Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Youth Future Dreams 2021
No full textTutkimuksessa selvitettiin EU-alueella laillisesti oleskelevien 18-30-vuotiaiden nuorten tulevaisuuden unelmia. Tutkimus on osa EU-rahoitteista RURALIZATION-hanketta, jossa tarkastellaan eurooppalaisten maaseutualueiden avautumista ja uudistumista erityisesti nuorten työmahdollisuuksien ja maatilojen näkökulmasta sekä analysoidaan maaseutuun liittyviä trendejä ja nuorten unelmia. Aluksi kyselyssä tiedusteltiin missä vastaajat haluaisivat asua sekä millaisessa paikassa tai missä maassa he näkevät unelmatulevaisuutensa. Tämän jälkeen kysyttiin, mistä vastaajat toivovat saavansa toimeentulonsa sekä mikä olisi heidän unelmien ammatti. Lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, minkä vastaajat näkevät itselleen riittäväksi elintasoksi. Seuraavaksi kysyttiin tarkemmin, missä ja millaisessa paikassa vastaajat haluaisivat asua. Lisäksi tiedusteltiin toiveista naapuruston ja talon suhteen sekä siitä, millaiset asiat vastaajille ovat tärkeitä asuinpaikan suhteen, kuten miljöö, palvelutarjonta sekä sijainti. Edelleen kysyttiin vastaajien näkemyksistä unelmien elämäntavoista, kuten siitä, miten he eläisivät ja millaisia merkityksellisiä asioita elämään sisältyisi. Lisäksi pyydettiin kuvailemaan elämään sisältyviä tärkeimpiä asioita, kuten esimerkiksi harrastuksia ja ihmissuhteita. Tämän jälkeen pyydettiin pohtimaan merkittävimpiä esteitä, jotka mahdollisesti estävät unelmien toteutumisen. Esteitä pyydettiin arvioimaan muun muassa taloudellisen tilanteen, palveluiden, työllistymisen sekä oman osaamisen näkökulmista. Loppuun tiedusteltiin vielä olisiko vastaajat vastanneet eri tavalla ennen koronaviruspandemiaa sekä pyydettiin arvioimaan kuinka paljon, koronaviruspandemia on vaikuttanut kyselyn vastauksiin. Taustamuuttujia ovat muun muassa vastaajan asuinmaa, asuinpaikkakunnan tyyppi, ikä, sukupuoli, työllisyystilanne, perhetilanne, tieto onko lapsia sekä koulutustaso.The survey explored the future dreams of young people aged 18-30 and legally resident in the EU. The study is part of the EU-funded RURALIZATION project, which examines the opening up and regeneration of rural areas in Europe, particularly in terms of job opportunities and farms for young people, and analyses rural trends and young people's dreams. First, the survey asked respondents where they would like to live and where or in what country they see their dream future. This was followed with questions about what they hoped to do for a living and what their dream job would be. Respondents were also asked what they saw as a sufficient standard of living for themselves. The next questions asked respondents where and in what kind of place they would like to live. They were also asked about their preferences in terms of neighbourhood and house, and about the things that were important to them in relation to their place of residence, such as the environment, services and location. Respondents were also asked about their views on their dream lifestyle, such as how they would live and what meaningful things they would include in their life. They were also asked to describe the most important things in their lives, such as hobbies and relationships. Then the respondents were asked to reflect on the main obstacles that might prevent their dreams from becoming reality. These obstacles were assessed in terms of their financial situation, services, employment and skills, among others. Finally, respondents were asked whether they would have answered differently before the COVID-19 pandemic and were asked to assess how much the pandemic had affected their responses to the survey. Background variables included the respondent's country of residence, type of municipality, age, gender, employment status, family status, information whether they have children and education level
Citizen Deliberation on COVID-19 Restrictions and Recommendations: Control Survey 2021
No full textKysely kartoittaa suomalaisten näkemyksiä hallituksen koronatoimien hyväksyttävyydestä. Aineisto on kerätty keväällä 2021 koronatoimien hyväksyttävyyttä käsittelevän kansalaiskeskustelun yhteydessä. Aineisto toimi kontrolliryhmänä kansalaiskeskusteluun kutsuttujen ja osallistuneiden henkilöiden vastauksille. Kansalaiskeskusteluun kutsuttujen ja osallistuneiden henkilöiden vastaukset on arkistoitu Tietoarkistoon omana aineistonaan nimellä ”FSD3799 Kansalaiskeskustelu koronarajoituksista ja -suosituksista 2021”. Tutkimus on osa PALO-hankkeen alla toteutettavaa tutkimushanketta "Preparing for the next waves: towards cooperative and legitimate pandemic governance in Europe". Kyselyn alussa vastaajilta tiedusteltiin, ovatko koronaviruksen torjumiseksi määrätyt rajoitukset olleet liian väljiä, sopivia tai liian tiukkoja. Seuraavaksi siirryttiin kysymään lisää vastaajien mielipiteitä koronaviruksen torjuntaan liittyvistä rajoituksista sekä erinäisistä suosituksista ja määräyksistä, joita viranomaiset ovat antaneet. Vastaajilta tiedusteltiin esimerkiksi, kuinka hyväksyttävänä he pitävät viranomaisten suositusta, jonka mukaan osallistujamäärää tulee rajoittaa yksityisissä tilaisuuksissa. Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin, kuinka tarkasti he ovat seuranneet koronavirukseen liittyvää uutisointia eri medioista. Edelleen kysyttiin luottamuksesta eri tahoihin koronatilannetta koskevan tiedon lähteinä sekä yleisesti. Tämän jälkeen vastaajilta tiedusteltiin, minkälaisia tunteita koronatilanne herättää. Lisäksi kyselyssä kartoitettiin vastaajan faktatietämystä koronavirustilanteeseen liittyen. Lopuksi kysyttiin taustatietoja, ja esimerkiksi vastaajan puoluekantaa sekä kiinnostusta politiikkaan. Taustamuuttujia aineistossa ovat sukupuoli, syntymävuosi, paikkakuntatyyppi, korkein koulutus, pääasiallinen toiminta, kotitalouden tulot, kotitalouden koko, lasten lukumäärä ja puoluekanta.The survey explores Finns' views on the acceptability of the government's COVID-19 actions. The data was collected in the spring of 2021 in connection with the citizen deliberation on the acceptability of COVID-19 actions. The data served as a control group for the responses of the participants in the citizen deliberation. The responses of the participants in the citizen deliberation have been archived in the FSD as a separate dataset under the name "FSD3799 Citizen Deliberation on COVID-19 Restrictions and Recommendations 2021". The survey is part of the research project "Preparing for the next waves: towards cooperative and legitimate pandemic governance in Europe" under the PALO project. At the beginning of the survey, respondents were asked whether the restrictions against the COVID-19 were too loose, suitable or too tight. The survey then moved on to ask for more respondents' opinions on the restrictions against the COVID-19 and on the various recommendations and regulations issued by the authorities. For example, respondents were asked how acceptable they found the authorities' recommendation to limit the number of participants in private events. Next, respondents were asked how closely they had followed the news about the COVID-19 in various media. They were also asked about their trust in different sources of information on the COVID-19 situation and in general. Respondents were then asked about their feelings on the COVID-19 situation and their factual knowledge of the COVID-19 situation. Finally, background information was asked, such as the respondent's political party preference and interest in politics. Background variables included the respondent's gender, year of birth, type of residence, highest level of education, economic activity, household income, household size, number of children and political party preference
Robots and Us, Sentiment Survey: United States 2020
No full textAineisto käsittelee yhdysvaltalaisten mielipiteitä ja suhtautumista robotteihin sekä sitä, miten vuorovaikutus muuttuu, kun ihminen korvataan robotilla. Aineisto kerättiin osana tutkimushanketta Robotit yhteiskunnassa (Robots in Society). Hankkeessa tutkitaan vuorovaikutusprosesseja ja yhteiskunnallista ymmärrystä ihmisten ja robottien kohtaamisista. Aluksi vastaajilta kysyttiin taustatietoja ja tiedusteltiin heidän persoonallisuudenpiirteitänsä. Heiltä kysyttiin myös työstä ja teknologian käytöstä. Seuraavaksi vastaajat jaettiin satunnaisesti neljään eri koeryhmään. Vastaajia pyydettiin kuvittelemaan itsensä hypoteettiseen työtilanteeseen. Kokeessa muunneltiin työhön liittyvän sosiaalisen ryhmän kokoonpanoa sisällyttämällä kuviteltuun tilanteeseen neljä robottia tai kuvailemalla pelkästään ihmisistä koostuva ryhmä. Kokeessa muunneltiin myös sitä, puhuttiinko työtiimistä vai viitattiinko yksittäisiin työnhakijoihin. Tämän jälkeen vastaajia pyydettiin kirjoittamaan lyhyt eläytymisteksti ensimmäisestä päivästään uudessa työssä kyseisen ryhmän kanssa. Toisessa koeasetelmassa vastaajat jaettiin neljään ryhmään. Vastaajia pyydettiin kuvittelemaan tilanne, jossa vastaaja saa toisilta ihmisiltä robotin käyttöön liittyvää tietoa. Kokeessa muunneltiin tiedonantajan läheisyyttä vastaajaan nähden ja tiedon positiivisuutta. Kokeen jälkeen vastaajilta kysyttiin robotin käytön minäpystyvyyttä, yleistä asennetta robotteihin ja robotin käytön koettua hyödyllisyyttä. Koeasetelmien jälkeen vastaajilta kysyttiin heidän aiemmista kokemuksistansa robottien kanssa, sekä teknologiaan ja robotteihin liittyvistä asenteista ja minäpystyvyydestä. Aineistossa on käytetty seuraavia mittareita ja muuttujien nimissä niiden lyhenteitä: BF = Big Five Inventory (persoonallisuuspiirteet neuroottisuus, ekstroversio, openness, sovinnollisuus ja tunnollisuus), SIAS = SIAS-6 Social Interaction Anxiety (sosiaalinen ahdistus), TE3-TE4 = Social Identification (sosiaalinen identifioituminen), TE5-TE7 = Perceived Technology Support (koettu sosiaalinen tuki teknologian käyttöön), RS = Robot Self-Efficacy RUSH-3 (koettu robotin käytön minäpystyvyys), SE1-SE3 = Robot Self-Efficacy RUSH-3 koeasetelmassa, SE4-SE7 = Perceived Robot Usefulness koeasetelmassa (robotin käytön koettu hyödyllisyys) ja ANX = Anxiety toward robots (ahdistus robotteja kohtaan). Aineiston taustamuuttujina ovat esimerkiksi sukupuoli, ikäluokka, asuinalue, asumismuoto, koulutus, tulotaso ja päätoimi.The survey charted the opinions and attitudes of US citizens towards robots and how interaction changes when a human is replaced by a robot. The data was collected as part of the Robots in Society research project. The project explores interaction processes and societal understanding of human-robot encounters. First, respondents were asked about their background and personality traits. They were also asked about their work and their use of technology. Next, respondents were randomly divided into four different experimental groups. Respondents were asked to imagine themselves in a hypothetical work situation. The experiment varied the composition of the work-related social group by including four robots in the imaginary situation or by describing a group of people only. It also varied whether the experiment referred to a work team or to individual job seekers. Respondents were then asked to write a short imaginary text about their first day in this new job with the team in question. In the second test, respondents were divided into four groups. Respondents were asked to imagine a situation in which they would receive information from other people about how to use a robot. The experiment varied the proximity of the informant to the respondent and the positivity of the information. After the experiment, respondents were asked about their self-efficacy in using the robot, their general attitude towards robots and their perceived usefulness of using the robot. After the experimental set-up, respondents were asked about their previous experiences with robots, as well as attitudes and self-efficacy towards technology and robots. The following scales or measures, which also appear as abbreviations in the variable names, have been used in the data: BF = Big Five Inventory (personality traits neuroticism, extroversion, openness, agreeableness and conscientiousness), SIAS = SIAS-6 Social Interaction Anxiety, TE3-TE4 = Social Identification, TE5-TE7 = Perceived Technology Support, RS = Robot Self-Efficacy RUSH-3, SE1-SE3 = Robot Self-Efficacy RUSH-3, SE4-SE7 = Perceived Robot Usefulness, and ANX = Anxiety toward robots. Background variables included the respondent's gender, age group, area of residence, type of residence, highest level of education, houdehold's gross annual income, economic activity
ISSP 2023: National Identity IV: Finnish Data
No full textVuonna 2023 kansainvälisen International Social Survey Programme (ISSP) -väestökyselyn aiheena oli kansallinen identiteetti. Kysymykset käsittelivät muun muassa suomalaisuutta, maahanmuuttoasenteita, demokratiaa, luottamusta Suomen julkiseen sektoriin sekä näkemyksiä Euroopan unionista. Tämä aineisto koostuu suomalaisilta kerätystä kyselystä. Aluksi kysyttiin, mitä ominaisuuksia ihmisissä pidettiin tärkeinä, jotta heitä voidaan pitää suomalaisina. Vastaajien tuntemaa ylpeyttä Suomesta kartoitettiin väittämillä, jotka käsittelivät mm. demokratiaa, kansainvälistä poliittista vaikutusvaltaa, taloudellisia saavutuksia, sosiaaliturvajärjestelmää, saavutuksia urheilussa, taiteessa ja kirjallisuudessa, armeijaa, historiaa sekä tasa-arvoa. Seuraavissa väittämissä käsiteltiin laajasti kansallisia ja kansainvälisiä toimia, muun muassa Suomen talouden suojelemista, ympäristön saastumista, Suomen omista eduista huolehtimista ja ulkomaalaisten maanosto-oikeutta. Esitettiin myös väittämiä monikansallisista yhtiöistä, vapaakaupasta sekä kansainvälisistä organisaatioista ja järjestöistä. Useat väittämät käsittelivät erilaisia rodullisia ja etnisiä ryhmiä, maahanmuuttajia sekä heidän kulttuuriaan ja tapojaan. Kysymyksillä selvitettiin myös luottamusta Suomen julkiseen sektoriin sekä näkemyksiä omista vaikutusmahdollisuuksista ja demokratiasta. Euroopan unionia koskevissa kysymyksissä tiedusteltiin esimerkiksi, hyötyykö Suomi unionin jäsenyydestä sekä tuleeko unionin päätöksiä noudattaa, vaikka olisi niistä eri mieltä. Haluttiin myös tietää, pitäisikö Euroopan unionilla olla enemmän vai vähemmän valtaa kuin jäsenmaiden kansallisilla hallituksilla ja tiedusteltiin, miten vastaaja äänestäisi, jos järjestettäisiin kansanäänestys Suomen jatkamisesta Euroopan unionin jäsenenä. Taustamuuttujia ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutustaso, ammatti, äänestyskäyttäytyminen, bruttotulot, nykyinen työmarkkina-asema, kotitalouden koko sekä suuralue. Lisäksi taustamuuttujiin sisältyvät vastaajan puolison koulutus, ammatti ja työmarkkina-asema.In 2023, the International Social Survey Programme (ISSP) focused on national identity. The questions covered issues such as Finnishness, immigration attitudes, democracy, trust in the Finnish public sector and views on the European Union. This data consists of a questionnaire collected from Finns. The first question asked what characteristics of people were considered important for them to be considered Finnish. Respondents' pride in Finland was measured by statements on democracy, international political influence, economic achievements, social security system, achievements in sport, art and literature, the military, history and equality. The following statements covered a wide range of national and international policies, including protecting Finland's economy, environmental pollution, looking after Finland's own interests and the right of foreigners to buy land. Questions were also asked about transnational enterprises, free trade and international organisations and associations. Several statements dealt with different racial and ethnic groups, immigrants and their culture. Questions were also asked about trust in the Finnish public sector and views on personal influence and democracy. Questions on the European Union asked, for example, whether Finland benefits from membership of the Union and whether Finland should follow the Union's decisions even if it disagrees with them. It was also asked whether the European Union should have more or less power than the national governments of the Member States and how the respondent would vote if a referendum were held on Finland's continued membership of the European Union. Background variables included, among others, the respondent's gender, year of birth, marital status, level of education, occupation, voting behaviour, gross income, current labour market status, household size and metropolitan area. In addition, background variables included the education, occupation and labour market status of the respondent's spouse
Teacher Interviews on Cultural Heritage and Digitalisation 2016-2017
No full textAineisto koostuu yläasteen sekä lukion humanististen aineiden opettajien haastatteluista, joissa he käsittelevät kulttuuriperintöä ja digitalisaatiota opetuksessa. Haastatteluissa käsitellään muun muassa opettajien määritelmiä, käsityksiä ja kokemuksia kulttuuriperinnöstä sekä siitä, miten digitalisaatio näkyy heidän opetuksessaan. Haastattelut on toteutettu pääsääntöisesti englanniksi ja yksi haastattelu toteutettiin kahden hengen ryhmähaastatteluna. Haastateltavilta kysyttiin muun muassa, miten he ymmärtävät ja määrittelevät kulttuuriperinnön opetuksessaan sekä miten digitalisaatio ja digitaaliset ympäristöt vaikuttavat kulttuuriperintöön opetuksessa. Lisäksi tiedusteltiin, mistä lähteistä ja digitaalisilta alustoilta haastateltavat hakevat materiaaleja opetukseen sekä miten niitä haetaan ja arvioidaan. Haastatteluissa oltiin myös kiinnostuneita kulttuuriperinnön näkökulmasta, miten tiettyjä ilmiöitä käsiteltiin oppimistilanteissa sekä missä yhteyksissä ja mihin tarkoituksiin digitaalisia laitteita käytetään opetustilanteissa. Taustatietoina ovat haastateltavan sukupuoli, luokiteltu ikä, opetettava aine sekä aluetieto. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.The data consists of interviews with humanities teachers in secondary schools and upper secondary schools, in which they discuss cultural heritage and digitalisation in education. The interviews cover issues such as teachers' definitions, perceptions and experiences of cultural heritage and how digitalisation is reflected in their teaching. The interviews have been conducted mainly in English and one interview was conducted as a group interview with two people. Interviewees were asked, among other things, how they understand and define cultural heritage in their teaching and how digitalisation and digital environments affect cultural heritage in teaching. In addition, interviewees were asked about the sources and digital platforms from which they retrieve materials for teaching, and how they retrieve and evaluate them. The interviews were also interested in the cultural heritage perspective, how certain phenomena were dealt with in learning situations, and in what contexts and for what purposes digital devices were used in teaching contexts. Background information includes the gender of the interviewee, the classified age, the subject taught and regional information. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
The State of Natural Waterways in Saarijärvi: Resident Survey 2015
No full textAineistossa kartoitettiin Saarijärven reitin alueella asuvien arvioita alueen vesistöjen tilasta ja muutoksista ja muutosten vaikutuksista ihmisten elämään. Kyselyyn osallistui vakituisia sekä vapaa-ajan asukkaita Kyyjärven, Karstulan, Saarijärven ja Uuraisten kunnista. Kyselyyn vastasi 478 henkilöä, joista 200 oli naisia ja 273 miehiä. Tutkimusta rahoittivat Keski-Suomen liitto, Saarijärven kaupunki sekä Karstulan ja Uuraisten kunnat. Asukkailta kysyttiin heidän suhteestaan luontoon ja vesistöihin. Vastaajia pyydettiin arvioimaan oman lähivesistön tilan muutosta ajallisesti sekä erilaisten tekijöiden vaikutusta vesistön tilaan. Vaihtoehtoja olivat esimerkiksi turvetuotanto, kalankasvatus, metsien ja soiden ojitus, teollisuuspäästöt, vesistöjen kunnostus ja sääntely, asutusten jätevedet ja peltojen lannoitus. Vastaajat arvioivat mahdollisten muutosten vaikutusta mm. järvien ja jokien tilaan, järvi- ja jokiveden käyttöön, rantoihin ja kasvillisuuteen sekä kaloihin. Asukkaat myös kertoivat, miten muutokset ovat vaikuttaneet heidän harrastus- ja virkistystoimintaansa vesistöjen lähellä tai esimerkiksi järviveden käyttöön kotitöissä. Vastaajat kertoivat, minkä tahojen heidän mielestään pitäisi huolehtia vesistöjen puhtaudesta, sekä millaisia vaikutusmahdollisuuksia asukkailla on vesistöjen tilan parantamiseen. Asukkailta kysyttiin, mikä on kansalaistoiminnan rooli vesistöjen tilan parantamisessa, ja ovatko he itse osallistuneet jossain muodossa tällaiseen toimintaan. Taustatietoja aineistossa ovat vastaajien sukupuoli, ikä, koulutus, toimiala, ammattiryhmä sekä se, asuuko vastaaja vakituisesti Saarijärven reitin alueella.The survey examined how people living along the Saarijärvi waterway assess the status and changes in the area's water bodies and the impact of these changes on people's lives. The residents of Kyyjärvi, Karstula, Saarijärvi and Uurainen municipalities participated in the survey. The survey was responded by 478 people, of which 200 were women and 273 men. The survey was funded by the Regional Council of Central Finland, the town of Saarijärvi and the municipalities of Karstula and Uurainen. The respondents were asked about their relationship with nature and water bodies. They were asked to assess changes in the status of their local water body over time and the impact of various factors on the status of the water body. Options included peat production, fish farming, drainage of forests and peatlands, industrial emissions, restoration and regulation of water systems, household sewage and fertilisation of fields. The respondents assessed the impact of possible changes on the state of lakes and rivers, lake and river water use, banks and plants, fish, etc. They also reported on how the changes have affected their recreational activities near water bodies or, for example, the use of lake water for domestic work. The respondents also told who should take care of the clean of water bodies, and what influence the residents have to improve the status of water bodies. They were asked about the role of civic activities in improving the status of water bodies and whether they themselves were involved in some form of civic activities. Background variables included the respondent's age, gender, education, employment sector, occupational group and whether the respondent lives permanently in the Saarijärvi route area
Young people's Action Competence and Agency in Promoting Sustainability 2021
No full textKyselyssä tutkittiin suomalaisten nuorten suhtautumista kestävään kehitykseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Lisäksi selvitettiin luottamusta yhteiskunnallisiin toimijoihin. Aineisto on kerätty osana Nuoret kaupunki- ja aluesuunnittelussa - yhteinen ja sukupolvien välinen oppiminen kestävyysmuutoksen vauhdittajana (URGENT) -hanketta. Ensiksi vastaajilta tiedusteltiin, mitä mieltä he ovat erilaisista kestävyyteen liittyvistä väittämistä. Väittämät koskivat omaa tietämystä aiheesta, kokemusta vaikutusmahdollisuuksista sekä halua vaikuttaa kestävyyteen. Seuraavaksi vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka aktiivisia he kokevat olevansa yhteiskunnallisen kestävyyden edistämisessä. Tämän jälkeen kysyttiin useita kysymyksiä siitä, kuinka usein vastaajat ovat osallistuneet tiettyyn toimintaan viimeisen kuuden kuukauden aikana. Esimerkiksi lajitellut jätteitä, ollut mukana järjestämässä kestävyyteen liittyvää mielenosoitusta tai keskustellut muiden kanssa kestävyyteen liittyvistä asioista. Vastaajia pyydettiin myös kertomaan avovastauksena, millä muilla tavoilla he ovat pyrkineet vaikuttamaan kestävyyteen. Lopuksi tiedusteltiin yleistä luottamusta erilaisia yhteiskunnallisia toimijoita kohtaan. Taustamuuttujia ovat ikä, sukupuoli, asuinpaikka maakuntatasolla, nykyinen opiskelupaikka ja vanhempien koulutustaso.The survey examined young Finns' attitudes towards sustainable development and social influence. It also studied their trust in social actors. The data was collected as part of the Urban and regional planning with the young generation - collective and intergenerational learning encouraging sustainability transformations (URGENT) project. First, respondents were asked what they thought about various statements related to sustainability. The statements concerned their own knowledge of the subject and their willingness and ability to influence sustainability. Next, respondents were asked to rate how active they felt they were in promoting sustainability in society. This was followed by a series of questions on how often respondents had participated in a specific activity in the last six months. For example, sorting waste, participating in a sustainability related demonstration or discussing sustainability issues with others. Respondents were also asked to give an open-ended answer on other ways in which they have tried to contribute to sustainability. Finally, respondents were asked about their general level of trust in various social actors. Background variables included the respondent's age, gender, place of residence at county level, current place of study, parents' level of education and NUTS3 region of residence
Follow-up on Municipal Elections 2021
No full textTutkimuksessa selvitettiin vastaajien äänestyskäyttäytymistä 2021 käydyissä kuntavaaleissa sekä suhtautumista kyseisiin vaaleihin. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin vaalikoneiden käytöstä ja kokemuksista liittyen vaalikoneisiin. Edelleen kysyttiin missä määrin vastaajat seurasivat vaaleja koskevaa tiedotusta ja mainontaa. Seuraavaksi tiedusteltiin eri aihealueiden merkitystä vastaajan valintoihin kuntavaaleissa sekä sitä, mistä vastaajat olivat saaneet tietoa omien päätöstensä tueksi. Tämän jälkeen kysyttiin, oliko vastaaja käynyt äänestämässä kuntavaaleissa sekä minkä puolueen ehdokasta vastaaja oli äänestänyt ja milloin oli äänestyspäätöksen tehnyt. Lisäksi tiedusteltiin syitä äänestämispäätökselle sekä puolueen ja ehdokkaan valintaan johtaneita syitä sekä toisaalta syitä äänestämättä jättämiselle. Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajien luottamusta päättäjiin sekä mielipiteitä puolueiden puheenjohtajien esiintymisestä julkisuudessa. Edelleen kysyttiin mielipiteitä liittyen kuntavaaleihin ja vaalikampanjoihin. Lopuksi tiedusteltiin vielä ajatuksia liittyen kaksoiskuntalaisuuteen, mielipiteitä hävettävinä ja noloina pidettyihin tekemisiin sekä mielipiteitä siihen, missä määrin kuntien tulisi lisätä tehtäviä eri osa-alueilla. Taustamuuttujia olivat ikä, sukupuoli, kotipaikkakunnan tilastollinen kuntaryhmitys, yhteiskuntaluokka, kuuluminen ammattiyhdistykseen, koulutus, talouden bruttovuositulot sekä ammattiryhmä.The survey studied voting behaviour in the 2021 municipal elections in Finland. The data were collected just after the elections. First, a number of questions charted the respondents' use of and attitude towards candidate selectors / voting advice applications. The respondents were also asked whether they had followed election reporting, campaigning and advertising in different media (including the social media such as Facebook). The role of various factors (e.g. consolidation of municipalities, immigration, employment, taxation) in the respondents' decision to vote or not and their choices in the municipal elections was also examined. Voting behaviour was investigated by asking whether the respondents had voted in the county elections just held and which party they had voted for. Information sources used for the voting choice were studied. Those who had voted were asked why they voted, which factors and issues had influenced their candidate choice, and at which stage they had made their final choice. Those who had not voted were asked at which stage they had made the decision to not vote and which factors (e.g. 'I had trouble finding a suitable party to vote for”, 'I did not have enough information about topics that are important for me in order to make a decision”) had contributed to that decision. Next, the respondents' trust in different decision-makers (national decision-makers, decision-makers in the European Union, decision-makers in the respondent's municipality) were surveyed. One question focused on the performance of party leaders during the campaign. The respondents were asked whether they had voted in the 2019 parliamentary elections and which party/group the candidate they had voted for was from. Views on the municipal elections and election campaigns were charted with a series of attitudinal statements (e.g. 'The parties did not raise interesting, emotive political issues”, 'It is good that there are people who dare to speak out during elections, even if it offends many people”). Opinions on the preparation of laws in Finland and having multiple municipalities of residence were investigated. The respondents were also asked how shameful or embarrassing they considered various things (e.g. air travel, regularly maxing out one's credit card, appearing drunk in public). Finally, the respondents were asked whether municipalities should take on new duties to replace the duties that are removed as part of the social welfare and healthcare reform and the regional government reform or whether municipalities should improve the efficiency of their operations to match the remaining number of duties. The desirability of several duties (e.g. supporting civic organisations, promoting employment) that municipalities could take on was examined. Background variables included the respondent's gender, age, statistical grouping of municipalities, membership in a federation of trade unions, highest education level, household's annual gross income, and economic activity and occupational status
Citizen's Pulse 2/2024
No full textKansalaispulssi selvittää suomalaisten mielipiteitä ajankohtaisista aiheista, viranomaisten toiminnasta sekä vastaajan mielialasta ja huolenaiheista. Aineisto sisältää kysymyksiä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan sekä teemoista, joihin maan hallituksen pitäisi kiinnittää huomiota. Tämän kierroksen kyselyssä kartoitettiin, kuinka paljon vastaajat luottavat toisiin ihmisiin sekä eri instituutioihin. Kysyttiin myös kuinka oikeudenmukaisena he pitävät suomalaista yhteiskuntaa. Vastaajan elämäntilanteesta, elämän merkityksellisyydestä ja yhteenkuuluvuudesta esitettiin väittämiä. Edelleen kysyttiin vastaajan mielialasta, luottamuksesta tulevaisuuteen sekä koetusta stressistä ja turvallisuudesta. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan suomalaisten kriisimielialaa tällä hetkellä. Lisäksi vastaajat arvioivat, mihin yhteiskunnallisiin teemoihin, kuten kestävään julkiseen talouteen, yritysten toimintaedellytyksiin, ilmastotoiminen edistämiseen ja toimivaan terveydenhuoltoon, hallituksen pitäisi lähitulevaisuudessa erityisesti kiinnittää huomiota. Turvallisuustilanteeseen ja Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan liittyen kysyttiin, huolestuttavatko sodan mahdollinen laajeneminen tai Venäjän vaikuttamispyrkimykset. Lisäksi tiedusteltiin näkemyksiä EU:n Venäjälle asettamien talouspakotteiden hyväksyttävyydestä, kulutustottumusten muutoksista sekä korkojen nousun vaikutuksista. Edelleen kysyttiin vastaajien omakohtaisia havaintoja harhaanjohtavaan tietoon perustuvista vaikuttamisyrityksistä tai tietoturvaongelmista internetissä. Taustamuuttujina olivat vastauskieli, vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, maakunta, koulutus sekä tietoja kotitalouden rakenteesta ja taloudellisesta tilanteesta.The Citizens' Pulse surveys examine Finnish attitudes and opinions on current issues. Main themes in the surveys include the activity and communication of authorities, compliance with regulations, future expectations, trust, and the respondents' own state of mind. This collection round also included questions on the Russian invasion of Ukraine and issues that the Finnish government should address. The second collection round of 2024 surveyed the respondents' trust in other people and various institutions (e.g. the Finnish Government, the health care system, the media, and the Finnish Defence Forces). The respondents were asked to evaluate how fair or unfair they thought Finnish society was at present, and their state of mind was examined with questions on various matters relating to health, well-being, and their situation in life. The questions covered, for example, the respondents' own mental well-being, whether they were worried about the adequacy of their income, their confidence in their future, and experiences of stress. Additionally, the respondents were asked to evaluate whether an atmosphere of crisis prevailed amongst Finns and whether Finland's NATO membership had impacted their sense of safety. The respondents' views were investigated on which societal issues (e.g. promotion of climate action, national defence, poverty reduction, effective healthcare, operating conditions of businesses and investment opportunities) the Finnish government should focus on in the near future. Opinions on whether Finland's national debt should be reduced regardless of the resulting cuts in benefits and welfare it would entail for Finnish citizens and whether social security cuts can be considered acceptable if they provide an incentive to take up work and increase employment were also surveyed. The respondents' views on the right to seek asylum in Finland were also charted. The next set of questions focused on the Russian invasion of Ukraine and national security in Finland. The respondents were asked how concerned they were about the crisis in Ukraine and its effects, and whether they were concerned that the war might expand beyond Ukraine. The respondents were also asked whether they were concerned that Russia might take military action against Finland or try to interfere with the functioning of Finnish society. Opinions on the economic sanctions imposed on Russia by the EU and whether Finland should be ready to receive significant numbers of refugees from Ukraine if necessary were charted. The respondents were asked whether Finland's actions on the border with Russia had reinforced their sense security, whether Finland's response to Russian interference has been adequate and timely, and whether the respondents were concerned about Russia's recent actions. Additionally, the respondents were asked whether the uncertainty caused by the crisis in Ukraine had impacted the respondents' consumer behaviour and whether the recent rise in interest rates had created financial difficulties for the respondents' households. The respondents were also asked whether they had noticed any cyber security issues or instances where purposefully misleading claims based on misinformation were spread on social media or online over the previous month. Background variables included the language responded in, the respondent's gender, age group, NUTS3 region of residence, highest level of education, household composition, and perceived financial situation of household
Citizen's Pulse 10/2023
No full textKansalaispulssi selvittää suomalaisten mielipiteitä ajankohtaisista aiheista, viranomaisten toiminnasta sekä vastaajan mielialasta ja huolenaiheista. Aineisto sisältää kysymyksiä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, koronasta sekä teemoista, joihin maan hallituksen pitäisi kiinnittää huomiota. Tämän kierroksen kyselyssä kartoitettiin, kuinka tyytyväisiä vastaajat ovat demokratian toimivuuteen Suomessa ja kuinka paljon he luottavat toisiin ihmisiin sekä eri instituutioihin. Kysyttiin myös kuinka oikeudenmukaisena he pitävät suomalaista yhteiskuntaa. Vastaajan elämäntilanteesta, elämän merkityksellisyydestä ja yhteenkuuluvuudesta esitettiin väittämiä. Edelleen kysyttiin vastaajan mielialasta, luottamuksesta tulevaisuuteen sekä koetusta stressistä ja turvallisuudesta. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan suomalaisten kriisimielialaa tällä hetkellä. Lisäksi vastaajat arvioivat, mihin yhteiskunnallisiin teemoihin, kuten kestävään julkiseen talouteen, yritysten toimintaedellytyksiin, ilmastotoiminen edistämiseen ja toimivaan terveydenhuoltoon, hallituksen pitäisi lähitulevaisuudessa erityisesti kiinnittää huomiota. Turvallisuustilanteeseen ja Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan liittyen kysyttiin, huolestuttavatko sodan mahdollinen laajeneminen tai Venäjän vaikuttamispyrkimykset. Lisäksi tiedusteltiin näkemyksiä EU:n Venäjälle asettamien talouspakotteiden hyväksyttävyydestä, kulutustottumusten muutoksista sekä korkojen nousun vaikutuksista. Edelleen kysyttiin vastaajien omakohtaisia havaintoja harhaanjohtavaan tietoon perustuvista vaikuttamisyrityksistä tai tietoturvaongelmista internetissä. Lisäksi tiedusteltiin kevään 2024 presidentinvaaleissa äänestämisestä. Lopuksi kysyttiin, kuinka paljon koronatilanne aiheuttaa huolta sekä mahdollisen koronarokotteen tehosteannoksen ottamisesta. Taustamuuttujina olivat vastauskieli, vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, maakunta, koulutus sekä tietoja kotitalouden rakenteesta ja taloudellisesta tilanteesta.The Citizens' Pulse surveys examine Finnish attitudes and opinions on current issues. Main themes in the surveys include the activity and communication of authorities, compliance with regulations, future expectations, trust, and the respondents' own state of mind. This collection round also included questions on the Russian invasion of Ukraine, the coronavirus epidemic, and issues that the Finnish government should address. The tenth collection round of 2023 surveyed the respondents' satisfaction with the state of democracy in Finland, as well as their trust in other people and various institutions (e.g. the Finnish Government, the health care system, the media, and the Finnish Defence Forces). The respondents were asked to evaluate how fair or unfair they thought Finnish society was at present, and their state of mind was examined with questions on various matters relating to health, well-being, and their situation in life. The questions covered, for example, the respondents' own mental well-being, whether they were worried about the adequacy of their income, their confidence in their future, and experiences of stress. Additionally, the respondents were asked to evaluate whether an atmosphere of crisis prevailed amongst Finns and whether Finland's NATO membership had impacted their sense of safety. The respondents' views were investigated on which societal issues (e.g. promotion of climate action, national defence, poverty reduction, effective healthcare, operating conditions of businesses and investment opportunities) the Finnish government should focus on in the near future. Opinions on whether Finland's national debt should be reduced regardless of the resulting cuts in benefits and welfare it would entail for Finnish citizens and whether social security cuts can be considered acceptable if they provide an incentive to take up work and increase employment were also surveyed. The respondents' views on the right to seek asylum in Finland were also charted. The next set of questions focused on the Russian invasion of Ukraine and national security in Finland. The respondents were asked how concerned they were about the crisis in Ukraine and its effects, and whether they were concerned that the war might expand beyond Ukraine. The respondents were also asked whether they were concerned that Russia might take military action against Finland or try to interfere with the functioning of Finnish society. Opinions on the economic sanctions imposed on Russia by the EU and whether Finland should be ready to receive significant numbers of refugees from Ukraine if necessary were charted. The respondents were asked whether Finland's actions on the border with Russia had reinforced their sense security, whether Finland's response to Russian interference has been adequate and timely, and whether the respondents were concerned about Russia's recent actions. Additionally, the respondents were asked whether the uncertainty caused by the crisis in Ukraine had impacted the respondents' consumer behaviour and whether the recent rise in interest rates had created financial difficulties for the respondents' households. The respondents were also asked whether they had noticed any cyber security issues or instances where purposefully misleading claims based on misinformation were spread on social media or online over the previous month. Voting intentions in the 2023 presidental election in Finland were surveyed by asking the respondents whether they intended to vote in the election, whether they intended to vote during the early voting period or on election day, and whether they felt that by voting they could have an impact on matters that were important to them and the people close to them. On the topic of COVID-19, the respondents were asked how concerned about the current state of the coronavirus epidemic and whether they would be willing to receive a booster dose of the COVID-19 vaccine if authorities recommended it. Background variables included the language responded in, the respondent's gender, age group, NUTS3 region of residence, highest level of education, household composition, and perceived financial situation of household