Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Citizens' Opinion: Parliamentary Election Surveys 2023
No full textAineisto sisältää kuudella kyselykierroksella samoilta vastaajilta kerättyjä mielipidemittauksia ja eduskuntavaaleihin liittyviä näkemyksiä. Aineisto on kerätty osana Kansalaismielipidepaneelia, joka kuuluu kansalliseen yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuriin (The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO). Alussa kartoitettiin vastaajan äänestyskäyttäytymistä, eli aikooko vastaaja äänestää, ja jos aikoo, niin mitä puoluetta on suunnitellut äänestävänsä. Vastaajilta kysyttiin mielipiteitä kansalaisaloitteista, ja heille esitettiin erilaisia väittämiä kansanedustajista ja ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan poliittisia puolueita ja niiden puheenjohtajia. Kysyttiin, mitkä asiat vaikuttivat puolueen ja ehdokkaan valintaan, tai toisaalta miksi vastaaja päätti jättää äänestämättä. Vastaajat kertoivat, millaisiin yhteiskunnallisen osallistumisen muotoihin he ovat ottaneet osaa. Vastaajilta kysyttiin luottamuksesta erilaisia poliittisia puolueita kohtaan. Taustamuuttujia aineistossa ovat vastaajan ikä, sukupuoli, koulutustaso, elämäntilanne, äidinkieli, vaalialue ja kuntaluokitus.The study charted the respondents' political attitudes, voting behaviour and views on the 2023 parliamentary elections. The dataset includes data from six rounds of polling with the same respondents. The data were collected as part of the Citizens' Opinion panel, which is part of The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO). First, the respondent's voting behaviour was surveyed by asking, for example, whether they planned to vote in the 2023 parliamentary elections, and if so, which party they planned to vote for. Those who indicated that they would not be voting were asking about their reasons for doing so (e.g. haven't found a suitable party or candidate, have inadequate information to make a voting decision). Political participation was examined with questions about interest in politics, forms of political participation engaged in (e.g. donating money to a candidate, participating in a peaceful demonstration, participating in a political party's campaign activities), and participation in citizens' initiatives. Next, political attitudes were investigated with a series of statements (e.g. Finnish Members of Parliament are competent at their jobs, I trust my own abilities to take part in politics, by voting ordinary people can have an impact on political decision-making). The respondents' views on current political issues charted with a series of statements (e.g. immigration is mostly a good thing for Finland, Finland should be much more active in the fight against climate change, Russia is a security threat to Finland, public services must be cut to balance the Finnish economy), and they were asked to assess how important various topics in politics (e.g. taxation, minority rights, social and health care, national security and defence) were for them. The respondents were also asked whether they would for or against Finland's NATO membership if they had the chance. Voting choice was surveyed by asking the respondents which factors (e.g. the party's values, the party's activities during the previous parliamentary term) had impacted their choice of political party in the 2023 parliamentary elections. The factors which impacted the respondents' choice of candidate in parliamentary elections (e.g. candidate's trustworthiness, candidate's previous political experience) were also examined. Additionally, the respondents were asked which political parties they would like to see in government after the 2023 parliamentary elections and which political parties they hoped would not be part of the government. Opinions were investigated on each political party in the Finnish parliament and the chairpersons of those parties. The respondents were also asked how they would feel about having a close friend or a colleague that supported each of the political parties in the Finnish parliament, and how they would react if their son or daughter married a supporter of each of the parties in the Finnish parliament. General attitudes towards the supporters of each political party in the Finnish parliaments were charted. Trust in various institutions (e.g. the European Union, the Finnish President, political parties) was measured and satisfaction in democracy in Finland and in the EU was investigated. Satisfaction with the Cabinet led by Prime Minister Sanna Marin, the activities of opposition parties after the 2019 parliamentary elections, the government's approach to the war in Ukraine, and the government's approach to the COVID-19 pandemic were surveyed. The respondents were asked whether various areas (e.g. defence, care of the elderly, employment, taxation, minority rights) had improved or worsened since the 2019 parliamentary elections and whether they believed that the changes in those areas were due to the government's actions or caused by other reasons. The respondents were asked how suitable they felt that different political systems (e.g. a democratic political system, a strong leader who does not have to care about the parliament or elections) were as a form of government in Finland. Views on democracy were studied by asking how essential certain factors (e.g. women have the same rights as men, the people elect their leaders in free elections, the media are free to criticise the government) were for democracy. Additionally, the respondents were asked for their opinions on various proposals concerning the future direction of Finland (e.g. Finland should accept fewer refugees, Finland should have a smaller public sector, Finland should have lower taxation even if it weakens public services). Background variables included the respondent's age, gender, highest level of education, economic activity and occupational status, mother tongue, electoral area, and municipality type
Finnish University Graduates of Year 2016: Career and Employment Survey 2021
No full textUraseurannoilla kerätään vuosittain valtakunnallisesti tietoa yliopistoista valmistuneiden työllistymisestä ja työelämän osaamistarpeista. Vuoden 2021 uraseurannalla kartoitettiin vuonna 2016 Suomen yliopistoista valmistuneiden varhaista työuraa ja työtilannetta viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Kyselyn teemoja ovat muun muassa tyytyväisyys tutkintoon, urapolun vaiheet, tämänhetkinen työtilanne, työllistymisen laatu ja yliopistokoulutuksen merkitys työllistymiseen. Aluksi tiedusteltiin vastaajan osallistumisesta erilaisiin koulutuksiin ja opintoihin yliopistotutkinnon suorittamista ennen tai sen jälkeen sekä tyytyväisyyttä tutkintoon. Tämän jälkeen kysyttiin vastaajan työuran kokonaisuudesta ja mahdollisista valmistumisen jälkeisistä työttömyysjaksoista sekä tyytyväisyydestä työuraan. Seuraavaksi kartoitettiin vastaajan työllisyystilannetta vastaushetkellä. Kysymykset käsittelivät esimerkiksi työnantajaorganisaation tyyppiä ja työtehtävien luonnetta. Vastaajalta tiedusteltiin työn vaatimustason ja yliopistokoulutuksen keskinäistä vastaavuutta sekä mahdollisia syitä koulutustasoa huonosti vastaavan työpaikan vastaanottamiseen. Lopuksi kysyttiin näkemyksiä yliopistokoulutuksen merkityksestä työelämän kannalta. Erityisesti vastaajaa pyydettiin arvioimaan erilaisten taitojen tärkeyttä nykyisessä työssä sekä niiden kehittymistä yliopisto-opintojen aikana. Mainittuja työelämävalmiuksia olivat muun muassa analyyttiset taidot, tiedonhankinta- ja ongelmanratkaisutaidot, sosiaaliset taidot, organisointitaidot, tieto- ja viestintätekniikan osaaminen, viestintä eri kielillä sekä opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot. Taustamuuttujina aineistossa ovat vastaajan sukupuoli, ikä valmistuessa, koulutusala, yliopisto, tutkinnon taso (päättyvä kandidaatintutkinto/maisteri tai lääketieteen lisensiaatti), tutkinnon laajuus opintopisteinä ja maakunta.The survey charted the career and employment situation of individuals who had graduated from Finnish universities with a lower (BA/BSc or equivalent) or higher (MA/MSc or equivalent) degree in 2016. The survey was conducted five years after graduation. Main themes of the survey included the respondents' satisfaction with their degree, career path stages, current employment situation, the quality of employment, and the importance of university education for employment. The first part investigated the respondents' education and work history, and satisfaction with the degree. They were asked whether they had, before or after graduation, participated in job-related training, career guidance or any additional professional qualification or higher education studies. The respondents were asked whether they agreed or disagreed with a set of attitudinal statements regarding their degree and its usefulness for employment. Further questions covered how many employers the respondents had had, whether the respondents had been entrepreneurs, self-employed or freelancers, and whether they had been outside the labour market because of family leave or unemployment. The respondents' satisfaction with their career this far was charted, along with current occupational status, type of employer, and type of current work tasks. The respondents were also asked whether their current job required an academic degree, whether the job was commensurate with their academic qualifications, and if not, why they had accepted the job. The extent to which the respondents had been able to utilize the knowledge and skills gained during their university studies was also examined, and monthly gross income at the time of the survey was charted. Next, the respondents were asked which factors had had an impact on their employment after graduation (e.g. major/minor subjects, internship, work experience, personal networks). Questions also covered how important certain skills and know-how were in the respondents' current job and how well their studies had developed these skills (e.g. theoretical or practical knowledge of their field, problem solving, managerial skills, negotiation skills, project management, and communication in English). Background variables included the respondent's gender, age at the time of graduation, NUTS3 region of residence, the university attended, and information on the degree (field of study, number of credits required for the degree, degree level)
Improvisation Training in Teacher Education: Preliminary Assignments and Learning Diaries 2017-2018
No full textAineisto koostuu Helsingin yliopiston opettajaopiskelijoiden tuottamista ennakkotehtävistä, oppimispäiväkirjoista sekä oppimispäiväkirjojen vertaispalautteista, joissa he käsittelevät improvisaatiota ja improvisaatiomenetelmiä sekä vuorovaikutus- ja esiintymistilanteita. Aineisto on kerätty Helsingin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa järjestetyn ”Improvisaatiolla itsevarmuutta opetukseen” -opintojakson aikana toteutetun tutkimuksen yhteydessä. Opintojaksolle osallistuminen edellytti tutkimukseen osallistumista. Tutkimukseen sisältyi myös neurotieteellinen osallistujien psykofysiologisia vasteita mittaava osuus, mikä asetti ehtoja opintojaksolle osallistuville. Tämä aineisto sisältää osallistujien tuottamat kirjoitukset. Opintojakso järjestettiin kahteen kertaan, joista ensimmäiselle toteutukselle osallistuneet muodostivat tutkimuksen interventioryhmän ja jälkimmäiselle osallistuneet kontrolliryhmän. Interventioryhmä koosti kurssin aikana ennakkotehtävän, oppimispäiväkirjan sekä kaksi vertaispalautetta oppimispäiväkirjoista, kun taas kontrolliryhmä koosti ennakkotehtävän sekä oppimispäiväkirjan. Ennakkotehtävissä osallistujat pohtivat suhdettaan esiintymiseen, esiintymisjännitykseen sekä opettajuuteen. Lisäksi ennakkotehtävässä tiedusteltiin ajatuksia improvisaatiosta sekä odotuksista kurssin suhteen. Oppimispäiväkirjoissa sen sijaan osallistujat pohtivat kurssin aikana oppimaansa liittyen improvisaatioon ja esiintymisharjoitteisiin sekä niiden soveltamista käytännön opetus- ja esiintymistilanteisiin. Osallistujat pohtivat myös erilaisia arjen vuorovaikutustilanteita opintojaksolla esiintuotujen harjoitteiden ja käsitteiden kautta. Lisäksi osallistujat pohtivat olivatko saaneet apua esiintymisjännitykseen sekä myös yleisesti sitä, missä kokivat kehittyneensä, vahvistuneensa tai toisaalta mitä olisivat halunneet oppia lisää. Oppimispäiväkirjojen vertaispalautteissa kirjoittajat puolestaan peilaavat vapaamuotoisesti oppimiskokemuksiaan suhteessa muiden ajatuksiin, kuten mitä koki samoin tai eri tavoin kurssin aihealueista. Taustatietoina on mainittu vastaajan ryhmä tutkimuksessa sekä tutkittaville muodostettu koodi. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla kirjoituksia on helppo selata.The data consists of pre-assignments, learning diaries and peer feedbacks from learning diaries written by student teachers at the University of Helsinki, in which they discuss improvisation and improvisation methods as well as interaction and performance situations. The data was collected in the context of a study conducted during the course "Improvisation for self-confidence in teaching" at the Faculty of Education in the University of Helsinki. In order to participate in the course, students had to take part in the research. The study also included a neuroscientific section measuring the psychophysiological responses of the participants, which placed requirements on the course participants. This material includes the writings produced by the participants. The course was organised in two parts, with the participants in the first part forming the intervention group and those in the second part the control group. During the course, the intervention group completed a pre-assignment, a learning diary and two peer feedbacks from the learning diaries, while the control group completed a pre-assignment and a learning diary. In the pre-assignments, participants reflect on their relationship with performing, performance anxiety and teaching. In addition, they were asked about their thoughts on improvisation and their expectations of the course. In the learning diaries, on the other hand, participants reflected on what they had learnt during the course in relation to improvisation and performance exercises and how they applied this to practical teaching and performance situations. Participants also reflected on different everyday interaction situations through the exercises and concepts presented in the course. Furthermore, the participants reflected on whether they had received help with their performance anxiety and also, in general, on where they felt they had developed, become stronger or, on the other hand, what they would have liked to learn more about. In the peer feedback in the learning diaries, the authors, in turn, freely reflect on their learning experiences in relation to the ideas of others, such as what they experienced in the same or different ways about the subject areas of the course. Background variables included the respondent's group in the study and the code generated for the respondents. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
Family Barometer 2018: Family Policy
No full textVäestöliiton vuoden 2018 Perhebarometrissa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä perhepolitiikasta, syntyvyyteen liittyvistä teemoista ja perheisiin kohdistuvista sosiaalietuuksista. Kysymykset käsittelivät lapsiperheiden etuuksia, verotusta, vanhemmuutta ja lastenhankintaa sekä työn ja perhe-elämän yhdistämistä. Samoja kysymyksiä on esitetty vuosien 2010, 2014 ja 2018 perhebarometreissa. Aluksi kyselyssä kartoitettiin vastaajan elämäntilannetta kysymällä esimerkiksi, kuinka monta lasta hänellä on. Jos vastaajalla oli alaikäisiä lapsia, häneltä kysyttiin ruutumedian käytöstä. Vastaajalta kysyttiin lisäksi näkemyksiä perheiden eduista ja palveluista sekä verovarojen kohdistamisesta. Seuraavaksi vastaajalta tiedusteltiin ihanteellista lapsilukua. Vastaajalta kysyttiin myös suunnitteleeko hän hankkivansa lapsia tai vaihtoehtoisesti lisää lapsia. Jos vastaaja kertoi, että ei suunnittele lastenhankintaa, häneltä kysyttiin, missä määrin erinäiset luetellut asiat vaikuttavat tähän päätökseen. Edelleen vastaajalta tiedusteltiin näkemystä lapsilisän tasosta, vanhempain- ja hoitovapaan kestosta sekä hoitorahan määrästä. Seuraavaksi tiedusteltiin, mitkä asiat vaikuttivat nuorimman lapsen hankintaan ja mitä asioita vastaaja on pitänyt erityisen haasteellisina nuorimman lapsen syntymän yhteydessä. Seuraavaksi kyselyssä kysyttiin, onko vastaaja joutunut viime aikoina tinkimään erilaisista omista tai koko perheen menoista. Lisäksi vastaajalta tiedusteltiin esimerkiksi subjektiivisen päivähoidon rajaamisesta, miten isien vanhempainvapaiden käyttöä tulisi edistää ja minkä ikäisenä lapsi on valmis menemään kodin ulkopuoliseen hoitoon. Vastaajan tuli myös arvioida, minkä takia yhä useampi suomalainen siirtää lasten hankintaa myöhemmäksi tai ei hanki lapsia lainkaan. Lopuksi vastaajalta kysyttiin mielipiteitä ehdotetuista perhevapaiden muutoksista, verotusmalleista ja siitä, miten valtiovalta on onnistunut perheiden ja lasten hyvinvoinnin edistämisessä Suomessa. Taustamuuttujina olivat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, maakunta, siviilisääty, koulutus, lasten ja lastenlasten lukumäärä, taloudessa asuvien lasten iät, kotitalouden henkilömäärä, omat ja kotitalouden bruttovuositulot, pääasiallinen toiminta ja ammattiryhmä.The 2018 Family Barometer charted the views of Finnish people on family policy, birth-related topics and social benefits for families. The study included themes such as family benefits, taxation, parenthood, acquiring children, and work-life balance. Many of the questions in this survey have also been presented in the 2010, 2014 and 2018 Family Barometers. First, the survey asked about the respondent's life situation by asking, for example, how many children the respondent have. If the respondent had minor children, he or she was asked about their use of screen media. Respondents were also asked about their views on family benefits and services and the distribution of tax resources. Next, the respondent was asked about the ideal number of children. The respondent was also asked if he/she planned to have children or, alternatively, more children. If the respondent is not planning to have children, he/she was asked to what extent the various issues listed influence this decision. Respondents were also asked about their views on the level of child benefit, the duration of parental and childcare leave and the amount of childcare allowance. Next, the respondent was asked which issues influenced the decision to have the youngest child and which issues he/she had found particularly challenging in relation to the birth of the youngest child. The next question asked whether the respondent had recently had to compromise on various personal or family expenses. The respondent was also asked about issues such as the limitation of subjective day care, how to promote parental leave for fathers and at what age the child is ready to go to care outside the home. Respondent was also asked to assess the reasons why more and more Finns are postponing having children or not having children at all. Finally, respondent was asked about views on proposed changes to family leave, taxation models and the success of the government in promoting the well-being of families and children in Finland. Background variables included, among others, the respondent's gender, year of birth, number of children, region of residence, marital status, level of education, number of children and grandchildren, ages of children living in the household, number of persons in the household, gross annual personal and household income and occupational status
Finnish National Election Study 2023
No full textEduskuntavaalitutkimus 2023 kartoittaa suomalaisten poliittista osallistumista, poliittisia asenteita, puolueiden kannatusta, ehdokas- ja puoluevalintoja sekä äänestysaktiivisuutta. Aineisto sisältää kysymyksiä myös kansalaisaloitteesta, Suomen tulevaisuuden näkymistä ja vaikuttamisen erilaisista tavoista. Yliotoksen ruotsinkielisestä väestöstä sisältävä aineisto on kerätty kolmella kyselylomakkeella, joista vastaajat vastasivat vain yhteen. Vaikka lomakkeet painottavat eri teemoja, on niiden välillä myös päällekkäisyyttä. Tiettyjä asioita - kuten äänestämistä vuoden 2023 eduskuntavaaleissa, puoluevalintaa ja luottamusta - kysyttiin jokaisella lomakkeella. Ensimmäinen lomake sisältää Suomen osuuden kansainvälisestä CSES-hankkeesta (6-moduuli). Survey-muuttuja sisältää tiedon, mihin lomakkeeseen vastaaja vastasi. Aineistonkeruun rahoitti oikeusministeriö. Ensimmäisen lomakkeen teemoina olivat poliittinen kiinnostus, mediaseuranta, tyytyväisyys poliittiseen järjestelmään, taloudellinen tilanne, puoluepreferenssit, poliittiset arvo-orientaatiot sekä puolueläheisyys. Tiedusteltiin, minkä verran vastaaja seurasi eduskuntavaaleja eri lähteistä, kuinka usein hän keskustelee politiikasta muiden ihmisten kanssa sekä viettää aikaa internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Asenneväittämin kartoitettiin vastaajan mielipiteitä äänestämisestä, demokratiasta, päätöksenteosta ja puolueista. Tyytyväisyyttä poliittisen järjestelmään kartoitettiin kysymällä, kuinka paljon vastaaja luottaa eri tahoihin, kuten presidenttiin, puolueisiin, eduskuntaan, hallitukseen, oikeuslaitokseen ja tiedotusvälineisiin. Tiedusteltiin myös Marinin hallituksen onnistumisista. Lisäksi vastaajat arvioivat Suomen ja omaa taloudellista tilannetta viimeisten ja seuraavien 12 kuukauden aikana. Edelleen kysyttiin äänestämisestä eduskuntavaaleissa. Vastaajilta kysyttiin mielipiteitä suomalaisista puolueista ja niiden puheenjohtajista. Heitä pyydettiin myös asettamaan puolueet vasemmisto-oikeisto-akselille. Lisäksi vastaajat sijoittivat itsensä vasemmisto-oikeisto-akselille sekä arvoliberaali-arvokonservatiivi-asteikolle. Lisäksi kysyttiin demokratian toimivuudesta Suomessa sekä koronaviruspandemian vaikutuksista esimerkiksi Suomen yhtenäisyyteen. Toisella lomakkeella selvitettiin vastaajien poliittista kiinnostusta, mediaseurantaa, yhteiskunnallista ja poliittista osallistumista, luottamusta, ehdokas- ja puoluevalintaa, poliittista tietämystä sekä poliittisia arvoja ja asenteita. Tiedusteltiin, minkä verran vastaaja sai äänestyspäätöksen kannalta tärkeää tietoa eri lähteistä. Asenneväittämin kartoitettiin vastaajan näkemyksiä esimerkiksi politiikkaan osallistumisesta ja kansalaispätevyydestä. Vastaajat erittelivät yhteiskunnallisen osallistumisensa muotoja, esimerkiksi ovatko he allekirjoittaneet kansalaisaloitteen tai osallistuneet poliittisen puolueen tai muun yhteiskunnallisen järjestön toimintaan. Edelleen kysyttiin, voiko ihmisiin luottaa. Mikäli vastaaja ei äänestänyt vuoden 2023 eduskuntavaaleissa, häneltä kysyttiin tarkempia syitä päätökseen jättää äänestämättä. Vaaleissa äänestäneiltä kysyttiin tarkemmin mitä puoluetta ja ketä ehdokasta vastaaja äänesti. He kertoivat myös, mitkä asiat vaikuttivat ehdokkaan ja puolueen valintaan. Vastaajien poliittista tietotasoa mitattiin muutamalla kysymyksellä. Suomen tulevaisuuden suuntaa kartoitettiin asenneväittämillä esimerkiksi monikulttuurisuudesta, kristillisistä arvoista, ilmastonmuutoksen torjunnasta, valtion säätelystä ja verotuksesta. Kolmannen lomakkeen teemoina olivat poliittinen kiinnostus ja luottamus, poliittinen tietämys, arvo-orientaatiot, puolueläheisyys sekä poliittiset arvot ja asenteet. Vastaajat luettelivat kolme tärkeintä yhteiskunnallista ongelmaa, joita poliitikkojen tulisi hoitaa. Asenneväittämin kartoitettiin vastaajien näkemyksiä ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä kuten Venäjän turvallisuuspoliittisesta uhasta, työehtojen paikallisesta sopimisesta, julkisten palveluiden leikkaamisesta ja metsähakkuista. Taustatietoja aineistossa ovat vastaajan syntymävuosi, sukupuoli, koulutusaste, siviilisääty, ammattiliittoon kuuluminen, puoluejäsenyys, elämäntilanne, ammatti ja ammattiryhmä, työskentelysektori, yhteiskuntaluokka, uskonnollisuus, uskonnolliseen yhteisöön kuuluminen, äidinkieli, kotikieli, syntymämaa (luokiteltu), asuinpaikkakuntatyyppi, vaalipiiri, kotitalouden yhteenlasketut vuositulot, kotitalouden henkilömäärä ja lasten määrä, puolison ammattiryhmä, äidin ja isän syntymämaa (luokiteltu) sekä vanhempien puoluekannatus.This survey focused on the 2023 parliamentary elections in Finland. Main themes included political participation, political attitudes, party allegiance, candidate and party choice, and voting behaviour. Further topics included citizens' initiative, different ways of having a say in matters, and future prospects of Finland. Swedish-speaking population is over-represented in the data. The data were collected after the elections through three questionnaires, with each respondent answering only one of them. Although the questionnaires focus on different themes, there is also overlap between them. Certain issues - such as voting in the 2023 parliamentary elections, party choice and trust - were asked in each questionnaire. The first questionnaire (quF3875_1) contains Finland's contribution to the international CSES study (module 6). Data collection was funded by the Ministry of Justice. The first questionnaire covered the respondents' interest in politics, attention paid to media coverage of the elections (including social media), satisfaction with the political system, economic situation, party preferences, political value orientations, discussions about politics with others, party identification and whether the respondents felt close to any party. The respondents' opinions on voting, democracy, decision-making and parties were surveyed. Satisfaction with the political system was charted by asking how much the respondent trusts various institutions, such as the president, political parties, parliament, government, the judiciary and the media. They were also asked about the successes of the cabinet led by prime minister Sanna Marin. The respondents' perceptions of their own financial situation and the Finnish economy were also charted. Further questions were asked about voting in the parliamentary elections. The respondents were asked about their opinions on Finnish parties and their chairs. They were also asked to place the parties on the left-right axis. In addition, the respondents placed themselves on the left-right axis and on the liberal-conservative scale. The respondents were asked about the functioning of democracy in Finland and the effects of the COVID-19 pandemic on, for example, Finland's unity. The second questionnaire charted the respondents' interest in politics, attention paid to media coverage of the elections (including social media), social and political participation, trust, candidate and party choice, political knowledge, and political values and attitudes. The sources from which the respondents got relevant information for their voting choice were examined (e.g. family or friends, newspapers, TV, social media). The respondent's views on issues such as participation in politics and civic competence were surveyed. The respondents specified the forms of their social participation, such as whether they signed any citizens' initiatives or participated in political party or other civic organization activities. They were also asked whether people could be trusted. Non-voters were asked why they had not voted. Those who voted in the elections were asked in more detail which party and which candidate the respondent voted for. Finland's future direction was charted with attitudinal statements concerning, for example, multiculturalism, Christian values, climate change, state regulation and taxation. The third questionnaire covered the respondents' interest in politics, trust, political knowledge, value orientations, political values and attitudes and whether the respondents felt close to any party. The respondents listed the three most important social problems that politicians should address. The respondents' opinions on current political issues such as the security threat from Russia, local agreement on terms and conditions of employment, cuts in public services and forest fellings were surveyd. Background variables included, among others, the respondent's year of birth, gender, education, marital status, trade union membership, political party membership, economic activity and occupational status, employer type, religiosity and religious attendance, mother tongue, type of municipality of residence, gross annual household income, number of people in the household, number of children, country of birth, parents' country of birth (categorised), and electoral district
Digital Gaming, Work and Health Survey 2022
No full textAineistossa kartoitetaan suomalaisten hyvinvointia, työntekoa ja videopelaamista. Osa vastaajista on vastannut myös vuonna 2021 toteutettuun vastaavanlaiseen kyselyyn: FSD3689 Pelaaminen, työ ja terveys -kysely 2021. Molempiin kyselyihin vastanneet (n=492) on mahdollista yhdistää vuoden 2021 kyselyyn satunnaisen tunnistemuuttujan avulla. Aluksi vastaajilta kysyttiin koetusta terveydentilasta ja elämänlaadusta, jonka jälkeen siirryttiin käsittelemään digitaalisten pelien pelaamista. Heiltä kysyttiin peliaiheisiin asioihin käytetystä ajasta, pelaamisen taustalla olevista syistä sekä pelaamisen seurauksista. Lisäksi heiltä tiedusteltiin rahapelaamisesta sekä liikunnan määrästä. Pelaamattomilta vastaajilta kysyttiin erikseen, miksi he eivät pelaa digitaalisia pelejä. Seuraavaksi kysyttiin vastaajien käsitystä itsestään ja hyvinvoinnistaan. Kyselyyn vastanneita pyydettiin arvioimaan omaa huolestuneisuuttaan ja ahdistuneisuuttaan. Tämän jälkeen tiedusteltiin muun muassa koetusta alakulosta, yksinäisyydestä, tulevaisuususkosta sekä oman arvon tunteesta. Lopuksi kysyttiin myös työstä palautumisesta sekä tämänhetkisestä työkyvystä. Kysely lisältää seuraavat mittarit: Gaming addiction scale (GAS7), Internet Gaming Disorder Test (IGDT10), Gaming disorder test (GDT), Problem gaming test (THL1), PROMIS General Mental Health (GMH-2), PROMIS General Physical Health (GPH-2), Work ability index (WAI), Work recovery question (WR), Perceived loneliness (PL), Pathological gambling (BBDS), General anxiety disorder scale 2 (GAD-2) ja Beck Depression Inventory (BDI). Taustamuuttujina aineistossa ovat muun muassa ikä, sukupuoli, työllisyystilanne sekä alue, jolla asuu.The survey charted the wellbeing of Finnish employees, their work and digital gaming. Some respondents have also answered a similar survey conducted in 2021: FSD3689 Digital Gaming, Work and Health Survey 2021. Respondents of the both surveys (n=492) can be matched using a randomized identification variable in the data. In the survey, the respondents were first asked about their perceived health and quality of life, before moving on to digital gaming. They were asked about the time they spent on gaming-related issues, the reasons behind their gaming and the consequences of gaming. They were also asked about gambling and the amount of physical activity. The non-gaming respondents were asked why they do not play digital games. Next, respondents were asked about their views on themselves and their well-being. Respondents were asked to evaluate their own levels of worry and anxiety. This was followed by questions on factors such as perceived melancholy, loneliness, belief in the future and sense of self-worth. The survey includes the following measurement indicators: Gaming addiction scale (GAS7), Internet Gaming Disorder Test (IGDT10), Gaming disorder test (GDT), Problem gaming test (THL1), PROMIS General Mental Health (GMH-2), PROMIS General Physical Health (GPH-2), Work ability index (WAI), Work recovery question (WR), Perceived loneliness (PL), Pathological gambling (BBDS), General anxiety disorder scale 2 (GAD-2) and Beck Depression Inventory (BDI). Background variables included the respondent's age, gender, employment status and NUTS3 region of residence
Evaluation of Strategic Research Programmes 2015-2021: Self-assessment Survey for Consortia Members 2022
No full textKysely kartoitti Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien, vuonna 2021 päättyneiden tutkimusohjelmien tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta, onnistumista sekä ohjelmarahoituksen kehittämistarpeita. Vuosina 2015-2021 toimineet tutkimusohjelmat ovat Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI), Tasa-arvoinen yhteiskunta (EQUA), Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot (TECH) sekä Muuttuvat hallinnan tavat ja aktiivinen kansalaisuus (CITIZEN, 2017-2021). Tutkimusohjelmissa oli yhteensä 20 tutkimuskonsortiota eli hankekokonaisuutta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan konsortionsa vaikuttavuutta STN-rahoituksen tavoitteiden, kuten monitieteisen otteen, laadukkaiden tutkimusprosessien, urakehityksen ja verkostoitumisen, edistämisessä. Vastaajat arvioivat myös millaista lisäarvoa oli STN-rahoituksen ominaispiirteillä, kuten laajoilla konsortioilla, suhteellisen pitkäjänteisellä rahoituksella, koordinoidulla ohjelmatoiminnalla ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden korostamisella. Lisäksi vastaajat arvioivat konsortionsa monitieteisen yhteistyön merkitystä esimerkiksi tutkimuksen painopisteen valinnassa, tiedonkeruussa, tulosten soveltamisessa ja yleistämisessä sekä työskentelytavoissa. Kysyttiin myös, oliko eri STN-konsortioilla tutkimusyhteistyötä. Lopuksi vastaajat arvioivat vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa, esimerkiksi vuorovaikutuksen tavoitteellisuutta, määrää, kohderyhmien tavoittamista ja resursseja. Kysyttiin myös, miten strategisen tutkimuksen yhteiskunnallista merkittävyyttä ja vaikuttavuutta voisi vahvistaa entisestään. Taustatietoina kysyttiin vastaajan tutkimuskonsortiota ja taustaorganisaatiota sekä tiedusteltiin, tunsiko vastaaja konsortion muut kumppanit entuudestaan.The survey examined the achieved and expected scientific and societal impact of the research programmes funded by the Strategic Research Council (SRC) in 2015-2021. The Strategic Research Council is an independent body established within the Research Council of Finland. The funded strategic research programmes are a Climate-Neutral and Resource-Scarce Finland (PIHI), Equality in Society (EQUA), Disruptive Technologies and Changing Institutions (TECH) and Changing Society and Active Citizenship (CITIZEN, 2017-2021). In total, there were 20 research consortia, or clusters of projects, under the research programmes. The respondents were asked to evaluate the effectiveness of their consortium in promoting the objectives of SRC funding, such as interdisciplinary knowledge, high-quality research processes, career development and networking. They also assessed the added value of the characteristics of SRC funding, such as large-scale consortia, relatively long-term funding, coordinated programme activities and emphasis on societal impact. The respondents also assessed the importance of multidisciplinary collaboration within their consortia, for example in terms of research focus, data gathering, application and generalisation of results, and working practices. They were also asked whether there was research collaboration between different SRC consortia. Finally, the respondents assessed interactions with societal stakeholders, such as targeting, amount and resources. They were also asked how the societal relevance and impact of strategic research programmes could be further strengthened. As background information, the respondent was asked about his/her research consortium and organisation and whether he/she had any previous knowledge of the other partners in the consortium
Barometer for Swedish-speaking Finns B6/2021
No full textKyselyssä kartoitettiin suomenruotsalaisten asenteita ja mielipiteitä koronaviruspandemiaan liittyen. Kysely on jatkoa aikaisemmalle Suomenruotsalainen barometri B2/2020 aineistolle. Aineisto on kerätty osana Suomenruotsalaista barometriä (Barometern), joka kuuluu kansalliseen yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuriin (The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO). Aluksi vastaajilta tiedusteltiin kuinka huolissaan he ovat omasta ja läheistensä terveydestä COVID-19-taudin vuoksi. Tämän jälkeen kysyttiin mielipiteitä ja pyydettiin arvioimaan Suomen hallituksen sekä muiden yhteiskunnan instituutioiden toimenpiteitä koronavirustaudin leviämisen ehkäisemiseksi sekä sitä, miten hyvin eri toimijat ovat vastaajien mielestä onnistuneet. Toimenpiteisiin liittyen kysyttiin myös mitä hallituksen suosituksia on itse noudattanut tai toteuttanut. Edelleen kysyttiin, miten koronaviruspandemia on vaikuttanut elämään sekä kuinka usein on matkustanut joko ulkomaille tai Suomessa. Lopuksi kysyttiin vielä vastaajien ajatuksia ja mielipiteitä kuntavaalien siirtämiseen, koronavirusrokotteisiin sekä yhteiskunnan avautumiseen liittyen. Taustamuuttujina ovat sukupuoli, äidinkieli, koulutustaso, ammattiasema, asuinalue maakuntatasolla ja ikä.The questionnaire surveyed the attitudes and opinions of Swedish-speaking Finns regarding the COVID-19 pandemic. The survey is a continuation of the earlier Barometer for Swedish-speaking Finns B2/2020. The data was collected as part of the Citizen Panel of Swedish-speaking Finns (Barometern), which is part of The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO). First, respondents were asked how worried they were about their own health and the health of their loved ones because of COVID-19. They were then asked to rate the measures taken by the Finnish government and other institutions in society to prevent the spread of the coronavirus disease and how well the different actors have succeeded in doing so. In relation to these measures, respondents were also asked which government recommendations they had followed or implemented. They were also asked how the coronavirus pandemic has affected their lives and how often they have travelled either abroad or in Finland. Finally, respondents were asked about their thoughts and opinions on the postponement of municipal elections, the COVID-19 vaccines and the opening up of society. Background variables included the respondent's NUTS3 region of residence, gender, mother tongue, level of education, occupational status and age
Barometer for Swedish-speaking Finns B8/2021
No full textTutkimuksessa kartoitettiin suomenruotsalaisten identiteettiä ja mielipiteitä liittyen politiikkaan ja yhteiskuntaan. Kyselylomakkeeseen sisältyi kysymyksiä lisäksi esimerkiksi puoluesympatioista, vaalikäyttäytymisestä, yhteiskunnallisesta luottamuksesta, tulevaisuudennäkymistä, terveydestä ja hyvinvoinnista. Aineisto on kerätty osana Suomenruotsalaista barometriä (Barometern), joka kuuluu kansalliseen yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuriin (The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO). Aineisto on erityisen kattava, ja se on osa toista suurta Barometri-tutkimusta, joka toteutetaan joka toinen vuosi. Ensimmäinen suuri Barometri-tutkimus (B1) tehtiin vuonna 2019. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin heidän identiteetistä, minkä jälkeen siirryttiin esittämään kysymyksiä liittyen politiikkaan. Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi, kuinka tyytyväisiä he ovat demokratian toimintaan. Tämän jälkeen vastaajien tuli asettaa itsensä oikeisto-vasemmisto-akselille poliittisten mielipiteidensä perusteella. Edelleen tiedusteltiin eduskuntavaaleista ja äänestyskäyttäytymisestä. Kysyttiin, mitä puoluetta he yleensä äänestävät, ja mitkä kysymykset ovat merkittäviä puoluetta valittaessa. Kysyttiin myös, mitä mieltä vastaajat ovat muista poliittisista puolueista. Edelleen kysyttiin Suomen aluevaaleista 2022 ja niissä äänestämisestä. Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin luottamuksesta tutkimustuloksiin, poliitikkoihin ja erilaisiin instituutioihin. Lisäksi tiedusteltiin näkemyksiä korruption suuruudesta. Tämän jälkeen kysyttiin vastaajien mielipiteitä erilaisista ajankohtaisista poliittisista aiheista. Lopuksi kysyttiin mielipiteitä yhteiskunnallisten aiheiden ja yhteiskunnan tulevaisuudennäkymistä, omasta terveydentilasta sekä elämään tyytyväisyydestä. Taustamuuttujina ovat asuinalue maakuntatasolla, äidinkieli, sukupuoli, syntymävuosi, ikä, koulutusaste, uskontokunta, puoluekanta, yhteiskuntaluokka, ammattiasema ja siviilisääty.The survey charted the identity of Swedish-speaking Finns and their opinions on politics and society. The survey also included questions on party affiliations, electoral behaviour, social trust, future prospects, health and well-being. The data was collected as part of the Citizen Panel of Swedish-speaking Finns (Barometern), which is part of The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO). The data is particularly comprehensive and is part of the second major Barometer survey, which is carried out every two years. The first major Barometer survey (B1) was conducted in 2019. Respondents were first asked about their identity, before moving on to ask questions related to politics. For example, respondents were asked how satisfied they were with the way democracy works. Respondents were then asked to place themselves on a right-left spectrum based on their political opinions. Further questions were asked about parliamentary elections and voting behaviour. They were asked which party they usually vote for and which issues are important when deciding which party to vote for. Respondents were also asked what they thought about other political parties. They were also asked about the 2022 Finnish county elections and about voting in them. Next, respondents were asked about their trust in research results, politicians and institutions. They were also asked about their views on the extent of corruption. Respondents were then asked about their opinions on various current political issues. Finally, respondents were asked about their views on the future prospects of social issues and society, their own health and their satisfaction with life. Background variables included the respondent's NUTS3 region of residence, mother tongue, gender, year of birth, age, highest level of education, religious affiliation, political party preference, social class, occupational status and marital status
Sign Language Barometer 2020
No full textViittomakielibarometri 2020 -aineistolla kartoitettiin, miten kielelliset oikeudet ovat suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä käyttäneiden mielestä toteutuneet. Aluksi kyselyssä tiedusteltiin taustatietojen lisäksi vastaajien kielitaitoa ja viittomakielen käyttöä erilaisissa ympäristöissä ja yhteyksissä, muun muassa kodissa, opiskeluissa ja työpaikalla. Lisäksi tiedusteltiin vastaajien lasten päivähoidon ja koulun mahdollisesta viittomakielen opetuksesta. Sitten kysyttiin kieli-ilmapiiristä, ennakkoluuloista, häirinnästä ja syrjinnästä liittyen viittomakielen käyttöön. Tämän jälkeen tiedusteltiin, kuinka vastaajan asuinkunnassa saa tietoa ja palveluja viittomakielellä. Lisäksi vastaajilta kartoitettiin, kuinka hyvin vastaajaa palvellaan omalla kielellä julkisissa palveluissa, kuten terveyden ja sairauden hoitoon liittyvissä asioissa, päivähoitoon liittyvässä asioinnissa, TE-toimiston palveluissa ja Poliisin palveluissa. Seuraavaksi kysyttiin Kelan järjestämistä tulkkauspalveluista, esimerkiksi mitä tulkkausta vastaaja on tilannut Kelasta ja onko tilauksen mukainen tulkkaus järjestynyt. Lopuksi kysyttiin kielellisistä oikeuksista, muun muassa miten hyvin vastaaja tuntee kielelliset oikeutensa, ja miten tärkeinä niitä pitää. Taustamuuttujina aineistossa ovat syntymävuosi (luokiteltuna), äidinkieli, maakunta, koulutusaste ja ammattiryhmä.The Sign Language Barometer 2020 data was used to examine how Finnish and Finland-Swedish Sign Language users feel that their linguistic rights have been implemented. The questionnaire first asked respondents about their language skills and their use of sign language in different environments and contexts, such as at home, during studies and at work. Respondents were also asked about any sign language education in their children's day care and school. Then questions were asked about the language climate, prejudice, harassment and discrimination in relation to sign language use. This was followed by questions about access to information and services in sign language in the municipality where the respondent lived. Respondents were also asked how well they are served in their own language in public services, such as health and medical care, day care, TE services and police services. The next question asked about the interpretation services provided by Kela, for example, what interpretation the respondent had ordered from Kela and whether the interpretation had been provided in accordance with the order. Finally, questions were asked about linguistic rights, including how well the respondent knows his/her linguistic rights and how important he/she considers them to be. Background variables included the respondent's year of birth (categorised), native language, region, level of education and occupational group