Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Interviews on Early Childhood Education and Care Arrangements during COVID-19: Parents of Children under School Age 2020-2021
No full textAineisto koostuu viisi- ja kuusivuotiaiden lasten huoltajilta kerätyistä tiedoista liittyen lasten hoitojärjestelyihin ja perheen arkeen koronapandemian aikana. Aineisto on osa monitieteistä Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyössä toteuttamaa Tasa-arvon kysymykset lasten varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja hoidon tukien järjestelmässä -hanketta (CHILDCARE). Haastatteluissa kysyttiin aluksi lapsen ja perheen arjesta koronapandemian aikana, esimerkiksi miten koronapandemia ja koronarajoitukset vaikuttivat lapsen arkeen keväällä 2020. Sen jälkeen kysyttiin, millaista perheen elämä oli syksyllä 2020 ja miten koronapandemia oli muuttanut perheen elämää. Sen jälkeen kysyttiin, miten perheen lapset suhtautuivat koronaan ja sen tuomiin muutoksiin. Lähitulevaisuuteen liittyen kysyttiin, millaisia koronaa ja perheen elämää koskevia ajatuksia, huolia ja toiveita haastateltavilla oli. Lisäksi haastatteluissa tiedusteltiin, miten arjessa on järjestetty vanhempien työt sekä miten koronapandemia on vaikuttanut vanhempien väliseen työnjakoon sekä vanhempien jaksamiseen. Haastatteluissa käytiin läpi myös, onko varhaiskasvatuspalveluiden merkitys muuttunut koronapandemian aikana, ja miten yhteydenpito kodin ja varhaiskasvatuksen välillä oli toteutunut. Taustatietoina ovat luokiteltuina koulutustausta ja ikä sekä kuntaluokitus. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata. Aineistossa olevan "haastattelun nimi" satunnaistetun kunta- ja vastaajakoodin perusteella tämän ja seuranta-aineistojen FSD3755 sekä FSD3751 välinen vertailu on mahdollista. Seurantahaastattelut on kerätty samoilta huoltajilta lasten ollessa alle kaksivuotiaita vuosina 2016-2017 ja noin nelivuotiaita vuonna 2019.The data consists of information collected from parents of five- and six-year-old children on their childcare arrangements and their family's daily life during the COVID-19 pandemic. The data is part of the multidisciplinary project "Finnish Childcare Policies: In/Equality in Focus" (CHILDCARE), carried out by the University of Jyväskylä, Tampere University and the Finnish Institute for Health and Welfare (THL). In the interviews, questions were initially asked about the child's and family's everyday life during the COVID-19 pandemic, for example, how the pandemic and COVID-19 restrictions affected the child's everyday life in spring 2020. Then, they were asked what life was like for the family in autumn 2020 and how the pandemic had changed the family's life. The survey then asked how the children in the family felt about the pandemic and the changes it brought. Looking to the near future, the interviews asked about the interviewees' thoughts, concerns and hopes regarding the COVID-19 and family life. The interviews also asked how parents' work was organised in everyday life and how the pandemic had affected the division of labour between parents and their ability to cope. The interviews also looked at whether the role of early childhood education and care services had changed during the pandemic, and how communication between home and early childhood education and care had taken place. Background data are classified by educational background and age, as well as by municipality classification. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The randomized municipality and respondent code of the "interview name" in the data allows comparison between this and the follow-up data FSD3755 and FSD3751. Follow-up interviews were collected from the same parents when the children were under two years old in 2016-2017 and around four years old in 2019
Tampere University Survey for Second-year and Fourth-year International Students 2022
No full textTampereen yliopiston toisen ja neljännen vuoden kansainvälisille opiskelijoille teetetyssä kyselyssä kerätään tietoa opintojen sujuvuudesta, osaamisen ja asiantuntijuuden kehittymisestä sekä opiskelijoiden hyvinvoinnista. Kysely keskittyy edellä mainittujen lisäksi kokemuksiin opiskelu- ja oppimisympäristöistä, opiskelijan palveluista, osallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta sekä etäopiskelusta. Kysely aloitettiin selvittämällä, miten vastaajan opinnot ovat edenneet, onko hän saanut tarvitsemaansa suunnitteluun liittyvää tukea sekä, ovatko opintosuunnitelma, opintotarjonta ja kurssien suoritustavat opintojen edistymistä tukevia. Vastaajalta kysyttiin myös etäopiskelusta. Seuraavaksi selvitettiin opiskelijoiden mielipiteitä oman osaamisen ja asiantuntijuuden kehittymisestä. Lisäksi vastaajalta tiedusteltiin aikooko hän jäädä Suomeen valmistumisen jälkeen, ja jos ei, niin miksi. Tämän jälkeen vastaajaa pyydettiin arvioimaan, kuinka tyytyväinen hän on opetukseen ja professoreihin sekä oppimis- ja opiskeluympäristöihin. Edelleen vastaaja arvioi erilaisia opiskelijoiden palveluita. Seuraavaksi selvitettiin opiskelijoiden kokemuksia osallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta. Vastaajalta kysyttiin esimerkiksi opintoihin ja yliopistoon kiinnittymisestä, opetuksen tasa-arvoisuudesta sekä häirinnän kohtaamisesta. Viimeinen osio käsitteli opiskeluhyvinvointia ja opiskelukykyä. Vastaajat arvoivat erilaisia väittämiä liittyen esimerkiksi sopeutumiseen ja hyvinvointia tukeviin palveluihin. Lisäksi vastaajalta kysyttiin, kokeeko hän painetta opinnoissa pärjäämisessä. Taustamuuttujina aineistossa ovat sukupuoli, tiedekunta, opintojen aloitusvuosi, lukukausimaksujen maksaminen ja tieto työskentelystä opintojen ohella.The survey is conducted among second-year and fourth-year international students at the Tampere University to collect information on the success of their studies, the development of their skills and expertise, and their well-being. In addition to the above, the survey focuses on experiences of study and learning environments, student services, inclusion and equality, and distance learning. The survey started by asking how the respondent's studies were progressing, whether they had received the support they needed to plan their studies, and whether the personal study plan, course options and modes of study were supporting their progress. Respondent was also asked about distance learning. Next, students' views on the development of their own knowledge and expertise were explored. The respondent was also asked if he/she intended to stay in Finland after graduation and, if not, why. The respondent was then asked to rate his/her satisfaction with the teaching, professors and learning and study environments. Further, respondents rated a range of student services. Next, students' experiences of inclusion and equality were explored. Respondents were asked about issues such as attachment to studies and the university, equality in teaching and facing harassment. The final section dealt with student wellbeing and learning ability. Respondents rated a range of statements relating to issues such as integration and welfare support services. Respondents were also asked if they experience pressure to succeed in their studies. Background variables included the respondent's gender, faculty, year when commenced studies, payment of tuition fees and information on working while studying
Tampere University Survey for First-year Students 2023
No full textTampereen yliopiston ensimmäisen vuoden opiskelijoille teetetyssä kyselyssä kerätään tietoa ensimmäisen vuoden opiskelukokemuksista sekä kiinnittymisestä opintoihin ja yliopistoon. Kysely keskittyy edellä mainittujen lisäksi henkilökohtaisiin opintosuunnitelmiin, opiskelija- ja opettajatuutorointiin sekä opiskelijan hyvinvointiin. Kysely aloitettiin selvittämällä, miten vastaajan opinnot ovat edenneet, onko hän saanut tarvitsemaansa suunnitteluun liittyvää tukea sekä, miten vastaajan itsenäinen opintojen suunnittelu on onnistunut SISU-järjestelmässä. Vastaajalta tiedusteltiin, onko hän jäänyt kaipaamaan jostakin aiheesta lisätietoja. Seuraavaksi selvitettiin opiskelijoiden mielipiteitä opiskelija- ja opettajatuutoroinnista. Viimeinen osio käsitteli opiskeluhyvinvointia sekä opintoihin ja yliopistoon kiinnittymistä. Vastaajat arvoivat erilaisia väittämiä liittyen esimerkiksi jaksamiseen ja yksinäisyyteen. Lopussa kysyttiin arviota opiskelukokemuksesta Tampereen yliopistossa. Taustamuuttujina aineistossa ovat sukupuoli, tiedekunta ja tutkinnon taso.The survey is conducted among first-year students at Tampere University to collect information about their first-year study experiences and their attachment to their studies and the university. In addition to the above, the survey focuses on personal study plans, student and professor tutoring and student well-being. The survey started by asking how the respondents' studies were progressing, whether they had received the support they needed to plan their studies, and how successful their independent study planning has been in SISU-system. Respondents were asked if they needed more information on any topic. The next step was to find out students' opinions on student and teacher tutoring. The final section dealt with student well-being and attachment to studies and the university. Respondents rated a range of statements relating to issues such as coping and loneliness. Finally, respondents were asked to rate their study experience at Tampere University. Background variables included the respondent's gender, faculty and level of degree
Finnish Maternity Package Memories 2020-2021
No full textAineisto koostuu kirjoituksista, jotka käsittelevät äitiyspakkauksiin liittyviä muistoja tai kokemuksia eri vuosikymmeniltä. Kirjoituksissa korostuu pohdinta äitiyspakkauksen valinnasta, tuotteista ja merkityksestä. Muistitietokeruun on järjestänyt Suomalaisen Kirjallisuuden Seura yhdessä Tanja Vahtikarin (Tampereen yliopisto) johtaman Äitiyspakkaus tunne-esineenä: hyvinvointivaltion sosiomateriaaliaalinen kokemus 1930-luvulta 2000-luvulle -tutkimushankeen kanssa. Kirjoituskutsulla etsittiin henkilöitä, joilla on jokin äitiyspakkaukseen liittyvä muisto tai kokemus kerrottavanaan. Kutsussa vastaajille annettiin useita apukysymyksiä kirjoittamisen helpottamiseksi ja ohjaamiseksi. Niissä pyydettiin pohtimaan mm. äitiyspakkaukseen liittyviä puhetapoja, näkemyksiä ja tarinoita lähipiirissä tai laajemmassa kontekstissa, pakkauksen saamiseen liittyviä tuntemuksia sekä sen merkittävimpiä esineitä. Lisäksi vastaajille tarjottiin mahdollisuutta pohtia sitä, millainen äitiyspakkauksen merkitys on ollut Suomen lähihistoriassa ja mieltääkö pakkauksen suomalaisen hyvinvointivaltion symboliksi. Kirjoituksissa esiintyviä teemoja ovat esimerkiksi äitiyspakkaukseen liittyvät puhetavat, pakkauksen tunnearvo ja käytännön apu, vanhemmaksi tulemisen konkretisoituminen sekä äitiyspakkauksen asema suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Taustatietoina kysyttiin vastaajan sukupuolta, syntymäaikaa, ammattia ja paikkakuntia. Aineistosta on tehty jatkokäyttäjälle html-versio, jonka hakemiston avulla kirjoituksia on helppo selata.The dataset consists of self-administered written texts on memories or experiences related to maternity packages across several decades. The main themes of the texts include the choice to receive the maternity package, the products included in the package and the meaning of the maternity package. The data collection was organised by the Finnish Literature Society in cooperation with the research project Baby Box as an Emotional Object: the Sociomaterial Experiences of the Finnish Welfare State from the 1930s to the Present, led by Tanja Vahtikari (University of Tampere). The writing invitation was targeted at individuals with memories or experiences related to maternity packages. The writing guidelines included directed participants to write about, for example, the way maternity packages are talked about, views and stories related to maternity packages in their immediate circle and the wider public, the feelings associated with receiving the maternity package, and the most memorable products included in the package. Participants were also given the opportunity to reflect on the importance of the maternity package in Finland's recent history and whether they perceive it as a symbol of the Finnish welfare state. The themes that emerged from the texts included the ways maternity packages are talked about, the sentimental and practical value of the package, the way that the maternity package had made becoming a parent tangible, and the role of the maternity package in the Finnish welfare society. Background information included the participant's gender, year of birth, occupation and area of residence. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is only available in Finnish
Barometer for Swedish-speaking Finns B5/2021
No full textTutkimuksessa kartoitettiin suomenruotsalaisten uutisten ja median kulutusta sekä luottamusta eri tiedotusvälineisiin. Lisäksi selvitettiin näkemyksiä korruptiosta. Aineisto on kerätty osana Suomenruotsalaista barometriä (Barometern), joka kuuluu kansalliseen yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuriin (The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO). Aluksi vastaajilta tiedusteltiin eri medioiden käyttömääriä, minkä jälkeen kysyttiin tarkemmin uutismedioiden ja sosiaalisen median käytöstä. Seuraavaksi vastaajien tuli arvioida luottamustaan eri uutismedioihin. Tämän yhteydessä kysyttiin myös näkemystä journalistien objektiivisuudesta. Vastaajilta kysyttiin myös suomenruotsalaisten verkkouutisten maksuhalukkuudesta. Heiltä tiedusteltiin, mistä syistä he voisivat maksaa verkkouutisista ja paljonko he olisivat valmiita maksamaan näistä. Vastaavasti kysyttiin, mistä syistä ei ole halukas maksamaan verkkouutisista sekä syitä tilauksen peruuttamiselle. Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin muiden digitaalisten palveluiden käytöstä ja käytön muutoksesta koronapandemian jälkeen. Lopuksi vastaajilta kysyttiin näkemyksiä korruption ilmenemisestä sekä luottamuksesta eri instituutioihin. Taustamuuttujina ovat asuinalue maakuntatasolla, ikä, sukupuoli, äidinkieli, koulutustaso, ammattiasema ja puoluekanta.The survey charted the consumption of news and media and the trust in different media by Swedish-speaking Finns. Views on corruption were also examined. The data was collected as part of the Citizen Panel of Swedish-speaking Finns (Barometern), which is part of The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO). Respondents were first asked about the amount of media they use, followed by more detailed questions about their use of news media and social media. Next, respondents were asked to rate their level of trust in the different news media. In this context, they were also asked about their perception of the objectivity of journalists. Respondents were also asked about their willingness to pay for Swedish-speaking Finns online news. They were asked about the reasons why they would pay for online news and how much they would be prepared to pay for it. Similarly, they were asked about the reasons for not being willing to pay for online news and the reasons for cancelling a subscription. Next, respondents were asked about their use of other digital services and changes in their use since the Covid19 pandemic. Finally, respondents were asked about their views on the occurrence of corruption and their trust in different institutions. Background variables included the respondent's NUTS3 region of residence, age, gender, mother tongue, level of education, occupational status and political party choice
Conferment Ceremony Memories 2023
No full textAineisto koostuu kirjoituksista, joissa suomalaiset kertovat promootiomuistojaan. Avoimella kirjoituskutsulla kerättiin suomalaisten muistoja ja kokemuksia promootioista. Kirjoituskutsussa kysyttiin, onko vastaaja osallistunut promootioon jossain suomalaisessa yliopistossa ja millainen kokemus promootion osallistuminen hänelle oli. Kirjoittamista helpottavissa apukysymyksissä kysyttiin myös muun muassa sitä, minkälaisia tunteita ja ajatuksia akateemiset rituaalit vastaajassa herättävät ja miksi, sekä minkälaisen merkityksen vastaaja antaisi promootiolle yhteisöllisenä kokemuksena. Kirjoituskutsussa tarjottiin mahdollisuus pohtia myös mahdollisia ongelmia promootion elinvoimaisuudelle tulevaisuudessa, sekä sitä, miksi jotkut voivat vierastaa promootiota. Taustatietona on mainittu vastaajan sukupuoli, syntymävuosi ja ammatti, jos hän on antanut niistä tiedon. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla kirjoituksia on helppo selata.The data consists of writings related to conferment ceremony memories. In the open writing call people were asked to write about their memories and experiences of the conferment ceremonies. The respondents were asked whether they had participated in a conferment ceremony at a Finnish university and what their experience of participating in a ceremony was like. In a series of supplementary questions, they were also asked, for example, what kind of feelings and thoughts academic rituals evoke in them and why, and what kind of meaning the respondent would give to the conferment ceremony as a community experience. The respondents were also provided an opportunity to consider possible problems for the future viability of conferment ceremonies, and why some people might be alienated by those ceremonies. The respondent's gender, age and occupation are given as background information, if provided by the respondent. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
Poverty and Welfare Survey 2015
No full textKyselyn tavoitteena oli saada kuva suomalaisten taloudellisesta toimeentulosta. Vastaajilta tiedusteltiin muun muassa heidän asumistilanteestaan sekä tyytyväisyydestä nykyiseen elintasoon. Vastaajat arvioivat oman perheensä rahallista tilannetta. Vastaajilta tiedusteltiin erilaisten hyödykkeiden ja palveluiden välttämättömyydestä tai tarpeettomuudesta tämän päivän suomalaiselle aikuiselle. Edelleen kysyttiin, pitääkö vastaaja tiettyjä hyödykkeitä ja palveluita itselleen välttämättöminä. Arvioitavina olivat mm. matkapuhelin, auto, vaatetus, ruokailu ja asunnon ominaisuudet, parturissa käyminen, kotivakuutus ja terveyspalvelut. Vastaajia pyydettiin kertomaan omasta terveydentilastaan. Avo- ja avioliitossa asuvat kertoivat, miten raha-asiat heidän perheessään hoidetaan ja onko puolisoiden välillä tuloeroja. Asenteita sosiaaliturvaan ja köyhyyteen kartoitettiin mm. esittämällä väittämiä köyhyydestä, toimeentulotuen asiakkaista tai toimeentulotuen tarpeessa olevista sekä tiedustelemalla minimituloa sekä mielipidettä siitä, onko toimeentuloturvan vähimmäismäärä riittävä. Lopuksi vastaajat kertoivat, paljonko heillä on erilaisia kuluja. Taustatietoja aineistossa ovat syntymävuosi, sukupuoli, siviilisääty, asumismuoto, ruokakunnan koko ja lasten lukumäärä, asuinpaikka 14-vuotiaana ja nykyisin, korkein koulutus, oma ja puolison pääasiallinen toiminta, sosioekonominen asema ja koko perheen kuukausitulot.The aim of the survey was to get a picture of Finns' financial well-being. Respondents were asked about their housing situation and their satisfaction with their current standard of living. Respondents assessed their own family's financial situation. Respondents were asked about the necessity or non-necessity of various goods and services for today's Finnish adults. Respondents were also asked whether they considered certain goods and services necessary for themselves. Among other things, these included a mobile phone, a car, clothing, eating out, home furnishings, getting a haircut, home insurance, and health services. Respondents were also asked to tell about their own health. Respondents reported on how financial matters are handled in their family and whether there are income differences between spouses. Attitudes towards social security benefits and poverty were explored, for example by asking about income support clients or those in need of income support, the minimum income and whether the minimum amount of income support is sufficient as it is. Finally, respondents indicated how much they have in terms of expenses. Background variables in the data include year of birth, gender, marital status, type of housing, size of household and number of children, region of residence at age 14 and at present, highest level of education, main activity of self and spouse, socio-economic status and monthly income of the whole family
EVA Survey on Finnish Values and Attitudes Spring 2024
No full textTutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Tällä kertaa teemoina ovat Euroopan unionin talous ja laajentuminen, europarlamenttivaalit 2024, perhe ja lapset, verotus, yritysten investoinnit sekä poliittiset lakot. Aluksi vastaajille esitettiin väittämiä yhteiskunnan eri osa-alueilta. Ne käsittelivät muiden muassa EU:ta ja sen toimielimiä, työmarkkinauudistuksia sekä ammattiyhdistysliikettä. Seuraavaksi kartoitettiin vastaajien ajatuksia perheestä, puolisosta, lapsista ja lasten hankinnasta. Verotus-aihetta kartoitettiin useilla kysymyksillä. Kysyttiin, korottaisiko tai alentaisiko vastaaja Suomen verojärjestelmän eri veromuotoja. Tiedusteltiin myös, miten ansiotulojen verotuksen alentaminen vaikuttaisi vastaajan elämään, esimerkiksi tekisikö hän enemmän tai vähemmän töitä. Edelleen kartoitettiin, miten vastaaja suhtautuisi erilaisiin toimenpiteisiin houkutella investointeja Suomeen. Näkemyksiä viimeaikaisista poliittisista lakoista selvitettiin. Pyydettiin esimerkiksi arviota, millaista haittaa lakot aiheuttivat arkielämään sekä taloudelle ja toimeentulolle. Kysyttiin myös yksittäisen poliittisen lakon sopivaa enimmäiskestoa. Euroopan unioniin ja sen toimielimiin liittyen kysyttiin, aikooko vastaaja äänestää kesäkuun europarlamenttivaaleissa ja miten eri asioiden tulisi painottua EU:n komission ohjelmassa ja EU:n toiminnassa jatkossa. Kysyttiin myös mielipidettä EU:n rahoituksen lisäämisestä, EU:n mahdollisesta laajentumisesta Ukrainaan sekä kartoitettiin, miten vastaajat suhtautuisivat siihen, että esimerkiksi Albaniasta, Islannista, Isosta-Britanniasta, Israelista tai Venäjästä tulisi Euroopan unionin jäsen. Lisäksi kysyttiin, miten vastaajat suhtautuvat Nato-jäsenyyteen, EU-jäsenyyteen ja euroon. Lopuksi tiedusteltiin vastaajien tyytyväisyydestä omaan elämäänsä tällä hetkellä, mielialasta, suhtautumisesta tulevaisuuteen, ihmisiin luottamisesta sekä elämänhallinnasta. Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikäryhmä, elämänvaihe, asuinkunnan koko, asuinkunta, asuinmaakunta, perus- ja ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, työnantajatyyppi, työsuhde, toimiala, puoluekanta (mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö, yhteiskuntaluokka, äidinkieli ja talouden bruttotulot.The study charted Finnish people's values and attitudes. The themes of the Spring 2024 survey included the economy and the enlargement of the European Union, the European elections 2024, family and children, taxation, corporate investment and political strikes. First, the respondents were presented with attitudinal statements concerning a variety of social topics, such as politics, the EU and its institutions, labour market reforms and the trade union movement. Next, the respondents were asked about their thoughts on family, spouse, children and having children. Some questions investigated the tax policy. The respondents were asked whether they would increase or decrease the various forms of taxation in the Finnish tax system. It was also asked how a reduction in the tax on earned income would affect the respondent's life, for example, whether he or she would work more or less. The study also examined how the respondent would react to various measures to attract investment to Finland. Opinions on recent political strikes were charted. For example, the respondents were asked to assess the impact of the strikes on their daily lives and on their economy and livelihoods. They were also asked about the appropriate maximum duration of a single political strike. Regarding the European Union and its institutions, the respondents were asked whether they intend to vote in the European Parliament elections in June and what should be the focus of the EU Commission's programme and the EU's future activities. Opinions were also asked on increasing EU funding, the possible enlargement of the EU to Ukraine and how the respondents would feel if, for example, Albania, Iceland, the UK, Israel or Russia became members of the European Union. Opinions were also charted on Finland's NATO membership, Finland's EU membership and the currency change to euro. Everyday well-being and happiness were also surveyed. The respondents were asked how satisfied they were with their life, and whether they felt that their lives were improving or worsening. The respondents' trust in other people and their outlook on their own futures were also charted. The respondents' state of mind was examined with questions on various matters relating to emotional states, well-being, and their situation in life. Background variables included the respondent's gender, age group, number of inhabitants in the municipality of residence, region (NUTS3), type of employer, working hours, type of employment contract, education, economic activity and occupational status, employment sector, trade union membership, what political party R would vote for in parliamentary elections, self-perceived social class, mother tongue and annual gross income of the R's household
Finnish Bachelor's Graduate Survey 2017
No full textKandipalaute-kysely kartoittaa opiskelijoiden kokemuksia yliopistossa opiskelusta. Kysymykset koskevat suoritettuja opintoja kokonaisuudessaan ja niiden avulla selvitetään opiskelijoiden kokemuksia opintojen sujuvuudesta, omasta hyvinvoinnista, opintojen yhdistämisestä muuhun elämään sekä opintojen antamista työelämävalmiuksista. Kysely perustuu oppimista, opiskelua ja opetusta koskevaan tieteelliseen tutkimukseen, ja sen pohjalta kehitettyyn Helsingin yliopiston HowULearn-kyselyyn. Taustamuuttujina ovat vastaajan yliopisto, pohjakoulutus, tutkintoala, ikäryhmä ja sukupuoli.The Bachelor's Graduate Survey charts student experiences of studying at a university. Themes of the survey include, among others, progress with studies, the working life skills provided by studies, well-being, and balance between studies and other aspects of life. The survey is based on scientific research on learning, studying and teaching, and the HowULearn questionnaire developed on the basis of it by the University of Helsinki. Background variables included the respondent's university, field of degree, age, and gender
Elderly Care and Services 2015
No full textAineistossa selvitetään yli 75-vuotiaiden ikäihmisten kokemuksia palveluista ja tarpeista. Tutkimus toteutettiin Jyväskylässä ja Tampereella. Aikaisemmin samanlainen aineisto kerättiin vuonna 2010. Aluksi kysyttiin vastaajien asumisesta ja heidän yhteyksistään läheisiinsä. Edelleen kysyttiin vastaajien arjen haasteista ja selviytymisestä sekä kuka mahdollisesti auttaa heitä arjessaan. Vastaajilta pyydettiin myös arvioimaan avun riittävyyttä ja tulevaisuuden kehitystä. Kysyttiin myös, antoivatko vastaajat säännöllisesti apua tai hoivaa jollekin läheiselle. Seuraavat kysymykset käsittelivät sosiaali- ja terveyspalveluiden tilaa. Vastaajia pyydettiin edelleen arvioimaan palveluiden kehitystä. Edelleen kysyttiin, mitä palveluita vastaajat käyttivät ja mistä he hankkivat tarvitsemansa palvelut. Vastaajilta pyydettiin näkemyksiä julkisen ja yksityisen sektorin tarjoamista palveluista. Kysyttiin myös, miten hyvin palvelut vastasivat avuntarvetta, ja miten vastaajat rahoittivat tarvitsemansa palvelut. Lopuksi selvitettiin vastaajien terveydentilaa kysymällä mahdollisista sairauksista, vammoista sekä muistamisesta. Taustamuuttujina aineistossa ovat sukupuoli, ikä, siviilisääty, lasten ja sisarusten lukumäärä, asumismuoto, kotitalouden tulot ja koulutustausta.The data examines the experiences of people aged 75 and over regarding services and needs. The survey was conducted in Jyväskylä and Tampere. Previously, similar data was collected in 2010. First, respondents were asked about their housing and their contact with their loved ones. They were then asked about the challenges they face in their daily lives, how they cope and who might help them in their daily lives. Respondents were also asked to rate the adequacy of the help and future developments. Respondents were also asked whether they regularly provided help or care to a loved one. The next questions dealt with the state of social and health services. Respondents were asked to further assess the development of services. They were also asked which services they used and where they obtained the services they needed. Then, the survey asked the respondents for their views on the services provided by the public and private sectors. Respondents were also asked how well services met their needs and how they financed the services they needed. Finally, respondents' health status was assessed by asking about any illnesses, injuries and memory issues. Background variables included gender, age, marital status, number of siblings, type of housing, household income and educational background