Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Children's views on prestige and dominance in Colombia, Finland and the United States 2021-2022
No full textTutkimuksessa käsitellään lasten suhtautumista dominointiin ja arvovaltaan Kolumbiassa, Suomessa ja Yhdysvalloissa. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään 1) tunnistavatko ja erottavatko lapset dominoinnin ja arvovallan, 2) oppivatko lapset mieluummin dominoivalta vai arvovaltaiselta hahmolta, 3) osoittavatko lapset johtajuuden dominoivalle vai arvovaltaiselle hahmolle ja 4) identifioituvatko lapset itse enemmän dominoivaan vai alisteiseen hahmoon. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin käsitysten eroavaisuuksia maiden välillä. Tutkimus toteutettiin koeasetelmana, jossa lapsille näytettiin videoita ja kuvia sekä esitetiin kuhunkin videoon ja kuvaan liittyvä kysymys. Aluksi lapselle näytettiin kaksi videota, jotka molemmat toistettiin kaksi kertaa. Ensimmäisessä videossa näytettiin dominoivan hahmon ja alisteisen päähenkilön Timan (Dimo) välinen vuorovaikutustilanne. Toisessa videossa puolestaan näytettiin arvovaltaisen hahmon ja Timan välinen vuorovaikutustilanne. Molemmissa kohtauksissa Tima mukautuu kyseiseen hahmoon piirtämällä samalla värillä kuin hän tai käyttämällä samaa eläintä kuvassaan. Kohtaukset eroavat toisistaan siten, että dominoivan hahmon kohdalla Tima oli pakotettu tekemään niin, mutta arvovaltaisen hahmon kohdalla Tima kopioi hahmoa vapaaehtoisesti. Kummankin videon jälkeen lapselta kysyttiin, kumman hahmon hän ajattelee olevan vanhempi. Lapset vastasivat kysymyksiin osoittamalla jotakin ruudulla näkyvää hahmoa. Lapselta kysyttiin lisäksi kumman viereen Tima haluaa istua, kummasta hän tykkää enemmän ja kumpaa hän pelkää enemmän. Seuraavassa osiossa Lapselle näytettiin kuva, jossa oli arvovaltainen hahmo, dominoiva hahmo ja uudenlainen esine. Lapselle kerrottiin, miten kumpikin hahmo nimittää esinettä, minkä jälkeen lapsen tuli itse nimetä esine. Kyseinen tehtävä toistettiin kolme kertaa kolmella eri joukolla uusia esineitä ja nimiä. Seuraavassa osiossa lapselle näytettiin kuva samoista hahmoista, joilla oli erilaiset hatut päässään. Tämän jälkeen lapsen tuli osoittaa kumman hatun Tima haluaa laittaa päähänsä. Seuraavaksi kuvattiin tilanne, jossa jäljelle jää vain yksi karkki hahmojen kesken, eikä Tima osaa päättää kenen pitäisi saada se. Lapselta kysyttiin, kumman hahmoista pitäisi päättää asiasta. Edelleen kysyttiin, kumpi hahmoista osaisi ratkaista videon katsomiseen liittyvän ristiriitatilanteen paremmin. Lisäksi lapselta kysyttiin, kummasta hahmosta hän tykkää enemmän. Tämän jälkeen lapselta tiedusteltiin, kumpi hahmoista pitää karhuista ja appelsiineista sekä kumpi asuu talossa, jossa on harmaa ovi. Lopuksi lapselle näytettiin kuva kahdesta uudesta hahmosta, joista toinen oli dominoiva ja toinen alisteinen. Lapsen piti osoittaa, kumpi hahmoista hän itse olisi. Dominoivissa kohtauksissa käytettiin esimerkiksi aggressiivista äänensävyä ja mielipiteen pakottamista, kun taas arvovaltaa esittävissä kohtauksissa käytettiin ystävällistä äänensävyä ja mielipiteen jakamista vain silloin, kun sitä kysytään. Ensimmäinen kysymyssarja (tunnistaminen ja erottaminen) sekä viimeinen kysymys (itsetunnistus) ovat peräisin aiemmin tehdyistä tutkimuksista. Toinen kysymyssarja (oppiminen ja johtaminen) kehitettiin tätä tutkimusta varten. Taustatietoina aineistossa ovat vastaajan sukupuoli ja ikä sekä tieto maasta, jossa koe on suoritettu.The study examines children's attitudes towards dominance and prestige in Colombia, Finland and the United States. The study sought to determine 1) whether children recognize and distinguish between dominance and prestige, 2) whether children prefer to learn from a dominant or prestigious character, 3) whether children assign leadership to a dominant or prestigious character, and 4) whether children self-identify more with a dominant or subordinate character. The study also examined differences in perceptions between countries. The study was conducted in an experimental setting, where children were shown videos and pictures and asked a question related to each video and picture. Initially, the child was shown two videos, both of which were played twice. The first video showed the interaction between the dominant character and the subordinate main character, Dimo. The second video showed the interaction between the prestigious character and Tima. In both scenes, Dimo adapts to the character in question by drawing in the same colour as him or by using the same animal in the picture. The difference between the scenes is that in the case of the dominant character, Dimo was forced to do so, but in the case of the prestigious character, Dimo copied the character voluntarily. After each video, the child was asked which character they thought was older. Children answered the questions by pointing to one of the characters on the screen. The child was also asked which one Dimo likes to sit next to, which one he/she likes more and which one he/she is more afraid of. In the next section, the child was shown a picture with an prestigious character, a dominant character and a new type of object. The child was told how each character calls the object, and then the child had to name the object himself. This task was repeated three times with three different sets of new objects and names. In the next section, the child was shown a picture of these characters with different hats on their heads. The child then had to point out which hat Dimo would wear. Next, a situation was described where there is only one candy left between the characters and Dimo cannot decide who should get it. The child was asked which of the characters should decide. The child was also asked which of the characters would be better at solving the conflict of watching the video. The child was also asked which character he or she liked better. The child was then asked which of the characters likes bears and oranges and which one lives in a house with a grey door. Finally, the child was shown a picture of two new characters, one dominant and one subordinate. The child had to point out which one of the characters he or she would be. In dominant scenes, for example, an aggressive tone of voice and forcing an opinion were used, while in authoritative scenes, a friendly tone of voice and sharing an opinion only when asked were used. The first set of questions (identification and discrimination) and the last set of questions (self-recognition) are drawn from previous studies. The second set of questions (learning and leadership) was developed for this study. Background variables included the respondent's gender and age and the country in which the experiment was taken
Sociobarometer 2020
No full textSosiaalibarometrit ovat tutkimuksellisia ajankohtaisselvityksiä, joiden tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman ajan tasalla olevaa tietoa hyvinvointipalvelujen, palvelujärjestelmän ja hyvinvoinnin tilanteesta ja niiden muutossuunnista. Vuoden 2020 Sosiaalibarometri käsittelee muun muassa ikääntyneiden palveluita, perusturvaa, työvoimapalveluita sekä koronapandemian vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kyselyssä vastaajina ovat kuntien tai yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat johtajat ja sosiaalityöntekijät, Kelan tulosyksiköiden johtajat sekä TE-toimistojen johtajat. Yhtenä teemana kyselyssä oli koronapandemian vaikutukset palveluihin ja tuen tarpeisiin. Vastaajilta kysyttiin muun muassa, minkä ihmisryhmien tilanne alueella on erityisen huolestuttava, miten asiakkaiden tarpeisiin on pystytty vastaamaan ja miten palveluita on kehitetty pandemian aikana. Erityisesti kysyttiin koronapandemian vaikutuksista ikääntyneiden palvelutarpeisiin ja heille kohdennetusta tuesta. Toinen laajempi teema oli työllisyys, perusturva ja toimeentulotuki. Kyselyssä kartoitettiin esimerkiksi sitä, kuinka perustoimeentulotuen asiakkaiden ja muiden ryhmien palvelutarpeisiin on pystytty vastaamaan pandemian ennen pandemiaa, sen aikana ja sen jälkeen. Lisäksi kysyttiin, miten työllisyyttä on pystytty parantamaan eri alueilla. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan erilaisia eriarvoisuuden kasvuun liittyviä väittämiä. Taustatietoina ovat vastaajan työskentelysektori, toiminta-alueen koko sekä suuralue. TE-johdon vastaajilta aineisto sisältää myös maakuntatasoisen aluemuuttujan.The sociobarometer is a wide-ranging survey charting expert opinion on the welfare of Finnish citizens and the present state of welfare services in Finland. The 2020 sociobarometer charted issues such as services for older people, basic security, employment services and the impact of COVID-19 pandemic on social and health services. Respondents included healthcare managers and social workers at municipalities and joint municipal authorities, directors of operational units at Kela (Social Insurance Institution of Finland) and managers of local employment and economic development offices (TE Offices). One of the themes of the survey was the impact of COVID-19 pandemic on services and support needs. Respondents were asked, among other things, which groups of people in the region are particularly concerned, how the needs of clients have been met and how services have been developed during the pandemic. In particular, they asked about the impact of the pandemic on the service needs of older people and the support targeted at them. Another broader theme was employment, basic security and income support. For example, the survey explored how the service needs of people getting the basic social assistance and other groups were met before, during and after the pandemic. It also asked how employment had been improved in different regions. Respondents were also asked to rate different statements related to the increase in inequality. Background variables included the respondent's sector of work, the size of the area of activity and the major region. For respondents from TE Offices, the data also include a regional variable at the level of the province
Deliberative Mini-Public on the Satakunta 2050 Regional Plan
No full textSatakunta 2050 -kansalaiskeskustelussa pyrittiin selvittämään Satakunnan asukkaiden näkemyksiä maakunnan tulevaisuudesta. Aineisto koostuu kansalaiskeskustelun rekrytointikyselystä sekä kansalaiskeskustelun osallistujille suunnatuista ennakko- väli- ja loppukyselyistä. Aineisto on kerätty osana Participation in Long-Term Decision-Making (PALO) -tutkimushanketta, jonka on rahoittanut Suomen akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin näkemyksiä erilaisiin Satakuntaa ja sen tulevaisuutta koskeviin väittämiin. Kysyttiin muun muassa maakunnan turvallisuudesta, kulttuurista, sekä ympäristönsuojelusta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, mitkä olivat maakunnan kehityksen kannalta tärkeimpiä asioita. Demokratiaan ja päätöksentekoon liittyen kartoitettiin, kuinka paljon erilaisiin yhteiskunnan instituutioihin ja poliittisiin päättäjiin luotettiin, mitkä olivat tärkeitä asioita päätöksenteossa, ja kuinka toimivaksi demokratia Suomessa koettiin. Tulevaisuuteen liittyen vastaajilta kysyttiin, kuinka paljon päätöksenteossa tulisi huomioida tulevia sukupolvia, ja kuinka paljon vastaajat itse ajattelivat maakunnan tulevaisuutta tulevien sukupolvien näkökulmasta. Kiinnostuneita oltiin myös tunteista, joita Satakunnan tulevaisuuden ajattelu vastaajissa herätti. Lopuksi kansalaiskeskusteluun osallistuneilta kysyttiin keskustelun toimivuudesta ja motiiveista keskusteluun osallistumiseen. Muuttujien nimissä olevat kirjainlyhenteet kertovat, mistä kyselylomakkeesta kysymykset ovat. rs = rekrytointikysely, pre = kansalaiskeskustelun ennakkokysely, post = kansalaiskeskustelun välikysely, end = kansalaiskeskustelun loppukysely. Kyselylomakkeissa samanlaisina toistuvat kysymykset on numeroitu samalla tavalla jokaisessa kyselylomakkeessa. Kansalaiskeskusteluun osallistuneet vastaajat saa eroteltua muista vastaajista esimerkiksi Treatment-muuttujaa käyttäen. Taustamuuttujina aineistossa ovat muun muassa ikäryhmä, sukupuoli, asuinkunta, äidinkieli, elämäntilanne, koulutus ja puoluekanta.Deliberative Mini-Public's on the Satakunta 2050 Regional Plan aimed to find out the views of Satakunta residents on the future of the region. The data consists of a recruitment questionnaire and pre-, mid- and final questionnaires addressed to the participants of the deliberative mini-publics. The data was collected as part of the Participation in Long-Term Decision-Making (PALO) research project, funded by the Strategic Research Council of the Research Council of Finland. First, respondents were asked for their views on various statements concerning Satakunta and its future. Questions were asked about issues such as security, culture and environmental protection. Respondents were asked to rate which issues were most important for the development of the region. In terms of democracy and decision-making, the survey asked how much trust was placed in various social institutions and political decision-makers, what was important in decision-making, and how well democracy was seen to work in Finland. Regarding the future, respondents were asked how much decision-making should take future generations into consideration, and how much respondents themselves thought about the future of the region from the perspective of future generations. There was also interest in the feelings that the respondents had about the future of Satakunta. Finally, the participants in the deliberative mini-publics were asked about the effectiveness of the mini-public and their motives for participating in it. The alphabetic characters in the variable names indicate which questionnaire the questions are from: rs = recruitment questionnaire, pre = pre-questionnaire, post = mid-questionnaire, end = end-questionnaire. Questions that are repeated in the questionnaires in a similar way are numbered in the same way in each questionnaire. Respondents who participated in the mini-public can be distinguished from other respondents, for example by using the Treatment-variable. Background variables included age group, gender, place of residence, mother tongue, life situation, education and political party of choice
Editorial Staff of Finnish Scientific Publications Survey 2021
No full textAineistossa selvitetään tieteellisten julkaisujen toimitusten koulutus- sekä yhteistyötarpeita tarkoituksena edistää uusien koulutus- ja yhteistyömuotojen syntymistä sekä käyttöönottoa. Kysely toteutettiin keväällä 2021 osana kymmenen kotimaisen tieteellisen julkaisun yhteistä hanketta, jota rahoitti Suomen tiedekustantajien liitto ry. Aluksi vastaajilta kysyttiin, missä rooleissa he toimivat toimituskunnissa tällä hetkellä, sekä missä rooleissa he ovat aiemmin toimineet. Sen jälkeen kartoitettiin, olivatko vastaajat osallistuneet tieteellisten julkaisujen toimituksille suunnattuihin koulutuksiin tai perehdytystilaisuuksiin. Kiinnostuneita oltiin, mitkä tahot koulutuksia olivat järjestäneet ja mitä koulutukset olivat käsitelleet. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, millaisen pedagogiikan he ovat kokeneet koulutuksissa toimivaksi. Tiedottamiseen liittyen kysyttiin, mitä kautta vastaajat olivat saaneet tietoa koulutuksista, ja mitä kautta he toivoisivat saavansa tietoa järjestettävistä koulutuksista ja yhteistöistä. Kysyttiin myös, mistä aiheista koulutusta kaivattiin, ja miten koulutustarjontaa voitaisiin kehittää. Yhteistyöhön liittyen tiedusteltiin, millaista yhteistyötä lehtien välillä tehtiin ja millaisesta yhteistyöstä oltiin kiinnostuneita. Lopuksi kysyttiin, miten julkaisuissa otettiin huomioon toimituksen vaihtuvuus eli tiedon poistuminen toimitusten jäsenten lopettaessa ja tiedontarve uusien aloittaessa. Taustamuuttujina aineistossa ovat rooli toimituksessa sekä kokemus toimituksessa toimimisesta (vuosina).The survey charted the occupational training and cooperation needs of editors of scientific publications in Finland with a view to promoting the emergence and take-up of new forms of training and cooperation. The survey was conducted in the spring of 2021 as part of a joint project of ten Finnish scientific publications, funded by the Finnish Association for Scholarly Publishing. First, respondents were asked which roles they currently had in their editorial boards and which roles they have had in the past. The respondents were then asked whether they had attended any training or induction sessions for editors of scientific publications, which organisations had organised the training and what the training had covered. The respondents were also asked what kind of pedagogy they had found to be effective in the training sessions. On the topic of information provision, the respondents were asked about the channels through which they had found out about the training opportunities and how they would like to receive information about opportunities for training and cooperation. The respondents were also asked about the topics on which training was needed and how training provision could be improved. In terms of cooperation, the respondents were asked how the scientific publication they worked at was currently cooperating with other scientific publications, what kind of cooperation they were interested in and which communication channels they would like to use for cooperation. Finally, the respondents were asked how the scientific publication they worked at took into account editorial turnover, i.e. the loss of information when editors left and the need for information when new editors joined. Background variables included the respondent's role in their editorial team and experience of working in an editorial team (in years)
Newspaper Articles about Hossa National Park and Evo Hiking Area: List of Works 2012-2023
No full textAineisto sisältää sanomalehtiaineistoa kuvaavan teosluettelon, johon on koottu tiedot Hossan kansallispuistoa ja Evon retkeilyaluetta koskevista sanomalehtikirjoituksista. Teosluettelo sisältää tutkimusaineiston kronologisesti järjestetyt viitetiedot: tunnus jolla artikkeliin viitataan tutkimuksessa, artikkelin kirjoittajan nimi, artikkelin otsikko, julkaisun nimi, julkaisun päivämäärä, artikkelin sivunumero, tekstilaji (pääkirjoitus, uutinen, kolumni), julkaisun ISSN-tunnus, artikkelin verkko-osoite Kansalliskirjaston Digi-palvelussa (julkaisun sivu), artikkelissa käsitelty kansallispuisto ja tutkijan mahdollinen lehteen tai artikkeliin liittyvä kommentti. Aineisto ei sisällä listattuja artikkeleita, ainoastaan edellä mainitut tiedot niihin liittyen. Aineisto kerättiin Mikkelin yliopistokeskuksen rahoittamassa tutkijaresidenssipilotissa.The material includes a list of newspaper articles, which contains information on the Hossa National Park and the Evo Hiking Area. The list of articles contains the chronologically ordered reference data: the code by which the article is referred to in the research, the name of the author of the article, the title of the article, the title of the publication, the date of the publication, the page number of the article, the type of text (editorial, news, column), the ISSN of the publication, the online address of the article in the National Library's Digi-service (page of the publication), the national park covered in the article and any comment by the researcher on the newspaper or article. The data does not include listed articles, only the above information related to them. The data was collected in a researcher residency pilot funded by the Mikkeli University Centre
Finnish Self-Report Delinquency Study 2020
No full textAineistossa on kartoitettu yhdeksäsluokkalaisten rikoskäyttäytymistä ja uhrikokemuksia. Uutena osiona vuonna 2020 vastaajaa pyydettiin arvioimaan kuinka hyvin erilaiset väitteet muun muassa ystävällisyydestä, levottomuudesta, tottelevaisuudesta ja univaikeuksista pätevät häneen. Lisäksi vuoden 2020 kyselyssä kysyttiin ystävien tekemistä viharikoksista, verkkovihan levittämisestä, sähköisestä kiusaamisesta ja seksuaalisesta häirinnästä. Aiempia vuosia tarkemmin kysyttiin kyberrikollisuudesta ja sosiaalisen median vihasisällöstä. Aluksi kysyttiin vastaajan koulumenestyksestä, tulevaisuuden suunnitelmista ja perheestä. Kysely rakentuu useasta laajasta kysymyspatterista liittyen kiellettyjen tekojen tekemiseen sekä niiden uhriksi joutumiseen. Kokemuksista kysytään erikseen vastaajan koko elämän ajalta sekä viimeisen kahdentoista kuukauden ajalta. Lisäksi kysytään tarkentavia kysymyksiä. Kyselyssä käsiteltäviä kiellettyjä tekoja ovat muun muassa luvaton poissaolo koulusta, vahingonteot, varastaminen, sähköinen ja perinteinen kiusaaminen, seksuaalinen häirintä, väkivalta, aseen mukana pitäminen ja päihteiden käyttäminen. Kiellettyjen tekojen tarkentavissa kysymyksissä kysyttiin muun muassa, kuinka monta kertaa vastaaja on tehnyt teon viimeisen 12 kuukauden aikana, toimiko vastaaja yksin, missä teko tapahtui, liittyikö tekoon vihamotiivi ja saiko poliisi tietää teosta. Seuraavaksi kartoitettiin tekoja, joita muut henkilöt ovat tehneet vastaajalle. Uhrikokemusten kohdalla tarkentavia kysymyksiä olivat esimerkiksi, kuka oli tekijä ja koituiko vastaajalle tapahtumista seurauksia, kuten fyysisiä vammoja. Vastaajilta tiedusteltiin myös, ovatko vanhemmat koskaan rankaisseet heitä ruumiillisesti tai ovatko eri henkilöt, kuten perheenjäsenet, muut nuoret tai muut aikuiset, käyttäneet fyysistä väkivaltaa vastaajaa kohtaan. Edelleen kartoitettiin nuoren asuinympäristöä, koulun ilmapiiriä sekä nuoren vapaa-ajan aktiviteetteja. Kyselyssä kysyttiin myös, käytetäänkö vastaajan kaveripiirissä päihteitä, kuten marihuanaa, sekä varasteleeko tai tappeleeko joku vastaajan ystävistä. Vastaajilta kysyttiin myös heidän suhteestaan vanhempiinsa sekä selvitettiin vastaajan näkemyksiä heidän laittomiin tekoihinsa, yhteiskunnan monimuotoisuuteen, onnellisuuteen, luonteenpiirteisiin. Lopuksi tiedusteltiin, halusiko nuori kertoa todenmukaisesti kokemuksistaan kyselyssä. Taustamuuttujia ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, ikä, asumisvuodet nykyisellä paikkakunnalla, sisarusten määrä, kotona puhuttu kieli, vanhempien työmarkkina-asema ja perheen taloudellinen tilanne.The survey studied the extent, frequency, and nature of self-reported offending among young people in Finland as well as their attitudes towards crime and experiences of being victims. The 2020 version of the survey included new questions concerning hate crimes, online hate speech, cyberbullying and sexual harassment committed by the respondents' friends. The 2020 survey also contained more detailed questions than in previous years about cybercrime and online hate speech on social media. Additionally, the 2020 survey introduced questions where the respondents were asked to rate to rate how well various statements about being friendly, restless, obedient, having trouble sleeping, etc. applied to them. First, the respondents were asked about their school performance, future plans and family. Questions covered truancy, making graffiti, damaging the school's or other property, theft and shoplifting, motor vehicle theft, breaking and entering, copyright infringement online, bullying and cyberbullying, taking part in a fight, assault, robbery, possession of a weapon, alcohol use, drink-driving, and drug use. If the respondents admitted to having done any of the acts mentioned, they were asked whether they had done it in the previous 12 months and how many times. Relating to some of the offences, the respondents were also presented with specifying questions about the last time they had committed the act, for example, whether they had acted alone, whether they had been drunk at the time, whether the act had been revenge for some previous incident, what they had stolen, whether their motive for the offence had been discriminatory, and whether the police had been informed of the act. The respondents were also asked whether they had been a victim of criminal damage, robbery, theft, bullying, threats of violence, assault, hate crime, parental corporal punishment, cyberbullying and sexual harassment by adults or other young people. If the respondents had been a victim of any of the acts, they were asked whether they had experienced it in the previous 12 months and how many times. Relating to some of the experiences, the respondents were also presented with specifying questions about the last time they had been a victim of the crime, for instance, whether the perpetrator had been male or female, how old the perpetrator had been, what his/her ethnic background had been, whether the respondent had sustained injuries, and what had been stolen. Relating to experiences of violence, the respondents were further presented with a list of people (e.g. sibling, friend, mother, father, unknown adult, teacher, coach/instructor) and asked whether any of them had physically assaulted them (hit, kicked, or used a weapon). Family and circumstances at home were surveyed with questions about the extent to which parents supported and were interested in the respondent's life. Relating to leisure time, questions probed how often the respondents were away from home in the evenings, went to parties with alcohol involved, spent long periods of time online, played violent games, watched violent films etc. Questions about the neighbourhood of residence and school investigated the prevalence of graffiti and vandalism in the neighbourhood, and the prevalence of vandalism and disruptive behaviour at school. The respondents were also asked whether their friends had used cannabis, shared hate speech on social media, sexually harassed someone, shoplifted or been in a fight in a public place. On the topic of social media, the respondents were asked how often they used various internet services (e.g. YouTube, Instagram, WhatsApp, Snapchat). The respondents' social media use was investigated with a series of statements (e.g. I belong to social media communities that are an important part of me, I trust information that is shared with me on social media, I pretend to be a different person online than I really am). Experiences with online hate speech in the past 12 months were charted by asking the respondents whether they had sent, shared, or seen content that included hate speech towards a group of people based on, for example, their religious beliefs or sexual orientation. The respondents' personality traits were charted by asking them the extent they agreed with statements relating to impulsiveness, risk-seeking, and being considerate of others. The respondents' agreement with a variety of attitudinal statements about law-breaking, multiculturalism, religion, and revenge was surveyed. The respondents were also asked how happy and satisfied with life they had been in the previous six months. Background variables included, among others, the respondent's gender and age as well as the number of years they had lived in their municipality of residence, number of siblings, languages spoken at home, parents' economic activity, and family's financial situation
Tampere University Students' Political Efficacy 2022
No full textAineisto käsittelee korkeakouluopiskelijoiden suhdetta politiikkaan ja yhteiskunnallisiin aiheisiin. Aineistossa kartoitetaan lisäksi, miten tämä suhde on muotoutunut. Kyselytutkimuksen toteuttivat Tampereen yliopiston valtio-opin oppiaineen järjestämän tutkimuskurssin opiskelijat yhdessä ohjaajiensa kanssa osana Suomen Akatemian rahoittamaa Education, Political Efficacy and Informed Citizenship (EPIC) -hanketta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää opiskelijoiden kansalaispätevyyden muotoutumista eli sitä, missä määrin he kokevat ymmärtävänsä politiikkaa ja voivansa vaikuttaa siihen. Aluksi vastaajalta kysyttiin, kuinka kiinnostunut hän on politiikasta. Seuraavaksi kysyttiin vastaajan mielipiteitä erilaisista väittämistä liittyen politiikkaan suhtautumiseen ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Edelleen tiedusteltiin luottamuksesta eri tahoihin, kuten hallitukseen ja tiedotusvälineisiin, minkä lisäksi kysyttiin tyytyväisyydestä demokratian toimivuuteen Suomessa. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin mielipiteitä erinäisistä Suomen tulevaisuuden suuntaa koskevista ehdotuksista. Ehdotuksissa käsiteltiin esimerkiksi tasa-arvoa, markkinataloutta, verotuksen tasoa, ydinvoimaa ja ilmastonmuutosta. Tämän jälkeen vastaajalta kysyttiin sijoittumisesta vasemmisto-oikeisto-akselille sekä, mitä puoluetta hän äänestäisi. Seuraavaksi siirryttiin kysymään erilaisista yhteiskunnallisen osallistumisen muodoista, joita vastaaja on tehnyt viimeisen 12 kuukauden aikana. Tämän jälkeen kartoitettiin nykyistä tietotasoa liittyen poliittisiin aiheisiin sekä sitä, ovatko opinnot, työkokemus tai järjestötoiminta vaikuttaneet tähän. Seuraavassa osiossa käsiteltiin poliittista aktiivisuutta vastaajan lapsuudessa ja lapsuudenkodissa. Vastaajalta kysyttiin, missä määrin eri tahot ovat vaikuttaneet hänen käsityksiinsä politiikasta ja yhteiskunnasta. Lopuksi tiedusteltiin vastaajan uskoa itseensä ja tulevaisuuteen. Taustamuuttujina ovat ikä, sukupuoli, puoluekanta, pääasiallinen toiminta, opintojen aloitusvuosi, koulutusala sekä äidin ja isän koulutustaso.The survey examined university students' attitudes towards politics and societal issues. The survey also explored how this relationship has evolved. The survey was carried out by students in a research course organised by the Department of Political Science at the University of Tampere, together with their professors as part of the Education, Political Efficacy and Informed Citizenship (EPIC) project funded by the Academy of Finland. The aim of the study was to investigate the formation of students' political efficacy, i.e. the extent to which they feel they understand politics and can influence it. First, respondents were asked how interested they were in politics. Next, respondents were asked about their opinions on various statements related to their attitude towards politics and their own possibilities of influence. They were then asked about their trust in various institutions, such as the government and the media. Next, respondents were asked about their opinions on various proposals for the future direction of Finland. Respondents were then asked about their position on the left-right axis and which party they would vote for. Next, the survey moved on to ask about the different forms of social participation that respondents have engaged in over the past 12 months. The current level of knowledge about political issues and whether this was influenced by studies, work experience or organisational activities were also explored. The next section looked at political activity in the respondents' childhood and childhood home. Finally, respondents were asked about their confidence in themselves and in the future. Background variables included the respondent's age, gender, political party preference, economic activity, year of starting studies, field of education, and parents' level of education
YouGamble 2019: Spanish Data
No full textAineisto kartoittaa espanjalaisten rahapelaamista, sosiaalisen median käyttöä ja yleistä subjektiivista hyvinvointia. Aineisto kerättiin osana Atte Oksasen johtamaa tutkimushanketta Rahapeliongelmat ja verkkoyhteisöt: Sosiaalipsykologinen tutkimus nuorten toiminnasta sosiaalisen median peliyhteisöissä (Problem Gambling and Social Media: Social Psychological Study on Youth Behavior in Online Gaming Communities). Hankkeessa tutkitaan, kuinka nuoret käyttäjät arvioivat, omaksuvat ja jakavat sosiaalisessa mediassa rahapelaamiseen liittyviä verkkosisältöjä ja kuinka ryhmäprosessit vaikuttavat heidän rahapelaamiseensa ja sitä koskeviin asenteisiin. Tietoarkistoon on tallennettu myös hankkeen muissa maissa kerätyt aineistot. Vastaajilta kysyttiin aluksi, mitä sosiaalisen median palveluita he käyttävät, sekä heidän yleisiä sosiaalisen median käyttötottumuksiaan. Heiltä kysyttiin myös riskikokemuksista netissä, kuten nettihäirinnän ja nettirikoksen uhriksi joutumisesta. Kyselyn seuraavassa osiossa vastaajat jaettiin satunnaisesti neljään ryhmään vignette-koeasetelmaa varten. Kahdelle ryhmälle kerrottiin, että heidät oli sijoitettu ryhmään C, koska heidän vastauksensa olivat lähellä ryhmän muiden jäsenten vastauksia. Kahdelle kontrolliryhmälle ei annettu ryhmätietoa. Vastaajille näytettiin erilaisia kuvitteellisia sosiaalisen median rahapeliaiheisia skenaarioita, ja heitä pyydettiin arvioimaan rahapeliaiheisten viestien sisältöä. Vastaajia pyydettiin reagoimaan viestiin joko "tykkäämällä", "ei-tykkäämällä" tai olemalla reagoimatta lainkaan. Jokaiselle vastaajalle näytettiin neljä erilaista skenaariota, joiden sisältö vaihteli. Skenaarioissa varioitiin kolmea asiaa (2x2x2): viestin suhtautuminen rahapelaamiseen (myönteinen tai kielteinen), viestin narratiivinen sävy (kokemuspohjainen tai tutkimustietoon perustuva fakta), sekä muiden vastaajien aiemmat reaktiot kyseiseen viestiin (pääosin myönteinen tai kielteinen suhtautuminen). Ryhmään C-kuuluville muiden reaktiot esitettiin samaan ryhmään kuuluvien vastaajien reaktioina, kontrolliryhmille muiden kyselyyn vastaajien reaktioina. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan suhtautumistaan viestin sisältöön kysymällä esimerkiksi, kuinka todennäköisesti hän pitäisi kyseistä viestiä kiinnostavana tai hakeutuisi vastaavan sisällön pariin tulevaisuudessa. Vastaajilta kysyttiin heidän rahapelaamisensa laajuudesta, rahapelaamiseen liittyvistä mahdollisista ongelmista sekä rahapelaamiseen liittyvistä asenteista. Päihde- ja addiktio-ongelmia kartoitettiin kysymällä vastaajilta heidän huumeiden käytöstään sekä alkoholin ja Internetin ongelmakäytöstä. Kysymykset käsittelivät myös vastaajien subjektiivista hyvinvointia ja sosiaalisia suhteita. Vastaajilta kysyttiin muiden muassa psyykkisestä kuormittuneisuudesta, koetusta itsetunnosta sekä onnellisuuden tasosta. Lisäksi kartoitettiin vastaajien sosiaaliset vuorovaikutussuhteet ja läheisiltä saatu sosiaalinen tuki. Kysymykset koskivat yleisesti sosiaalisia suhteita, ystävyyssuhteita, kiinnittymistä erilaisiin yhteisöihin sekä koettua yksinäisyyden tunnetta. Lopuksi kysyttiin vastaajien kokemasta elämänhallinnan tunteesta sekä kartoitettiin impulsiivisuutta ja lyhytjänteisyyttä muun muassa palkintoviiveeseen liittyvillä kysymyksillä. Aineistossa on käytetty seuraavia mittareita ja muuttujien nimissä niiden lyhenteitä: IBR = samanmielisyys ja identiteettikuplat sosiaalisessa mediassa (Identity Bubble Reinforcement Scale), ATGS = Rahapeliasenteet (Attitudes Toward Gambling Scale), SOGS = Rahapeliongelmat (South Oaks Gambling Screen), CIUS = Internetin ongelmakäyttö (Compulsive Internet Use), AUDITC = Alkoholin ongelmakäyttö (The Alcohol Use Disorders Identification Test), SISE = Itsetunto (Single-item Self-esteem Scale), LONE = Yksinäisyyden tunne (Three-item Loneliness Scale), GHQ = Psyykkinen kuormittuneisuus (General Health Questionnaire), MASTERY = Hallinnan tunne (Sense of Mastery Scale), EIS = Impulsiivisuus (Eysenck Impulsivity Scale) ja GRATIF = Palkintoviive (Delay of Gratification). Aineiston taustamuuttujia ovat sukupuoli, ikä, synnyinmaa (oma ja vanhempien), asumismuoto, koulutus- ja tulotaso, taloudelliset ongelmat ja päätoimi.This survey charted the gambling, social media usage and subjective well-being of young people aged 15-25 years in Spain. The study was conducted as part of the "Problem Gambling and Social Media: Social Psychological Study on Youth Behaviour in Online Gaming Communities" research project. The aim of the project was to analyse how young social media users evaluate, adopt and share gambling-related online content and how online group processes affect their gambling and gambling-related attitudes. FSD's holdings also include other datasets that were collected as part of the research project. First, the respondents were asked which social media services they used (e.g. Facebook, YouTube, Instagram, discussion forums, online casinos) and how often. Topics that the respondents discussed on gambling-related social media were charted more closely, and they were asked, for example, whether the discussion usually related to instructions or tips on gambling or to problem gambling and recovering from problem gambling. Some questions on the respondents' social media activity were also presented, for instance, how often they saw gambling-related advertising online, how often they changed their most important social media passwords, and how often they uploaded pictures of themselves on social media. The respondents were asked whether they had ever been harassed online or had been the victim of a crime on the Internet in the past three years (e.g. defamation, identity theft, fraud, sexual harassment). The respondents' identity bubbles on social media were surveyed by using the IBR scale (Identity Bubble Reinforcement Scale). The respondents were asked, for instance, whether they thought they could be themselves on social media and whether they only interacted with people similar to them on social media. Additionally, the CIUS scale (Compulsive Internet Use) was used to examine problems related to Internet use. Questions focused on, for example, whether the respondents found it difficult to stop using the Internet when they were online, whether people close to them said they should use the Internet less, and whether they felt restless, frustrated or irritated when they couldn't use the Internet. In the next section of the questionnaire, the respondents were randomly assigned to two groups for a vignette experiment. Respondents in the test group were told they belong to Group C because they had answered the earlier questions in a similar manner to others in the group. Those in the control group were given no information on the group. The respondents were presented with different gambling-related social media scenarios, and they were asked to evaluate the contents of the gambling-related messages by "liking" or "disliking" the message or by not reacting to it at all. Each respondent was shown four different gambling messages with different contents. Three factors were manipulated in the scenarios (2x2x2 design): expressed stance of the message on gambling (positive or negative), narrative perspective of the message (experience-driven first-person narration or fact-driven third-person narration) and majority opinion of other respondents on the message (positively or negatively biased distribution of likes or dislikes). For Group C, the majority opinion was seemingly provided by other Group C members, whereas for the control group the majority opinion was seemingly provided by other respondents. Additionally, the respondents' attitudes towards the message were surveyed with statements regarding, for instance, how likely they would find the message interesting or share it on social media. Next, the respondents' attitudes towards gambling were charted by using the ATGS scale (Attitudes Towards Gambling Scale). They were asked, for example, whether people should have the right to gamble whenever they want, whether most people who gamble do so sensibly and whether it would be better if gambling was banned altogether. The respondents' gambling habits were examined by using the SOGS scale (South Oaks Gambling Screen), and they were asked, for instance, which types of gambling they had done in the past 12 months (played slot machines, visited an online casino, bet on lotteries etc.), whether the people close to them had gambling problems, and whether they had borrowed money to gamble or to pay gambling debts. In addition, the respondents' alcohol consumption was surveyed with a few questions from the AUDITC scale (The Alcohol Use Disorders Identification Test), and they were asked whether they had used various drugs for recreational purposes (e.g. cannabis, LSD, amphetamine, opioids) and which online resources they had used to purchases these drugs (e.g. Facebook, Instagram, Craigslist). The respondents' subjective well-being and social relationships were examined next. The respondents were asked how happy they were in general and how satisfied they were with their economic situation and life in general. They were also asked how well the single statement "I have high self-esteem" from the SISE scale (Single-item Self-esteem Scale) described them. The three statements on lacking companionship, feeling left out and feeling isolated from the LONE scale (Three-item Loneliness Scale) were also included in the survey. Feelings of belonging to different groups or communities (e.g. family, friends, neighbourhood, parish/religious community) were charted, and the 12-item GHQ scale (General Health Questionnaire) was used to survey the respondents' recent mental health. Questions included, for example, whether the respondents had been able to concentrate on what they were doing, had felt they couldn't overcome their difficulties, and had been losing confidence in themselves. Finally, the respondents' sense of control over the events in their lives was examined with the MASTERY scale (Sense of Mastery Scale), with questions focusing on, for instance, whether they thought they had little control over the things that happen to them and whether they often felt helpless in dealing with the problems of life. The respondents' impulsivity was surveyed by using the EIS scale (Eysenck Impulsivity Scale) and their willingness to delay gratification was surveyed with the GRATIF scale (Delay of Gratification). Background variables included the respondent's gender, age, country of birth (own and parents'), level of education, type of municipality of residence, household composition, disposable income, possible financial problems, and economic activity and occupational status
Practices of public service provision of adult incontinence pads in Finland 2021
No full textAineistossa kartoitetaan aikuisten inkontinenssisuojien jakelun käytäntöjä Suomen hoitotarvikejakelussa. Aineisto on kerätty osana ”Hoivan kestävä tulevaisuus: Aikuisille suunnattujen vaippojen globaali poliittinen talous” -hanketta. Kyselyn alussa vastaajilta tiedusteltiin, onko hän saanut inkontinenssiin liittyvää erikoistumiskoulutusta sekä, mikä on hoitotarvikejakelun osuus työtehtävissään. Tämän jälkeen tiedusteltiin miten hoitotarvikejakelu on kunnassa järjestetty sekä millaista väestöpohjaa hoitotarvikejakelu palvelee. Edelleen kysyttiin, miten asiakkaat voivat olla yhteydessä hoitotarvikejakeluun, miten hoitotarvikejakelu on auki viikossa sekä annetaanko hoitotarvikejakelussa asiakkaille ohjausta inkontinenssisuojien käyttöön. Seuraavaksi kysyttiin tarkemmin muun muassa, minkä tasoiseen inkontinenssiin kunta myöntää vaippoja, kuinka monta vaippaa kunta myöntää sekä miten hoitotarvikejakelussa toimitaan, mikäli asiakkaalle ei riitä vaippojen enimmäismäärä. Lisäksi tiedusteltiin vaippamalleista ja siitä, miten asiakas saa inkontinenssisuojat kotiinsa sekä tiedusteltiin hoitotarvikelähetteisiin liittyen. Tämän jälkeen kysyttiin hoitotarvikejakelun kirjaamiskäytännöistä potilastietojärjestelmään, minkä jälkeen pyydettiin tarkastelemaan inkontinenssisuojia talouden näkökulmasta, kysymällä esimerkiksi maksutta jaettaviin inkontinenssisuojiin kuluvasta rahasta sekä inkontinenssisuojien kilpailutuksesta. Lopuksi kysyttiin vielä vastaajien mielipidettä siitä, mitä hyvää ja millaisia haasteita hoitotarvikejakeluun liittyy vastaajan kunnassa. Taustamuuttujia aineistossa ovat muun muassa koulutustaso, ammattinimike, tieto inkontinenssisuojiin liittyvästä erikoistumiskoulutuksesta sekä sairaanhoitopiiri.The data survey the public service provision of adult incontinence pads in Finnish medical supply distribution. The data was collected as part of the project "The pad project: Examining emergent un/sustainabilities of care". At the beginning of the questionnaire, respondents were asked whether they had received any specialist training in incontinence and what proportion of their work involved in the distribution of incontinence supplies. The respondents were then asked how the distribution of medical supplies is organised in the municipality and what population base is served by the distribution of medical supplies. Further questions were asked about how customers can contact the medical supply distribution service, how the service is open during the week and whether the service provides customers with guidance on the use of incontinence protection. The next question asked in more detail about the level of incontinence for which the municipality provides incontinence pads, how many incontinences pads the municipality provides, and how the distribution of care supplies works if the maximum number of incontinence pads is not sufficient for the client. In addition, information was requested about the incontinence pad models and how the client receives incontinence protection at home. This was followed by questions about the patient information system recording practices for the distribution of medical supplies, followed by questions about the financial aspects of incontinence protection, such as the amount of money spent on free incontinence protection and the competitive tendering process for incontinence protection. Finally, respondents were asked to give their opinion on what is good and what are the challenges in the distribution of care products in their municipality. Background variables included education level, job title, information on specialized training in incontinence protection and health care district
Teachers' and Student Teachers' Intercultural Competencies 2019-2021
No full textTutkimuksessa selvitettiin opettajien ja opettajaopiskelijoiden käsityksiä ja näkemyksiä ihmisten ja ryhmien muovautuvuudesta sekä kulttuurisen moninaisuuden merkityksestä opetuksessa. Tutkimukseen on vastannut peruskoulun opettajia sekä Tampereen yliopiston pedagogisiin opintoihin osallistuvia opiskelijoita. Aluksi kysyttiin vastaajien näkemyksiä ihmisten ja ihmisryhmien muutoskyvystä sekä kokemuksia ja asenteita liittyen kulttuuriseen moninaisuuteen. Tämän jälkeen pyydettiin arvioimaan ihmisten ja ihmisryhmien ominaisuuksia erilaisten väittämien ja näkökulmien kautta. Kyselyn toisessa osiossa pyydettiin pohtimaan opettamista kulttuurisesti moninaisissa konteksteissa. Vastaajilta tiedusteltiin esimerkiksi, kuinka paljon he ovat kohdanneet kulttuurista moninaisuutta työssään tai opinnoissaan, ja miten he itse arvioivat kulttuurisesti moninaisten oppilasryhmien opettamisen merkityksellisyyttä. Viimeisessä osiossa kysyttiin vielä kulttuureihin liittyvistä käsityksistä erilaisten näkökulmien kautta. Taustamuuttujia ovat muun muassa sukupuoli, ikä luokiteltuna, opetuskokemus luokiteltuna, maakunta sekä koulun koko luokiteltuna.The study examined teachers' and student teachers' intercultural competencies and views on the malleability of people and groups and the importance of cultural diversity in teaching. The survey was answered by primary school teachers and students enrolled in pedagogical studies at Tampere University. First, respondents were asked about their views on the capacity of people and groups of people to change, as well as their experiences and attitudes towards cultural diversity. They were then asked to assess the characteristics of people and groups of people through a variety of statements and perspectives. The second part of the questionnaire asked respondents to reflect on teaching in culturally diverse contexts. For example, respondents were asked how much they had encountered cultural diversity in their work or studies, and how they themselves assessed the relevance of teaching culturally diverse groups of students. The final section asked about perceptions of cultures through different perspectives. Background variables included gender, age (categorized), teaching experience (categorized), province and school size (categorized)