Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Finnish Experiences of Running Away from Substitute Care 2022-2023
No full textAineisto koostuu sijaishuoltopaikoista karanneiden kirjoituksista. Aineisto on kerätty alun perin pro gradu -tutkielmaan. Aineisto kerättiin kirjoituskutsulla, jossa vastaajia pyydettiin muistelemaan omaan "hatkaamiseen" liittyviä kokemuksia. Vastaajat saivat kirjoittaa haluamallaan tavalla. Sai kirjoittaa esimerkiksi laajemman elämää ja hatkaamista kuvaavan tekstin, tai kuvata jotain tiettyä hatkaamiseen liittyvää tilannetta tai tapahtumaa. Kirjoittamisen avuksi kirjoituskutsussa annettiin muutama apukysymys. Apukysymyksissä kysyttiin esimerkiksi sitä, millaisia hatkareissut olivat, millaista elämä sijaishuoltopaikassa oli, ja millaisia tunteita vastaaja hatkareissunsa aikana tunsi. Taustatietona kysyttiin vastaajan sukupuolta, ikäryhmää, sijaishuoltopaikan tyyppiä, sekä ikää, jolloin vastaaja hatkasi ensimmäisen kerran.The dataset consists of self-administered written texts on the experiences of people who have run away from substitute care. The data were originally collected for a Master's thesis. The data were collected with a writing invitation which was targeted at individuals with experiences of running away from substitute care. Participants were directed to write a free-form account of their experiences. For example, participants could write a broader text describing their life and their experience with running away from substitute care, or describe a specific situation or event related to running away from substitute care. The writing invitation also contained a few questions to support the writing process. These questions included, for example, what running away had been like, what life in substitute care was like, and what emotions participants had felt during their runaway experiences. Background information included the participant's gender, age group, type of substitute care, and the age when the participant first ran away from substitute care. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is only available in Finnish
Experiences of Using Boundaries as a Coping Tool in Personal Relationships with People with Mental Health and Substance Abuse Problems 2023-2024
No full textAineisto koostuu kirjoituksista, joissa vastaajat kertovat kokemuksistaan läheissuhteiden rajaamisesta, kun heidän läheisellään on jokin mielenterveyteen tai päihteisiin liittyvä haaste. Kirjoitusohjeessa vastaajia pyydettiin kertomaan vapaamuotoisesti läheissuhteiden rajaamisesta selviytymiskeinona. Lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, miten läheisen mielenterveys- tai päihdehaasteet on vaikuttanut omaan elämään sekä millaisia tunteita rajaamiseen on liittynyt. Myös palvelujärjestelmältä saadusta tuesta suhteiden rajaamiseen liittyen oltiin kiinnostuneita. Kirjoitukset sisältävät myös kuvauksia siitä, millä tavoin suhteita on pyritty rajaamaan sekä siitä, onko rajaaminen koettu helppona vai vaikeana päätöksenä. Edelleen tiedusteltiin läheissuhteen rajaamiseen liittyvistä haasteista ja toisaalta hyödyistä sekä siitä, onko rajaaminen synnyttänyt läheissuhteisiin konflikteja. Taustatietoina aineistossa on sukupuoli ja ikäryhmä. Aineistosta on tehty html-hakemisto, jonka hakemiston avulla kirjoituksia on helppo selata.The data consists of writings in which respondents describe their experiences of setting boundaries when a person close to them has a mental health or substance abuse problem. In the writing guidelines, respondents were asked to give a free-form description of using boundaries as a coping tool. In addition, participants were asked to describe how their own life has been affected by the mental health or substance abuse challenges of a loved one and what feelings they have associated with setting boundaries. Support from the service system in relation to setting boundaries was also of interest. The writings also include descriptions of the ways in which people have tried to set boundaries in their relationships and whether setting boundaries has been an easy or difficult decision to make. Further questions were asked about the challenges and benefits of setting boundaries and whether they had led to conflicts in relationships. Background information included the participant's gender and age group. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
Women's Careers in Health Technology Research and Innovation 2018-2020
No full textAineisto sisältää terveysteknologian alalla työskenteleville tohtorintutkinnon suorittaneille naisille tehtyjä haastatteluja. Aineisto on kerätty osana Uppsalan yliopiston, Tampereen yliopiston ja Länsi-Norjan tutkimusinstituutti Vestlandsforskinging NORDWIT-hanketta (Nordic Centre of Excellence on Women in Technology Driven Careers). Haastatteluissa haastateltavia pyydettiin kertomaan tutkimus- ja innovaatiotyötä koskeva uraelämäkertansa. Lisäksi kysyttiin nykyisestä työtilanteesta ja -yhteisöstä, tulevaisuuden suunnitelmista, sukupuolesta T&I-työssä sekä työn ja perheen yhteensovittamisesta. Haastateltavat kertovat työuran alkamisesta, merkittävistä käänteistä, siirtymistä ja uratavoitteistaan sekä työpaikan sijainnin merkityksestä ja perheen vaikutuksesta uravalintoihin. Haastateltavat kertovat myös muun muassa mitkä asiat ovat auttaneet haastateltavia työuralla, millaista kannustusta ja millaisia verkostoja heillä on ollut. Lisäksi haastatteluissa käsitellään työn merkitystä elämässä sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Sukupuolen vaikutusta nykyisessä työssä ja työpaikassa arvioidaan, samoin kuin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman näkyvyyttä haastateltavan työssä. Oman tutkimusryhmän toimintaa, sen rakentamista, kansainvälistymistä ja sukupuolten tasa-arvon edistämistä pohditaan myös. Yrittäjyydestä kertovat yrittäjinä työskentelevät, mutta myös muut pohtivat ajatuksia yrittäjyydestä omalla kohdallaan. Koska haastattelut olivat elämäkerrallisia, niissä kerrotut kokemukset ajoittuivat uran eri vaiheisiin ja eri vuosikymmenille, enimmäkseen 2000- ja 2010-luvuille. Haastattelujen kesto oli 1,5-2 tuntia. Taustatietona haastateltavasta kerrotaan mm. syntymävuosikymmen, lasten lukumäärä, ylin tutkinto, pääasiallinen tieteenala, työtehtävä sekä työpaikan tyyppi. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.The dataset consists of interviews with women who have doctoral degrees and work in the field of health technology. The data were collected as part of the NORDWIT (Nordic Centre of Excellence on Women in Technology Driven Careers) project by Uppsala University, Tampere University and Norwegian research institute Vestlandsforsking. The main focus of the interviews were the interviewees' career stories in research and innovation. The interviewees were also asked about their current employment situation and work community, future plans, gender in the research and innovation field, and balancing work and family. The interviewees discussed the start of their careers, major career events, transitions, and career goals, as well as the importance of the location of their workplace and the influence of their family on their career choices. The interviewees were also asked about the things that had helped them in their careers, the encouragement they have received and the networks they have built up. The interviews covered the importance of work in the interviewee's lives and how they balanced work and leisure time. The impact of gender in the interviewees' current jobs and workplaces was assessed, as well as the visibility of an equality plan at the interviewee's job. The activities of the interviewees' own research teams, their formation, internationalisation, and the promotion of gender equality were also discussed. Entrepreneurship was discussed with those interviewees who worked as entrepreneurs, but others also reflected on their own ideas about entrepreneurship. As the interviews were biographical, the experiences discussed had happened at different stages and in different decades of their careers, mostly in the 2000s and 2010s. The interviews lasted between 1.5 and 2 hours. Background information included, among others, the interviewee's decade of birth, number of children, highest level of education, job title, and type of employer. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is only available in Finnish
Finnish County Election Study 2022
No full textAluevaalitutkimus 2022 kartoittaa suomalaisten mielipiteitä aluevaaleista ja hyvinvointialueista. Kyselyssä selvitettiin vastaajien poliittista osallistumista, poliittisia asenteita, puolueiden kannatusta, ehdokas- ja puoluevalintoja sekä äänestysaktiivisuutta. Vaalitutkijoiden kokoama aineisto sisältää kysymyksiä myös Suomen tulevaisuuden näkymistä. Aluevaalitutkimuksen toteutuksesta vastasi Suomen kansallinen vaalitutkimuskonsortio, joka koostuu useiden eri yliopistojen vaali- ja demokratiatutkijoista. Ensiksi vastaajalta kysyttiin kiinnostuksesta politiikkaan sekä tyytyväisyydestä demokratian toimivuuteen Suomessa. Tämän jälkeen tiedusteltiin, minkä verran vastaaja seurasi aluevaaleja eri tiedotusvälineistä ja kuinka usein hän keskustelee politiikasta muiden ihmisten kanssa. Asenneväittämin kartoitettiin vastaajan mielipiteitä äänestämisestä, demokratiasta ja poliittisen päätöksenteon muodoista. Tyytyväisyyttä poliittiseen järjestelmään kartoitettiin kysymällä, kuinka paljon vastaaja luottaa eri tahoihin, kuten hallitukseen, puolueisiin, kunnanvaltuustoon, tiedotusvälineisiin, terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen ja aluehallintovirastoon. Seuraavaksi vastaajan mielipiteitä kartoitettiin erilaisin aluevaaleihin ja lähidemokratiaan liittyvin väittämin. Vastaajan tuli myös asettaa tärkeysjärjestykseen se, ketä aluevaltuutetun tulisi ensisijaisesti edustaa. Lisäksi tiedusteltiin aluevaaleihin liittyvän tiedon saatavuudesta. Seuraavana teemana olivat puolueet. Vastaajalta tiedusteltiin, kokeeko hän olevansa lähellä jotakin poliittista puoluetta, ja jos kokee, niin mitä. Lisäksi kysyttiin mielipidettä eri poliittisista puolueista. Vastaajaa pyydettiin myös sijoittamaan itsensä vasemmisto-oikeisto-akselille sekä arvoliberaali-arvokonservatiivi-asteikolle. Suomen tulevaisuuden suuntaa kartoitettiin asenneväittämillä esimerkiksi monikulttuurisuudesta, kristillisistä arvoista, ilmastonmuutoksen torjunnasta, valtion säätelystä ja verotuksesta. Seuraavaksi vastaajalta kysyttiin aluevaaleissa äänestämisestä. Vastaajalta kysyttiin äänestämättä jättämisestä ja sen itsestään selvyydestä. Vaaleissa äänestäneiltä kysyttiin tarkemmin, minkä puolueen ehdokasta vastaaja äänesti, oliko ehdokas omassa kunnassa asuva ja missä vaiheessa hän teki äänestyspäätöksen. Lopuksi kysyttiin hyvinvointialueisiin liittyviä kysymyksiä. Vastaajalta kysyttiin, pitäisikö julkisia varoja käyttää terveydenhuoltoon enemmän, saman verran vai vähemmän kuin nykyisin. Lisäksi esitettiin useita väittämiä liittyen esimerkiksi hyvinvointialueiden ja oman kotikunnan tarjoamiin palveluihin, verotukseen ja asiakasmaksuihin. Taustatietoja aineistossa ovat vastaajan syntymävuosi, sukupuoli, hyvinvointialue, koulutusaste, siviilisääty, ammattiasema, työskentelysektori, kotitalouden bruttovuositulot, paikkakuntatyyppi, asuntotyyppi, ensisijainen tapa käyttää terveyspalveluja, puoluekanta, äidinkieli, kotona käytettävät kielet, kuuluminen etniseen vähemmistöryhmään, kotitalouden henkilömäärä ja lasten määrä.The survey charted Finns' opinions on the 2022 county elections and wellbeing services counties. The survey examined respondents' political participation, political attitudes, party allegiance, candidate and party choices and voting behaviour. The data also includes questions on future prospects of Finland. The county elections survey was carried out by the Finnish election study consortium, a consortium of election and democracy researchers from several universities. First, the respondent was asked about their interest in politics and their satisfaction with the functioning of democracy in Finland. Then, the respondent was asked how much he/she followed the county elections through different media and how often respondent discussed politics with other people. The respondents' opinions on voting, democracy, and forms of political decision-making were surveyed. Satisfaction with the political system was assessed by asking how much the respondent trusts various institutions, such as the government, political parties, the municipal council, the media, the Finnish institute for health and welfare and the regional state administrative agency. Next, the respondent's opinions were surveyed using a variety of statements related to county elections and local democracy. Respondents were also asked to rank in order of importance whom the county councillor should primarily represent. The respondent was also asked about access to information on county elections. The next topic was political parties. Respondents were asked for their opinion on different political parties, and if they felt close to any political party. Respondents were also asked to place themselves on the left-right axis and on the value-liberal-conservative scale. The future direction of Finland was explored through attitudinal questions on issues such as multiculturalism, Christian values, climate change, government regulation and taxation. Next, respondents were asked about voting in county elections. Respondents were asked about not voting and the obviousness of not voting. Those who voted in the elections were asked in more detail about the party candidate they voted for, whether the candidate was a resident of their county area and at what point they made their voting decision. Finally, questions were asked about wellbeing services counties. Respondents were asked whether public money should be spent more, the same or less on health care than at present. In addition, a number of questions were asked on issues such as the services provided by the wellbeing services counties and by their own municipality, taxation and user charges. Background variables included, among others, the respondent's year of birth, gender, education, marital status, wellbeing services county, occupational status, employer type, mother tongue, languages used at home, type of municipality of residence, type of dwelling, gross annual household income, number of people in the household, number of children, membership of an ethnic minority group, preferred method of accessing health services and party affiliation
Gerontological Regional Database (GERDA) Survey 2021-2022
No full textAineisto sisältää Gerontologisen alueellisen tietokannan (GERDA) keräämän kyselyn, jossa on kartoitettu yli 65-vuotiaiden terveyttä ja elinoloja. Kyselyn teemoja ovat muun muassa aktiviteetit, kansalaisaktiivisuus, sosiaaliset kontaktit sekä hyvinvointi. Aluksi vastaajat kertoivat sosiaalisista suhteistaan ja internetin käytöstään. Seuraavaksi vastaajia pyydettiin kertomaan, mitä aktiviteetteja he harrastavat ja haluaisivat harrastaa, ja onko koronapandemia vaikuttanut aktiivisuuteen näissä harrastuksissa. Tämän jälkeen tiedusteltiin omaishoitajana toimimisesta sekä taloudellisesta tilanteesta. Seuraavaksi vastaajat arvioivat, minkälainen asenne yhteiskunnassa vallitsee ikääntyneitä kohtaan ja miten he itse kokevat ikänsä. Vastaajat kertoivat äänestysaktiivisuudestaan ja luottamuksesta eri yhteiskunnan instituutioihin ja oman lähipiirin ihmisiin. Vastaajia pyydettiin kertomaan oman asuinalueensa ominaisuuksista ja mielipiteistään hyvinvointiteknologiaa kohtaan. Lopuksi esitettiin kysymyksiä liittyen terveyteen, hyvinvointiin, elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Taustamuuttujia aineistossa ovat sukupuoli, ikä, äidinkieli, asuinpaikka ja korkein koulutus.The data includes a survey collected by the Gerontological Regional Database (GERDA), which has mapped the health and living conditions of Finnish people aged 65 and over. The themes of the survey include activities, civic engagement, social contacts and well-being. First, respondents reported on their social contacts and their use of the internet. Next, respondents were asked what activities they do and would like to do, and whether the pandemic has affected their activities. They were then asked about being an informal carer and about their financial situation. Next, respondents assessed the society's attitude towards older people, and their own perception of their age. Respondents reported on their voting activity and their trust in various social institutions and people in their immediate circle. Respondents were asked to describe the characteristics of the area where they live and their views on welfare technologies. Finally, questions were asked on health, well-being, quality of life and functional capacity. The background variables in the data are gender, age, mother tongue, region of residence, and highest level of education
Finnish Memories of Colonies 2021
No full textAineisto koostuu kirjoituksista liittyen suomalaisten muistoihin siirtomaista. Muistitietokeruuna kootulla aineistolla pyrittiin keräämään tietoa siitä, miten Euroopan siirtomaat ja kolonialismi näkyivät suomalaisessa arjessa 1900-luvulla. Keruukutsussa kirjoittamisen avuksi annettiin useita apukysymyksiä. Kysymysten avulla pyydettiin kirjoittamaan esimerkiksi siitä, mitä sanasta siirtomaa tuli mieleen, mistä vastaaja sai tietoa siirtomaiden ihmisistä, kulttuureista ja tuotteista, ja millaisia mahdollisuuksia kaukaa tulleiden ihmisten kohtaamiseen Suomessa oli. Lisäksi kysyttiin muun muassa muistoja siirtomaatavarakaupoista ja esimerkiksi eksoottisten hedelmien, mausteiden ja muiden tuotteiden ostamisesta. Apukysymyksissä pyydettiin pohtimaan myös sitä, miten kolonialismi näkyy nykypäivänä Suomessa ja maailmalla. Taustatietona on mainittu vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, ammatti ja paikkakunta, jos hän on antanut niistä tiedon. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla kirjoituksia on helppo selata.The data consists of writings related to Finns' memories of the colonies. The aim of the data collection was to gather information on how the European colonies and colonialism were reflected in Finnish everyday life in the 20th century. In the call for writings, a number of questions were given to help with the writing process. The questions asked the respondents to write about, for example, what the word 'colony' brought to mind, where they got information about the people, cultures and products of the colonies, and what kind of opportunities there were for meeting people from far away in Finland. Other questions included memories of colonial product shops and of buying exotic fruits, spices and other products. In the help questions, participants were also asked to reflect on how colonialism is seen in Finland and the world today. Background information includes the respondent's gender, year of birth, occupation and place of residence, if provided by the respondent. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
Finland 2019: Consumer Habits and Lifestyle
No full textTutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten elämäntapoja ja kulutustottumuksia kysymyksin nykyhetkestä sekä tulevaisuuden odotuksista. Lisäksi käsiteltiin paljon turvallisuuskysymyksiä ja kaikkiin edellä mainittuihin teemoihin liittyviä asenteita. Vastaajilta kysyttiin heidän käsitystään omasta elintasostaan ja kulutuksestaan (esim. taloudellinen tilanne, kulutusmahdollisuudet, yleinen hyvinvointi). Heitä pyydettiin myös samojen kysymysten avulla kuvailemaan tilannettaan viiden vuoden päästä. Lisäksi vastaajia pyydettiin vertailemaan kulutustaan "keskiarvokuluttajaan" lukuisin eri kulutustuottein. Vastaajilta tiedusteltiin mitkä asiat ja kulutushyödykkeet he kokevat välttämättömiksi sekä mitä he ovat tehneet, jos heillä on ollut taloudellisesti tiukkaa. Lisäksi tiedusteltiin mitä asioita he tekisivät enemmän, jos olisi varaa. Edelleen vastaajien kulutukseen ja elämäntapaan liittyviä asenteita kysyttiin myös erilaisin väitelausein kuten "Jokaisen pitäisi säästää pahan päivän varalle". Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin kokemusta johonkin sukupolveen, yhteiskuntaluokkaan tai puolueen ideologiaan kuulumisesta. Tämän lisäksi kysyttiin vastaajien yhteenkuuluvuuden tunnetta suhteessa erilaisiin yhteisöihin (esim. työyhteisö, seurakunta). Edelleen vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa onnellisuutta, terveyttä ja elämään tyytyväisyyttä. Vastaajilta tiedusteltiin erilaisista riskeistä, epävarmuustekijöistä sekä turvallisuudesta. Heiltä kysyttiin, missä määrin erilaiset asiat ovat riskejä tai epävarmuuden lähteitä yhteiskunnassa (esim. terrorismi, tuloerojen kasvu). Vastaajilta kysyttiin myös missä määrin he kannattavat tai vastustavat erilaisia poliittisia toimia. Lopuksi tiedusteltiin sekä vastaajan omia että kotitalouden yhteenlaskettuja tuloja ja lainoja. Vastaajilta kysyttiin lisäksi heidän suhtautumisestaan kyselytutkimuksiin. Taustatietoina aineistossa ovat muun muassa sukupuoli, ikä, asuinalue, siviilisääty, kotitalouden koko, lasten määrä, koulutus, pääasiallinen toiminta, ammattitiedot, yhteiskuntaluokka ja puoluekanta.The survey examined the lifestyles and consumption habits of Finns by asking questions about the present and future expectations. It also covered a lot of questions on security and attitudes related to all the above-mentioned topics. Respondents were asked about their perception of their own living standards and consumption. Respondents were also asked to compare their consumption with the "average consumer" across a wide range of consumer products. Respondents were asked which items and consumer goods they felt were essential and what they did when they were financially strapped. They were also asked what things they would do more of if they could afford it. Next, respondents were asked about their sense of belonging to different communities (e.g. work community, church). Further, respondents were asked to rate their own happiness, health, and life satisfaction. Respondents were asked about various risks, uncertainties, and safety. They were asked to what extent different issues are risks or sources of insecurity in society (e.g. terrorism, increasing income inequality). Respondents were also asked to what extent they support or oppose different policy measures. Finally, respondents were asked about their own and their household's combined income and loans. Background variables included the respondent's gender, age, NUTS3 region of residence, marital status, household size, number of children, level of education, economic activity, occupation, social class and political party preference
Public Procurement Notices 2023
No full textAineisto sisältää tietoja valtiovarainministeriön julkisten hankintojen virallisessa HILMA-verkkopalvelussa (www.hankintailmoitukset.fi) vuonna 2023 julkaistuista ilmoituksista. Hankintalain määrittelemät julkiset hankintayksiköt ilmoittavat HILMAssa pääasiassa kansallisen ja EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat. Aineisto sisältää hankinnan nimen ja tietoja hankintailmoituksen numerosta, hankinnan kohteesta ja hankinnan tehneestä organisaatiosta. Lisäksi mukana on tietoja hankintailmoitustyypeistä, hankintayksiköiden luonteesta, hankintojen CPV-koodeista (Common Procurement Vocabulary -nimikkeistö) sekä hankintojen arvosta. Aineistossa on myös tietoja tuotteiden ja palveluiden toimittajista. Ilmoituslomakkeella esitettiin ns. tilastokysymyksiä, jotka liittyvät kansallisen julkisten hankintojen strategian toteutumisen seurantaan. Ne käsittelevät hankintojen innovatiivisuutta, ekologista ja sosiaalista kestävyyttä, pk-yritysten huomioimista ja palvelun käyttäjien osallistamista. Vuoden 2023 aineisto sisältää tietoa myös dynaamisesta hankintajärjestelmästä ja puitejärjestelyistä. Aineisto sisältää aluekoodi (NUTS) -muuttujan.The data contain announcements of public contracts published in the HILMA electronic notification system in 2023. Finnish procurement laws and EU public procurement directives require that contracting authorities advertise their public tenders for all procurements exceeding the threshold value. Public procurement notices contain information on the number and type of notice, date of publication, type of the contract, type of procurement procedure, type of the contracting authority, award criteria, common procurement vocabulary (CPV) code, and the value of the contract (if applicable). The questionnaire also includes statistical questions related to the monitoring of the implementation of the national public procurement strategy. These questions cover innovation, environmental and social sustainability, consideration of small and medium-sized enterprises and the involvement of service users in the procurement process. The data also contain information on the suppliers of products and services and the variable regional classification (NUTS)
Tampere University Survey for Doctoral Students 2022
No full textTampereen yliopiston jatko-opiskelijoille teetetyssä kyselyssä kerätään jatko-opintojen suorittamiseen liittyvää tietoa. Kyselyssä käsitellään kokemuksia väitöskirjan ja opintojen edistymisestä, saadusta ohjauksesta, tutkimusyhteisöön kuulumisesta, omasta osaamisesta sekä yliopiston tukipalveluista. Kysely aloitettiin selvittämällä, mikä on motivoinut vastaajaa aloittamaan tohtorintutkinnon. Vastaajalta kysyttiin lisäksi väitöskirjasta sekä opintojen kestosta ja rahoituksesta. Seuraavaksi vastaajalta tiedusteltiin tarkemmin opinnoista. Vastaajan tuli esimerkiksi arvioida erilaisia väittämiä liittyen tohtorikoulun opintoihin. Lisäksi vastaajan tuli kertoa, mitä opintoja on suorittanut Tampereen yliopiston ulkopuolella. Seuraavassa osiossa vastaajalta kysyttiin saadun ohjauksen määrästä sekä tyytyväisyydestä ohjaajiin ja ohjaukseen. Lisäksi vastaajalta tiedusteltiin, tunteeko hän kuuluvansa osaksi tutkijayhteisöä ja saako hän yhteisöltä tukea. Edelleen vastaajan tuli arvioida omaa aktiivisuuttaan jatko-opiskelijana ja väitöskirjatutkijana. Samassa yhteydessä vastaajan tuli mainita, mitkä tekijät ovat haitanneet opintojen edistymistä. Näiden lisäksi kysyttiin mahdollisesta häirinnän kohtaamisesta. Seuraavassa osiossa käsiteltiin vastaajan taitoja ja osaamista sekä urasuunnitelmia. Lisäksi vastaajaa pyydettiin arvioimaan käyttämiään tukipalveluita, kuten kirjaston tarjoamaa koulutusta. Kyselyn viimeisessä osiossa kysyttiin tarkentavia kysymyksiä kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnan jatko-opiskelijoilta. Taustamuuttujana aineistossa on tiedekunta.The Tampere University survey for doctoral students collects information related to the completion of doctoral studies. The survey covers experiences with the progress of the doctoral thesis and studies, the guidance received, being part of the research community, personal skills and the support services provided by the university The questionnaire started by asking, what motivated the respondent to start doctoral studies. The respondents were also asked about their doctoral dissertation and the duration and funding of their studies. Next, respondents were asked about their studies in more detail. For example, respondents were asked to rate different statements related to their studies at the doctoral school. Respondents were also asked to indicate which studies they had completed outside the Tampere University. In the next section, respondents were asked about the amount of guidance they had received and their satisfaction with their supervisors and guidance. Respondents were also asked whether they felt part of the research community and whether they received support from the community. Furthermore, respondents were asked to assess their own activity as a doctoral student and as a doctoral researcher. In the same context, respondents were asked to indicate which factors had hindered their progress in their studies. In addition, respondents were asked about any harassment they had experienced. In the next section, respondents' skills and competences and career plans were discussed. Respondents were also asked to rate the support services they used, such as the training provided by the library. The final section of the questionnaire asked more specific questions to doctoral students in the Faculty of Education and Culture. The background variable is the respondent's faculty
Tampere University Survey for Second-year and Fourth-year Students 2023
No full textTampereen yliopiston toisen ja neljännen vuoden opiskelijoille teetetyssä kyselyssä kerätään tietoa opintojen sujuvuudesta, osaamisen ja asiantuntijuuden kehittymisestä sekä opiskelijoiden hyvinvoinnista. Kysely keskittyy edellä mainittujen lisäksi kokemuksiin opiskelu- ja oppimisympäristöistä, opiskelijan palveluista sekä osallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta. Kysely aloitettiin selvittämällä, miten vastaajan opinnot ovat edenneet, onko hän saanut tarvitsemaansa suunnitteluun liittyvää tukea sekä, ovatko opintosuunnitelma, opintotarjonta ja kurssien suoritustavat opintojen edistymistä tukevia. Seuraavaksi selvitettiin opiskelijoiden mielipiteitä oman osaamisen ja asiantuntijuuden kehittymisestä. Tämän jälkeen vastaajaa pyydettiin arvioimaan oppimis- ja opiskeluympäristöjä sekä niiden toimivuutta. Edelleen vastaaja arvioi erilaisia opiskelijoiden palveluita. Seuraavaksi selvitettiin opiskelijoiden kokemuksia osallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta. Vastaajalta kysyttiin esimerkiksi opintoihin ja yliopistoon kiinnittymisestä, opetuksen tasa-arvoisuudesta sekä häirinnän kohtaamisesta. Viimeinen osio käsitteli opiskeluhyvinvointia ja opiskelukykyä. Vastaajat arvoivat erilaisia väittämiä liittyen esimerkiksi jaksamiseen, yksinäisyyteen ja opintojen kuormittavuuteen. Tässä yhteydessä kyselyssä hyödynnettiin opiskelu-uupumusmittaria (SBI-9). Taustamuuttujina aineistossa ovat sukupuoli, tiedekunta ja opintojen aloitusvuosi.The survey is conducted among second-year and fourth-year students at the Tampere University to collect information on the success of their studies, the development of their skills and expertise, and their well-being. In addition to the above, the survey focuses on experiences of study and learning environments, student services, and inclusion and equality. The survey started by asking respondents how their studies were progressing, whether they had received the support they needed to plan their studies and whether the personal study plan, course options and modes of study were supporting their progress. Next, students' views on the development of their own knowledge and expertise were explored. The respondents were then asked to rate their satisfaction with the learning and study environments. Further, respondents rated a range of student services. Next, students' experiences of inclusion and equality were explored. Respondents were asked about issues such as attachment to studies and the university, equality in teaching and facing harassment. The final section dealt with student wellbeing and learning ability. Respondents rated a range of statements relating to issues such as coping, loneliness and the burden of studies. In this context, the Student Boredom Inventory (SBI-9) was used. Background variables included the respondent's gender, faculty, and year when commenced studies