Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Child Welfare in the Best Interest of the Child: Interviews 2021-2022
No full textAineisto koostuu lapsiperhepalveluihin ja lastensuojeluun liittyvistä yksilö- ja ryhmähaastatteluista. Haastatteluissa käsitellään lapsen hyvinvoinnin arviointia ja siihen liittyvää prosessia tilanteissa, joissa keskeistä on kysymys siitä, onko kyse ”lastensuojeluasiasta”. Aineistoa on kerätty lastensuojelun ammattilaisilta ja esihenkilöiltä eri kuntaorganisaatioista sekä lastensuojelun asiakaskehittäjiltä ja kokemusasiantuntijoilta. Kokemusasiantuntijoina on nuoria aikuisia, joilla itsellään on kokemusta lastensuojelusta, sekä vanhempia, joiden lapsella on asiakaskokemusta lastensuojelusta. Haastattelut koostuvat neljästä eri haastattelurungosta, jotka on kukin kohdistettu omalle kohderyhmälle. Kohderyhmiä ovat lastensuojelun ammattilaiset, esihenkilöt sekä kokemusasiantuntijat eli nuoret ja heidän vanhempansa. Ammattilaisille suunnatussa haastattelussa lähdettiin liikkeelle esittämällä haastateltaville kuvitteellinen tilanne perheneuvolan psykologin yhteydenoton taustalla. Seuraavat kysymykset käsittelevät sitä, mitä tästä yhteydenotosta voisi seurata. Ensimmäiseksi haastateltavilta kysyttiin kuvitteelliseen tilanteeseen liittyvästä arviointisuunnasta ja arvioinnin tekemisestä. Heiltä tiedusteltiin, kenen asiassa he mahdollisesti ryhtyisivät tekemään arviointia, ketkä arviointia tekisivät omassa organisaatiossa ja keitä he pyrkisivät ottamaan arviointiprosessiin mukaan. Lisäksi ammattilaisilta tiedusteltiin, onko heillä käytössä jokin toimintaa ohjaava arviointimalli tai ohjeistus. Tämän jälkeen käsiteltiin tarkemmin arvioitsijaan liittyviä tekijöitä, kuten henkilökohtaista näkemystä siitä, miten asiassa ensimmäiseksi etenisi. Kolmannessa osiossa käsitellään kuvitteellisen tilanteen lapsiin ja perheeseen liittyviä tekijöitä. Haastateltavilta kysyttiin, mitkä tiedot tai tekijät vaikuttaisivat siihen, että tilanteessa päädytään orientoitumaan sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin. Tämän jälkeen keskityttiin käsittelemään organisaatiota ja palvelujärjestelmää. Kysymykset liittyivät esimerkiksi siihen, miten käytössä olevat palvelut vaikuttavat arviointiin sekä miten eriävät näkemykset lapsen edun mukaisesta toiminnasta ratkaistaan. Lopuksi haastateltavilta tiedusteltiin, miten he pyrkisivät varmistamaan sen, että arviointi tehtäisiin lapsen edun mukaisesti, ja mitkä tekijät saattavat haastaa lapsen edun mukaista arviointia. Taustatietoina ovat haastateltavan rooli ja työntekijöiden kohdalla mahdollinen tieto työtiimistä, esihenkilöasemasta sekä ammattinimikkeestä. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.The data consists of individual and group interviews related to services for families with children and child welfare. The interviews focus on the assessment of child well-being and the related process in situations where the central question is whether the case is a "child welfare case". The data was collected from child welfare professionals and supervisors in different municipal organizations, as well as from child welfare client workers and experts by experience. The experts are young adults with experience of child welfare themselves and parents with a child who has had client experience of child welfare. The interviews consist of four different interview frames, each targeting a different group. The interviews with professionals started by presenting the interviewees with a fictional situation related to a contact with a psychologist at a family counselling centre. The following questions deal with what could follow from this contact. First, the interviewees were asked about the assessment process related to the fictional situation. They were asked about who they would potentially undertake an assessment, who in their organization would be doing the assessment and who they would seek to involve in the assessment process. Professionals were also asked whether they had a model for evaluation that guided their activities. The third section deals with the child and family factors of the fictional situation. Interviewees were asked what information or factors would influence the decision to use services under the Social Welfare Act. This was followed by a discussion of the organization and the service system. Questions included how the services in place influence the assessment and how differences in views about what is in the best interests of the child are resolved. Finally, interviewees were asked how they would seek to ensure that the assessment was carried out in the best interests of the child and what factors might challenge the best interests of the child assessment. Background information included the role of the interviewee and, for employees, possible information on the work team, supervisor position and job title. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
Barometer for Swedish-speaking Finns B9/2022
No full textKyselyssä kartoitettiin suomenruotsalaisten asenteita ja mielipiteitä ajankohtaisista yhteiskunnallisista aiheista. Kyselylomakkeeseen sisältyi kysymyksiä esimerkiksi mediankulutuksesta, politiikasta, identiteetistä, puoluesympatioista, yhteiskunnallisesta luottamuksesta, tulevaisuudennäkymistä, terveydestä ja hyvinvoinnista. Kysely liittyy projektiin "Ett polariserat samhällsklimat i Svenskfinland". Aineisto on kerätty osana Suomenruotsalaista barometriä (Barometern), joka kuuluu kansalliseen yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuriin (The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO). Aluksi vastaajilta tiedusteltiin poliittisesta käyttäytymisestä internetissä tai sosiaalisessa mediassa, minkä jälkeen tiedusteltiin viestintämedioiden käyttömääriä. Vastaajailta kysyttiin esimerkiksi, kuinka paljon he käyttävät aikaa viikossa poliittiseen sisältöön viestintämedioissa. Tämän jälkeen vastaajien tuli asettaa itsensä arvoliberaali-arvokonservatiivi-akselille. Edelleen tiedusteltiin kuinka usein vastaajat keskustelevat yhteiskunnallisista asioista erilaisten yhteiskuntaryhmien kanssa. Vastaajilta tiedusteltiin myös erilaisten poliittisten puolueiden kannatuksesta. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin mielipiteitä erilaisten yhteiskunnallisten aiheiden mahdollisesta kehityksestä Suomessa. Tämän jälkeen kysyttiin kysymyksiä identiteetistä. Lopuksi vastaajilta tiedusteltiin, onko olemassa yhteiskunnallisia asioita, jotka jakavat voimakkaasti mielipiteitä. Taustamuuttujina ovat asuinalue maakuntatasolla, äidinkieli, sukupuoli, syntymävuosi, ikä, koulutusaste ja puoluekanta.The survey charted the attitudes and opinions of Swedish-speaking Finns on politics and society. The survey also included questions on media consumption, identity, party affiliations, social trust, future prospects, health and well-being. The data is part of the project "Ett polariserat samhällsklimat i Svenskfinland". The data was collected as part of the Citizen Panel of Swedish-speaking Finns (Barometern), which is part of The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO). Respondents were first asked about their political behaviour on internet or social media, followed by a question on the amount of media usage. For example, respondents were asked how much time per week they spend on political content in the media. Respondents were then asked to place themselves on a liberal-conservative spectrum based on their political opinions. Further, respondents were asked how often they discuss social issues with different social groups. Respondents were also asked about their support for different political parties. Next, respondents were asked about their opinions on the possible development of different social issues in Finland. This was followed by questions on identity. Finally, respondents were asked whether there were any social issues that strongly divided people's opinions. Background variables included the respondent's NUTS3 region of residence, language, gender, year of birth, age, highest level of education, and political party preference
Finnish Working Life Barometer 2023
No full textTyöolobarometrit selvittävät suomalaisen työelämän laatua ja työolojen muutosta palkansaajien näkökulmasta. Työolobarometrien sisältö on pysynyt pääosin samanlaisena eri vuosina. Vuoden 2023 aineistossa kysyttiin aluksi vastaajien työpaikan henkilöstön määrästä sekä esitettiin väitteitä työilmapiiristä, työkyvyn ylläpitämisestä, avoimuudesta ja tasapuolisuudesta työpaikalla. Kysyttiin myös, vaikutetaanko työpaikalla osaamisen kehittämiseen ja työympäristön turvallisuuteen. Edelleen kartoitettiin työntekijöiden mahdollisuuksia kouluttautumiseen ja uuden oppimiseen. Seuraavaksi kysyttiin työajan joustoista, etätyöstä, palkkauksesta ja digitaalisista työvälineistä. Lisäksi selvitettiin työntekijän vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi työnjakoon, työtahtiin, työskentelypaikkaan tai työpaikan toiminnan kehittämiseen. Vastaajat kertoivat digitaalisten työvälineiden, esimerkiksi sosiaalisen median, erilaisten pikaviestinten ja tekoälyyn perustuvien välineiden käytöstä. Edelleen kartoitettiin, ilmeneekö vastaajan työpaikalla eriarvoista kohtelua, syrjintää tai henkistä väkivaltaa eri tahoilta liittyen esimerkiksi etniseen taustaan, sukupuoleen tai ikään. Lisäksi kysyttiin fyysisen väkivallan ja seksuaalisen häirinnän kohtaamisesta. Kartoitettiin myös työkykyyn ja työhön liittyviä tuntemuksia kuten stressiä, uupumusta, innostusta ja yhteisöllisyyttä. Edelleen käsiteltiin työn kuormittavuutta ja vastaajan oman työpaikan säilymisen varmuutta. Lopuksi kysyttiin kuulumisesta ammattiliittoon ja työttömyyskassaan sekä kilpailukieltosopimuksesta. Taustamuuttujina olivat muiden muassa sukupuoli, ikä, ammattiasema, työnantajatyyppi, työsuhteen pysyvyys ja kesto, työn koko- tai osa-aikaisuus, työpaikan toimiala ja työaika.The annual survey studied employee opinion on the quality of working life in Finland. Main themes included organisation of work, development opportunities and flexibility, learning and training at work, wages, workplace bullying, capacity to work, and changes in working life. Questions in the barometer have mainly remained the same each year. The questionnaire, target population and collection method of the survey were changed for the 2021 collection round. First, the respondents were asked about the number of people employed at their workplace and changes in the number of staff in the past 12 months. Satisfaction in the working environment was charted with questions about openness, encouragement, trust and equality in the workplace. Further questions covered measures taken to improve employees' capacity to work and safety of work environment. The respondents were asked whether their place of work supported its employees in learning and trying new things, and whether they had taken part in job-related training in the past 12 months and received a salary during that time. Participation in job-related training through different methods (e.g. with a mentor, self-study) in the past 12 months was surveyed. The respondents were also asked whether in the past 12 months they had developed their skills and competence so that they could work in a new role in the future, and whether they had received new tasks or responsibilities at their job that had required them to learn new things. The next set of questions focused on flexible working time arrangements at the workplace, pay systems, satisfaction with the pay level, and digital tools as part of work. Autonomy at work was surveyed by asking about influence over own work tasks and working pace, over the distribution of work in the workplace, and about working to a tight schedule. Remote work was investigated with questions on whether the respondents had worked remotely in the past 12 months and whether they felt they could influence how much remote work they did. The use of digital tools, AI-based tools, virtual workspaces, and social media services as part of work tasks was also charted. One set of questions investigated the employees' perceived workload, capacity to work, estimates of own mental and physical capacity to work, and sickness absences. Discrimination at work based on factors such as ethnic group, age, gender, sexual orientation, and health status was explored. Incidents of bullying, sexual harassment and violence at work were also surveyed. Additionally, the respondents' experiences of stress, mental exhaustion, inability to focus, togetherness and excitement related to work were surveyed. The respondents were asked how likely they thought it was that they would be temporarily laid off or made redundant. Views were probed on the respondents' likelihood of getting an equal job if they became unemployed and what they would do if they became unemployed (e.g. apply for a new job in the same field, apply for a new job in a different field, become self-employed, get a job abroad). The respondents were also asked about the non-competition agreements. Finally, the respondents' membership of trade unions and unemployment funds was surveyed. Background variables included, among others, the respondent's year of birth, age, gender, status in employment, employer type, industry of employment, type of contract, and weekly working hours
Experimental research on games for climate change engagement 2022
No full textTutkimuksessa oli tarkoituksena selvittää pelien mahdollisuuksia ilmastonmuutokseen sitouttamisessa. Tutkimus on osa ”Our planet at play”-hanketta, jossa lopullisena tavoitteena on kehittää uusi digitaalinen peli, jolla edistää kansalaisten sitoutumista ilmastonmuutokseen sekä ilmastotoimiin. Aineistossa on hyödynnetty valmiita mittareita, katso lisätietoa kyselylomakkeen rakentamisesta kohdassa Käytön ja kuvailun oheismateriaalit. Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopiston Ludus-laboratoriossa, jossa osallistujat pelasivat peliä virtuaalitodellisuusympäristössä, pelasivat tietokoneen ruudulla tai lukivat tekstiä, jossa oli samat tiedot kuin pelissä. Kahdessa ryhmässä osallistujat altistuivat PC-peli- ja tekstiversioille. Vastaajat vastasivat joihinkin kysymyksiin ennen laboratorioon tuloa. Näitä kysymyksiä kuvaavat muuttujat ovat DemGender, DemAge, DemBorn, DemResidence, DemEdu, EnvId, StdArcPre, SdtMotPre, DistPre, ClimAttPre, IssInvPre, EnvEffPre, PlacAtt, CultIndiv, CultHierarchy, SocDes. Muihin kysymyksiin ja muuttujiin vastattiin kokemuksen jälkeen. Aluksi kyselyssä tiedusteltiin vastaajien ilmastonmuutosta ja tartuntatauteja koskevaa tietämystä ennen osallistumista virtuaalitodellisuuskokemukseen sekä kokemuksen jälkeen. Tämän jälkeen tiedusteltiin tarkemmin osallistujien virtuaalitodellisuuskokemuksista sekä luontosuhteesta. Seuraavaksi tiedusteltiin muun muassa vastaajien ympäristömyönteisestä käyttäytymisestä ennen ja jälkeen virtuaalitodellisuuskokemusta ja siitä, millaisia tuntemuksia ja ajatuksia ympäristömyönteinen käyttäytyminen herättää. Lisäksi osallistujilta tiedusteltiin asenteista ilmastonmuutosta kohtaan. Tämän jälkeen tiedusteltiin vielä toimia, joita vastaajat olivat valmiita tekemään säännöllisesti ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyen. Lopuksi kysyttiin vielä asenteista ja mielipiteistä liittyen yhteiskuntaan laajemmin sekä esitettiin joukko väittämiä ja pyydettiin arvioimaan kuvastaako se vastaajaa. Taustamuuttujia ovat sukupuoli, ikä, syntymämaa tai -maanosa, asuinpaikka sekä koulutustaso.The aim of the study was to explore the potential of games for climate change engagement. The study is part of the "Our Planet at Play" project, which developed a new digital game to promote citizens' engagement with climate change and climate action, titled "Climate Connected: Outbreak". The questionnaire is partly based on a set of pre-designed questionnaires. For more information on the construction of the questionnaire, see the section Related Materials. The study was carried out in the Ludus laboratory at Tampere University, where participants played the game in immersive VR, played on a computer screen, or read a text with the same information as the game. In two of the groups, the participants were exposed to a version of the PC game and the text occurring in Tampere, Finland. Respondents answered some of the questions before entering the lab. The variables describing these questions are DemGender, DemAge, DemBorn, DemResidence, DemEdu, EnvId, StdArcPre, SdtMotPre, DistPre, ClimAttPre, IssInvPre, EnvEffPre, PlacAtt, CultIndiv, CultHierarchy, SocDes. The other questions and variables were answered after the experience. First, the survey asked respondents about their knowledge of climate change and infectious diseases before and after participating in the virtual reality experience. This was followed by more detailed questions about participants' experience and also about their relationship with climate change and the environment. Next, the survey asked respondents about their pro-environmental motivations and attitudes before and after the virtual reality experience. Participants were also asked about their attitudes towards climate change. Before the experience, wider attitudes and opinions about society were asked and a set of statements were presented for participants to rate whether they described them. After the experience, respondents were then asked what actions they were prepared to take on a regular basis in relation to climate change. The background variables included gender, age, country or region of birth, place of residence and level of education
YouGamble 2018: South Korean Data
No full textAineisto kartoittaa eteläkorealaisten rahapelaamista, sosiaalisen median käyttöä ja yleistä subjektiivista hyvinvointia. Aineisto kerättiin osana Atte Oksasen johtamaa tutkimushanketta Rahapeliongelmat ja verkkoyhteisöt: Sosiaalipsykologinen tutkimus nuorten toiminnasta sosiaalisen median peliyhteisöissä (Problem Gambling and Social Media: Social Psychological Study on Youth Behavior in Online Gaming Communities). Hankkeessa tutkitaan, kuinka nuoret käyttäjät arvioivat, omaksuvat ja jakavat sosiaalisessa mediassa rahapelaamiseen liittyviä verkkosisältöjä ja kuinka ryhmäprosessit vaikuttavat heidän rahapelaamiseensa ja sitä koskeviin asenteisiin. Tietoarkistoon on tallennettu myös hankkeen muissa maissa kerätyt aineistot. Vastaajilta kysyttiin aluksi, mitä sosiaalisen median palveluita he käyttävät, sekä heidän yleisiä sosiaalisen median käyttötottumuksiaan. Heiltä kysyttiin myös riskikokemuksista netissä, kuten nettihäirinnän ja nettirikoksen uhriksi joutumisesta. Kyselyn seuraavassa osiossa vastaajat jaettiin satunnaisesti neljään ryhmään vignette-koeasetelmaa varten. Kahdelle ryhmälle kerrottiin, että heidät oli sijoitettu ryhmään C, koska heidän vastauksensa olivat lähellä ryhmän muiden jäsenten vastauksia. Kahdelle kontrolliryhmälle ei annettu ryhmätietoa. Vastaajille näytettiin erilaisia kuvitteellisia sosiaalisen median rahapeliaiheisia skenaarioita, ja heitä pyydettiin arvioimaan rahapeliaiheisten viestien sisältöä. Vastaajia pyydettiin reagoimaan viestiin joko "tykkäämällä", "ei-tykkäämällä" tai olemalla reagoimatta lainkaan. Jokaiselle vastaajalle näytettiin neljä erilaista skenaariota, joiden sisältö vaihteli. Skenaarioissa varioitiin kolmea asiaa (2x2x2): viestin suhtautuminen rahapelaamiseen (myönteinen tai kielteinen), viestin narratiivinen sävy (kokemuspohjainen tai tutkimustietoon perustuva fakta), sekä muiden vastaajien aiemmat reaktiot kyseiseen viestiin (pääosin myönteinen tai kielteinen suhtautuminen). Ryhmään C-kuuluville muiden reaktiot esitettiin samaan ryhmään kuuluvien vastaajien reaktioina, kontrolliryhmille muiden kyselyyn vastaajien reaktioina. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan suhtautumistaan viestin sisältöön kysymällä esimerkiksi, kuinka todennäköisesti hän pitäisi kyseistä viestiä kiinnostavana tai hakeutuisi vastaavan sisällön pariin tulevaisuudessa. Vastaajilta kysyttiin heidän rahapelaamisensa laajuudesta, rahapelaamiseen liittyvistä mahdollisista ongelmista sekä rahapelaamiseen liittyvistä asenteista. Päihde- ja addiktio-ongelmia kartoitettiin kysymällä vastaajilta heidän huumeiden käytöstään sekä alkoholin ja Internetin ongelmakäytöstä. Kysymykset käsittelivät myös vastaajien subjektiivista hyvinvointia ja sosiaalisia suhteita. Vastaajilta kysyttiin muiden muassa psyykkisestä kuormittuneisuudesta, koetusta itsetunnosta sekä onnellisuuden tasosta. Lisäksi kartoitettiin vastaajien sosiaaliset vuorovaikutussuhteet ja läheisiltä saatu sosiaalinen tuki. Kysymykset koskivat yleisesti sosiaalisia suhteita, ystävyyssuhteita, kiinnittymistä erilaisiin yhteisöihin sekä koettua yksinäisyyden tunnetta. Lopuksi kysyttiin vastaajien kokemasta elämänhallinnan tunteesta sekä kartoitettiin impulsiivisuutta ja lyhytjänteisyyttä muun muassa palkintoviiveeseen liittyvillä kysymyksillä. Aineistossa on käytetty seuraavia mittareita ja muuttujien nimissä niiden lyhenteitä: IBR = samanmielisyys ja identiteettikuplat sosiaalisessa mediassa (Identity Bubble Reinforcement Scale), ATGS = Rahapeliasenteet (Attitudes Toward Gambling Scale), SOGS = Rahapeliongelmat (South Oaks Gambling Screen), CIUS = Internetin ongelmakäyttö (Compulsive Internet Use), AUDITC = Alkoholin ongelmakäyttö (The Alcohol Use Disorders Identification Test), SISE = Itsetunto (Single-item Self-esteem Scale), LONE = Yksinäisyyden tunne (Three-item Loneliness Scale), GHQ = Psyykkinen kuormittuneisuus (General Health Questionnaire), MASTERY = Hallinnan tunne (Sense of Mastery Scale), EIS = Impulsiivisuus (Eysenck Impulsivity Scale) ja GRATIF = Palkintoviive (Delay of Gratification). Aineiston taustamuuttujia ovat sukupuoli, ikä, synnyinmaa (oma ja vanhempien), asumismuoto, koulutus- ja tulotaso, taloudelliset ongelmat ja päätoimi.This survey charted the gambling, social media usage and subjective well-being of young people aged 15-25 years in South Korea. The study was conducted as part of the "Problem Gambling and Social Media: Social Psychological Study on Youth Behaviour in Online Gaming Communities" research project. The aim of the project was to analyse how young social media users evaluate, adopt and share gambling-related online content and how online group processes affect their gambling and gambling-related attitudes. FSD's holdings also include other datasets that were collected as part of the research project. First, the respondents were asked which social media services they used (e.g. Facebook, YouTube, Instagram, discussion forums, online casinos) and how often. Topics that the respondents discussed on gambling-related social media were charted more closely, and they were asked, for example, whether the discussion usually related to instructions or tips on gambling or to problem gambling and recovering from problem gambling. Some questions on the respondents' social media activity were also presented, for instance, how often they saw gambling-related advertising online, how often they changed their most important social media passwords, and how often they uploaded pictures of themselves on social media. The respondents were asked whether they had ever been harassed online or had been the victim of a crime on the Internet in the past three years (e.g. defamation, identity theft, fraud, sexual harassment). The respondents' identity bubbles on social media were surveyed by using the IBR scale (Identity Bubble Reinforcement Scale). The respondents were asked, for instance, whether they thought they could be themselves on social media and whether they only interacted with people similar to them on social media. Additionally, the CIUS scale (Compulsive Internet Use) was used to examine problems related to Internet use. Questions focused on, for example, whether the respondents found it difficult to stop using the Internet when they were online, whether people close to them said they should use the Internet less, and whether they felt restless, frustrated or irritated when they couldn't use the Internet. In the next section of the questionnaire, the respondents were randomly assigned to two groups for a vignette experiment. Respondents in the test group were told they belong to Group C because they had answered the earlier questions in a similar manner to others in the group. Those in the control group were given no information on the group. The respondents were presented with different gambling-related social media scenarios, and they were asked to evaluate the contents of the gambling-related messages by "liking" or "disliking" the message or by not reacting to it at all. Each respondent was shown four different gambling messages with different contents. Three factors were manipulated in the scenarios (2x2x2 design): expressed stance of the message on gambling (positive or negative), narrative perspective of the message (experience-driven first-person narration or fact-driven third-person narration) and majority opinion of other respondents on the message (positively or negatively biased distribution of likes or dislikes). For Group C, the majority opinion was seemingly provided by other Group C members, whereas for the control group the majority opinion was seemingly provided by other respondents. Additionally, the respondents' attitudes towards the message were surveyed with statements regarding, for instance, how likely they would find the message interesting or share it on social media. Next, the respondents' attitudes towards gambling were charted by using the ATGS scale (Attitudes Towards Gambling Scale). They were asked, for example, whether people should have the right to gamble whenever they want, whether most people who gamble do so sensibly and whether it would be better if gambling was banned altogether. The respondents' gambling habits were examined by using the SOGS scale (South Oaks Gambling Screen), and they were asked, for instance, which types of gambling they had done in the past 12 months (played slot machines, visited an online casino, bet on lotteries etc.), whether the people close to them had gambling problems, and whether they had borrowed money to gamble or to pay gambling debts. In addition, the respondents' alcohol consumption was surveyed with a few questions from the AUDITC scale (The Alcohol Use Disorders Identification Test), and they were asked whether they had used various drugs for recreational purposes (e.g. cannabis, LSD, amphetamine, opioids) and which online resources they had used to purchases these drugs (e.g. Facebook, Instagram, Craigslist). The respondents' subjective well-being and social relationships were examined next. The respondents were asked how happy they were in general and how satisfied they were with their economic situation and life in general. They were also asked how well the single statement "I have high self-esteem" from the SISE scale (Single-item Self-esteem Scale) described them. The three statements on lacking companionship, feeling left out and feeling isolated from the LONE scale (Three-item Loneliness Scale) were also included in the survey. Feelings of belonging to different groups or communities (e.g. family, friends, neighbourhood, parish/religious community) were charted, and the 12-item GHQ scale (General Health Questionnaire) was used to survey the respondents' recent mental health. Questions included, for example, whether the respondents had been able to concentrate on what they were doing, had felt they couldn't overcome their difficulties, and had been losing confidence in themselves. Finally, the respondents' sense of control over the events in their lives was examined with the MASTERY scale (Sense of Mastery Scale), with questions focusing on, for instance, whether they thought they had little control over the things that happen to them and whether they often felt helpless in dealing with the problems of life. The respondents' impulsivity was surveyed by using the EIS scale (Eysenck Impulsivity Scale) and their willingness to delay gratification was surveyed with the GRATIF scale (Delay of Gratification). Background variables included the respondent's gender, age, country of birth (own and parents'), level of education, household composition, disposable income, possible financial problems, and economic activity and occupational status
Ecosocial Well-being and Inclusion: Resident Interviews 2021
No full textAineisto käsittelee Peltolammin ja Multisillan asukkaiden osallisuutta sekä kokemuksia asuinalueiden viihtyvyydestä ja toimivuudesta. Aineisto koostuu asukkaiden haastatteluista, joissa keskeisessä osassa ovat hyvinvointi, kestävyys ja asuinalueiden kehittäminen. Aineisto on kerätty osana Ekososiaalinen hyvinvointi ja osallisuus. Asuinalueen erilaistumisen uusi dynamiikka (EKOS) -lähiötutkimushanketta. Tutkimuksen toteuttivat EKOS-hankkeen tutkijat yhteistyössä EmergentCommunity-tutkimushankkeen tutkijoiden kanssa. EKOS ja EmergentCommunity ovat osa Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan TaSSu-tutkimusyhteisöä. Haastateltavilta tiedusteltiin ensin asuintietoja sekä kiinnittymistä asuinalueeseen. Heiltä kysyttiin, mitä asuinalue heille merkitsee ja mitä hyviä tai huonoja puolia siinä on. Lisäksi haastateltavilta kysyttiin, mikä heidät saa pysymään alueella ja mikä puolestaan saisi muuttamaan pois. Seuraavaksi haastatteluissa siirryttiin käsittelemään arkea alueella. Haastateltavia pyydettiin kuvailemaan normaalia päivän kulkua, kertomaan käyttämistään palveluista asuinalueella tai sen ulkopuolella sekä millaisiin aktiviteetteihin tai toimintoihin osallistuu. Haastateltavilta tiedusteltiin myös heidän sosiaalisista verkostoistansa asuinalueella sekä sen ulkopuolella. Erityisesti oltiin kiinnostuneita naapurien kanssa tapahtuvasta vuorovaikutuksesta, esimerkiksi naapuriavusta tai muista yhteisistä toiminnoista. Tämän jälkeen kysyttiin tarkemmin asuinalueen paikoista, mitkä ovat mieluisimpia ja missä taas ei mielellään käy. Haastateltavilta kysyttiin myös ajatuksia siitä, miten omasta arjesta saataisiin toimivampaa. Lopuksi haastateltavia pyydettiin pohtimaan, mitä hyvinvointi itselle tarkoittaa ja miten sitä pyrkii edistämään arjessa. Seuraavassa osassa siirryttiin käsittelemään osallistumista asuinalueen kehittämiseen. Liikkeelle lähdettiin kysymällä ajatuksia kestävästä kehityksestä yleisesti ja asuinalueella sekä ilmastonmuutoksesta ja luonnon tilasta. Haastateltavilta kysyttiin, ovatko he miettineet omaa kulutusta kestävyyden näkökulmasta ja miten kestävyys ylipäätään näkyy omassa arjessa. Heiltä tiedusteltiin myös, onko asuinalueen yhteisöissä puhuttu kestävästä kehityksestä tai tehty jotain tämän eteen. Tämän jälkeen kysyttiin yleisesti ilmastonmuutoksesta, mitä sille pitäisi ylipäätään tehdä ja voisiko sille tehdä jotain paikallisesti. Lopuksi haastateltavilta tiedusteltiin, millainen olisi kestävä Peltolammi tai Multisilta sekä miten siellä elettäisiin ja oltaisiin. Taustatietoina ovat päivämäärä, haastateltavan sukupuoli ja tieto haastattelijasta. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.The data focuses on the inclusion of Peltolammi and Multisilta residents and their experiences of the quality and functionality of the residential areas. The data consists of interviews with residents, focusing on well-being, sustainability and urban development. The data was collected as part of the Ecosocial well-being and inclusion. New dynamics of urban segregation (EKOS). The research was carried out by researchers from the EKOS project in collaboration with researchers from the EmergentCommunity research project. EKOS and EmergentCommunity are part of the TaSSu research community of the Faculty of Social Sciences in Tampere University. First, the interviewees were asked about their housing information and their attachment to the neighbourhood. They were asked what the area meant to them and what the pros and cons were. They were also asked what makes them stay in the area. Next, interviewees were asked to describe their normal daily routine, the services they use in the neighbourhood and the activities they participate in. Interviewees were also asked about their social networks. In particular, they were asked about interactions with neighbours, such as neighbourly help. This was followed by more detailed questions about the pleasant and unpleasant places in the neighbourhood. Interviewees were also asked for their ideas on how to make their daily life more functional. Finally, interviewees were asked to reflect on what well-being means to them and how they try to promote it in their daily lives. The next section moved on to the issue of participation in neighbourhood development. Interviewees were asked for their thoughts on sustainable development in general and in the neighbourhood, as well as on climate change and the state of nature. Interviewees were asked how sustainability is reflected in their daily lives. They were also asked whether the communities in the neighbourhood had talked about sustainability or done anything about it. They were then asked about climate change in general, what should be done about it and whether something could be done about it locally. Finally, interviewees were asked what a sustainable Peltolammi or Multisilta would be like and how people would live there. Background information included the interview date, interviewee's gender, and the interviewer. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
Social Networks in Intergovernmental Panel on Climate Change and Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services 2016-2021
No full textAineisto sisältää koosteen ryhmäjäsenyyksistä liittyen kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC), kansainvälisen biodiversiteettipaneelin (IPBES), Future Earth -tutkimusohjelman ja Maailman ilmastotutkimusohjelman (WCRP) työhön nimettyjen asiantuntijoiden osalta. Aineisto on kerätty osana Suomalaisen tiedediplomatian tila ja mahdollisuudet VN TEAS -hanketta. Aineistoon on kerätty kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) ja kansainvälisen biodiversiteettipaneelin (IPBES) vuosina 2016 - 2021 käynnissä olleisiin arviointiprosesseihin virallisesti nimetyt ja työhön osallistuneet tutkijat ja asiantuntijat. Lisäksi aineistoon on kerätty tiedot kahden IPCC:n ja IPBESin toimintaan kiinteästi liittyvän kansainvälisen tiedeorganisaation, Future Earthin ja World Climate Research Programmen (WCRP) toimintaan vuonna 2020 nimetyt tutkijat. Kerätty aineisto esitetään suuntaamattomana, kaksiarvoisena verkostoanalyysimatriisina. Kunkin tutkittavan kohdalta on merkattu, kuuluiko tutkittava mainittuihin foorumeihin. IPCC:n ja IPBESin osalta on jätetty muun muassa kansalliset yhteyshenkilöt ja sihteeristöjen edustajat pois sekä Future Earthin ja WCRP:n osalta sihteeristöjen edustajat ja lukuisat verkostoissa toimivat satunnaiset vapaaehtoiset. Future Earthin ja WCRP:n osalta on otettu mukaan vain ne tutkijat, joiden tiedot ovat olleet löydettävissä organisaatioiden verkkosivuilta, ja jotka ovat osallistuneet tutkitun tiedon arviointeja tai arviointityötä kirjallisesti tukevien foorumien toimintaan (pois lukien foorumit, jotka pyrkivät vain verkottumaan eivätkä arvioi tai tuota tietoa). Havaintomatriisissa jokainen yksittäinen henkilö on merkitty vain yhteen kertaan eli mahdolliset toistot on poistettu. Jäsenyysmatriisin avulla voi analysoida IPCC:n ja IPBESin raporttien kirjoittamiseen ja vertaisarviointiin nimitettyjen asiantuntijoiden sekä täten myös organisaatioiden eri arviointiprosessien tai foorumien välisiä suhteita (jäsenyys foorumeissa on merkitty dataan arvoilla 1 tai 0 eli suhde joko on tai ei ole). Eri foorumeita aineistossa on lueteltuna 101 kappaletta. Aineistosta voidaan analysoida erilaisia verkostoanalyysiohjelmia hyödyntäen yksiulotteisesti esim. IPCC:n sisäisiä suhteita, kuten mitkä ja minkä tyyppiset organisaatiot ovat keskeisiä IPCC:n asiantuntijoiden taustaorganisaatioina tai kaksiulotteisesti kaikkien neljän toimijaryhmän keskinäisiä suhteita. Organisaatioiden luomia verkostoja voidaan myös verrata keskenään. Aineistosta voidaan laskea perustietoja (kuten esiintymisfrekvenssejä) verkostoissa eniten edustetuista maista tai maiden ryhmistä organisaatioista. Taustamuuttujina aineistossa on tutkittavan asiantuntija-asema, kansalaisuus, organisaatiojäsenyys ja oletettu sukupuoli. Niiden tutkijoiden osalta, joilla on jäsenyys useammalla kuin yhdellä foorumilla, on kirjattu se rooli, joka on henkilön kaikista rooleista vastuullisin.The data includes a compilation of group memberships for experts appointed to the work of the Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC), the Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services (IPBES), the Future Earth Programme and the World Climate Research Programme (WCRP). The data was collected as part of the Government's analysis, assessment and research activities (VN TEAS) project on the state and potential of Finnish science diplomacy. The data includes scientists and experts formally nominated and participating in the assessment processes of the Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) and the Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services (IPBES) that took place between 2016 and 2021. In addition, the dataset includes information on the scientists appointed in 2020 to two international scientific organisations closely associated with the IPCC and IPBES, Future Earth and the World Climate Research Programme (WCRP). The data collected is presented as an undirected, bivariate network analysis matrix. For each respondent, it is indicated whether the respondent belongs to the mentioned forums. For IPCC and IPBES, national contact points and secretariat representatives are excluded, and for Future Earth and WCRP, secretariat representatives and numerous occasional volunteers from the networks are excluded. For Future Earth and WCRP, only researchers whose details were available on the organisations' websites and who participated in forums that support the evaluation of research data or evaluation work in writing (excluding forums that are only networking and do not evaluate or produce data) have been included. In the observation matrix, each individual has been marked only once, i.e. any duplications have been removed. The membership matrix can be used to analyse the relationships between the experts appointed to write and peer review IPCC and IPBES reports, and hence also between the different review processes or forums of the organisations (membership of forums is indicated in the data with values 1 or 0, i.e. either a relationship exists or does not exist). There are 101 forums listed in the data. The data can be analysed using various network analysis tools, e.g. unidimensionally for relationships within the IPCC, such as which and which types of organisations are key background organisations for IPCC experts, or bidimensionally for relationships between all four groups of actors. The networks created by the organisations can also be compared with each other. From the data, basic information (such as frequencies of occurrence) can be calculated for the countries or groups of countries most represented in the networks. The background variables included the respondent's expert status, nationality, organisational membership and presumed gender. For those researchers who have membership of more than one forum, the role that is the most responsible of all the roles of the person is noted
Social Workers' Experiences of Cooperation Between Disability Services and Child Protection Aftercare 2023-2024
No full textSosiaalityöntekijöille tehdyssä kyselyssä selvitettiin sosiaalityöntekijöiden kokemuksia vammaispalvelujen ja lastensuojelun jälkihuollon yhteistyöstä. Kysely oli tarkoitettu laillistetuille sekä sijaispäteville sosiaalityöntekijöille, joilla on ollut asiakkaina nuoria aikuisia, joilla on sekä vammaispalvelujen että jälkihuollon palveluita. Kyselyssä on taustakysymysten lisäksi kuusi avointa kysymystä sekä tila lisäyksille tai palautteelle. Taustatietona on kerrottu mm. vastaajan koulutustausta, sekä vastaajan työkokemukseen ja asiakasmääriin liittyviä tietoja. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla vastauksia on helppo selata.A qualitative survey of social workers was carried out to find out their experiences of cooperation between social workers in disability services and child protection aftercare. The survey was intended for licensed and substitute social workers who have had clients who are young adults with both disability services and aftercare services. In addition to background questions, the survey includes six open-ended questions and space for additional questions or feedback. Background information includes the respondent's educational background, as well as information on the respondent's work experience and customer numbers. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
Doctoral Graduates of Year 2018: Career and Employment Survey 2021
No full textTohtoreiden uraseurannoilla kerätään vuosittain valtakunnallisesti tietoa yliopistoista tohtoriksi valmistuneiden työllistymisestä ja työelämän osaamistarpeista. Vuoden 2021 tohtoriuraseurannalla kartoitettiin vuonna 2018 suomalaisista yliopistoista valmistuneiden tohtoreiden varhaista työuraa ja työtilannetta kolme vuotta valmistumisen jälkeen. Kyselyn teemoja ovat muun muassa tohtorikoulutuksen vaikutus työllistymiseen, koulutuksen vastaavuus työelämän osaamistarpeisiin nähden ja nykyisen työsuhteen laatu. Ensiksi vastaajilta kysyttiin heidän työmarkkinatilanteestaan tohtorin tutkinnon suorittamisen jälkeen, mukaan lukien mahdolliset työttömyysjaksot. Vastaajan nykyisestä työsuhteesta ja sen laadusta kysyttiin myös tarkentavia kysymyksiä. Seuraavaksi tiedusteltiin tohtorikoulutuksen ja tutkinnon merkitystä. Vastaajan tuli muun muassa arvioida, kuinka tohtorikoulutus kehitti erilaisia työelämävalmiuksia ja kuinka tärkeitä nämä tiedot ja taidot ovat vastaajan nykyisessä työssä. Lopuksi vastaajilta kysyttiin tohtoriopintojen rahoituksesta ja ensisijaisesta suoritustavasta. Taustamuuttujina aineistossa ovat vastaajan sukupuoli, koulutusala, työnantajasektori, asema organisaatiossa ja ikä valmistuessa kaksiluokkaisena.The survey charted the careers and employment situations of Finnish doctoral graduates three years after they had obtained their degree in 2018. Themes of the survey included impact of a doctoral degree on employment, usefulness of doctoral education in terms of skills needed in occupational life, and job satisfaction. The respondents were first asked what their occupational status was at the time of the survey. Questions covered whether having a doctoral degree had led to an increased salary and better standing in occupational life, and whether a doctoral degree had been a prerequisite for the respondents' current job. The respondents were also asked if they had been unemployed after finishing their degree. Further questions covered how important certain skills and know-how were in the respondents' current job and how well their doctoral studies had developed these skills (e.g. theoretical or practical knowledge of their field, problem solving, managerial skills, negotiation skills, project management, and scientific communication). Opinions were charted on the significance of doctoral and other tertiary education, work experience, contacts and networks, and other skills in occupational life. The respondents were asked how they had financed their doctoral studies (e.g. by being employed by a university or other research institute or with a personal research grant). Finally, it was surveyed whether the respondents had completed their doctoral degree by studying full-time, part-time or during their leisure time while also otherwise employed. Background variables included the respondent's gender, field of study, and age at the time of graduation (dichotomised 35 or under/36 and over)
Church Resignation Forms Filed in Finland: Reasons for Resigning 2023
No full textAineisto koostuu Suomen evankelis-luterilaisesta ja ortodoksisesta kirkosta eroakirkosta.fi -palvelun kautta vuonna 2023 eronneiden henkilöiden mainitsemista eroamissyistä. Eroakirkosta.fi-palvelussa voi eroilmoituksen jättämisen jälkeen vapaaehtoisesti kertoa myös eroamisen syyn. Eroamisen syytä kysytään lomakkeessa sen jälkeen, kun eroamisilmoitus on jo lähetetty. Eroamissyyt ovat pääosin suomenkielisiä. Taustatietona on mainittu ikä ja sukupuoli sekä eroamiskuukausi. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla aineistoa on helppo selata.The online eroakirkosta.fi service, maintained by two Finnish associations, allows people to resign from church by filling in an online form. After filling in the form, people are given an opportunity to explain their reasons for resigning in free-text format. This dataset consists of the reasons entered by 1,026 people when quitting the Evangelical Lutheran Church of Finland or the Finnish Orthodox Church in 2023. The dataset is part of the annually supplemented data series which examines the reasons for leaving church submitted by a sample of approximately 1,000 people on the eroakirkosta.fi online service each year. Background information includes age, gender and month of leaving church. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is only available in the languages used for entering the information (mainly Finnish)