Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Residents' Barometer 2022
No full textKyselyssä selvitettiin kaupunkimaisten asuinalueiden asukkaiden kokemuksia asuinympäristön laadusta sekä heidän asumistoiveitaan. Kyselyssä oltiin kiinnostuneita asuinalueiden toimivuudesta ja viihtyisyydestä sekä taajamissa asuvien asumistyytyväisyydestä. Tutkimus on toteutettu ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen yhteishankkeena. Aluksi tutkimuksessa tiedusteltiin kotitalouden henkilömäärää, tuloja, pinta-alaa sekä asuintalon tyyppiä. Lisäksi kysyttiin kodin ulkopuolella yöpymisen määrästä sekä tyytyväisyydestä erinäisiin tekijöihin asuinympäristössä, kuten peruskoulu- ja joukkoliikennepalveluihin. Edelleen tiedusteltiin asuinympäristön miellyttävyyttä kysymällä mm. pyöräilymahdollisuuksista, liikenneturvallisuudesta ja lähikaupoista. Kyselyssä selvitettiin myös vastaajien asumistoiveita ja kriteereitä, jotka vaikuttavat asumisvalintojen taustalla. Vastaajilta tiedusteltiin minkälaisia palveluja ja liikuntapalveluja he mahdollisesti haluaisivat asuinalueelleen. Lisäksi vastaajia pyydettiin valitsemaan asuinalueen tärkeimmät viihtyvyys- ja epäviihtyvyystekijät. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita myös työmatkan pituudesta ja kestosta Lopuksi kysyttiin minkälaiseen taloon ja asuinalueelle vastaajat haluaisivat muuttaa ja mitä asioita vastaajat pitäisivät tärkeinä asuinalueen valinnassa. Taustamuuttujina ovat esimerkiksi kieli, ikä, sukupuoli, perhetyyppi, maakunta, asumisväljyys ja taajaman kokoluokitus.The survey studied the experiences of people living in urban settlements in Finland about the quality of their living environment and their housing preferences. The survey focused on the functionality and pleasantness of the residential areas and on residents' housing satisfaction. The survey was carried out as a joint project between the Ministry of the Environment and the Finnish Environment Institute. The respondents were first asked about the number of people in the household, the household's gross income, the size of the apartment, and the housing type by tenure. The survey also contained questions about nights spent in other locations and satisfaction in the local environment and its services, such as schooling, and public transportation. Satisfaction in the atmosphere of the local environments was further charted with questions about bicycling opportunities, traffic safety, and local stores. The survey also explored residents' housing preferences and criteria that influence their housing choices. Respondents were asked what kind of services and sports facilities they would like to have in their residential area. The respondents were also asked to evaluate the most important factors that caused satisfaction and dissatisfaction in the residential area. Questions regarding the residents' employment and their commute were also asked. Finally, the survey examined the respondents opinions on the type of house and residential area that they would like to move to, and the factors that they deemed important when choosing a residential area. Background variables included the respondent's mother tongue, age group, gender, NUTS3 region of residence, household composition, dwelling density, and the size of the urban settlement
Citizen's Pulse 5/2024
No full textKansalaispulssi selvittää suomalaisten mielipiteitä ajankohtaisista aiheista, viranomaisten toiminnasta sekä vastaajan mielialasta ja huolenaiheista. Aineisto sisältää kysymyksiä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, kestävästä kehityksestä, ilmastonmuutoksesta sekä teemoista, joihin maan hallituksen pitäisi kiinnittää huomiota. Tämän kierroksen kyselyssä kartoitettiin, kuinka paljon vastaajat luottavat toisiin ihmisiin sekä eri instituutioihin. Kysyttiin myös kuinka oikeudenmukaisena he pitävät suomalaista yhteiskuntaa. Vastaajan elämäntilanteesta, elämän merkityksellisyydestä ja yhteenkuuluvuudesta esitettiin väittämiä. Edelleen kysyttiin vastaajan mielialasta, luottamuksesta tulevaisuuteen sekä koetusta stressistä ja turvallisuudesta. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan suomalaisten kriisimielialaa tällä hetkellä. Lisäksi vastaajat arvioivat, mihin yhteiskunnallisiin teemoihin, kuten kestävään julkiseen talouteen, yritysten toimintaedellytyksiin, ilmastotoiminen edistämiseen ja toimivaan terveydenhuoltoon, hallituksen pitäisi lähitulevaisuudessa erityisesti kiinnittää huomiota. Kysyttiin myös kuinka huolestuneita vastaajat ovat kotitaloutensa toimeentulosta sekä julkisen talouden tilanteesta. Turvallisuustilanteeseen ja Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan liittyen kysyttiin, huolestuttavatko sodan mahdollinen laajeneminen tai Venäjän vaikuttamispyrkimykset. Lisäksi tiedusteltiin näkemyksiä EU:n Venäjälle asettamien talouspakotteiden hyväksyttävyydestä sekä vastaajien omakohtaisia havaintoja harhaanjohtavaan tietoon perustuvista vaikuttamisyrityksistä tai tietoturvaongelmista internetissä. Kestävä kehitys -teemaa tarkasteltiin kysymällä, onko Suomessa vastaajan mielestä tehty riittävästi toimenpiteitä luonnon, ihmisen ja taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä miten hyvin kestävä kehitys toteutuu muiden muassa valtion, kuntien ja yritysten toiminnassa. Edelleen tiedusteltiin, tietääkö vastaaja mikä on Agenda 2030. Lopuksi esitettiin kysymyksiä ilmastonmuutoksesta, luontokadon torjunnasta, arjen ympäristöteoista sekä Suomen ilmasto- ja luontopolitiikkaan vaikuttamisesta. Taustamuuttujina olivat vastauskieli, vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, maakunta, koulutus sekä tietoja kotitalouden rakenteesta ja taloudellisesta tilanteesta.The Citizens' Pulse surveys examine Finnish attitudes and opinions on current issues. Main themes in the surveys include the activity of authorities, future expectations, trust, and the respondents' own state of mind. This collection round also included questions on the Russian invasion of Ukraine, sustainability, climate change and issues that the Finnish government should address. The fifth collection round of 2024 surveyed the respondents' trust in other people and various institutions (e.g. the Finnish Government, the health care system, the media, and the Finnish Defence Forces). The respondents were asked to evaluate how fair or unfair they thought Finnish society was at present, and their state of mind was examined with questions on various matters relating to health, well-being, and their situation in life. The questions covered, for example, the respondents' own mental well-being, whether they were worried about the adequacy of their income, their confidence in their future, and experiences of stress. Additionally, the respondents were asked to evaluate whether an atmosphere of crisis prevailed amongst Finns and whether they were worried about the state of general government finances (state and municipalities). The respondents' views were investigated on which societal issues (e.g. promotion of climate action, national defence, poverty reduction, effective healthcare, operating conditions of businesses and investment opportunities) the Finnish government should focus on in the near future. Opinions on whether Finland's national debt should be reduced regardless of the resulting cuts in benefits and welfare it would entail for Finnish citizens and whether social security cuts can be considered acceptable if they provide an incentive to take up work and increase employment were also surveyed. The next set of questions focused on the Russian invasion of Ukraine and national security in Finland. The respondents were asked how concerned they were about the crisis in Ukraine and its effects, and whether they were concerned that the war might expand beyond Ukraine. The respondents were also asked whether they were concerned that Russia might take military action against Finland or try to interfere with the functioning of Finnish society. Opinions on the economic sanctions imposed on Russia by the EU and whether Finland should be ready to receive significant numbers of refugees from Ukraine if necessary were charted. The respondents were asked whether Finland's actions on the border with Russia had reinforced their sense security, whether Finland's response to Russian interference has been adequate and timely, and whether the respondents were concerned about Russia's recent actions. The respondents were also asked whether they had noticed any cyber security issues or instances where purposefully misleading claims based on misinformation were spread on social media or online over the previous month. The sustainability theme examined whether sufficient measures have been taken in Finland to promote the well-being of nature, people and the economy, and how well sustainable development is implemented in the activities of the state, municipalities and businesses, among others. The respondents were also asked if they knew the UN's Sustainable Development Goals (Agenda 2030). Finally, questions were asked about climate change, biodiversity loss, everyday environmental actions and influencing Finland's climate and nature policy. Background variables included the language responded in, the respondent's gender, age group, NUTS3 region of residence, highest level of education, household composition, and perceived financial situation of household
Barometer for Swedish-speaking Finns B2/2020
No full textTutkimuksessa kartoitettiin suomenruotsalaisten asenteita ja mielipiteitä koronaviruspandemiaan liittyen. Aineisto on kerätty osana Suomenruotsalaista barometriä (Barometern), joka kuuluu kansalliseen yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuriin (The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO). Aluksi vastaajilta tiedusteltiin, kuinka huolissaan he ovat COVID-19 pandemiasta. Tämän jälkeen pyydettiin arvioimaan eri yhteiskunnan toimijoiden toimintaa koronaviruspandemian suhteen sekä kysyttiin kuinka luotettavina vastaajat pitävät eri lähteistä saatua tietoa COVID-19-taudista. Edelleen tiedusteltiin mielipiteitä hallituksen toteuttamista toimenpiteistä koronavirustilanteen hillitsemiseksi sekä kysyttiin mitä hallituksen suosituksia itse on noudattanut ja toteuttanut. Lopuksi tiedusteltiin vielä, miten koronavirus on vaikuttanut elämään sekä kuinka usein vastaajat ovat viime aikoina matkustaneet. Taustamuuttujina ovat asuinalue maakuntatasolla, sukupuoli, äidinkieli, syntymävuosi, ikä, koulutustaso ja ammattiasema.The survey explored the attitudes and opinions of Swedish-speaking Finns towards the COVID-19 pandemic. The data was collected as part of the Citizen Panel of Swedish-speaking Finns (Barometern), which is part of The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO). First, respondents were asked how concerned they were about the COVID-19 pandemic. This was followed by an assessment of the response of different societal institutions to the coronavirus pandemic and a question on how reliable respondents consider the information on COVID-19 from different sources to be. Further, respondents were asked about their opinions on the measures taken by the government to contain the coronavirus situation and what recommendations the respondents have followed and implemented. Finally, respondents were asked how their lives have been affected by the coronavirus and how often they have travelled recently. Background variables included the respondent's NUTS3 region of residence, gender, mother tongue, year of birth, age, level of education and occupational status
Culture and Leisure in Finland 2018
No full textKulttuuri ja vapaa-aika Suomessa -kysely kartoittaa laajasti suomalaisten kulttuurimakua ja elämäntyylejä. Aineistossa käsitellään esimerkiksi vastaajan mieltymyksiä liittyen televisioon, elokuviin, musiikkiin, ruokaan, kirjoihin ja taiteeseen. Lisäksi selvitetään muun muassa vapaa-ajanviettotapoja, harrastuksia ja internetin käyttöä. Kysely toteutettiin hankkeessa The Dynamics of Cultural Stratification: How Cultural Classifications, Hierarchies and Tastes Change. Kysely noudattelee laajaa brittiläistä tutkimushanketta Cultural Capital and Social Exclusion ja vastaa aiemmin kerättyä aineistoa FSD2953 Kulttuuri ja vapaa-aika Suomessa 2007. Television katsomiseen liittyen kysyttiin ensin, kuinka usein vastaaja katsoi mitäkin kanavia ja kuinka monta tuntia hän katsoi televisiota päivässä. Tämän jälkeen tiedusteltiin, millaisista televisio-ohjelmista, kuten uutisista tai ajankohtaisohjelmista, komedioista, urheiluohjelmista tai elokuvista vastaaja piti eniten, toiseksi eniten ja vähiten sekä mistä luetelluista televisiosarjoista vastaaja piti eniten. Lopulta kysyttiin kiinnostusta seurata televisiosta televisioituja tapahtumia, kuten jalkapallon MM-kisoja, Itsenäisyyspäivän juhlia tai Euroviisuja. Elokuviin liittyen kysyttiin, minkä tyyppisistä elokuvista, kuten toiminta-, komedia- tai fantasiaelokuvista vastaaja piti eniten, toiseksi eniten ja vähiten. Lisäksi kartoitettiin kiinnostusta katsoa eri elokuvaohjaajien elokuvia. Lukemisesta kysyttiin, mitä sanomalehtiä ja aikakaus- ja muita lehtiä vastaaja luki, millaisista kirjoista hän piti, mitä kirjoja vastaaja oli lukenut tai kiinnostunut lukemaan sekä montako kirjaa hän oli vuoden aikana lukenut. Musiikkiin liittyen tiedusteltiin mieltymystä eri musiikin lajeihin sekä sävellyksiin ja lauluihin. Kuvataidetta koskien kartoitettiin, mistä taiteellisista suuntauksista, kuten maisemamaalauksista ja modernista taiteesta, vastaaja piti eniten sekä mitä mieltä tämä oli eri kuvataiteilijoiden teoksista. Seuraavaksi käsiteltiin kulttuurin ja kielten harrastamista kysymyksin siitä, oliko vastaaja joskus opiskellut säännöllisesti esimerkiksi musiikkia tai valokuvausta, kuuluiko tämä johonkin harrastekerhoon sekä mitkä olivat olleet hänen vanhempiensa kiinnostuksenkohteita hänen ollessa lapsi. Kieliin liittyen kysyttiin vastaajan äidinkieltä sekä muita osaamia kieliä. Myös internetin ja sosiaalisen median käyttötottumuksia kartoitettiin. Vapaa-aikaan ja lomanviettoon liittyen tiedusteltiin osallistumista erilaisiin tapahtumiin ja suhtautumista erilaisiin lomanviettotapoihin, kuten laivaristeilyihin tai mökkeilyyn. Seuraavana aihealueena oli urheilu ja liikunta. Vastaajalta kysyttiin, paljonko hän harrastaa liikuntaa ja millaisia liikuntamuotoja. Tämän jälkeen käsiteltiin ulkonäköä ja terveyttä. Kysymyksiä esitettiin muun muassa siitä, oliko vastaaja koskaan rei'ittänyt korviaan, ottanut tatuointia tai noudattanut dieettiä. Lisäksi kysyttiin pukeutumistyylistä sekä siitä, millaisena vastaaja piti terveyttään. Seuraavaksi kysyttiin ruokailutottumuksiin liittyen, kuinka usein vastaaja käy ulkona syömässä, minkä tyyppisissä ravintoloissa tämä mieluiten ja vähiten mieluiten söi sekä millaisista ruuista hän piti. Kodinsisustukseen ja tavaroihin liittyen tiedusteltiin, mitä laitteita, kuten auto, DVD-laite tai espressokeitin, vastaajalla oli sekä paljonko tällä oli esimerkiksi musiikkiäänitteitä, kirjoja ja taide-esineitä. Lisäksi kysyttiin, millainen olisi vastaajan toiveiden mukainen koti. Tämän jälkeen käsiteltiin sosiaalisia verkostoja. Vastaajilta kysyttiin, kuinka usein hän oli yhteydessä läheisiinsä ja tunsiko hän eri ammateissa toimivia henkilöitä. Lisäksi tiedusteltiin osallistumista esimerkiksi poliittisten puolueiden, ammattiliiton tai urheiluseuran toimintaan, uskonnon tärkeyttä elämässä sekä äänestämistä vaaleissa. Lopuksi esitettiin vielä mielipideväittämiä nykypäivän Suomea koskien. Aineiston taustamuuttujia ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, ikä, siviilisääty, kotitalouden koko, asumismuoto, koulutus, tulot, ammatti ja työsuhteen tyyppi. Lisäksi aineisto sisältää vanhempien ja puolison koulutus- ja ammattitiedot.The Culture and Leisure in Finland survey extensively charts the cultural tastes and lifestyles of Finnish people. The data discusses, for example, the respondent's preferences regarding television, films, music, food, books, and art. In addition, leisure habits, hobbies and the use of the Internet are studied. The survey was conducted in the project The Dynamics of Cultural Stratification: How Cultural Classifications, Hierarchies and Tastes Change. The survey follows the extensive British research project Cultural Capital and Social Exclusion and corresponds to the previously collected data FSD2953 Culture and Leisure in Finland 2007. Regarding watching television, the respondents were first asked how often they watched different television channels and how many hours they watched television per day. The respondents were then asked which television programmes, such as news or current affairs programmes, comedies, sports programmes, or films they liked the most, the second most and the least, and which of the listed television series they liked the most. Last, respondents were asked about their interest in watching televised events such as the World Cup, Independence Day celebrations or Eurovision. Relating to films, the respondents were asked which types of films, such as action, comedy, or fantasy, they liked the most, the second most and the least. In addition, interest in the movies of certain directors was surveyed. The respondents were asked which newspapers and magazines they read, which books they liked, which books they had read or were interested in reading, and how many books they had read during the year. Questions about music surveyed opinions on different music genres, compositions, and songs. Regarding visual art, questions focused on which artistic trends, such as landscape paintings and modern art, the respondent liked the most and if they liked the works of various visual artists. The next topic discussed was whether the respondent had ever studied music or photography on a regular basis, whether they belonged to a hobby club, and what their parents' interests were when they were a child. Regarding languages, the respondents were asked about their mother tongue and other languages they knew. The usage habits of the Internet and social media were also surveyed. Leisure time and holidays were queried about by asking how often the respondents went to different events and places, and what kinds of holidays they had been on, such as boat cruises or staying at a cottage, and which of the holidays they had liked. Sports and exercise were investigated by asking how much and what types of physical activity the respondents engage in. Concerning health and appearance, the respondents were asked, whether the respondent had ever pierced his ears, taken a tattoo, or followed a diet. In addition, the respondents were asked about their style of dress and how they considered their health. Next, with regard to eating habits, the respondents were asked how often they go out to eat, in which types of restaurants, and what kind of food they liked. Regarding home furnishings and items it was asked which equipment, such as a car, DVD device or an espresso machine, the respondents had, as well as how many music recordings, books, and art objects they had. In addition, the respondents were asked which adjectives describe their ideal home. The social networks of the respondent were also charted. The respondents were asked how often they were in contact with people close to them, and if they had personal acquaintances with certain occupations. In addition, participation in activities such as political parties, trade unions or sports clubs was asked. The importance of religion in life and voting in elections were also surveyed. Finally, there were some statements of opinion with regard to modern-day Finland. Background variables included, among others, the respondent's gender, age, marital status, number of children, type of residence, education level, income, occupation, and type of employment contract. In addition, the material contains the educational and professional information of the respondent's parents and spouse
Children in Foster Care 1940-1990: Life Experiences 2018
No full textAineisto koostuu lapsuutensa sijaishuollossa viettäneiden haastatteluista. Haastatteluissa haastateltavat kertovat laajasti omista lapsuusmuistoistaan ja elämänkuluistaan. Haastateltavat ovat olleet sijoitettuna tai kasvattina joko sijoitusperheessä, lastenkodissa, koulukodissa tai muussa lastensuojelulaitoksessa vuosien 1940-1990 välillä. Aluksi tiedusteltiin haastateltavien varhaislapsuudesta ja siitä millaiseen perheeseen on syntynyt. Lisäksi tiedusteltiin kokemuksista sijaishuollosta ja siitä, mitä ensimmäisestä sijoituksestaan muistaa sekä toisaalta minkä haastateltava arvelee olleen sijoituksen syynä. Tämän jälkeen oltiin kiinnostuneita sijoituspaikoista- ja perheistä sekä siitä millaista elämää haastateltava on sijoituspaikoissaan elänyt. Lisäksi oltiin kiinnostuneita yhteydenpidosta biologisiin vanhempiin sekä myös sosiaaliviranomaisiin sijoitusten aikana ja siitä, millaista tukea haastateltava on elämänsä aikana saanut. Haastateltavilta tiedusteltiin myös heidän kokemuksistaan sijoitusten jälkeen ja siitä millainen elämä, työura sekä perhetilanne heillä on nyt. Lopussa kysyttiin vielä siitä, miten haastateltava kokee sijoitusten vaikuttaneen elämäänsä yleisellä tasolla. Taustatietoina on mainittu haastateltavan syntymävuosi viiden vuoden tarkkuudella, sukupuoli, asuinlääni, koulutus, ammattiala sekä tiedot eri sijoituspaikoista. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.The data consists of interviews with people who spent their childhood in foster care. In the interviews, the respondents talk extensively about their own childhood memories and life experiences. The interviewees were placed or fostered either in a foster family, children's home, reform school or other child protection institution between 1940 and 1990. First, the interviewees were asked about their early childhood and what kind of family they were born into. They were also asked about their experience of foster care and what they remembered about their first foster placement, as well as what they thought was the reason for the fostering. This was followed by questions about the foster-care placements and foster families and the kind of life the interviewee had lived. There was also an interest in contact with biological parents and also with social services during the foster-care placements and what kind of support the interviewee had received during his or her life. Interviewees were also asked about their experiences after the foster-care placements and about their current life, career and family situation. Finally, the interviewee was asked how he or she felt the foster-care placement had affected his or her life in general. The background data include the interviewee's year of birth within five years, gender, region of residence, education, occupation and information of the different foster-care placements. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
Citizen Deliberation on COVID-19 Restrictions and Recommendations 2021
No full textAineisto koostuu kolmesta eri kyselystä, joilla kartoitetaan suomalaisten näkemyksiä hallituksen koronatoimien hyväksyttävyydestä ennen järjestettyä asiantuntijoiden kuulemista ja kansalaiskeskustelua sekä näiden jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten asiantuntijoiden kuuleminen ja puntaroiva kansalaiskeskustelu vaikuttavat kansalaisten käsityksiin hallituksen koronatoimien hyväksyttävyydestä. Kansalaiskeskustelu on osa PALO-hankkeen alla toteutettavaa tutkimushanketta "Preparing for the next waves: towards cooperative and legitimate pandemic governance in Europe". Kyselyn alussa vastaajilta kartoitettiin, ovatko he halukkaita osallistumaan kaksipäiväiseen kansalaiskeskusteluun. Seuraavaksi siirryttiin kysymään vastaajien mielipiteitä koronaviruksen torjuntaan liittyvistä rajoituksista sekä erinäisistä suosituksista ja määräyksistä, joita viranomaiset ovat antaneet. Vastaajilta tiedusteltiin myös, kuinka tarkasti he ovat seuranneet koronavirukseen liittyvää uutisointia eri medioista. Edelleen kysyttiin luottamuksesta eri tahoihin koronatilannetta koskevan tiedon lähteinä. Tämän jälkeen vastaajilta tiedusteltiin, minkälaisia tunteita koronatilanne herättää. Lisäksi kyselyssä kartoitettiin vastaajan faktatietämystä koronavirustilanteeseen liittyen. Ensimmäisen kyselyn lopussa kysyttiin taustatietoja, ja esimerkiksi vastaajan puoluekantaa. Kansalaiskeskusteluun jatkavat osallistujat oli ennalta jaettu satunnaisesti kahteen eri ryhmään, joista ryhmä 1 kuuli ensimmäisenä päivänä perusoikeuksien ja yhteiskuntatieteen asiantuntijoita ja toisena päivänä terveydenhuollon ja kansanterveyden asiantuntijoita, kun taas ryhmä 2 kuuli asiantuntijat päinvastaisessa järjestyksessä. Tämän koeasetelman avulla tutkittiin sitä, vaikuttaisivatko asiantuntemuksen ala ja asiantuntijakuulemisen järjestys osallistujien koronatoimia koskeviin mielipiteisiin. Osallistujat vastasivat kummankin päivän jälkeen kyselyyn, jossa esitettiin osaksi samoja kysymyksiä kuin ensimmäisessä kyselyssä. Kyselyissä tiedusteltiin lisäksi esimerkiksi sitä, kuinka paljon enemmän vastaajat kokevat tietävänsä koronaviruksen torjumiseen liittyvistä rajoituksista ja suosituksista kyseisten keskustelujen jälkeen. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan pienryhmäkeskustelujen toimivuutta. Taustamuuttujia aineistossa ovat sukupuoli, paikkakuntatyyppi, korkein koulutus, pääasiallinen toiminta, kotitalouden tulot, kotitalouden koko, lasten lukumäärä ja puoluekanta. Kansalaiskeskusteluun osallistuneilla taustamuuttujia ovat lisäksi syntymävuosi ja maakunta.The data consists of three different surveys to explore the views of Finns on the acceptability of the government's COVID-19 actions before and after the expert hearing and citizen deliberation. The aim of the survey was to find out how the expert hearing and deliberative citizen discussion affect citizens' perceptions of the acceptability of the government's COVID-19 actions. The citizen deliberation is part of the research project "Preparing for the next waves: towards cooperative and legitimate pandemic governance in Europe" under the PALO project. At the beginning of the survey, respondents were asked if they would be willing to participate in a two-day citizen deliberation. The next step was to ask respondents about their views on the restrictions on the fight against COVID-19 and the various recommendations and regulations issued by the authorities. Respondents were also asked how closely they had followed the news about the COVID-19 in various media. They were also asked about their confidence in the various sources of information on the COVID-19 situation. Respondents were then asked about their feelings on the COVID-19 situation and their factual knowledge of the COVID-19 situation. At the end of the first questionnaire, the respondents were asked for background information, such as their political party preference. The participants who went on to the citizen deliberation were randomly divided in advance into two different groups, with group 1 hearing experts in human rights and social sciences on the first day and experts in health and public health on the second day, while group 2 heard experts in the opposite order. This experimental set-up was used to investigate whether the participants' opinions on COVID-19 actions would be influenced by the field of expertise and the order in which the experts were heard. After each day, the participants answered a questionnaire, which asked some of the same questions as the first questionnaire. The questionnaires also asked, for example, how much more the respondents felt they knew about the limitations and recommendations on COVID-19 prevention after these discussions. Respondents were also asked to rate the effectiveness of the small group discussions. Background variables included the respondent's gender, type of residence, highest level of education, economic activity, household income, household size, number of children and political party preference. For those who participated in the citizen deliberation, the additional background variables are year of birth and NUTS3 region of residence
Memories of Loneliness Experienced in Adolescence by over 30-Year-Olds 2023-2024
No full textAineisto koostuu kirjoituksista, joissa vastaajat kertovat kokemuksistaan liittyen nuoruusajan yksinäisyyteen. Kirjoituskeruun tarkoituksena oli saada tietoa siitä, millaisia merkityksiä nuoruudessa koettu yksinäisyys on tuottanut sekä millaisia vaikutuksia yksinäisyyden kokemuksilla on ollut vastaajien myöhemmässä elämässä. Omista kokemuksista sai kirjoittaa täysin vapaamuotoisesti. Kirjoituskutsussa kirjoittamisen avuksi annettiin myös muutamia kirjoittamista helpottavia apukysymyksiä. Taustatietoina aineistossa on sukupuoli ja ikäryhmä. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla kirjoituksia on helppo selata.The data consists of writings in which respondents talk about their experiences of adolescent loneliness. The purpose of the collection of writings was to gain insights into the meanings of loneliness in adolescence and the impact of loneliness experiences in later life. They were allowed to write about their own experiences in a completely free-form way. The writing insructions also included a few questions to help you with your writing. The background data include gender and age group. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
University Students' Livelihood Survey 2021
No full textAineistossa kartoitetaan yliopisto-opiskelijoiden toimeentuloa, työssä käymistä, asumista ja niissä tapahtuneita muutoksia. Tutkimuksen on toteuttanut Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus ja rahoittanut Tampereen ylioppilaskunta (TREY), Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY), Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY), Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) sekä Åbo Akademis Studentkår (ÅAS). Aluksi vastaajilta kysyttiin huoltajien toimeentulosta, toiselle paikkakunnalle opintojen perässä muuttamisesta, asumismuodosta ja asunnottomuudesta sekä talouden menojen jakamisesta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan kuukausittaisten menojen suuruutta. Kysyttiin, saivatko vastaajat opintorahaa tällä hetkellä suoritettuihin opintoihin, ja miltä opintotukikuukausien riittävyys tällä hetkellä näytti. Kiinnostuneita oltiin myös opintolainan nostamisen syistä sekä vastaajien muista tulonlähteistä, kuten vanhemmilta tai muilta läheisiltä saadusta tuesta. Seuraavaksi kysyttiin työnteosta, syistä tehdä töitä opintojen ohella sekä työnteon vaikutuksista opintojen etenemiseen. Vastaajia pyydettiin arvioimaan oman varallisuuden riittävyyttä ja omia työllistymismahdollisuuksia valmistumisen jälkeen. Lisäksi tiedusteltiin, olivatko vastaajat viimeisen 12 kuukauden aikana nostaneet kulutusluottoja, hakeneet ruoka-apua tai tehneet muita toimia tiukan rahatilanteen vuoksi. Lopuksi kysyttiin koronapandemian vaikutuksista taloudelliseen tilanteeseen. Taustamuuttujia aineistossa ovat muun muassa opintojen aloitusvuosi, korkeakoulu, tiedekunta, ikäryhmä, sukupuoli, äidinkieli, huollettavien lasten määrä sekä vähemmistöihin kuuluminen.The data surveys university students' incomes, employment, housing and changes in these aspects. The survey was carried out by the Research Foundation for Studies and Education (Otus) and funded by the Student Union of Tampere University (TREY), the Student Union of the University of Turku (TYY), the Student Union of the University of Eastern Finland (ISYY), the Student Union of the University of Jyväskylä (JYY) and the Student Union of Åbo Akademi University (ÅAS). First, respondents were asked about the income of carers, moving to another place to study, housing and homelessness, and sharing household expenses. Respondents were also asked to estimate their monthly expenditure. Respondents were asked whether they were receiving any student financial allowances for the studies they were currently pursuing, and how adequate the number of months of financial aid seemed at the moment. The reasons for raising student loans and other sources of income, such as support from parents or other close relatives, were also of interest. Next, they were asked about working, the reasons for working while studying and the impact of working on the progress of their studies. Respondents were asked to assess the adequacy of their own financial resources and their own employment prospects after graduation. Respondents were also asked whether they had taken out consumer credit, applied for food aid or taken any other action in the last 12 months to deal with a tight financial situation. Finally, the respondents were asked about the impact of COVID-19 pandemic on their financial situation. Background variables included year of starting studies, university, faculty, age group, gender, native language, number of children in care and minority status
Interaction Styles of Sport and Exercise Professionals: Survey for Training Participants 2022
No full textTutkimuksessa selvitettiin Motivoiva vuorovaikutus -koulutukseen osallistuneiden liikunnan ja urheilun ammattilaisten hyödyntämiä vuorovaikutustyylejä erilaisissa liikuntaneuvontaan, liikunnan opetukseen sekä urheiluvalmennukseen liittyvissä tilanteissa sekä kokemuksia Motivoiva vuorovaikutus -koulutuksesta. Tutkimukseen on vastannut liikunnanopettajia, terveydenhuollon ammattilaisia sekä urheiluvalmentajia. Kukin osallistuja täytti ennen koulutusta alkukyselyn, välikyselyn koulutuksen ollessa puolessa välissä sekä lopuksi koulutuksen jälkeen vielä loppukyselyn. Jokainen kyselylomake on arkistoitu erillisinä tiedostoina. Lisäksi jokaiselle ammattiryhmällä oli alku- ja loppukyselyistä omat kyselylomakkeet, jotka noudattivat samaa kaavaa. Alkukyselyssä esitettiin erilaisia kullekin ammattiryhmälle tyypillisiä tilanteita, joilla pyrittiin selvittämään heidän hyödyntämiä vuorovaikutustyylejä sekä toimintatapoja. Välikyselyssä tiedusteltiin muun muassa koulutuksessa opituista vuorovaikutustekniikoista sekä mitä koulutuksessa opittua on hyödyntänyt ja toteuttanut. Loppukyselyssä puolestaan tiedusteltiin vastaajien näkemyksistä koulutuksesta sekä esitettiin neljä erilaista opetus-, valmennus- sekä ohjaustyyliä, joita pyydettiin arvioimaan erilaisista näkökulmista. Lisäksi loppukyselyssä esitettiin uudelleen alkukyselyn tilanteet, joilla pyrittiin selvittämään vuorovaikutustyylejä ja toimintatapoja koulutuksen jälkeen. Taustamuuttujia ovat ikä luokiteltuna, sukupuoli, ammatti, työsuhteen kesto, työkokemus sekä koulutustaso.The study investigated the interaction styles used by sport and physical education professionals participating in the Motivating Interaction training in different situations related to sports counselling, physical education and sports training, as well as their experiences of the Motivating Interaction training. The survey was answered by physical education teachers, health professionals and sports trainers. Each participant completed an initial questionnaire before the training, a mid-term questionnaire halfway through the training and a final questionnaire after the training. Each questionnaire has been archived as a separate file. In addition, each professional group had their own questionnaires for the initial and final questionnaires, which followed the same pattern. The initial questionnaire presented different situations typical of each professional group, in order to find out their interaction styles and ways of working. The mid-term questionnaire asked, among other things, about the interaction techniques they had learnt in training and what they had used and implemented. The final questionnaire asked respondents for their views on training and presented four different teaching, coaching and mentoring styles, which were assessed from different perspectives. In addition, the final questionnaire re-submitted the situations from the initial questionnaire in order to find out about the interaction styles and approaches after the training. Background variables included age, gender, occupation, length of employment, work experience and education level
Non-resident and Resident EU Citizens' Views on Non-resident Citizens' Electoral Rights Survey 2023
No full textKyselyssä selvitetään näkemyksiä ulkomailla asuvien kansalaisten vaalioikeuksista. Kysely toteutettiin Suomessa, Puolassa, Irlannissa, Belgiassa ja Portugalissa asuville kansalaisille sekä näiden maiden ulkopuolella asuville kansalaisille. Aineisto kerättiin MOBILEU-hankkeessa, jossa tarkoituksena oli vertailla parlamenttivaalien äänioikeutta koskevia näkemyksiä eri maiden kansalaisten välillä sekä kussakin maassa pysyvästi asuvien kansalaisten ja ulkomailla asuvien kansalaisten välillä. Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Helsingin yliopisto, University College Cork ja Liègen yliopisto, ja hanketta johti valtio-opin professori Åsa von Schoultz Helsingin yliopistosta. Aineiston keruusta ja säilytyksestä vastasi Helsingin yliopisto. Aluksi kyselyssä tiedusteltiin, missä määrin vastaaja on samaa tai eri mieltä väittämistä, jotka koskivat ulkomailla asuvien oman maan kansalaisten poliittisia oikeuksia. Vastaajalta tiedusteltiin, tulisiko ulkomailla asutun ajan vaikuttaa oikeuteen äänestää parlamenttivaaleissa. Lisäksi kysyttiin näkemystä äänestystavan ja -paikan tärkeydestä sekä mielipidettä kaksoiskansalaisten äänestämismahdollisuudesta. Seuraavaksi vastaajan tuli sijoittaa itsensä sekä vasemmisto-oikeisto-akselille että arvokonservatiivi-arvoliberaali-akselille. Lisäksi kysyttiin yleistä luottamusta ihmisiin ja kuinka kiinnostunut vastaaja on politiikasta. Vastaajalta tiedusteltiin myös, kuinka tyytyväinen hän on poliittisen järjestelmän toimivuuteen kotimaassaan. Edelleen selvitettiin politiikan seuraamisen aktiivisuutta, ymmärrystä politiikasta sekä luottamusta omiin kykyihin osallistua politiikkaan kotimaassaan tai maassa, jossa asuu tällä hetkellä. Vastaajalta tiedusteltiin lisäksi, missä määrin hän luottaa esimerkiksi poliitikoihin tai hallitukseen asuinmaassaan. Seuraavaksi vastaajalta kysyttiin, äänestikö hän edellisissä tutkimusmaan parlamenttivaaleissa. Jos vastaaja ei äänestänyt, häneltä tiedusteltiin keskeisimpiä syitä tälle päätökselle. Ulkomailla asuvilta kansalaisilta tiedusteltiin myös, ovatko he viimeisten kymmenen vuoden aikana äänestäneet erinäisissä nykyisen asuinmaansa vaaleissa. Kyselyn lopussa ulkomailla asuvilta tiedusteltiin asuinhistoriaa. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin tärkeintä syytä muuttaa nykyiseen asuinmaahan ja kuinka he ovat kotiutuneet. Lopuksi kysyttiin, kuinka usein vastaaja käy kotimaassaan (tutkimusmaa) ja aikooko hän jossain vaiheessa muuttaa takaisin. Taustatietoina aineistossa ovat mm. vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, asuinmaa, koulutustaso, äidinkieli, oma ja vanhempien syntymämaa sekä tieto siitä onko vastaaja tutkimusmaassa pysyvästi asuva vai maan ulkopuolella asuva kansalainen. Lisäksi aineisto sisältää tietoja ulkomailla pysyvästi asuvien kansalaisten asumisen kestosta ulkomailla ja maasta muuton syystä.The survey explored views on the electoral rights of non-resident citizens. The survey was conducted among citizens living in Finland, Poland, Ireland, Belgium and Portugal, as well as citizens living outside these countries. The data was collected as part of the MOBILEU project, which aimed to compare views on voting rights in parliamentary elections. The project was carried out jointly by the University of Helsinki, University College Cork and the University of Liège, and led by Professor of Political Science Åsa von Schoultz of the University of Helsinki. The University of Helsinki was responsible for for collecting and storing the survey data. First, the questionnaire asked respondents about their views on the political rights of non-resident citizens of their own country, asking them whether the duration of their time abroad should affect their right to vote in parliamentary elections. Respondents were also asked about their views on the significance of the voting method and where to vote, as well as their opinion on the possibility for dual nationals to vote. Respondents were then asked to place themselves on both the left-right political spectrum and the conservative-liberal value axis. Respondents were also asked about their general trust in people and level of interest in politics. In addition, respondents were asked how satisfied they are with the functioning of the political system in their country. Further questions asked about the respondents' activity in following politics and their confidence in their ability to participate in politics. Respondents were also asked to what extent they trust politicians or the government in their country or the country where they currently live, for example. Next, respondents were asked whether they voted in the previous parliamentary elections in the country surveyed. Those who did not vote were asked the main reasons for this decision. Non-residents were also asked whether they had voted in any elections in their current country of residence in the last ten years. At the end of the questionnaire, non-residents were asked about their history of residence, the main reasons for moving to their current country of residence and how they had settled. Finally, respondents were asked how often they visit their previous country of residence (the country of the survey) and whether they intend to move back at some point. Background variables included the respondent's gender, age group, country of residence, level of education, mother tongue, own and parents' country of birth, and residency status. For citizens living abroad permanently, the data also included background information on residential history