Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Parliamentary Elections 2023: Responses to Union of Freethinkers of Finland Candidate Selector
No full textAineisto sisältää vuoden 2023 eduskuntavaalien ehdokkaiden sekä vaalikoneen käyttäjien vastaukset Vapaa-ajattelijain liiton vaalikoneen kysymyksiin. Vaalikoneen kysymykset käsittelevät muun muassa jumalanpilkan kieltämistä rikoslaissa, poikien ympärileikkauksen sallimista, kirkon verotusoikeuden poistamista, hautaustoimen järjestämistä, uskonnon asemaa peruskoulussa, pään peittävän huivin käyttöä töissä sekä rituaaliteurastusta. Eduskuntavaaliehdokkaiden taustatietoina ovat nimi, puolue, vaalipiiri, ikä, sukupuoli, äänestysnumero ja tieto äänestystuloksesta. Vaalikoneen käyttäjistä on tiedossa vaalikoneeseen asetettu puoluerajaus ja vaalipiiri.This dataset contains responses to questions in the voting advice application of the Union of Freethinkers of Finland for the Finnish parliamentary elections 2023 by candidates as well as users of the application. Questions concerned, for instance, whether blasphemy should remain prohibited in the Finnish Criminal Code, whether circumcision of boys should be legal or illegal, whether the church should have the right to collect tax, whose responsibility burials and maintenance of cemeteries should be, how religion should be incorporated into primary school curricula, ritual slaughter, and whether employers should have the right to prohibit the use of certain items of clothing, such as a headscarf which covers the head and hair (hijab), at work. Background variables for parliamentary candidates included name, political party, electoral district, age, gender, candidate number and voting result. Background variables for users of the voting advice application included political party filter set by the user and electoral district
Sociobarometer 2021
No full textSosiaalibarometrit ovat tutkimuksellisia ajankohtaisselvityksiä, joiden tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman ajan tasalla olevaa tietoa hyvinvointipalvelujen, palvelujärjestelmän ja hyvinvoinnin tilanteesta ja niiden muutossuunnista. Vuoden 2021 Sosiaalibarometri käsittelee muun muassa palveluiden järjestämisvastuiden muutoksia, toimeentulotukea, työvoimapalveluita sekä koronapandemian vaikutuksia sosiaali- ja terveys- sekä työvoimapalveluihin. Kyselyssä vastaajina ovat kuntien tai yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat johtajat ja sosiaalityöntekijät, Kelan tulosyksiköiden johtajat, Kelan ratkaisu- ja palveluasiantuntijat, TE-toimistojen johtajat sekä kuntien työllisyyspalveluista vastaavat viranhaltijat. Yhtenä teemana kyselyssä oli koronapandemian vaikutukset palveluihin ja tuen tarpeisiin edeltävän vuoden lopulla. Vastaajilta kysyttiin muun muassa, minkä ihmisryhmien tilanne alueella on erityisen huolestuttava, miten asiakkaiden tarpeisiin on pystytty vastaamaan ja onko monialaisen palvelun tarve muuttunut edeltävän vuoden kevääseen verrattuna. Erityisesti kysyttiin koronapandemian vaikutuksista ikääntyneiden palvelutarpeisiin ja heille kohdennetusta tuesta. Toinen laajempi teema oli eri toimijoiden välinen yhteistyö ja palvelujen yhteensovittaminen. Kysymykset käsittelivät esimerkiksi seurakuntien, järjestöjen ja vapaaehtoisten tarjoamaa tukea sekä kunnan tai alueen sisäistä työnjakoa ja sen selkeyttä. Kyselyssä kartoitettiin lisäksi esimerkiksi sitä, siirtyivätkö jotkin palvelut kolmannen sektorin hoidettavaksi koronapandemian aikana. Kolmas kyselyn laajempi teema liittyi palveluiden järjestämisvastuun muutoksiin, eli esimerkiksi sote-uudistukseen ja kuntakokeiluun. Sote-uudistukseen liittyen vastaajia pyydettiin arvioimaan uudistusta ja sen vaikutuksia. Työllisyyspalveluiden järjestämiseen liittyvät kysymykset koskivat esimerkiksi kuntakokeilua, jonka myötä 25 kokeilualueella tiettyjen asiakasryhmien työllisyyspalvelut siirtyivät Kelan järjestettäväksi. Lisäksi kysyttiin muun muassa kohtuuhintaisesta asumisesta, toimeentulotukeen liittyvistä asioista sekä asiakasmaksulain uudistuksesta. Taustatietoina ovat vastaajan työskentelysektori, toiminta-alueen koko sekä suuralue. TE-johdon vastaajilta aineisto sisältää myös maakuntatasoisen aluemuuttujan.The sociobarometer is a wide-ranging survey charting expert opinion on the welfare of Finnish citizens and the present state of welfare services in Finland. The 2021 sociobarometer charted issues such as changes in the responsibilities for organising services, income support, employment services and the impact of COVID-19 pandemic on social, health and employment services. Respondents included healthcare managers and social workers at municipalities and joint municipal authorities, directors of operational units and service experts at Kela (Social Insurance Institution of Finland) and managers of local employment and economic development offices (TE Offices) and the officials responsible for employment services in municipalities. One of the themes of the survey was the impact of COVID-19 pandemic on services and support needs at the end of the previous year. Respondents were asked, among other things, which groups of people in the area were particularly concerned, how clients' needs had been met and whether the need for multidisciplinary services had changed since the spring of the previous year. In particular, they were asked about the impact of COVID-19 pandemic on the service needs of older people and the support targeted at them. Another broader theme was cooperation between different organisations and coordination of services. Questions covered issues such as the support provided by churches, associations and volunteers, as well as the division of labour within the municipality or region and its clarity. The questionnaire also asked whether, for example, some services were outsourced to the voluntary sector during the pandemic. The third broader theme of the survey was related to changes in the responsibility for organising services, such as the health and social services reform (sote-uudistus) and the local government pilots. In the context of the reform, respondents were asked to assess the reform and its impact. The questions related to the organisation of employment services concerned, for example, the local government pilot scheme, whereby employment services for certain client groups in 25 pilot areas were transferred to Kela. Other questions included affordable housing, income support and the reform of the client fees. Background variables included the respondent's sector of work, the size of the area of activity and the major region. For respondents from TE Offices, the data also include a regional variable at the level of the provinc
Follow-up on Parliamentary Elections 2019
No full textTutkimuksessa selvitettiin vastaajien äänestyskäyttäytymistä sekä suhtautumista 2019 käydyissä eduskuntavaaleissa. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin vaalikoneiden käytöstä ennen eduskuntavaaleja. Edelleen kysyttiin, kuinka paljon vastaajat seurasivat vaaliviestintää ja missä määrin vastaajat näkivät vaalimainoksia ennen vaaleja sekä kuinka paljon vaaliviestinnästä ja -mainoksista saatu tieto vaikutti äänestyspäätökseen. Tämän jälkeen vastaajilta tiedusteltiin omaan äänestyspäätökseen vaikuttaneita syitä sekä pyydettiin arvioimaan tekijöitä, jotka johtivat äänestyspäätökseen. Lisäksi kysyttiin mielipiteitä puheenjohtajien esiintymisestä julkisuudessa sekä sitä, harkitsiko vastaaja vakavissaan jotakin toista ehdokasta tai puoluetta, jota oli päätynyt äänestämään. Myös syitä äänestämättä jättämiselle tiedusteltiin. Seuraavaksi kysyttiin mielipiteitä liittyen keinoihin, joilla julkisen sektorin palvelut voidaan turvata. Tämän jälkeen tiedusteltiin asioista, joiden tulisi painottua uuden hallituksen toiminnassa. Lopuksi vastaajilta tiedusteltiin vielä sosiaali- ja terveyspalveluihin ja niiden uudistamiseen liittyviä mielipiteitä. Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikä, kotipaikkakunnan tilastollinen kuntaryhmitys, yhteiskuntaluokka, kuuluminen ammattiyhdistykseen, koulutus, talouden bruttovuositulot ja ammatillinen asema.The survey studied voting behaviour in the 2019 parliamentary elections in Finland. The data were collected just after the elections. First, a number of questions charted the respondents' use of and attitude towards candidate selectors / voting advice applications. The respondents were also asked whether they had followed election reporting, campaigning and advertising in different media (including the social media such as Facebook). Views were probed on the election campaigns of different parties. Other questions covered which parties' or candidates' advertisements the respondents had seen on TV and what was their attitude towards political advertising on TV, in newspapers, on the internet, and on social media. Voting behaviour was investigated by asking whether the respondents had voted in the parliamentary elections just held, which party they had voted for and whether the candidate or the party had been more important in the choice. Information sources used for the voting choice were studied. Those who had voted were asked why they voted, which factors and issues had influenced their candidate choice, and at which stage they had made their final choice. The respondents who had voted were also asked whether they had considered voting for candidates from any of the other parties, and which parties they in general would consider voting for. Those who had not voted were asked which factors (e.g. 'I had trouble finding a suitable candidate for myself”, 'I am not at all interested in politics”) had contributed to that decision. One question focused on the performance of party leaders during the campaign. The respondents were asked whether they intended to vote in the 2019 European Parliament elections and which party/group the candidate they intended to vote for was from. The respondents' interest in the 2019 parliamentary elections and the European Parliament elections was investigated. Additionally, the respondents were asked whether they had voted in the 2017 municipal elections and which party/group they had voted for. Views were probed on acceptable measures to sustain public sector economy. Measures mentioned included, for instance, raising taxes, cutting retirement benefits or selling public sector property. Attitudes towards the role of politics in Finnish society were charted with various attitudinal statements (e.g. 'I have no say in what the government and parliament decide”, 'Sometimes politics seems so complicated that I don't really understand what's going on”). The respondents' opinions on which issues and objectives (e.g. increasing the birth rate, reducing income inequality, outsourcing public services) should be prioritised by the newly elected government were investigated. On the topic of the future of social and health services, the respondents were asked what solutions (e.g. special regional or county taxation, elected regional or county councils) would be needed to secure these services in the future. Finally, the respondents' views on social welfare reform were surveyed with a series of attitudinal statements (e.g. 'No social welfare reform is needed, we are doing fine without reforms”, 'I don't care how social and health services are organised in our country, as long as people have access to care”). Background variables included the respondent's gender, age, statistical grouping of municipalities, membership in a federation of trade unions, highest education level, household's annual gross income, and economic activity and occupational status
Poverty and Welfare Survey 2000
No full textKyselyn tavoitteena oli saada kuva suomalaisten taloudellisesta toimeentulosta. Vastaajilta tiedusteltiin muun muassa heidän asumistilanteestaan sekä tyytyväisyydestä nykyiseen elintasoon. Vastaajilta tiedusteltiin erilaisten hyödykkeiden ja palveluiden välttämättömyydestä tai tarpeettomuudesta tämän päivän suomalaiselle aikuiselle. Edelleen kysyttiin, pitääkö vastaaja tiettyjä hyödykkeitä ja palveluita itselleen välttämättöminä. Arvioitavina olivat mm. matkapuhelin, auto, vaatetus, ruokailu ja asunnon ominaisuudet, parturissa käyminen, kotivakuutus ja terveyspalvelut. Avo- ja avioliitossa asuvat kertoivat, miten raha-asiat heidän perheessään hoidetaan ja onko puolisoiden välillä tuloeroja. Asenteita sosiaaliturvaan ja köyhyyteen kartoitettiin mm. esittämällä väittämiä köyhyydestä, toimeentulotuen asiakkaista tai toimeentulotuen tarpeessa olevista sekä tiedustelemalla minimituloa sekä mielipidettä siitä, onko toimeentuloturvan perusosa riittävä. Lopuksi vastaajat kertoivat, paljonko heillä on erilaisia tuloja, kuluja ja lainoja. Taustatietoja aineistossa ovat syntymävuosi, sukupuoli, siviilisääty, asumismuoto, ruokakunnan koko ja lasten lukumäärä, asuinpaikka 14-vuotiaana ja nykyisin, korkein koulutus, oma ja puolison pääasiallinen toiminta, sosioekonominen asema ja koko perheen kuukausitulot.The aim of the survey was to get a picture of Finns' financial well-being. Respondents were asked about their housing situation and their satisfaction with their current standard of living. Respondents were asked about the necessity or non-necessity of various goods and services for today's Finnish adults. Respondents were also asked whether they considered certain goods and services necessary for themselves. Among other things, these included a mobile phone, a car, clothing, eating out, home furnishings, getting a haircut, home insurance, and health services. Respondents reported on how financial matters are handled in their family and whether there are income differences between spouses. Attitudes towards social security benefits and poverty were explored, for example by asking about income support clients or those in need of income support, the minimum income and whether the income support is sufficient as it is. Finally, respondents indicated how much they have in terms of income, expenses and loans. Background variables in the data include year of birth, gender, marital status, type of housing, size of household and number of children, region of residence at age 14 and at present, highest level of education, main activity of self and spouse, socio-economic status and monthly income of the whole family
Child Barometer 2022
No full textAineistossa selvitetään 6-7-vuotiaiden Suomessa asuvien lasten ajatuksia turvallisuudesta. Turvallisuutta käsitellään viiden teeman kautta, joita ovat turvallisuutta edistävät asiat, turvallisuuden kokeminen eri ympäristöissä, turvattomuuden kokemukset, turvallisuuden määritelmä ja lasten kokemukset haastattelusta. Aluksi lapsen vanhemmalta kysyttiin taustatietoja, jonka jälkeen kysyttiin kysymyksiä lapselta itseltään. Ensimmäisenä lapselta kysyttiin asioista, jotka tuovat turvallisen olon. Turvallisuutta edistävät asiat jaettiin turvallisuutta edistäviin tavaroihin, paikkoihin ja ihmisiin. Seuraavaksi käsiteltiin turvallisuuden kokemista eri ympäristöissä. Lapselta kysyttiin turvallisuuden kokemuksesta esikoulussa ja ulkona. Lisäksi kysyttiin, mikä tekee tai tekisi ulkona olemisesta turvallista. Turvattomuuden kokemuksiin liittyen selvitettiin lasten pelon kokemuksia, pelkoa aiheuttavia asioita ja paikkoja sekä pelkoa helpottavia asioita. Turvallisuuden määritelmää tarkasteltiin kysymällä lapsilta suoraan, mitä he ajattelevat turvallisuuden tarkoittavan. Lopuksi kysyttiin mielipidettä kyselyyn vastaamisesta. Aineiston taustamuuttujia ovat lapsen sukupuoli, maakunta ja suuralue, huoltajien ja lasten määrä taloudessa, vanhempien koulutustaso, talouden toimeentulo sekä haastattelussa käytetty kieli.The study surveyed Finnish six- and seven-year-olds' thoughts on safety. Safety is explored through five themes: things that promote safety, how safety is experienced in different environments, experiences of insecurity, the definition of safety and children's experiences of being interviewed. First, the child's parent was asked for background information, followed by questions for the child. First, the child was asked about things that make him or her feel safe. The things that promote safety were divided into things, places and people. Next, the experience of safety in different environments was discussed. The child was asked about the experience of safety at preschool and outdoors. The child was also asked what makes or would make being outside safe. In relation to experiences of insecurity, the children's experiences of fear, things and places that cause fear and things that ease fear were explored. The definition of safety was explored by asking children directly what they thought safety meant. Finally, they were asked for their opinion on responding to the survey. Background variables included the child's gender, region and major region of residence, number of parents/guardians and children in the household, parents' education level, financial situation of the household and the language used in the interview
Evaluation of Strategic Research Programmes 2015-2021: Survey for Stakeholders 2022
No full textKysely kartoitti Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien, vuonna 2021 päättyneiden tutkimusohjelmien yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja vuorovaikutusta sekä ohjelmissa tehdyn tutkimus- ja vuorovaikutustyön merkitystä tutkimushankkeiden yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille. Vuosina 2015-2021 toimineet tutkimusohjelmat ovat Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI), Tasa-arvoinen yhteiskunta (EQUA), Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot (TECH) sekä Muuttuvat hallinnan tavat ja aktiivinen kansalaisuus (CITIZEN, 2017-2021). Tutkimusohjelmissa oli yhteensä 20 tutkimuskonsortiota eli hankekokonaisuutta. Vastaajilta kysyttiin, millainen rooli heillä oli tutkimusohjelmassa tai -hankkeessa, kuinka usein he olivat tekemisissä hankkeen kanssa ja mitä he tekivät käytännössä, esimerkiksi osallistuivat tutkimuksen tekemiseen, sidosryhmätilaisuuksiin, asiantuntijakuulemisiin, koulutukseen, politiikkavaikuttamiseen tai kansainväliseen yhteistyöhön. Vastaajat arvioivat näiden toimien hyödyllisyyttä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta. Lisäksi vastaajat arvioivat vuorovaikutusta tutkimusohjelman tai -hankkeen kanssa, esimerkiksi vuorovaikutuksen tavoitteellisuutta, määrää, kohderyhmien tavoittamista ja resursseja. Vastaajilta kysyttiin myös, mitä he tavoittelivat vuorovaikutuksella, esimerkiksi verkostojen rakentamista ja vahvistamista, osaamisen kehittymistä, näkyvyyttä, uusia innovaatioita tai taloudellisia hyötyjä. Vastaajat erittelivät tutkimusohjelman tai -hankkeen merkittäviä tuloksia tai ratkaisuja sekä niiden merkityksellisyyttä omalle organisaatiolle ja yleisemmin yhteiskunnalle. Lopuksi esitettiin yleisiä väittämiä strategisesta tutkimuksesta, esimerkiksi sen tavoitteiden ajankohtaisuudesta, tieteellisestä korkeatasoisuudesta, kansainvälisestä arvostuksesta, monitieteisyydestä ja tulosten hyödynnettävyydestä. Kysyttiin myös, miten strategisen tutkimuksen yhteiskunnallista merkittävyyttä ja vaikuttavuutta voisi vahvistaa entisestään. Taustatietoina kysyttiin tutkimushanketta, jonka kanssa vastaaja on ollut vuorovaikutuksessa sekä vastaajan taustaorganisaatiota, roolia suhteessa tutkimusohjelmaan tai -hankkeeseen sekä aiempaa suhdetta ja yhteistyötä tutkimusohjelman tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden kanssa.The survey examined the achieved and expected societal impact of the research programmes funded by the Strategic Research Council (SRC) in 2015-2021. The Strategic Research Council is an independent body established within the Research Council of Finland. The survey charted the societal interaction of the research programmes and the significance of the programmes' research and interaction for project partners and stakeholders. The funded strategic research programmes are a Climate-Neutral and Resource-Scarce Finland (PIHI), Equality in Society (EQUA), Disruptive Technologies and Changing Institutions (TECH) and Changing Society and Active Citizenship (CITIZEN, 2017-2021). In total, there were 20 research consortia, or clusters of projects, under the research programmes. The respondents were asked what their role was in the research programme or project, how often they were involved with the project and what they did in practice, for example participating in research, stakeholder events, expert consultations, training, policy influence or international cooperation. The respondents evaluated the usefulness of these activities in terms of social impact. In addition, the respondents assessed the interaction with the research programme, for example, the focus, amount, targeting and resources of the interaction. They were also asked about their aims for the interaction, such as network building and strengthening, visibility, new innovations or financial benefits. The respondents identified significant results or solutions from the research programme or project and their relevance to their organisation and society at large. Finally, some statements were made about strategic research, such as the topicality of its objectives, scientific high quality, international prestige, multidisciplinarity and the usefulness of the results. The respondents were also asked how the societal relevance and impact of strategic research programmes could be further strengthened. Background information includes the respondent's organisation, role in relation to the research programme, and previous relationship with researchers and research organisations in the research programme
Loneliness Barometer 2023
No full textTutkimuksessa selvitettiin koettua yksinäisyyttä sekä mielipiteitä yksinäisyyteen liittyvistä asioista Suomessa. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomen Punaisen Ristin toimeksiannosta. Aluksi vastaajalta kysyttiin, kuinka usein hän kokee, että löytää seuraa, kun sitä haluaa. Samassa kysyttiin, kuinka pitkään on kokenut näin sekä kuinka vahvasti hänestä tuntuu tältä. Samat kysymykset kysyttiin liittyen väitteeseen 'on ihmisiä, jotka todella ymmärtävät minua'. Seuraavaksi vastaajalta tiedusteltiin, kuinka usein hän kokee yksinäisyyttä, tuntee itsensä eristäytyneeksi muista ihmisistä ja tuntee itsensä ulkopuolelle jätetyksi. Seuraavaksi yksinäisyyttä kokeneilta kysyttiin, kuinka pitkään yksinäisyys on jatkunut sekä, mistä luulee yksinäisyyden johtuvan. Edelleen vastaajalta tiedusteltiin, mistä hän on hakenut apua yksinäisyyteen. Avokysymyksinä vastaajalta kysyttiin, millä keinoilla hän on helpottanut yksinäisyyttä sekä, mitä hän toivoisi yksinäisyyden vähentämiseksi tehtävän. Lopuksi tiedusteltiin, kuinka vakavana ongelmana hän pitää yksinäisyyttä. Taustamuuttujina ovat vastaajan sukupuoli, ikä, asuinalue- tai kunta ja maakunta, koulutus, ammatti luokiteltuna, talouden rakenne, talouden koko, kotona olevien lasten iät ja talouden bruttotulot.The survey studied experienced loneliness and opinions on issues related to loneliness in Finland. The survey was carried out by Taloustutkimus on behalf of the Finnish Red Cross. First, the respondents were asked how often they feel they find company when they want it. They were also asked how strongly they feel this way and how long they had felt this way. The same questions were asked in relation to the statement 'there are people who really understand me'. Next, the respondents were asked how often they experience loneliness, feel isolated from other people and feel left out. Next, those who had experienced loneliness were asked how long they had been lonely and what they think was the cause of their loneliness. The respondents were further asked where they had sought help for their loneliness. As open questions, the respondents were asked what they had done to alleviate their loneliness and what they would like to see done to reduce it. Finally, they were asked how serious a problem they consider loneliness to be. Background variables included the respondent's gender, age, NUTS3 region of residence, education, occupation, household composition and size, ages of children living at home and household's gross annual income
Citizen's Pulse 6/2024
No full textKansalaispulssi selvittää suomalaisten mielipiteitä ajankohtaisista aiheista, viranomaisten toiminnasta sekä vastaajan mielialasta ja huolenaiheista. Aineisto sisältää kysymyksiä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, kestävästä kehityksestä, ilmastonmuutoksesta sekä teemoista, joihin maan hallituksen pitäisi kiinnittää huomiota. Tämän kierroksen kyselyssä kartoitettiin, kuinka paljon vastaajat luottavat toisiin ihmisiin sekä eri instituutioihin. Kysyttiin myös kuinka oikeudenmukaisena he pitävät suomalaista yhteiskuntaa. Vastaajan elämäntilanteesta, elämän merkityksellisyydestä ja yhteenkuuluvuudesta esitettiin väittämiä. Edelleen kysyttiin vastaajan mielialasta, luottamuksesta tulevaisuuteen sekä koetusta stressistä ja turvallisuudesta. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan suomalaisten kriisimielialaa tällä hetkellä. Lisäksi vastaajat arvioivat, mihin yhteiskunnallisiin teemoihin, kuten kestävään julkiseen talouteen, yritysten toimintaedellytyksiin, ilmastotoiminen edistämiseen ja toimivaan terveydenhuoltoon, hallituksen pitäisi lähitulevaisuudessa erityisesti kiinnittää huomiota. Kysyttiin myös kuinka huolestuneita vastaajat ovat kotitaloutensa toimeentulosta sekä julkisen talouden tilanteesta. Turvallisuustilanteeseen ja Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan liittyen kysyttiin, huolestuttavatko sodan mahdollinen laajeneminen tai Venäjän vaikuttamispyrkimykset. Kysyttiin myös, vaikuttaako Suomen Nato-jäsenyys vastaajien turvallisuuden tunteeseen. Lisäksi tiedusteltiin näkemyksiä EU:n Venäjälle asettamien talouspakotteiden hyväksyttävyydestä sekä vastaajien omakohtaisia havaintoja harhaanjohtavaan tietoon perustuvista vaikuttamisyrityksistä tai tietoturvaongelmista internetissä. Kestävä kehitys -teemaa tarkasteltiin kysymällä, onko Suomessa vastaajan mielestä tehty riittävästi toimenpiteitä luonnon, ihmisen ja taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Lopuksi esitettiin kysymyksiä ilmastonmuutoksesta, luontokadon torjunnasta, arjen ympäristöteoista sekä Suomen ilmasto- ja luontopolitiikkaan vaikuttamisesta. Taustamuuttujina olivat vastauskieli, vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, maakunta, koulutus sekä tietoja kotitalouden rakenteesta ja taloudellisesta tilanteesta.The Citizens' Pulse surveys examine Finnish attitudes and opinions on current issues. Main themes in the surveys include the activity of authorities, future expectations, trust, and the respondents' own state of mind. This collection round also included questions on the Russian invasion of Ukraine, sustainability, climate change and issues that the Finnish government should address. The sixth collection round of 2024 surveyed the respondents' trust in other people and various institutions (e.g. the Finnish Government, the health care system, the media, and the Finnish Defence Forces). The respondents were asked to evaluate how fair or unfair they thought Finnish society was at present, and their state of mind was examined with questions on various matters relating to health, well-being, and their situation in life. The questions covered, for example, the respondents' own mental well-being, whether they were worried about the adequacy of their income, their confidence in their future, and experiences of stress. Additionally, the respondents were asked to evaluate whether an atmosphere of crisis prevailed amongst Finns, whether they were worried about the state of general government finances (state and municipalities) and whether Finland's NATO membership had impacted their sense of safety. The respondents' views were investigated on which societal issues (e.g. promotion of climate action, national defence, poverty reduction, effective healthcare, operating conditions of businesses and investment opportunities) the Finnish government should focus on in the near future. Opinions on whether Finland's national debt should be reduced regardless of the resulting cuts in benefits and welfare it would entail for Finnish citizens and whether social security cuts can be considered acceptable if they provide an incentive to take up work and increase employment were surveyed. The respondents' views on the right to seek asylum in Finland were also charted. The next set of questions focused on the Russian invasion of Ukraine and national security in Finland. The respondents were asked how concerned they were about the crisis in Ukraine and its effects, and whether they were concerned that the war might expand beyond Ukraine. The respondents were also asked whether they were concerned that Russia might take military action against Finland or try to interfere with the functioning of Finnish society. Opinions on the economic sanctions imposed on Russia by the EU and whether Finland should be ready to receive significant numbers of refugees from Ukraine if necessary were charted. The respondents were asked whether Finland's actions on the border with Russia had reinforced their sense security, whether Finland's response to Russian interference has been adequate and timely, and whether the respondents were concerned about Russia's recent actions. The respondents were also asked whether they had noticed any cyber security issues or instances where purposefully misleading claims based on misinformation were spread on social media or online over the previous month. The sustainability theme examined whether sufficient measures have been taken in Finland to promote the well-being of nature, people and the economy. Finally, questions were asked about climate change, biodiversity loss, everyday environmental actions and influencing Finland's climate and nature policy. Background variables included the language responded in, the respondent's gender, age group, NUTS3 region of residence, highest level of education, household composition, and perceived financial situation of household
Finns and Democracy 2020
No full textTutkimuksessa selvitettiin suomalaisten asenteita ja näkemyksiä politiikasta ja demokratiasta. Lisäksi selvitettiin kansalaisten poliittista osallistumista sekä sivistystä useiden poliittista tietämystä koskevien kysymysten avulla. Tutkimus on osa Åbo Akademin säätiön rahoittamaa huippututkimusyksikköä ”Future of Democracy”. Osittain samoja kysymyksiä on esitetty myös arkistoidussa aineistoissa: FSD2499 Yhteiskuntatutkimus 2008. Aluksi vastaajalta kysyttiin, miten hyvin hän arvioi tuntevansa politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita. Lisäksi kysyttiin luottamuksesta ihmisiin sekä erilaisiin instituutioihin. Seuraavaksi vastaajaa pyydettiin arvioimaan, missä eri tilanteissa tai asioissa on hänen mielestään ylipäätään kyse politiikasta. Tämän jälkeen esitettiin kysymyksiä puolueisiin liittyen. Ensin vastaajalta kysyttiin, kokeeko hän olevansa lähempänä jotakin puoluetta muihin puolueisiin verrattuna. Vastaajan tuli myös mainita kyseinen puolue sekä kuinka läheiseksi tämän kokee. Seuraavaksi kysyttiin äänestyskäyttäytymisestä. Vastaajalta kysyttiin, äänestikö hän viimeksi käydyissä eduskuntavaaleissa ja jos kyllä, mitä puoluetta. Tämän jälkeen vastaajan tuli asettaa mainitut puolueet vasemmisto-oikeisto-asteikolle, jonka jälkeen hän arvioi myös itsensä samalla asteikolla. Seuraavaksi kyselyssä siirryttiin selvittämään poliittisia mielipiteitä ja niiden taustaa. Ensin vastaajalta tiedusteltiin, kuinka tyytyväinen hän on demokratian toimivuuteen Suomessa. Tämän jälkeen mitattiin, kuinka samaa tai eri mieltä vastaaja on erilaisten poliittisten väitteiden kanssa. Edelleen kysyttiin politiikkaan liittyvistä kokemuksista koulussa sekä omien vanhempiensa poliittisesta osallistumista vastaajan lapsuudessa. Lisäksi tiedusteltiin esimerkiksi, kuinka usein hän keskusteli poliittisista asioista tai hankki tietoa uutisista lapsuudessaan. Tämän jälkeen siirryttiin käsittelemään sosiaalista mediaa. Vastaajalta kysyttiin, kuinka usein hän käyttää sosiaalista mediaa ja mihin poliittisiin tarkoituksiin. Lisäksi kysyttiin muusta yhteiskunnallisesta osallistumisesta. Lopuksi kartoitettiin vastaajan yleistietoja politiikasta ja Suomen poliittisesta järjestelmästä kysymällä, mille taholle kuuluu valtiollinen valta perustuslain mukaan. Seuraavaksi vastaajan tuli valita puolueet, jotka olivat tuolla hetkellä edustettuina hallituksessa. Edelleen kysyttiin, kuka toimii tällä hetkellä pääministerinä ja kuka eduskunnan ensimmäisenä puhemiehenä sekä mitä puoluetta he edustavat. Lisäksi vastaajan faktatietämystä kartoitettiin kysymyksillä parlamentarismista, maakuntauudistuksesta ja aktiivimallista. Lisäksi kysyttiin myös Suomen valtion vuotuisista menoista, budjetista ja valtion tuloverotuksesta. Taustamuuttujina ovat vastaajan syntymävuosi, sukupuoli, asuinpaikka, koulutus, ammattiasema, äidinkieli, talouden bruttovuositulot sekä lasten lukumäärä.The survey charted Finnish people's attitudes and views on politics and democracy. In addition, the survey examined citizens' political participation and awareness through a series of questions on political knowledge. The study is part of the Future of Democracy research unit funded by the Åbo Akademi University Foundation. Some of the same questions are also asked in the archived dataset: FSD2499 Knowledge of Politics and Society 2008. First, respondents were asked how well they think they know politics and social issues. They were also asked about their trust in people and institutions. This was followed by questions on political parties and voting behaviour. The questionnaire then moved on to explore political opinions and their background. First, respondents were asked how satisfied they were with the functioning of democracy in Finland. Next, they were asked how much they agreed or disagreed with various political statements. They were then asked about their experience of political issues at school and about their own parents' political involvement in their childhood. This was followed by a discussion of social media. Respondents were asked how often they use social media and for what political purposes. They were also asked about other forms of social participation. Finally, respondents were asked about their general knowledge of politics and the Finnish political system by asking, for example, to which party the constitution assigns state power and which political parties were represented in the government at the time. Further questions were asked, for example, who is currently Prime Minister and which party he or she represents. In addition, questions on parliamentarism, and the activation model were used to measure respondents' factual knowledge. Questions were also asked about the annual expenditure of the Finnish government, the budget and central government income taxation. Background variables included the respondent's year of birth, gender, NUTS3 region of residence, education, occupational status, mother tongue, gross annual household income and number of children
Finnish Values and Everyday Life 2005
No full textAineisto kartoittaa suomalaisten arkea, arvoja, asenteita ja ajan ilmiöitä. Vuoden 2005 aineiston alussa kysyttiin vastaajien harrastuksista ja vapaa-ajan viettotavoista. Seuraavaksi kartoitettiin vastaajien arvoja eli elämää ohjaavia periaatteita ja toimintatapoja. Aineisto sisältää Schwartzin 57-osioisen arvomittarin (Schwarz Value Survey, SVS). Seuraavaksi tiedusteltiin, miten vastaajat suhtautuvat sataan ajankohtaiseen asiaan, kuten Euroopan unioniin, pakolaisten vastaanottoon, tasa-arvoon, eutanasiaan ja kauppojen aukioloaikojen vapauttamiseen. Työelämää, työmotivaatiota, työssä jaksamista, hyvän työnantajan ominaisuuksia ja eläkeasioita tarkasteltiin. Myös vastaajien kokemuksia hyvinvoinnista, turvallisuudesta, onnellisuudesta, peloista, iloista ja toiveista kartoitettiin useilla kysymyksillä. Vastaajat arvioivat neljää moraalista ongelmaa ratkaisuehdotuksineen. Ne liittyivät peruspalveluihin ja vanhusten hoitoon, vainajan uskonnollisen vakaumuksen kunnioittamiseen, sananvapauteen ja yksilön suojaan sekä varastamiseen ja Kiina-ilmiöön. Maailman ja yhteiskunnan muuttumista ja muutoksen suuntaa selvitettiin useilla kysymyksillä. Kysyttiin esimerkiksi, mitkä kansainvälistymiseen liittyvät asiat ovat muuttuneet hyvään tai huonoon suuntaan ja mihin suuntaan kansallinen turvallisuus ja maamme talous ovat kehittymässä lähivuosina. Vastaajat kuvasivat myös itseään kuluttajina, arvioivat erilaisten tuote- ja palvelualueiden merkitystä sekä vastasivat vähittäiskauppaa koskeviin väittämiin. Vastaajien joukkoviestinten seuraamista ja mediankäyttöä tiedusteltiin myös. Kysyttiin sanoma- ja aikakauslehtien lukemisesta, television katselusta ja radion kuuntelusta. Vastaajat arvioivat, kuinka kauan he käyttävät päivittäin aikaa eri medioiden parissa ja kertoivat, mitä lehtiä he lukevat ja ohjelmia katsovat tai kuuntelevat. Kysyttiin myös, omistavatko vastaajat jo digisovittimen tai digitv:n. Lisäksi eri viestimien kiinnostavuutta ja tarpeellisuutta selvitettiin. Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajien musiikki- ja kirjallisuusmakua ja kysyttiin, kuinka tärkeänä vastaajat pitävät musiikin kuuntelemista ja kirjojen lukemista. Vastaajien erilaisia kiinnostuksen kohteita, kuten autoilu, politiikka, taide, uutiset, tiede, lastenhoito ja muoti, kartoitettiin. Tietotekniikkaan liittyen kysyttiin vastaajan digitaidoista ja tiedusteltiin, mitä laitteita vastaaja käyttää tai mahdollisesti aikoo hankkia. Edelleen kartoitettiin, kuinka usein vastaajat käyttävät matkapuhelinta ja internetiä. Tiedusteltiin myös vastaajan internetin ja matkapuhelimen käyttötavoista, tehdyistä nettiostoksista sekä suhteesta matkapuhelin- ja internet-operaattoreihin. Nykyajan ilmiöitä tarkasteltiin väittämien avulla, jotka käsittelivät esimerkiksi uutta teknologiaa, uutisten seuraamista, kaupallisuutta, suomalaisuutta, kansainvälistymistä ja uusia viestintävälineitä ja -tapoja. Liikenteestä, liikenneturvallisuudesta, ajokortista, autoilusta ja liikennerikkomuksista kysyttiin myös. Lopuksi kysyttiin terveydestä, tasa-arvosta, ikäkäsityksistä, ystävistä, perheestä ja uskonnollisuudesta. Taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, ikä, siviilisääty, koulutus, ammatti, työssäkäynti, työnantaja, asuinpaikkakuntatyyppi, asuinlääni, kotitalouden koko ja alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä sekä perheen tuloluokka ja toisen huoltajan ammatti.The survey charted Finnish everyday life, values, attitudes, and current phenomena. First, the respondents were asked about their hobbies and leisure habits. The respondents' values were examined with the 57-item Schwarz Value Survey (SVS). Next, the respondents were asked how they felt about 100 current issues, such as the European Union, refugee reception, equality, euthanasia and liberalisation of shop opening hours. Working life, work motivation, job satisfaction, characteristics of a good employer and pension issues were also examined. The respondents' experiences of well-being, security, happiness, fears, joys and aspirations were also explored. The respondents assessed four moral problems and their proposed solutions. These related to basic services and care for the elderly, respect for the religious beliefs of the deceased person, freedom of expression and protection of the individual as well as theft and the China phenomenon. Changes in the world and society and the direction of change were surveyed with several questions. The respondents were asked, for example, whether they thought there would be positive or negative developments in Finland's national security and economy in the next few years as well as what are the most serious social problems in Finland. The respondents also described themselves as consumers, and assessed the importance of different product and service areas. Opinions on retail were studied. Next, the respondents were asked about their taste in music and literature, as well as how important they thought listening to music and reading books were. The respondents' various areas of interest, such as motoring, politics, art, news, science, childcare and fashion, were surveyed. The respondents' media use was also charted. Questions included, for example, which newspapers and magazines the respondents read and how often, which TV shows they found most interesting, and how often they watched TV or listened to the radio. Additionally, the respondents were asked whether they currently used or were planning on purchasing or acquiring various electronic devices or services (e.g. a digital TV, laptop, PC, mobile phone, or modem access to the internet), how well they thought they could use a computer and a mobile phone, and how often, on which devices and for what purposes they used the internet. Next, the respondents' views on current phenomena were charted with various statements on matters such as new technology, following the news, Finland joining NATO, the internet, internationalism, and commercialism. The respondents were also asked about traffic, road safety, driving licences, driving and traffic offences. Finally, the respondents' views on health, equality, age perceptions, friends, family and religion were investigated. Background variables included the respondent's gender, age, marital status, level of education, job title, economic activity and occupational status, type of municipal of residence, household size, number of children aged under 18 living in the household, income of the household, and job title of the second parent/guardian of the children