Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Child Victim Survey 2022
No full textVuoden 2022 Lapsiuhritutkimuksessa selvitettiin peruskoulun kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten elämäntilannetta sekä väkivalta-, rikos- ja kiusaamiskokemuksia. Tarkasteltavina ovat muun muassa lapsiin kohdistuneet tai lähipiirissä tapahtuneet ryöstöt, varkaudet, uhkaukset, pahoinpitelyt, perheväkivalta, kuritusväkivalta, ikätovereiden keskinäinen väkivalta, seksuaalinen väkivalta ja seksuaalinen kanssakäyminen sekä internetin välityksellä tapahtuva häirintä. Aineisto kerättiin sähköisenä kyselynä oppitunnin aikana. Edelliseen keruuseen vuonna 2013 verraten uudistettiin erityisesti digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvaa väkivaltaa mittaavaa osuutta. Aluksi vastaajalta kysyttiin tietoja kodista, perherakenteesta, vapaa-ajan vietosta, perhe- ja ystäväsuhteista, terveydentilasta sekä mahdollisista päihteiden käyttöä koskevista kokemuksista. Vastaaja sai lisäksi kertoa harrastuksistaan. Seuraavaksi vastaajalta kysyttiin harrastustoiminnan ohjaajan tai valmentajan aloitteesta mahdollisesti tapahtuneista asiattomuuksista, kuten lyömisestä, uhkailemisesta, seksuaaliseen kanssakäymiseen rohkaisemisesta tai päihteiden tarjoamisesta. Lasten ja nuorten kokemaa rikoksen kohteeksi joutumista kartoitettiin kysymyksillä ryöstöistä, varkauksista, vahingonteoista, pahoinpitelyistä ja niiden yrityksistä sekä uhkauksista. Kokemuksia kartoitettiin kysymällä muun muassa kuinka monta kertaa vastaaja on joutunut edellä mainittujen tekojen uhriksi ja onko hän näiden tekojen seurauksena loukkaantunut. Lisäksi tiedusteltiin tapahtumapaikkaa sekä tekijän sukupuolta, ikää, kansallista alkuperää ja omaa sekä tekijän päihteiden käyttöä. Ikätovereiden ja sisarusten välisiä väkivaltakokemuksia tarkasteltiin kysymyksillä pahoinpitelyistä sekä henkisestä ja fyysisestä kiusaamisesta. Aiempien kysymysten mukaisesti vastaaja sai määritellä tarkemmin kuka tai ketkä olivat tekijöitä sekä missä teot tapahtuivat. Kyselyssä kartoitettiin myös tilanteita, joissa lapsi on nähnyt jonkun toisen joutuvan väkivallan uhriksi. Liittyen kokemuksiin vanhempien ja lapsien välisistä erimielisyyksistä kysyttiin, onko äiti tai isä muun muassa haukkunut, uhannut väkivallalla, tukistanut tai antanut selkäsaunan riitatilanteessa lapsen kanssa. Vastaajan kokemuksia sukupuolisesta lähentelystä tai kanssakäymisestä tapahtumahetkellä vähintään viisi vuotta itseä vanhempien ihmisten kanssa kartoitettiin useilla kysymyksillä. Tiedusteltiin, mitä tapahtui, kenen kanssa, minkä ikäisenä ja kuinka monta kertaa. Lisäksi yhdeksäsluokkalaisten vastaajien osalta kartoitettiin seksuaalisia kokemuksia, kuten ensisuudelmaa, seurustelusuhteita ja seksiä, ikätovereiden kanssa. Taustamuuttujina ovat muun muassa vastaajan luokka-aste, sukupuoli, syntymämaa luokiteltuna, kotikieli ja perherakenne sekä äidin ja isän ikäryhmä, syntymämaa luokiteltuna ja koulutustaso.The survey focused on violence against children and adolescents in Finland, surveying different forms and manifestations of violence. The respondents were sixth grade (12-13 year olds) and ninth grade (15-16 year olds) pupils in schools. The main themes in the survey were experiences of crime (such as robberies, thefts, threats, assaults and domestic violence), sibling and peer victimisation, sexual violence, harassment and threats via the internet and cyber-bullying. Data collection was carried out during a class. Compared to the previous data collection in 2013, the section measuring violence in digital environments in particular was revised. First, the respondents were asked about their home, family structure, relationships with family and friends, health, any experience of substance abuse, leisure activities and hobbies. They were also asked about any inappropriate behaviour, such as hitting, intimidating, encouraging sexual activity or offering intoxicants, which may have been initiated by the instructor or coach of the recreational activity. So-called conventional crime was charted by asking whether the respondents had been subjected to robbery, theft, vandalism, assault or attempted assault, threats, how often, whether they had told anyone, and whether they had suffered any injuries. Further questions dealt with the scene of the crime and the perpetrator's identity, including his/her sex, age, and ethnicity. Sibling and peer violence was studied with questions about assault, and physical and emotional bullying. Regarding witnessing violence against family members, the respondents were asked whether they had seen or heard their mother, father or sibling being verbally or physically abused (e.g. hit with a fist or an item, attacked with a knife) or threatened with violence at home, and who the perpetrator had been, how old the respondent had been when the (first) incident had occurred, and whether the victim had sustained visible injuries or injuries that required professional treatment. Another question investigated whether a family member had been verbally or physically abused, threatened with violence etc. in public. Parents' means of approaching a conflict situation with the respondent were charted (e.g. sulking, insulting, threatening with violence, spanking on the bottom, kicking). Relating to sexual activity with adults (or people at least five years older), the respondents were asked, among other things, whether they had experienced sexual advances from or been in sexual contact with adults, what had happened (e.g. sexual propositions, fondling, exposure of genitals), how old they had been, whether the respondent had known the adult, which of them had initiated the activity, whether coercion, violence, gifts or alcohol were involved, whether the respondent viewed the situation as sexual abuse, and whether the respondent had told anyone about the incident and if not, why. In addition, ninth-grade respondents were asked about sexual experiences, such as first kisses, dating and sex, with peers. Background variables included, among others, the respondent's class grade, gender, age, household composition, and country of birth (categorised) as well as parents' ages, occupations, employment statuses, countries of birth (categorised), and educations. Language spoken at home and financial situation of the family were also inquired about
Strategic Management of Work Ability and Occupational Healthcare: Personnel Management 2021
No full textTutkimuksessa selvitettiin, miten julkisen alan organisaatioiden henkilöstön työkykyä ja työuria voidaan tukea johtamisen keinoin sekä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Aluksi tiedusteltiin organisaation käytössä olevista henkilöstöstrategioista ja henkilöstöjohtamiseen liittyvistä tavoitteista. Lisäksi tiedusteltiin, miten organisaatiossa ennakoidaan henkilöstöön liittyvissä eri aihealueissa ja miten työkykyä ja -hyvinvointia seurataan sekä mitataan. Edelleen tiedusteltiin, miten organisaatiossa käsitellään työkyvyttömyydestä johtuvia kustannustietoja. Seuraavaksi kysyttiin, miten työkykyä ja työuria pyritään tukemaan ja mitä toimenpiteitä siihen liittyy. Myös työterveyshuollon järjestämisestä organisaatiossa oltiin kiinnostuneita ja lisäksi pyydettiin arvioimaan työterveyshuollon tilaa ja onnistumisia. Tämän jälkeen kyselyssä pyydettiin pohtimaan eri näkökulmista, miten henkilöstön työuria pyritään edistämään ja tukemaan. Lopuksi pyydettiin vielä arvioimaan työterveyshuollon laatua sekä tiedusteltiin erilaisista työkyvyn aktiivisen tuen toimintatavoista ja pyydettiin myös arvioimaan niitä. Taustamuuttujia olivat ammattinimike ja tehtävä, tieto onko johtoryhmän jäsen sekä organisaation koko.The survey studied how the working capacity and careers of the personnel of public sector organizations can be supported by means of management and in cooperation with occupational health care. First, the survey examined the organization's human resources strategies and objectives related to human resources management. In addition, the questionnaire asked how the organization anticipates the various issues related to human resources and how work ability and well-being are monitored and measured. It was also asked how the organization handles cost data on disability. The next questions were on how work ability and careers are supported and what measures are taken to this purpose. It was also asked about how occupational health care is organized in the organization and to evaluate the status and successes of occupational health care. The questionnaire then asked for different perspectives on how to promote and support the careers of employees. Finally, the respondents were asked to assess the quality of occupational health care and were asked about and to evaluate the different active support policies for working capacity. Background variables included the respondent's job title, whether or not the respondent is a member of a management team and the size of the organization
Follow-up on County Elections 2022
No full textTutkimuksessa selvitettiin vastaajien äänestyskäyttäytymistä 2022 käydyissä aluevaaleissa sekä suhtautumista kyseisiin vaaleihin. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin mielipiteitä eri vaalien tärkeydestä sekä sitä, kuinka paljon vastaajat seurasivat aluevaaleihin liittyvää tiedostusta ja keskustelua. Lisäksi kysyttiin hyvinvointialueiden eri palveluiden tärkeydestä sekä hyvinvointialueisiin liittyvien aihealueiden merkityksistä. Tämän jälkeen vastaajilta tiedusteltiin syitä, miksi oli päätynyt äänestämään aluevaaleissa sekä toisaalta miksi ei ollut päätynyt äänestämään. Myös puoluevalintaan ja ehdokasvalintaan johtaneista syistä oltiin kiinnostuneista. Seuraavaksi kysyttiin ajatuksia liittyen puolueiden vaalikampanjointiin. Edelleen tiedusteltiin vastaajien ajatuksia liittyen Suomen tulevaisuuden suuntaan sekä pyydettiin pohtimaan kuinka vasemmalla ja toisaalta oikealla tietyt puolueet ovat. Lopuksi kysyttiin vielä luottamuksesta tiettyjä päättäjiä kohtaan, oman asuinkunnan tulevaisuudennäkymistä sekä ajatuksia mahdollisiin tulevaisuuden uhkiin liittyen. Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikä, kotipaikkakunnan tilastollinen kuntaryhmitys, yhteiskuntaluokka, kuuluminen ammattiyhdistykseen, koulutus, talouden bruttovuositulot sekä ammattiryhmä.The survey studied voting behaviour in the 2021 county elections in Finland. The data were collected just after the elections. First, the respondents' opinions on the importance of various elections (e.g. parliamentary, presidential, county, municipal) were surveyed. The respondents were asked whether they had followed election reporting, campaigning and advertising in different media (including the social media such as Facebook). Opinions on the importance of the different services provided by the wellbeing services counties and topics related to the wellbeing services counties were explored. Voting behaviour was investigated by asking whether the respondents had voted in the county elections just held, which party they had voted for and whether the candidate or the party had been more important in the choice. Information sources used for the voting choice were studied. Those who had voted were asked why they voted, which factors and issues had influenced their candidate choice, and at which stage they had made their final choice. The respondents who had voted were also asked whether they had considered voting for candidates from any of the other parties, and which parties they in general would consider voting for. Those who had not voted were asked which factors (e.g. 'I had trouble finding a suitable candidate for myself”, 'I did not have enough information about topics that are important for me in order to make a decision”) had contributed to that decision. Next, views on the parties' election campaigns were surveyed. The respondents' views on the desirability of different directions for the future of Finland were investigated with a series of statements (e.g. Finland where there is more law and order, Finland with a smaller public sector, Finland with lower income inequality). The respondents were also asked to assess how left-wing and right-wing several political parties in Finland are. Additionally, the respondents were asked whether they had voted in the 2021 municipal elections and which party/group the candidate they had voted for was from, how well they thought Sanna Marin's government had done so far, and which party/group they would vote for if the parliamentary elections were held right now. Finally, the respondents' trust in different decision-makers (e.g. national decision-makers, decision-makers in the European Union, decision-makers in the respondent's municipality). The future prospects of the respondents' municipalities of residence were examined in terms of various factors (e.g. the municipality's financial situation, education opportunities, the availability of health and social services). The respondents' views were also charted on various potential threats (e.g. terrorism, mass unemployment, social inequality) that Finland could face in the next five to ten years. In addition, the respondents were asked to name five of the most important languages that Finnish people should learn better than they currently do. Background variables included the respondent's gender, age, statistical grouping of municipalities, membership in a federation of trade unions, highest education level, household's annual gross income, and economic activity and occupational status
ISSP 2022: Family, Work and Gender Roles IV: Finnish Data
No full textVuonna 2022 kansainvälisen International Social Survey Programme (ISSP) -väestökyselyn aiheena oli perhe, työ ja sukupuoliroolit. Kysymykset käsittelivät muun muassa perhevapaita, kotitöitä sekä näkemyksiä sukupuolten välisistä eroista niin työssäkäynnin kuin lastenhoidon suhteen. Tämä aineisto koostuu suomalaisilta kerätystä kyselystä. Vastaajia pyydettiin aluksi arvioimaan väittämiä, jotka käsittelivät työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä naisten ja miesten rooleja perheessä ja työelämässä. Kysyttiin myös, miten lapset vaikuttavat vanhempiensa vapauteen, talouteen, työllistymiseen, uramahdollisuuksiin ja sosiaaliseen asemaan. Seuraavaksi selvitettiin vastaajien näkemyksiä perhevapaisiin liittyen. Kysymykset koskivat muun muassa sitä, miten vapaat tulisi jakaa vanhempien kesken ja kuinka pitkä palkallisen perhevapaan tulisi olla. Lisäksi kysyttiin, kenen tulisi vastata perhevapaiden, lasten päivähoidon sekä iäkkäille tarjottavien palveluiden kustannuksista. Ajankäytön näkökulmasta kysyttiin, kuinka monta tuntia viikossa vastaaja sekä hänen puolisonsa käyttävät kotitöihin ja perheenjäsenistä huolehtimiseen. Tiedusteltiin myös, kuka huolehtii perheen raha-asioista ja kuka perheessä hoitaa erilaiset arjen askareet, kuten yhteisten aktiviteettien suunnittelun tai ruuanlaiton. Lisäksi vastaajia pyydettiin pohtimaan lähisukulaisuuden ja ystävyyden merkitystä elämässä sekä lasten kasvatusvastuun jakautumista sukupuolten välillä. Taustamuuttujia ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutustaso, ammatti, äänestyskäyttäytyminen, bruttotulot, nykyinen työmarkkina-asema, kotitalouden koko sekä suuralue. Lisäksi taustamuuttujiin sisältyvät vastaajan puolison koulutus, ammatti ja työmarkkina-asema.In 2022, the International Social Survey Programme (ISSP) focused on family, work and gender roles. Questions covered issues such as family leave, domestic work and perceptions of gender differences in both employment and childcare. This data consists of a survey of Finns. Respondents were first asked to rate statements on work-life balance and the roles of women and men in the family and in working life. They were also asked how children affect the freedom, finances, employment, career opportunities and social status of parents. Next, respondents' views on family leave were examined. Questions included how leave should be shared between parents and how long paid family leave should be. They also asked about who should cover the costs of family leave, childcare and services for the elderly. In terms of time use, the survey asked how many hours per week the respondent and his/her spouse spend on housework and looking after family members. The survey also asked who takes care of the family finances and who in the family takes care of everyday chores such as planning activities or cooking. Respondents were also asked to reflect on the importance of family ties and friendship in life, as well as on the division of child-rearing responsibilities between the genders. Background variables included, among others, respondent's gender, year of birth, marital status, level of education, occupation, voting behaviour, gross income, current employment status, household size and metropolitan area. In addition, background variables include the education, occupation and labour market status of the respondent's spouse
Circular Economy Citizen's Barometer 2023
No full textKiertotalousbarometrissa käsitellään kansalaisten kiertotalouteen liittyviä asenteita ja arkista käyttäytymistä. Kysely keskittyy kansalaisten kiertotaloustoimiin, eli erilaisiin kiertotaloutta edistäviin konkreettisiin ja arkisiin tekoihin. Lisäksi kyselyssä selvitetään näkemyksistä kiertotalouden sääntelyyn liittyen. Barometri toteutettiin Suomen ympäristökeskuksen toimesta Circwaste Life IP -hankkeessa yhteistyössä ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Aluksi kyselyssä tiedusteltiin vastaajan mielipidettä suurimmista ympäristöuhista. Tämän jälkeen selvitettiin, mitä erilaisia ympäristöön liittyviä toimia vastaaja on tehnyt viimeisen vuoden aikana. Vastaajalta kysyttiin esimerkiksi, onko hän vähentänyt energiankulutusta tai muuttanut ruokavaliota kasvispainotteisemmaksi. Vastaajan tuli lisäksi arvioida omaa ympäristötietoisuuttaan ja aktiivisuuttaan ympäristön hyväksi toimimisessa. Seuraavaksi vastaajalta kysyttiin hänen toimistaan tavaroiden ja palveluiden hankkimisen, vuokraamisen ja lainaamisen osalta kuluneen vuoden aikana. Samoin tiedusteltiin toimia tavaroiden ja palveluiden myymiseen tai muille vuokraamiseen liittyen. Lisäksi kysyttiin, kuinka monta käytettyä tuotetta vastaaja on hankkinut tai saanut vuoden aikana sekä millaisia toimia hän on tehnyt tavaroiden huoltamisen ja korjaamisen suhteen. Vastaajalta tiedusteltiin myös, miten pitkään hän käyttää erinäisiä tuotteita ennen kuin hankkii korvaavan tuotteen tilalle. Seuraavaksi vastaajalta kysyttiin, mitä jätteitä kotitaloudessa lajitellaan erikseen. Biojätteet lajittelevilta kysyttiin lisäksi, minne lajiteltu biojäte laitetaan. Edelleen kotikompostointiin lajittelevilta tiedusteltiin, kuinka monta kiloa biojätettä kotikompostoriin laitetaan viikossa sekä kuinka monta kuukautta vuodessa biojätettä lajitellaan tällä tavalla. Seuraavaksi vastaajan tuli arvioida, kuinka monta muovikassillista ja kiloa sekajätettä kotitaloudessa syntyy keskimäärin viikon aikana. Lisäksi tiedusteltiin, mitkä tekijät auttaisivat lajittelemaan aktiivisemmin. Lopuksi vastaajalta kysyttiin näkemyksiä siihen, miten kulutusta tulisi ohjata esimerkiksi lainsäädännöllä, verotuksella tai muilla poliittisilla toimilla. Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan syntymävuosi, sukupuoli, maakunta, kotitaloudessa käytettävät kielet, koulutusaste, ammattiasema, kotitalouden henkilömäärä ja yhteenlasketut tulot, asunnon ja asuinpaikan tyyppi sekä puoluekanta.The barometer surveyed citizens' attitudes and everyday behaviour towards the circular economy. The survey also explores views on the regulation of the circular economy. The barometer was carried out by the Finnish Environment Institute in the Circwaste Life IP project in cooperation with the Ministry of the Environment and the Ministry of Economic Affairs and Employment. First, respondents were asked for their opinion on the main environmental threats. This was followed by an inquiry into the different environmental actions that respondents had taken in the past year. For example, respondents were asked if they had reduced their energy consumption or changed their diet to a more plant-based one. Respondents were also asked to rate their environmental awareness and their level of activity in helping the environment. Next, respondents were asked about their activities related to purchasing, renting and borrowing goods and services over the past year. They were also asked how many second-hand goods they had purchased or received during this period and what actions they had taken to maintain and repair these items. Additionally, respondents were asked how long they typically use various products. Next, respondents were asked about the types of waste sorted separately in their household. Those who sort bio-waste were asked where the sorted bio-waste is disposed of. Respondents were then asked to estimate the average number of plastic bags of mixed waste generated per household per week. They were also asked which factors would help them to sort waste more actively. Finally, respondents were asked for their views on how consumption should be controlled, such as through legislation, taxation, or other policy measures. Background variables include the respondent's year of birth, gender, NUTS3 region of residence, languages used at home, level of education, occupational status, household size and total income, type of dwelling and residence, and party affiliation
Finnish Thoughts on Energy Crisis 2022-2023
No full textAineisto koostuu kirjoituksista, joissa suomalaiset kertovat kokemuksistaan liittyen vuosien 2022 ja 2023 energiakriisiin. Avoimessa kirjoituskutsussa kysyttiin, millaisia ajatuksia ja tunteita nousseet energianhinnat vastaajassa herättävät. Kirjoittamista helpottamaan annettiin useampia apukysymyksiä. Apukysymyksissä tiedusteltiin muun muassa sitä, miten viime aikojen kriisit ovat vaikuttaneet vastaajan kulutustottumuksiin, sekä miten kohonneet kustannukset ovat vaikuttaneet omaan energiankäyttöön. Lisäksi kysyttiin esimerkiksi, mitä vastaaja on valmis uhraamaan osallistuaksesi säästötalkoisiin ja mistä hän ei haluaisi luopua. Kysyttiin myös, millaisena vastaaja näkee tulevaisuuden. Taustatietona on mainittu vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, ammatti ja paikkakunta, jos hän on antanut niistä tiedon. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla kirjoituksia on helppo selata.The data consists of writings in which Finns describes their experiences of the energy crisis of 2022 and 2023. In the writing call respondents were asked to describe their thoughts and feelings about the increased energy prices. A number of supporting questions were provided to help with the writing process. These included questions on how recent crises have affected the respondent's consumption habits and how increased costs have affected their own energy use. Other questions included what the respondent is willing to sacrifice to participate in energy saving initiatives and what they would not be willing to give up. They were also asked how they see the future. Background information includes the respondent's sex, year of birth, occupation and place of residence, if provided. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
EVA Survey on Finnish Values and Attitudes Autumn 2023
No full textTutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Tällä kertaa teemoina ovat suomalainen ja kansainvälinen politiikka, työmarkkinalainsäädännön uudistaminen, rasismi, turvallisuus ja uhat, presidentin valtaoikeudet ja roolit sekä Ukrainan tulevaisuus. Aluksi vastaajille esitettiin väittämiä yhteiskunnan eri osa-alueilta. Ne käsittelivät muiden muassa työtä, yrittäjyyttä, Suomen ulkosuhteita ja Nato-jäsenyyttä. Seuraavaksi kysyttiin vastaajien näkemyksiä nykyisestä suomalaisesta politiikasta. Tiedusteltiin myös suhtautumista tulevaisuuteen ja työmarkkina-asioiden sääntelyyn sekä arviota kotitalouden toimeentulosta. Rasismi-aihetta kartoitettiin useilla kysymyksillä. Kysyttiin, kuinka rasistinen maa Suomi on, kuinka suuri ongelma rasismi on nykyisin suomalaisessa yhteiskunnassa ja miten rasistisia erilaiset käyttäytymis- ja toimintatavat ovat. Lisäksi selvitettiin, kuinka suurina uhkakuvina vastaajat pitävät esimerkiksi sotilaallista hyökkäystä Suomeen, hybridivaikuttamista, terrori-iskua, tietovarkautta tai terveydenhuollon kantokyvyn romahtamista. Näkemyksiä tasavallan presidentin valtaoikeuksista, toimintatavoista ja rooleista selvitettiin. Kysyttiin esimerkiksi, kuinka paljon valtaa presidentillä pitäisi olla ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, EU-asioissa, maanpuolustuksessa, elinkeinopolitiikassa ja sosiaali- ja terveyspolitiikassa. Edelleen tiedusteltiin, kuinka toivottavaa olisi, että presidentti ottaisi esimerkiksi arvojohtajan, talouspolitiikan vahdin, kriisijohtajan tai parlamentarismin puolustajan roolin. Kysyttiin myös mielipidettä, millainen hallituksen ja presidentin vallanjaon malli sopisi Suomelle. Maailmanpolitiikkaan liittyen kysyttiin esimerkiksi, millainen kuva vastaajilla on nykyisestä Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista. Edelleen tiedusteltiin erilaisten ehtojen toteutumisen tarpeellisuutta, jos ja kun Ukrainassa saavutetaan pysyvä tulitauko tai rauhansopimus. Kartoitettiin myös, miten vastaajat suhtautuvat EU-jäsenyyteen ja euroon. Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikäryhmä, asuinkunnan koko, asuinkunta, asuinmaakunta, perus- ja ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, työnantajatyyppi, työsuhde, toimiala, puoluekanta (mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö, yhteiskuntaluokka, äidinkieli ja talouden bruttotulot.The study charted Finnish people's values and attitudes. The themes of the Autumn 2023 survey included politics in Finland, the reform of labour market legislation, racism, security and threats, international politics, presidential powers and role, and the future of Ukraine. First, the respondents were presented with attitudinal statements concerning a variety of social topics, such as politics, the labour market, entrepreneurship, Finland's foreign relations, hate speech, presidential powers and Finland's NATO membership. Next, the respondents' views on politics and politicians in Finland were examined with a series of attitudinal statements (e.g. 'Power is concentrated in too few hands, small circle of true decision-makers”, 'Listen carefully to citizens' opinions and carry out the will of the people”). The respondents' opinions on the reformation of labour legislation were surveyed by asking whether various labour market issues (e.g. political strikes, use of fixed-term contracts) should be regulated more loosely or strictly in the future or whether the legislation should remain the same as at present. The respondents' perception of their household's financial situation and their outlook on their own futures were also charted. On the topic of racism, the respondents were asked how big of an issue they considered racism to be in Finnish society, how racism they thought Finland was at the moment, how important it was to them that racism was not tolerated in Finland, and to what degree they found certain behaviours and actions to be racist (e.g. discrimination based on ethnic background, overlooking the job application of a person due to a name which indicates a minority ethnicity background, humour and entertainment involving ethnic, cultural, linguistic or religious minorities). Additionally, the respondents were asked how concerned they were about certain security threats (e.g. a military attack on Finland, a global economic crisis, efforts to destabilise Finnish society by hybrid influencing, violence by political extremist groups). Views on the powers, policies and roles of the Finnish President were investigated. Opinions on presidential power were surveyed by asking the respondents how much power the president should have in areas such as foreign and security policy, EU affairs, national defence, economic policy, labour market issues, and social and health policy. The respondents were also asked how suitable different roles (e.g. 'moral leader, who raises public debate on important issues and uses their authority to promote them”, 'international relations professional, who has an in-depth understanding of international politics and focuses on them”, 'a strong commander-in-chief, who is familiar with the armed forces and capable of making military decisions”) were for next the President of Finland in their opinion. The respondents' views were charted on what model of separation of powers between the government and the President was appropriate for Finland. The respondents were asked about their views on several influential countries in world politics (e.g. China, Russia, USA, the UK, Germany, Japan). The respondents' views on Russia, China and USA were surveyed with a more detailed series of statements that charted, for example, whether the countries were important trading partners or major military threats. Views on the Russian invasion of Ukraine and the ongoing war were also investigated with a series of statements (e.g. 'The threat of the war spreading to other countries is receding”, 'Ukraine will retake all the territories captured by Russia, including the Crimean Peninsula”, 'Nuclear weapons will not be deployed”). Finally, opinions were charted on Finland's NATO membership, Finland's EU membership and the currency change to euro. Background variables included the respondent's gender, age group, number of inhabitants in the municipality of residence, region (NUTS3), type of employer, working hours, type of employment contract, education, economic activity and occupational status, employment sector, trade union membership, what political party R would vote for in parliamentary elections, self-perceived social class, mother tongue and annual gross income of the R's household
Implementation of Intervention Strategies for Physical Activity Promotion in Upper Secondary Schools: Interviews with Students in Teacher Education 2017-2018
No full textAineisto käsittelee motivoivan vuorovaikutuksen kurssille osallistuneiden opettajaopiskelijoiden kokemuksia vuorovaikutustekniikoiden harjoittelusta ja käytöstä sekä eri tekniikoiden hyödyllisyydestä. Kurssit järjestettiin syksyllä 2017 ja keväällä 2018 ja ne oli suunnattu pääosin liikunnanopettajaopiskelijoille. Kursseille osallistui yhteensä 35 opiskelijaa, joista 19 suostui haastatteluun. Aineisto on kerätty osana Liikettä toiselle asteelle: Näyttöön perustuvan liikunnan edistämiseen ja istumisen vähentämiseen tähtäävän interventio-ohjelman kansallisen levittämisen pilotointi ja toteutus -tutkimusprojektia. Tutkimus pohjautuu Let's Move It -vaikuttavuustutkimuksen tulosten hyödyntämiseen, ja se on saanut rahoituksensa Tutkimuksella eteenpäin -kärkihakkeesta. Haastatteluteemoina toimivat kokemukset koulutuksen sisällöstä, motivoivien vuorovaikutuskeinojen toteutettavuus ja tehokkuus sekä käyttäytymisen muutoksen tuki. Koulutuksen sisältöön liittyen haastateltavilta tiedusteltiin kurssin itselle hyödyllisintä antia sekä mahdollisia kehityskohteita. Vuorovaikutuskeinojen toteutettavuuteen ja tehokkuuteen liittyvillä haastattelukysymyksillä pyrittiin selvittämään, miten opiskelijat harjoittelivat tekniikoiden käyttöä ja mitkä näistä tekniikoista he kokivat erityisesti toimiviksi. Samalla selvitettiin myös mahdollisia esteitä kokeilulle. Haastateltavilta tiedusteltiin myös mahdollisesta vuorovaikutustyylin muutoksesta ja siitä, mitä keinoja he käyttivät tukeakseen tätä muutosta. Samassa pyrittiin selvittämään, mitkä tekijät edistivät tai hankaloittivat tyylin muuttamista. Haastateltaville näytettävänä virikemateriaalina käytettiin listaa kurssilla havainnollistetuista vuorovaikutustekniikoista sekä päiväkirjapohjaa, joka toimi vuorovaikutustyylin muuttamisen tukena. Läpi haastattelun pyrittiin saamaan konkreettisia esimerkkejä vuorovaikutustilanteista tai muista kokemuksista, jotka ilmenivät ammattiroolissa liikunnan parissa tai vapaa-ajalla. Tämän kvalitatiivisen aineiston lisäksi samaisessa hankkeessa kerättiin myös Tietoarkistoon arkistoitu kvantitatiivinen kyselyaineisto FSD3452 Liikettä toiselle asteelle: Henkilökunnan täydennyskoulutuskyselyt 2016-2018.The dataset consists of interviews with students teachers who participated in a course on motivational interaction on their experiences of practising and using interaction techniques and the usefulness of the different techniques. The courses took place in autumn 2017 and spring 2018 and were mainly aimed at student teachers of physical education. A total of 35 student teachers attended the courses, 19 of whom agreed to be interviewed. The data were collected as part of the national 'Let's Move It' research project that was piloted and implemented with the aim of increasing physical activity and decreasing sedentary behaviour in upper secondary schools. The study builds on previous findings from the 'Let's Move It' project and it received funding from the 'Forging ahead with Research' key project funding scheme. Main themes of the interviews included the interviewees' experiences with the content of the course, the feasibility and effectiveness of motivational interventions and support for behavioural change. In relation to the content of the course, the interviewees were asked about the most useful aspects of the course and possible areas for improvement. Interview questions related to the feasibility and effectiveness of the interactional techniques were used to explore how the students practised using the techniques and which of these techniques they found particularly effective. Additionally, possible barriers to change were investigated. The interviewees were also asked about possible changes in their interaction styles, what tools they used to support these changes, and which factors had contributed to or hindered their change of style. A list of interaction techniques utilised in the course was used as stimulus material and shown to the interviewees, as well as a diary template that was used to support the change in interaction style. Throughout the interview, the aim was to obtain concrete examples of interactional situations or other experiences that had occurred in a professional role in the context of sport or during leisure time. FSD holdings also contain a quantitative dataset related to the same research project: FSD3452 Implementation of Intervention Strategies for Physical Activity Promotion in Upper Secondary Schools: Teacher Surveys 2016-2018
Robots and Us Survey: United States, January 2019
No full textAineisto käsittelee yhdysvaltalaisten mielipiteitä ja suhtautumista robotteihin sekä sitä, miten vuorovaikutus muuttuu, kun ihminen korvataan robotilla. Aineisto kerättiin osana tutkimushanketta Robotit yhteiskunnassa (Robots in Society). Hankkeessa tutkitaan vuorovaikutusprosesseja ja yhteiskunnallista ymmärrystä ihmisten ja robottien kohtaamisista. Aluksi vastaajilta kysyttiin taustatietoja ja tiedusteltiin heidän persoonallisuudenpiirteitänsä. Seuraavassa osiossa vastaajat jaettiin satunnaisesti eri koeryhmiin. Kokeessa vastaajia pyydettiin kuvittelemaan itsensä hypoteettiseen työtilanteeseen. Kokeessa muunneltiin työtiimin kokoonpanoa sisällyttämällä kuviteltuun tilanteeseen yksi tai useampi robotti tai kuvailemalla pelkästään ihmisistä koostuva työtiimi. Tämän jälkeen vastaajilta kysyttiin ensin erinäisillä kysymyksillä kyseiseen työtiimiin identifioitumisesta. Tämän jälkeen vastaajia pyydettiin kirjoittamaan lyhyt eläytymisteksti ensimmäisestä päivästään uudessa työssä kyseisen tiimin kanssa. Koeasetelman jälkeen vastaajilta kysyttiin heidän aiemmista kokemuksistansa robottien kanssa, sekä teknologiaan ja robotteihin liittyvistä asenteista. Aineistossa on käytetty seuraavia mittareita ja muuttujien nimissä niiden lyhenteitä: BF = A short 15-item Big Five Inventory (BFI-S) of personality dimensions (persoonallisuuspiirteet neuroottisuus, ekstroversio, openness, sovinnollisuus ja tunnollisuus) ja IGI = In-Group Identification: self-definition and self-investment (sisäryhmäidentifikaatio). Lisäksi toimialat ovat muodostettu kansainvälisen toimialaluokituksen ISIC 2008 (International Standard Industrial Classification of All Economic Activities) mukaan. Aineiston taustamuuttujina ovat esimerkiksi sukupuoli, ikäluokka, asuinalue, asumismuoto, koulutus, tulotaso, päätoimi ja toimiala.The survey charted the opinions and attitudes of US citizens towards robots and how interaction changes when a human is replaced by a robot in a work team. The data was collected as part of the Robots in Society research project. The project explores interaction processes and societal understanding of human-robot encounters. First, respondents were asked about their background and personality traits. In the next section, respondents were randomly assigned to different experimental groups. In the experiment, respondents were asked to imagine themselves in a hypothetical work situation. The experiment varied the composition of the work team by including one or more robots in the imaginary situation or by describing a work team consisting solely of humans. Respondents were then asked how they identified with this work team. Respondents were then asked to write a short imaginary text about their first day in this new job with the team in question. After the experimental set-up, respondents were asked about their previous experience with robots, as well as their attitudes towards technology and robots. The following scales or measures, which also appear as abbreviations in the variable names, have been used in the data: BF = A short 15-item Big Five Inventory (BFI-S) of personality dimensions (personality traits neuroticism, extroversion, openness, agreeableness and conscientiousness) and IGI = In-Group Identification: self-definition and self-investment. In addition, the employment industries are formed according to the International Standard Industrial Classification of All Economic Activities (ISIC 2008). Background variables included the respondent's gender, age group, area of residence, type of residence, highest level of education, houdehold's gross annual income, economic activity and industry of employment
Children's Rights 2017
No full textKyselyssä selvitetään suomalaisten YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tuntemusta sekä näkemyksiä lasten ja nuorten kuulemisen ja osallistumisen toteutumisesta. Lisäksi selvitettiin Lastensuojelun Keskusliiton tuntemusta. Kysely toteutettiin henkilökohtaisina haastatteluina osana Omnibus-kyselytutkimusta. Vastaajilta kysyttiin ensin, ovatko he kuulleet puhuttavan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta. Seuraavaksi vastaajille esitettiin väitteitä koskien sopimusta. Vastaajia pyydettiin vastaamaan kyllä tai ei sen mukaan, sisältyykö lueteltu väite sopimukseen vai ei. Esitetyt väitteet koskivat esimerkiksi sitä, velvoittaako sopimus valtiovaltaa tiedottamaan siitä kansalaisille, koskeeko sopimus kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia, ja vähentääkö sopimus vanhempien velvollisuuksia huolehtia lapsesta. Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin erilaisten väittämien avulla, toteutuuko lasten ja nuorten kuuleminen ja osallistuminen mallikkaasti Suomessa. Väittämiä olivat esimerkiksi "päiväkoti-ikäiset lapset ovat niin nuoria, ettei heidän mielipiteitään ole tarpeen kuulla" ja "on hyvä asia, että koulussa on oppilaskunta oppilaiden vaikuttamisen väylänä". Lopuksi selvitettiin vastajien Lastensuojelun Keskusliiton tuntemusta. Taustamuuttujina aineistossa ovat vastaajan sukupuoli, ikä, ammattiasema, talouden tyyppi, koulutusaste, netin käyttö, paikkakuntatyyppi, suuralue, karkeistettu maakuntajako sekä kotona olevien lasten ikä ja lukumäärä.The survey studied knowledge and awareness of the UN Convention on the Rights of the Child in Finland. The survey also explored views on the implementation of consultation and participation of children. In addition, knowledge of the Central Union for Child Welfare was also investigated. The survey was conducted as personal interviews as part of the Omnibus survey. Respondents were first asked if they had heard of the UN Convention on the Rights of the Child. Next, respondents were asked to make statements about the Convention. Respondents were asked to answer yes or no depending on whether the listed statement was included in the Convention or not. These included whether the Convention obliges governments to inform citizens about it, whether it applies to all children under the age of 18, and whether the Convention reduces parents' responsibilities to care for their children. Next, the respondents were asked whether the consultation and participation of children and young people is well implemented in Finland. These included statements such as "children of kindergarten age are so young that there is no need to listen to their opinions" and "it is a good thing that schools have a student council as a channel for student participation". Finally, respondents' knowledge and awareness of the Central Union for Child Welfare was explored. Background variables included the respondent's gender, age, occupational status, type of household, level of education, internet use, type of municipality, region, and age and number of children at home