, as well as their interactions with people who hold similar or opposing views on these topics. Additionally, the survey asked respondents for their opinions on the placement of Finnish political parties along the left-right and liberal-conservative dimensions. The data was collected as part of the Public Opinion Panel, which is part of The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO). The questionnaire began by asking how common it is for respondents to agree or disagree on political and other societal topics. Next, respondents were asked in which channels they encounter these topics. The survey then explored whether respondents identify with other people's opinions on political and societal issues. Furthermore, it asked how common it is for respondents to discuss these topics with people who agree or disagree with them, whether these individuals are familiar or unfamiliar to them, and how the respondents perceive these conversations. Respondents' experiences of these discussions were examined by asking, for example, whether the conversations tend to become passionate, constructive debates, or hostile situations. The background variables in the dataset include gender, categorized age, and region
Gambling in Finland, Spring 2022
No full textAineistossa selvitetään 15-74-vuotiaiden suomalaisten mielipiteitä, näkemyksiä ja tottumuksia rahapelaamiseen liittyen. Kyselyn on toteuttanut Veikkaus Oy pyrkimyksenään kartoittaa rahapelaamista ja siihen liittyvien ongelmien laajuutta. Aluksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he elämänsä aikana pelanneet jotakin rahapeliä. Myöntävästi vastanneilta tiedusteltiin, olivatko he pelanneet rahapelejä viimeisen 12 kuukauden aikana. Tämän jälkeen kartoitettiin, pelaavatko vastaajat rahapelejä internetissä sekä käyttävätkö he kotimaisten vai ulkoimaisten palveluntarjoajien pelejä. Lisäksi kysyttiin syitä ulkomaisten rahapelien pelaamiseen. Seuraavaksi selvitettiin, kuinka usein vastaajat pelaavat erilaisia rahapelejä, kuten nettipokeria, arvontapelejä ja vedonlyöntipelejä, minkä jälkeen vastaajien tuli arvioida, kuinka paljon rahaa he käyttävät rahapeleihin keskimäärin yhden viikon aikana. Seuraavaksi kyselyssä käsiteltiin vastaajien suhdetta rahapelaamiseen. Vastaajilta tiedusteltiin, kuinka usein he ovat yrittäneet voittaa takaisin hävittyjä rahoja ja ovatko he valehdelleet omasta menestyksestään muille. Lisäksi kysyttiin, onko rahapelaamiseen liittynyt poissaoloja työstä tai opiskelusta, pelaamisen piilottelua läheisiltä tai kiistelyä rahankäytöstä läheisten kanssa. Rahankäyttöön liittyen kysyttiin myös, olivatko vastaajat lainanneet rahaa läheisiltä, pankilta tai muilta luottolaitoksilta, myyneet omaa tai perheen omaisuutta tai ottaneet pikavippejä rahapelien pelaamista varten. Lisäksi selvitettiin, koettiinko oma rahapelaaminen ongelmalliseksi ja oliko kukaan ulkopuolinen puuttunut pelaamiseen. Lopuksi vastaajia pyydettiin kertomaan, minkälaisten pelien pelaamisen koettiin aiheuttavan ongelmia pelaamisen hallinnan kanssa. Tutkimuksessa on käytetty Suomen oloihin sovitettua, ongelmapelaamista kuvaavaa South Oaks Gambling Screen (SOGS-R) -mittaria. Taustamuuttujina aineistossa ovat ikä, sukupuoli, kieli, tilastollinen kuntaryhmitys, maakunta, suuralue, koulutusaste, pääasiallinen toiminta ja keskimääräiset kuukausitulot.The survey explores the opinions, perceptions, and habits related to gambling in Finland. The study was conducted by the state-owned gambling monopoly company Veikkaus Oy to provide up-to-date information on gambling habits and the extent of problems caused by gambling. First, the respondents were asked whether they had ever gambled, whether they had gambled in the past 12 months and whether they had used Veikkaus or foreign gambling company games. Those who had gambled on foreign websites were asked which service providers they had used and why they had used foreign ones. Next questions charted how often the respondents did certain types of gambling (lottery, online poker, slot machines, gambling onsite in casinos, scratch cards etc.). Problems caused by gambling during the past 12 months were investigated by asking how much money the respondents usually spent on gambling a week, how often they went back another day to win back money lost, claimed to others to be winning money when were in fact losing, or gambled more than they had intended. Other questions explored whether the respondents had felt guilty when gambling, had wanted to stop gambling but hadn't thought they could, had hidden betting slips, documents related to debts and other signs of gambling from important people in their life. Financial consequences were studied with questions focusing on arguments with others over the way the respondents handled money, had these arguments been centered on gambling, had the respondents borrowed money from someone and not paid back because of gambling, had they taken time from work or study to gamble, and had they borrowed or acquired money to gamble or pay gambling debts and from whom or where. Finally, the respondents were asked which types of gambling they felt might cause them problems in managing their gambling. Many questions used in the survey were based on the South Oaks Gambling Screen (SOGS-R), with some adaptations to Finnish circumstances. Background variables included the respondent's age, gender, language, education level, average monthly income, economic activity, degree of urbanisation of the municipality of residence, region (NUTS3) and major region
Memories of Package Holidays 2024
No full textAineisto koostuu Eviva Espanja! -muistitietokeruun kirjoitusvastauksista. Kirjoituksissa suomalaiset kertovat muistojaan pakettimatkoista. Kirjoituskutsussa vastaajia pyydettiin kertomaan kokemuksia ja muistoja pakettimatkailusta niin vuosikymmenten takaa kuin viime vuosilta. Kirjoituksessa sai keskittyä yhteen matkaan tai kertoa yleisesti omasta pakettimatkailusta. Kirjoittamista helpottamaan annettiin useita erilaisia apukysymyksiä. Taustatietona on mainittu vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, ammatti ja paikkakunta, jos hän on antanut niistä tiedon.The data consists of the responses to the Eviva Espanja! memory collection. In the writings, Finns share their memories of package holidays. In the writing invitation, respondents were asked to share their experiences and memories of package holidays, both from decades ago and from recent years. They could focus on a single trip or tell about their own package travel in general. A number of different questions were provided to help with the writing process. Background information includes, if provided, the respondent's gender, year of birth, occupation and place of residence
Class Teachers' Experiences of COVID-19 Pandemic 2021
No full textAineisto koostuu haastatteluista, joissa luokanopettajat pohtivat kokemuksiaan vuoden 2020 etäopetusjaksoista. Aineisto on seuranta-aineisto FSD3733 Luokanopettajien etäopetuskokemukset 2020-aineistolle. Vastaajat ovat ala-asteen luokanopettajia ja haastateltavien numerointi on yhtenäinen aineistojen FSD3733 ja FSD3948 kanssa. Aluksi haastateltavilta tiedusteltiin miltä vuoden takainen etäopetusjakso jälkikäteen tuntuu ja näyttää. Lisäksi tiedusteltiin miltä työ on kuluvana lukuvuotena tuntunut sekä onko siihen sisältynyt etäopetusta. Tämän jälkeen haastateltavilta kysyttiin, miten etäopetusjaksot muuttivat heitä opettajina ja siirtyikö etäopetuksesta käytänteitä lähiopetukseen. Lopuksi haastateltavia pyydettiin antamaan itselleen neuvoja vuoden takaiseen etäopetusjaksoon siirryttäessä sekä pohtimaan mikä on keskeistä hyvässä etäopetuksessa. Taustatietoina on mainittu haastateltavan sukupuoli sekä opetettava luokka.The data consists of interviews in which classroom teachers reflect on their experiences of distance education in 2020. The data is a follow-up to FSD3733 Classroom Teachers' Experiences of Distance Teaching 2020. The respondents are primary school teachers, and the numbering of the interviewees is consistent with FSD3733 and FSD3948 datasets. First, the interviewees were asked how they feel and view the distance education period a year ago now. They were also asked how they felt about their work during the current school year and whether it had involved distance education. The interviewees were then asked how the distance education periods changed them as teachers and whether practices were shifted from distance to face-to-face teaching. Finally, interviewees were asked to give themselves advice when moving to a distance education period a year ago and to reflect on what is essential for good distance education. The background information includes the gender of the interviewee and the class being taught
Register Data on Vacancies Notified to Public Employment Service 2024
No full textAineisto sisältää tietoja julkiseen työnvälitykseen vuonna 2024 ilmoitetuista työpaikoista. Aineisto on koottu työpaikkailmoituksista, joista on laskettu kussakin ilmoituksessa avoinna olevien työpaikkojen määrä. Aineisto sisältää tietoja avoinna olleista työpaikoista, niitä tarjoavista työnantajista ja työpaikan täyttöprosessista. Aineistossa mainitaan avoinna olevista työpaikoista muun muassa työpaikan sijaintikunta, työpaikan ammatti, työnantajan toimiala, työpaikan koulutusvaatimus, työaika, työn kesto, henkilökunnan koko, työnantajan sektori ja työpaikan tyyppi. Lisäksi aineistossa ovat tiedot työpaikan viimeisestä hakupäivämäärästä, aiottu työn alkamispäivä, avoinnaolon alkamis- ja päättymispäivä sekä täyttötieto. Muuttujina ovat myös työpaikkojen määrä ilmoituksessa, työpaikkailmoitusrivien alkuperäinen määrä ilmoituksessa ja työhönosoitusten määrä. Aineistossa ovat myös työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset), joiden alueella työpaikka on ollut. Aineistoon on lisätty erilaisia kestomuuttujia. Tällaisia ovat muun muassa avoinnaolon kesto, rekrytointiaika ja täyttöviive. Näille muuttujille on omat laskentasääntönsä, ks. esim. Räisänen, Heikki (2004): Työvoiman hankinta julkisessa työnvälityksessä. VATT-tutkimuksia 107. Aineistossa ovat mukana myös aluemuuttujat seutukunta, tilastollinen kuntatyyppi ja suurkaupunki.The data contain information on the vacancies notified to the Public Employment Service in Finland in 2024. The data have been compiled from job advertisements, and each individual vacancy mentioned in the advertisements has been counted. The data include information on open vacancies, employers, and the process of filling the job vacancies. The information on open vacancies covers variables such as the location, occupation, and duration of the vacancy, the employer's industry of employment, educational requirements, working hours, staff size, type of workplace, deadline for applications, and the starting date of the job. In addition, the data contain variables providing information on the number of open vacancies in the advertisements, the number of rows in the advertisement, and the number of job offers. The public employment agencies (TE Offices) and Centres for Economic Development, Transport and the Environment (ELY Centres) located in the region of the open vacancies are also included in the data. Various duration variables have been added to the data. These variables include the duration the vacancy was open, the time of recruiting, and the time it took to fill the vacancy. These variables have their own calculation rules. The data also include regional variables such as the sub-region, municipality type, and town
Register Data on Vacancies Notified to Public Employment Service 2023
No full textAineisto sisältää tietoja julkiseen työnvälitykseen vuonna 2023 ilmoitetuista työpaikoista. Aineisto on koottu työpaikkailmoituksista, joista on laskettu kussakin ilmoituksessa avoinna olevien työpaikkojen määrä. Aineisto sisältää tietoja avoinna olleista työpaikoista, niitä tarjoavista työnantajista ja työpaikan täyttöprosessista. Aineistossa mainitaan avoinna olevista työpaikoista muun muassa työpaikan sijaintikunta, työpaikan ammatti, työnantajan toimiala, työpaikan koulutusvaatimus, työaika, työn kesto, henkilökunnan koko, työnantajan sektori ja työpaikan tyyppi. Lisäksi aineistossa ovat tiedot työpaikan viimeisestä hakupäivämäärästä, aiottu työn alkamispäivä, avoinnaolon alkamis- ja päättymispäivä sekä täyttötieto. Muuttujina ovat myös työpaikkojen määrä ilmoituksessa, työpaikkailmoitusrivien alkuperäinen määrä ilmoituksessa ja työhönosoitusten määrä. Aineistossa ovat myös työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset), joiden alueella työpaikka on ollut. Aineistoon on lisätty erilaisia kestomuuttujia. Tällaisia ovat muun muassa avoinnaolon kesto, rekrytointiaika ja täyttöviive. Näille muuttujille on omat laskentasääntönsä, ks. esim. Räisänen, Heikki (2004): Työvoiman hankinta julkisessa työnvälityksessä. VATT-tutkimuksia 107. Aineistossa ovat mukana myös aluemuuttujat seutukunta, tilastollinen kuntatyyppi ja suurkaupunki.The data contain information on the vacancies notified to the Public Employment Service in Finland in 2023. The data have been compiled from job advertisements, and each individual vacancy mentioned in the advertisements has been counted. The data include information on open vacancies, employers, and the process of filling the job vacancies. The information on open vacancies covers variables such as the location, occupation, and duration of the vacancy, the employer's industry of employment, educational requirements, working hours, staff size, type of workplace, deadline for applications, and the starting date of the job. In addition, the data contain variables providing information on the number of open vacancies in the advertisements, the number of rows in the advertisement, and the number of job offers. The public employment agencies (TE Offices) and Centres for Economic Development, Transport and the Environment (ELY Centres) located in the region of the open vacancies are also included in the data. Various duration variables have been added to the data. These variables include the duration the vacancy was open, the time of recruiting, and the time it took to fill the vacancy. These variables have their own calculation rules. The data also include regional variables such as the sub-region, municipality type, and town
Gallup Ecclesiastica 2019
No full textGallup Ecclesiastica 2019 kartoittaa suomalaisten uskonnollisuutta, evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumista ja seurakunnan toimintaan osallistumista. Aineisto sisältää kysymyksiä myös henkilökohtaisesta uskosta, elämänkatsomuksesta, hengellisistä ja henkisistä asioista sekä uskonnollista yhteisöistä ja perheestä. Aluksi kysyttiin toisten auttamisesta, hyväntekeväisyydestä ja oman työn merkityksestä. Vastaajilta tiedusteltiin, kuinka tärkeiksi he kokivat erinäiset syyt auttaa muita. Heitä pyydettiin arvioimaan, kuinka paljon rahaa he olivat lahjoittaneet hyväntekeväisyyteen kuluneen vuoden aikana. Työn merkitykseen liittyen kysyttiin, kokivatko vastaajat saavansa auttaa työssään muita ihmisiä ja missä määrin oma työ tuntui elämäntehtävältä tai kutsumukselta. Seuraavat kysymykset liittyivät sunnuntain ja pyhäpäivien viettoon. Vastaajilta kysyttiin, millaiset asiat kuuluvat heidän tavallisen sunnuntainsa viettoon. Lisäksi kartoitettiin, millaisia asioita kuului vastaajien pääsiäisen ja joulun viettoon. Heiltä tiedusteltiin myös, kuinka tärkeinä he pitivät uskonnollisia seremonioita osana erilaisia juhlapäiviä ja elämäntapahtumia. Tämän jälkeen kartoitettiin vastaajien henkilökohtaista suhdetta uskoon, hengellisyyteen ja henkisyyteen. Edelleen kysyttiin, kuinka usein he harjoittivat arjessaan erilaisia henkisyyden muotoja, kuten rukoilua, joogaa tai Raamatun lukemista. Kysely jatkui lapsuuteen ja perheeseen liittyvillä kysymyksillä. Vastaajilta kysyttiin, millaisia hengellisyyteen liittyviä asioita heidän lapsuudenkodissaan oli harjoitettu ja millaisia hengellisyyteen liittyviä asioita vastaajat olivat omien lastensa kanssa tehneet. Vastaajilta tiedusteltiin näkemyksiä, miten tärkeitä erilaisten uskontoon liittyvien tapojen siirtyminen seuraaville sukupolville on. Lisäksi tiedusteltiin, olivatko vastaajat eronneet jossain vaiheessa evankelis-luterilaisesta kirkosta ja mitkä tekijät päätökseen olivat vaikuttaneet. Lisäksi kartoitettiin tärkeitä syitä kuulua kirkkoon. Lopuksi esitettiin kysymyksiä liittyen ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin asioihin, kuten ilmastonmuutokseen ja tasa-arvoon. Kysymyksillä pyrittiin selvittämään vastaajien mielipiteitä sekä näkemyksiä liittyen kirkon rooliin tasa-arvotyössä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Taustamuuttujia aineistossa ovat ikä, sukupuoli, koulutus, ammatti, talouden koko, talouden bruttotulot, asunnon tyyppi, suuralue, talouden elinvaihe ja puoluekanta vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.The survey studied religiosity and church membership in Finland as well as people's participation in parish activities. Questions also charted personal faith, spiritual matters, attitudes towards religious communities, and family. The respondents were first asked about helping others, donating money to charity, and the meaning of their own work. Questions surveyed why the respondents helped other people (e.g. they felt it was their duty as a citizen or a Christian, they felt good when helping others), how much money the respondents had donated to charity in the past year, and whether the respondents thought it was important that they could help and serve others in their work. The next questions focused on how the respondents spent Sundays and holidays. The respondents were asked, for example, whether they usually went to worship service on Sundays, ate a more festive meal, cooked, or cleaned. The respondents' Easter and Christmas celebrations were also examined with questions on whether they fasted or participated in a worship service on Easter and whether they visited graves or read the Christmas Gospel on Christmas. Further questions focused on fasting and the meaning of fasting to the respondents as well as the respondents' views on the importance of religious ceremonies in connection to big life events (e.g. when a child is born, marriage). Religion and worldviews were surveyed next with questions related to different religions and their teachings, spiritual matters, the existence of God, and the firmness of the respondents' belief in a number of religious tenets and phenomena (e.g. a good God, angels, the Devil). The respondents' personal spirituality was charted with questions on how often they prayed, read the Bible, watched or listened to religious programmes on TV or radio, and visited websites related to religion. The respondents were asked which books (excluding sacred books of religions), songs and spiritual influencers had the most significance for them spiritually. The respondents' religious and supernatural experiences, such as God answering their prayers or foreseeing a future event, were also surveyed. Religious traditions, family and childhood were surveyed next. The respondents were asked to choose which statements about religion and religious activities they thought described their childhood home and whether they had taught or would teach their children a bedtime prayer. Questions also charted how important the respondents thought it was to pass on various religious traditions, such as baptism, attending worship service, and celebrating Christmas as the birthday of Jesus Christ, to future generations. Attitudes towards the Evangelical Lutheran Church of Finland were also surveyed. The respondents were asked whether people close to them viewed the church with a more positive or negative attitude, what they thought the church's role was in mitigating climate change, and whether the church should support same-sex marriage. Next, membership of a church or other religious community was examined. Those who were members of the Evangelical Lutheran Church of Finland were asked about the importance of a number of reasons for Church membership as well as whether they had considered quitting the Church. Those who were not members of the Evangelical Lutheran Church were asked whether they had previously quit the Church and what their reasons for quitting had been. Attitudes towards Finnish identity and different groups of people were also surveyed. Background variables included, among others, the respondent's age, gender, level of education, occupation, household size, household income, type of housing, NUTS2 region of residence, household composition, and political party preference in the 2019 parliamentary elections
Effectiveness of Finland's Crisis Management Operations in Afghanistan: Interviews 2023
No full textAineisto koostuu kriisinhallinnan toimijoiden haastatteluista, joissa he kertovat Suomen kriisinhallintatoiminnasta Afganistaniin liittyvissä kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa vuosina 2002-2021. Haastatellut henkilöt kattavat kriisinhallinnan kannalta keskeiset hallinnonalat ja keskusvirastot sekä kahden vuosikymmenen ajanjakson. Aineisto on kerätty Valtioneuvoston kanslian koordinoiman VNTEAS Afganistan -tutkimuskonsortion toimesta. Tutkimus kohdistuu Suomen toiminnan tulosten, vaikutusten ja vaikuttavuuden tarkasteluun sekä siihen, miten vaikuttavuutta on arvioitu. Haastateltaville oli muodostettu kolme eri haastattelurunkoa, jota kutakin ohjaa oma pääkysymyksensä, riippuen haastateltavan asemasta. Lisäksi haastattelukysymyksiin vaikutti tarkasteltava ajanjakso. Ensimmäinen haastattelurunko (1b) liittyy Afganistanin kriisinhallintaosallistumisen vaikutuksiin kotimaassa erityisesti valmiuksien, osaamisen kehittämisen ja viranomaistyönyhteistyön kannalta. Seuraava haastattelurunko (1c) koskee kriisinhallintaosallistumisen vaikutuksia Suomen kansainväliseen vaikuttamiseen EU:ssa ja Natossa sekä kahdenvälisissä suhteissa. Viimeinen haastattelurunko (1d) selvittää, kuinka Suomi on voinut Afganistan-osallistumisen kautta osallistua kansainväliseen kriisinhallinnan kehittämiseen. Haastattelurungossa 1d haastateltavilta kysyttiin aluksi heidän roolistansa, taustasta ja työtehtävistä kansainvälisen kriisinhallinnan parissa. Heiltä kysyttiin myös, missä kansainvälisen kriisinhallinnan kehittämisen prosesseissa/areenoilla on ollut mukana. Erityisesti kysyttiin Euroopan Unionista ja Natosta. Haastateltavien tuli kuvailla Suomen osallistumista kriisinhallinnan kehittämisen prosesseihin valittuna ajanjaksona. Vuoden 2009 vaalien ympäröivään ajanjaksoon (ajanjakso 2) liittyen kysyttiin, olivatko Suomen kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan strategian sisällöt mukana kehittämisessä. Vuosien 2015-2020 ajanjaksoon (ajanjakso 3) liittyen kysyttiin puolestaan, oliko OECD:n kehitysapukomitea DAC:in kolmoisneksus-suosituksen sisältö mukana Suomen agendalla. Seuraavaksi kysyttiin, mitä kantoja Suomi on edistänyt kehittämisprosesseissa, ja miksi. Tarkemmin kysyttiin humanitaariseen apuun, kehitysyhteistyöhön, rauhantyöhön, naisten asemaan, hyvään hallintoon ja oikeusvaltion kehittämiseen liittyvistä sisällöistä. Lisäksi tiedusteltiin, missä määrin konfliktisensitiivisyys ja Do No Harm periaate on ollut mukana Suomen kansainvälisen kriisinhallinnan kehittämisessä. Lopuksi kysyttiin suomalaisesta viranomaisyhteistyöstä, onnistumisista ja saavutuksista sekä havaituista haasteista Suomen osallistumisessa kriisinhallinnan kehittämiseen. Taustatietona aineistossa on haastateltavan ammatti ja haastattelupäivämäärä. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.The data consists of interviews with crisis management actors, in which they talk about Finland's crisis management activities in international crisis management operations related to Afghanistan during the period of 2002-2021. The interviewees covered the administrative sectors and central agencies that are central to crisis management, as well as a period of two decades. The data was collected by the VNTEAS Afghanistan Research Consortium coordinated by the Prime Minister's Office. The study focuses on the results, impact and effectiveness of Finland's activities and how this has been assessed. Three different interview frames were set up for the interviewees, each guided by its own main question, depending on the interviewee's position. In addition, the interview questions were influenced by the period under consideration. The first interview frame (1b) relates to the impact of the Afghanistan crisis management participation at home country level, in particular in terms of capacity, skills development and cooperation between authorities. The next interview frame (1c) concerns the impact of the crisis management participation on Finland's international influence in the EU and NATO as well as in bilateral relations. The final interview frame (1d) examines how Finland has been able to contribute to the development of international crisis management through its participation in Afghanistan. In the interview framework 1d, the interviewees were first asked about their background and their work in international crisis management. They were also asked about their involvement in international crisis management development processes, followed by a description of Finland's participation in these processes during a given period. For example, in the period surrounding the 2009 elections (period 2), they were asked whether the contents of Finland's comprehensive crisis management strategy were involved in the development process. The next question asked which perspectives Finland has contributed to the development processes, and why. More specifically, questions were asked about content related to humanitarian aid, peacekeeping and the role of women, for example. In addition, the extent to which conflict sensitivity and the Do No Harm principle have been involved in the development of Finland's international crisis management was asked. Finally, questions were asked about Finnish cooperation with the authorities, successes and achievements, as well as perceived challenges in Finland's involvement in the development of crisis management. Background information included the interviewee's occupation. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
Festival Barometer 2020
No full textFestivaalibarometri kokoaa tietoa suurten rytmimusiikkifestivaalien kävijöistä ja seuraa kävijöiden musiikki- ja festivaalimieltymysten muuttumista vuosien kuluessa. Vuonna 2020 mukana oli myös kysymyksiä liittyen koronapandemiaan. Aineisto sisältää kolme avokysymystä, joiden vastaukset soveltuvat myös laadulliseen analyysiin. Tutkimuksen toteutuksessa olivat mukana LiveFIN ry, Lapin yliopiston matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia sekä tutkimukseen osallistuneet festivaalit. Kyselyn alussa vastaaja valitsee festivaalin, jota hänen vastauksensa kyselyn ensimmäiseen osioon koskee. Vastaajan tuli olla osallistunut kyseiselle festivaalille vuonna 2019 tai sitä ennen. Tähän valittuun festivaaliin liittyen kysyttiin vastaajan tyytyväisyyttä festivaaliin ja pyydettiin arvioimaan sen vaikutuksia järjestyspaikkakunnalle. Seuraavaksi kysyttiin, paljonko rahaa vastaaja käytti festivaalialueella ja sen ulkopuolella. Yleisemmässä osassa kyselyä vastaajaa pyydettiin arvioimaan suomalaisia festivaaleja eri osa-alueittain. Kysyttiin esimerkiksi, mikä saisi vastaajan osallistumaan festivaaleille useammin. Edelleen kartoitettiin festivaalielämyksen kannalta tärkeitä asioita liittyen muun muassa esiintyjiin ja ohjelmistoon, ruokailu- ja anniskelupalveluihin, festivaalialueeseen ja festivaalien arvoihin. Hintoihin liittyviä tekijöitä tarkasteltiin muun muassa kysymällä, kuinka paljon eri tuotteet tai palvelut saisivat maksaa. Seuraavaksi kysyttiin vastaajien todennäköisyyttä osallistua festivaaleille tulevina vuosina ja kartoitettiin avokysymyksellä syitä siihen, miksi osallistumista pidetään epätodennäköisenä. Lisäksi selvitettiin mieluisimpia musiikkityylejä, suhdetta musiikkiin sekä mitä festivaalia vastaaja pitää Suomessa kiinnostavimpana. Lopuksi esitettiin väittämiä koronapandemian vaikutuksiin liittyen sekä avokysymys siitä, miten pandemia on vaikuttanut vastaajan suhtautumiseen festivaaleihin. Taustamuuttujina ovat syntymävuosi, sukupuoli, suurimmat kaupungit, muut kunnat maakunnittain, koulutus, ammattiryhmä, yhteiskuntaluokka ja vuositulot. Kyselyn avulla voidaan tehdä ajallista vertailua sarjan muihin aineistoihin, sillä useampana vuonna vastanneet voidaan yhdistää id-muuttujan avulla.The festival barometer aims to collect information on Finnish festival visitors and the changes that occur in their taste in music and festivals over the years. In 2020, questions related to the COVID-19 pandemic were also included. The data includes three open-ended questions, with answers that are also suitable for qualitative analysis. LiveFIN ry, Lapland Institute for Tourism Research, the Sibelius Academy at the University of the Arts and the participating festivals were involved in the implementation of the survey. At the beginning of the questionnaire, the respondent selects the festival to which their answers to the first part of the questionnaire relates. The respondent must have attended the festival in question in 2019 or before. In relation to this selected festival, the respondent was asked about his/her satisfaction with the festival and asked to assess its impact on the host city. The next question asked how much money the respondent spent on and off the festival site. In the more general part of the survey, respondents were asked to rate Finnish festivals by different aspects. For example, the question asked what would make the respondent attend festivals more often. Further, the respondents were asked about issues important to the festival experience, such as performers and programming, food and beverage services, the festival area and the values of festivals. Price-related factors were examined by asking, among other things, how much different products or services should cost. Next, respondents were asked about their likelihood of attending festivals in future years, followed by an open-ended question on the reasons why attendance was considered unlikely. The survey also examined the respondents' favourite music styles, their relationship with music and which festival they find most interesting in Finland. Finally, statements were made about the impact of the corona pandemic and an open-ended question about how the pandemic has affected the respondent's attitude towards festivals. Background variables included year of birth, gender, largest cities, other municipalities by county, education, occupational group, social class and annual income. The questionnaire allows comparisons over time with other data in the series, as respondents from more than one year can be combined using the id variable
Finnish Suicide Mortality Time Series 1751-2010
No full textAineisto sisältää tietoja suomalaisten itsemurhista ajanjaksolla 1751-2010. Itsemurhakuolleisuutta kuvaava aikasarja-aineisto on koostettu Suomen tilastoviranomaisten väestö- ja kuolemansyytilastojen pohjalta. Aineiston taulukkomuotoisessa datatiedostossa on vuosittaiset tiedot itsemurhien kokonaislukumääristä, väestön koosta sekä itsemurhien määristä 100 000 asukasta kohti sukupuolen mukaan eriteltyinä vuosilta 1751-1877. Vuodesta 1878 alkaen aineistossa on myös vastaavia kuukausittaisia tietoja.The data contain information on suicides among Finns from 1751 to 2010. The time series data on suicide mortality is compiled from population and cause of death statistics from the Finnish statistical authorities. The tabular data file contains annual data on the total number of suicides, the size of the population and the number of suicides per 100,000 inhabitants by gender, from 1751 to 1877. From 1878 onwards, the dataset also contains corresponding monthly data