Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
University of Helsinki Student Union Member Survey 2021
No full textAineistossa kartoitetaan Helsingin yliopiston opiskelijoiden kokemuksia ylioppilaskunnan toiminnasta. Huomion kohteena ovat erityisesti jäsenten tietoisuus, tarpeet ja osallistuminen ylioppilaskunnan toimintaan. Kyselyn on toteuttanut Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus ja rahoittanut Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY). Aluksi vastaajilta kysyttiin taustatietoja heidän opiskelustaan. Sen jälkeen kartoitettiin vastaajien tietämystä ylioppilaskunnan ja sen jäsenten yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoista ja mahdollisuuksista. Kysyttiin, miten vastaajat kokivat pystyvänsä vaikuttamaan tiedekunnan opintoasioihin ja ylioppilaskunnan toimintaan. Vaikuttamiseen liittyen tiedusteltiin myös, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet päätökseen äänestää tai olla äänestämättä edustajistovaaleissa. Seuraavat kysymykset kartoittivat tietämystä ylioppilaskunnan tarjoamista palveluista. Pyrittiin selvittämään, mitä palveluita vastaajat käyttivät ja millaisia palveluntarpeita heillä oli. Lisäksi kysyttiin, millaisten asioiden kehittämiseen HYYn tulisi vaikuttaa. Tämän jälkeen kysymykset käsittelivät HYYn järjestämiä tapahtumia sekä viestintää. Taustamuuttujina aineistossa ovat muun muassa pääasiallinen toiminta, opintojen aloitusvuosi, tiedekunta, opintojen vaihe, äidinkieli, sukupuoli, ikäryhmä ja vähemmistöihin kuuluminen.The data surveys the experiences of students at the University of Helsinki on the activities of the Student Union. In particular, it focuses on members' awareness, needs and participation in student union activities. The survey has been carried out by the Research Foundation for Studies and Education (Otus) and funded by the Student Union of the University of Helsinki (HYY). First, respondents were asked about the background of their studies. Then, respondents were asked about their knowledge of the means and possibilities of social influence of the Student Union and its members. Respondents were then asked how they felt they could influence the academic affairs of the faculty and the activities of the student union. In terms of influence, the respondents were also asked about the factors that influenced their decision to vote or not to vote in the elections to the student council. The following questions asked about knowledge of the services offered by the Student Union. The aim was to find out what services respondents used and what their service needs were. In addition, they were asked which issues HYY should contribute to the development of. This was followed by questions on events organised by HYY and on communication. Background variables included the main activity, year of starting studies, faculty, stage of studies, mother tongue, gender, age group and minority status
Follow-up on Presidential Elections 2018
No full textTutkimuksessa selvitettiin vastaajien äänestyskäyttäytymistä sekä käsityksiä juuri ennen tutkimuksen suorittamista käydyissä vuoden 2018 presidentinvaaleissa. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin, kuinka paljon he seurasivat vaalien aikaan vaalikampanjointia sekä vaaliviestintää. Tämän jälkeen tiedusteltiin myös ovatko vastaajat käyttäneet vaalikoneita sekä laajemmin ajatuksia liittyen vaalikoneisiin. Seuraavaksi kysyttiin vastaajien käsityksiä ehdokkaista vaalikampanjoiden aikaan ja samalla tiedusteltiin ketä ehdokasta vastaajat ovat äänestäneet. Edelleen vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa äänestyskäyttäytymistä sekä sitä, mistä vastaajat arvioivat saaneensa tietoa oman äänestyspäätöksen tueksi ja missä määrin tietyt tekijät vaikuttivat äänestyspäätökseen. Tämän jälkeen vastaajia pyydettiin arvioimaan riippumatta äänestämisestään, keitä kaikkia ehdokkaita he olivat harkinneet äänestävänsä sekä missä kaikissa vaaleissa vastaajat ovat antaneet äänensä viimeisen neljän vuoden aikana. Lisäksi vastaajilta kysyttiin kiinnostuneisuutta ja ajatuksia politiikasta sekä arvioimaan presidentin valtaa. Äänestämättä jättäneiltä kysyttiin, mitkä syyt vaikuttivat siihen, etteivät he käyneet äänestämässä. Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikä, kotipaikkakunnan tilastollinen kuntaryhmitys, vasemmisto-oikeisto-kanta, yhteiskuntaluokka, kuuluminen ammattiyhdistykseen, koulutus, talouden bruttovuositulot ja ammatillinen asema.The survey studied voting behaviour in the 2018 presidential elections in Finland. The data were collected just after the elections. Next, the respondents were asked whether their opinions of each of the presidential candidates had changed during the first round of the elections. Voting behaviour in the presidential elections was investigated by asking which candidate the respondents had voted for in the first round of the elections, which candidate they would have voted for as a second choice, and at which stage they had made their final choice. The respondents' voting behaviour was also charted with a series of attitudinal statements. The respondents were asked which factors had influenced their choice of candidate, from which information sources they had received information concerning their decision, which of the candidates they had considered voting for, and to what extent certain factors (e.g. candidate's party affiliation, information from voting advice applications) had influenced their voting decision. Views on the power of the president in foreign and security policy, matters concerning the EU, and in domestic policy were charted. The respondents' opinions on politics were surveyed with a series of attitudinal statements (e.g. politicians do not care about the opinions of ordinary people, voting advice applications give a good indication of the values that candidates represent). Voting intentions in three upcoming elections (county elections 2018, parliamentary elections 2019, elections of the European Parliament 2019) were also investigated. Those who had not voted in the presidential elections were asked about their reasons for not voting, when they had decided to not vote in the first round of the presidential elections, and who they would have voted for if they had had to vote. Finally, the respondents were asked about their internet use, whether they had followed opinion polls before the presidential elections and whether opinion polls had affected their voting behaviour. Views on opinions polls were further examined with a series of attitudinal statements (e.g. opinion polls increase interest in politics and elections, opinion polls are a good source of information for voters). Background variables included the respondent's gender, age, statistical grouping of municipalities, left-right political self-placement, membership in a federation of trade unions, highest education level, household's annual gross income, and economic activity and occupational status
Forest Owners in Natural Springs Restoration Projects: Interviews 2012
No full textAineisto koostuu lähteiden kunnostushankkeisiin osallistuneiden pohjoiskarjalaisten metsänomistajien haastatteluista. Joissakin haastattelutilanteissa haastatteluun osallistui myös metsänomistajan puoliso. Teemahaastatteluilla selvitettiin metsänomistajien suhdetta omistamiinsa lähteisiin, kunnostuksen motiiveja sekä heidän kokemuksiaan lähteiden kunnostushankkeista. Lisäksi haastatteluilla kerättiin perinnetietoa alueen muista lähteistä, niiden käyttötavoista, paikallishistorioista ja lähteisiin liittyvistä uskomuksista. Taustatietona on mainittu haastateltavien sukupuoli, syntymävuosi ja haastattelun kesto. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastattelulitteraatioita on helppo selata.The data consists of interviews with North Karelian forest owners who have participated in spring restoration projects. In some interviews, the spouse of the forest owner also participated in the interview. Thematic interviews were used to investigate the relationship of forest owners to the springs they own, their motives for restoration, and their experiences with spring restoration projects. The interviews also collected traditional information about other springs in the area, their uses, local history and beliefs about the springs. The gender, year of birth and interview duration of the interviewees are provided as background information. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
Focus Group Interviews on the Youth Obligation to Apply for Education 2021
No full textAineisto sisältää fokusryhmähaastatteluja nuorten työttömyysturvaan sisältyvän koulutukseen hakuvelvoitteen tarkoituksenmukaisuudesta. Fokusryhmähaastatteluja tehtiin kolmella eri alueella Suomessa TE-toimistojen nuorten palveluiden työntekijöille, Ohjaamoissa työskenteleville TE-palvelujen työntekijöille sekä ammatillisten oppilaitosten työntekijöille. TE-palvelujen haastatteluja tehtiin neljä ja oppilaitoshaastatteluita kuusi. Oppilaitoshaastatteluihin osallistui ammatillisten oppilaitosten ja ammatillisten erityisoppilaitosten opettajia, opinto- ja uraohjaajia sekä hakupalveluiden asiantuntijoita. Haastatteluissa oli käytössä kaksi erilaista haastattelurunkoa riippuen siitä, mikä haastateltavien ryhmä oli kyseessä. Osa kysymyksistä esitettiin väitteen muodossa. TE-palveluiden ja Ohjaamojen työntekijöiltä kysyttiin mm. mielipidettä koulutukseen hakuvelvoitteesta sekä sen vaikutuksista nuoriin itseensä ja oman organisaation toimintatapoihin. Lisäksi kysyttiin mm. harkinnanvaraisuuden käytöstä, sekä siitä, missä määrin vastaajien mielestä nuoret ovat tietoisia työttömyysturvaan sisältyvästä velvoitteesta hakea koulutukseen. Vastaajilta kysyttiin myös hakuvelvoitteen kehittämismahdollisuuksista. Oppilaitosten työntekijöiltä kysyttiin niin ikään näkemyksistä liittyen hakuvelvoitteeseen, sekä hakuvelvoitteen vaikutuksista oppilaitosten toimintaan ja hakuprosesseihin. Lisäksi tiedusteltiin esimerkiksi näkemyksiä hakuvelvoitteen vaikutuksista opiskeluun ja nuorten elämään, sekä hakuvelvoitteen mahdollisista kehitystarpeista. Taustatietona mainitaan mm. haastateltavien lukumäärä ryhmähaastattelussa, haastatteluajankohta sekä haastattelun pituus. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.The dataset consists of focus group interviews on the expediency of the obligation that young people must apply for education to receive unemployment benefits. Focus group interviews were conducted in three different regions of Finland with youth service workers at TE Offices, TE Services employees working at Ohjaamo Guidance Centres and workers at vocational training institutions. Four interviews were conducted with TE Services and six with educational institutions. Teachers, guidance and career counsellors, and applications services experts from vocational schools and vocational special education schools took part in the educational institution interviews. Two different interview frameworks were used, depending on the interview group. Some questions were asked in the form of a statement. Employees of TE Services and Ohjaamo Guidance Centres were asked, for example, about their opinion on the obligation to apply for further education and its impact on their own organisation's practices and on young people. Questions also covered the use of discretionary powers and the extent to which the interviewees felt that young people were aware of the obligation to apply for education as a condition to receive unemployment benefits. The interviewees were also asked about possibilities for improving the obligation to apply for education. Employees of educational institutions were asked about their views on the obligation to apply for education, and the impact of the obligation to apply on the operation of educational institutions and their application processes. In addition, views were sought on issues such as the impact of the obligation to apply on studies and young people's lives, and on possible needs for the obligation's development. Background information included the number of interviewees per group interview, the date of the interview, and the length of the interview. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is only available in Finnish
Barometer for Swedish-speaking Finns B4/2020
No full textTutkimuksessa kartoitettiin suomenruotsalaisten asenteita ja mielipiteitä kuntavaaleihin ja laajemmin kansanäänestyksiin liittyen. Aineisto on kerätty osana Suomenruotsalaista barometriä (Barometern), joka kuuluu kansalliseen yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuriin (The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO). Aluksi tiedusteltiin, miten tärkeänä vastaajat näkevät tietyt yhteiskunnan aihealueet suomenruotsalaisen väestön näkökulmasta. Tämän jälkeen kysyttiin äänestikö vuoden 2017 kuntavaaleissa ja aikooko äänestää vuoden 2021 kuntavaaleissa. Lisäksi kysyttiin syitä äänestämättä jättämiselle sekä tiedusteltiin, mitä puoluetta äänestäisi ja kokeeko vastaaja puolueen vai ehdokkaan tärkeämmäksi. Edelleen kysyttiin kuinka kiinnostunut on paikallispolitiikasta sekä yleisesti suhtautumisesta kansanäänestyksiin. Lopuksi esitettiin vielä kysymykset liittyen äänestysaktiivisuuteen sekä yksittäisen ehdokkaan osuuteen äänistä. Taustamuuttujina ovat asuinalue maakuntatasolla, koulutustaso, ikä ja sukupuoli.The survey explored the attitudes and opinions of Swedish-speaking Finns in relation to the municipal elections and more broadly to referendums. The data was collected as part of the Citizen Panel of Swedish-speaking Finns (Barometern), which is part of The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO). First, respondents were asked how important they consider certain social issues to be from the perspective of Swedish-speaking Finns. They were then asked whether they had voted in the 2017 municipal elections and whether they intended to vote in the 2021 municipal elections. In addition, reasons for not voting were asked, as well as which party the respondent would vote for and whether the party or the candidate was more important. Further questions were asked about interest in local politics and general attitudes to referendums. Finally, questions were asked about voting activity and the share of votes cast for individual candidates. Background variables included the respondent's NUTS3 region of residence, level of education, age and gender
Finnish Memories of Chilean 1973 Military Coup 2023
No full textAineisto koostuu kirjoituksista liittyen suomalaisten muistoihin Chilen vuoden 1973 sotilasvallankaappauksesta. Keruukutsussa pyydettiin kirjoittamaan siitä, miten vastaaja koki Chilen sotilasvallankaappauksen aikaiset tapahtumat ja niiden uutisoinnin Suomessa. Keruukutsussa kysyttiin kirjoittamista ohjaavina apukysymyksinä, osallistuiko vastaaja solidaarisuuskampanjoihin tai -konsertteihin katsojana tai esiintyjänä, oliko hän mukana järjestämässä solidaarisuustilaisuuksia tai muistaako hän mielenosoituksia. Kysyttiin myös, alkoiko vastaaja seuraamaan maailmanpolitiikkaa uudella tavalla Chilen tapahtumien jälkeen. Keruukutsussa pyydettiin lisäksi kertomaan mahdollisista kohtaamisista chileläisten pakolaisten kanssa. Taustatietona on mainittu vastaajan sukupuoli, ikä ja ammatti, jos hän on antanut niistä tiedon. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla kirjoituksia on helppo selata.The material consists of writings related to Finns' memories of the 1973 military coup in Chile. In the writing call respondents were asked to write about how they experienced the events of the military coup in Chile and the coverage of these events in Finland. As a guiding question, the respondents were asked whether the they had participated for example in solidarity campaigns or concerts as a spectator or performer, whether they had been involved in organising solidarity events or whether they remembered any demonstrations. Respondents were also asked whether they started to follow world politics in a new way after the events in Chile. The call also asked for any encounters with Chilean refugees. The respondent's gender, age and occupation are given as background information, if provided by the respondent. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
Food Diaries of Finns 2023
No full textAineisto koostuu päiväkirjateksteistä, joissa kirjoittajat kertovat ruokaan liittyvistä valinnoistaan ja kokemuksistaan perjantaina 21.4.2023. Ruokapäiväkirjat sisältävät tietoa siitä, mitä suomalaisten ruokaperinteeseen kuuluu 2020-luvulla. Kirjoittajat kertoivat esimerkiksi, mitä ruokaa osti, teki ja söi kyseisenä päivänä. Kirjoitusten sisällöt vaihtelivat nautittujen ruokien luetteloista yksityiskohtaisiin kuvauksiin ruokailusta ja ruoan sisältämistä merkityksistä päivän kulussa. Ruokapäiväkirjoissa pohdittiin usein laajasti nykyistä ruuan ympärillä pyörivää keskustelua, esimerkiksi ravinnon terveellisyydestä ja eettisyydestä. Kirjoituksissa kerrottiin, mitä kirjoittaja tai kirjoittajan perhe söi ja joi kyseisenä päivänä eri aterioilla, mihin aikaan ja kenen kanssa se tapahtui. Kirjoittajat kertoivat, mitä raaka-aineita ja elintarvikkeita hankittiin kaupasta, ja mitkä olivat perusteet eri valinnoille. Kirjoittajat kertoivat myös usein, mitä ruokia he välttelevät tai suosivat osana omaa ruokavaliota, ja mitä ruokaa he valmistivat itse tutkimuspäivänä. Kirjoittajat saattoivat myös tuoda esille, jos he kohtasivat päivän aikana puhetta ruoasta mediassa tai keskustelivat siitä itse jonkun kanssa. Lisäksi kirjoittajat kertoivat, millaisia havaintoja, ajatuksia ja tunteita ruoka tuona päivänä herätti. Kirjoituksissa pohdittiin esimerkiksi ruoan hintaa, laatua, terveellisyyttä, painonhallintaa, ruokatuotannon eettisyyttä, raaka-aineiden saatavuutta, erikoisruokavalioita ja ruoan merkitystä itselle. Lopuksi kirjoituksissa usein arvioitiin sen päivän ruokailun tavanomaisuutta verrattuna muihin päiviin. Vastaajan tuli lisäksi mainita tekstissään, jos hän osallistui Mitä söin tänään? -kirjoituskeruuseen myös vuonna 2013. Halutessaan kirjoittaja pohti sitä, onko jokin asia muuttunut omassa syömisessä kymmenessä vuodessa. Taustatietoina kirjoituksissa on sukupuoli, syntymävuosi, ammatti ja paikkakunnat. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla kirjoituksia on helppo selata.The data consists of diary texts of Finnish people in which they describe their food-related choices and experiences on Friday 21 April 2023. The food diaries provide information on what is part of Finnish food culture and culinary tradition in the 2020s. The food diaries included information on, for instance, what food they bought, made and ate on that day. The food diaries often reflected the current debate around food. The writings included what the respondent or his or her family ate and drank at different meals on that day, at what time and with whom. Respondents described what ingredients and foods were purchased from the store and the reasons for their choices. Respondents also frequently reported which foods they avoided or preferred as part of their diet, and which foods they prepared themselves on the day of the study. Respondents were also able to point out if they encountered any discussion about food in the media or discussed it with someone during the day. In addition, the respondents described the perceptions, thoughts and feelings that food evoked on the day. In their writings, respondents discussed issues such as food price, quality, health, weight control, ethics of food production, availability of food ingredients, special diets and the importance of food. Finally, respondents often assessed the typicality of that day's meals compared to other days. Respondents were also asked to mention in their text if they took part in the 'What did I eat today?' call for entries in 2013. If they so wished, they could also reflect on whether anything had changed in their eating habits in the last ten years. Background information included the respondent's gender, year of birth, occupation and place of residence. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
Citizens' Opinion: Presidential Election Surveys 2024
No full textAineisto sisältää kolmella kyselykierroksella samoilta vastaajilta kerättyjä vuoden 2024 presidentinvaaleihin liittyviä näkemyksiä. Aineisto on kerätty osana Kansalaismielipidepaneelia, joka kuuluu kansalliseen yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuriin (The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO). Alussa kartoitettiin vastaajien äänestyskäyttäytymistä, eli aikooko vastaaja äänestää presidentinvaaleissa, ja jos aikoo, niin ketä presidentinvaaliehdokasta on suunnitellut äänestävänsä. Samassa kysyttiin myös syitä äänestämättä jättämiselle. Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin, mitä mieltä he ovat kustakin presidentinvaaliehdokkaasta, ja keiden uskoo olevan vastakkain vaalien toisella kierroksella. Vastaajilta kysyttiin myös poliittista ja yhteiskunnallista tietämystä kartoittavia kysymyksiä. Seuraavalla kyselykierroksella vastaajilta kysyttiin, ketä ehdokasta äänesti ensimmäisellä kierroksella. Lisäksi kysyttiin, aikooko vastaaja äänestää presidentinvaalien toisella kierroksella, ja jos aikoo, niin ketä ehdokasta. Samassa yhteydessä kysyttiin mahdollisesta äänestämättä jättämisestä. Viimeisellä kyselykierroksella tiedusteltiin, ketä ehdokasta vastaaja äänesti ja, mitkä tekijät vaikuttivat tähän äänestysvalintaan. Taustamuuttujia aineistossa ovat vastaajan ikä, sukupuoli, koulutustaso, puoluekanta, vaalialue ja paikkakuntatyyppi.The data include views on Finland's 2024 presidential election, collected from the same respondents in three rounds of surveys. The data was collected as part of the Public Opinion Panel, which is part of The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO). The survey started by asking respondents about their voting behaviour, for example whether they planned to vote in the presidential election and, if so, which presidential candidate they planned to vote for. In the same context, reasons for not voting were also asked. The survey started by asking respondents about their voting behaviour, for example whether they planned to vote in the presidential election and, if so, which presidential candidate they planned to vote for. In the same context, reasons for not voting were also asked. Next, respondents were asked what they thought about each of the presidential candidates and who they thought would be running against each other in the second round of the election. Respondents were also asked questions about their political and societal knowledge. In the next round of the survey, respondents were asked which candidate they voted for in the first round. They were also asked whether they intended to vote in the second round of the presidential election and, if so, for which candidate. In the same context, they were asked about the possibility of not voting. In the last round of the questionnaire, respondents were asked which candidate they voted for and what factors influenced this decision. Background variables included the respondent's age, gender, highest level of education, political party preference, electoral area, and municipality type
Drinking Habits of Finnish Adolescents 2019-2022
No full textAineisto sisältää 15-20-vuotiaiden Manner-Suomessa asuvien nuorten haastatteluja alkoholin käytöstä. Nuorten arkea ja koulunkäyntiä kartoitettiin kysymällä tyypillisen arkipäivän ja viikonlopun kulkua. Samalla keskustelu siirtyi nuorten kiinnostuksen kohteisiin ja harrastuksiin. Nuorilta kysyttiin, miten alkoholin käyttö liittyy tai on liittymättä heidän arkielämäänsä ja juhliin. Nuorilta myös kysyttiin siitä, ovatko heidän vanhempansa kenties ohjauksellaan tai muuten puuttuneet mahdolliseen alkoholin käyttöön. Haastatteluissa keskusteltiin myös eri medioiden käytöstä (esim. podcastit, Youtube, suoratoistopalvelut, tv, sosiaalinen media). Haastattelut sisälsivät myös keskustelua sosiaalisen median merkityksestä ylipäänsä ja erityisesti uusiin ihmisiin ja seurustelukumppaniin tutustumisessa. Taustatietona kysyttiin ikäryhmää, koulumuotoa (lukio tai muu), alkoholinkäyttöä ja sukupuolta. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.The dataset consists of interviews with young people aged 15-20 living in mainland Finland on their alcohol use. The interviewees' daily lives and schooling were investigared by asking about their typical weekdays and weekends. The interview topics also included the interviewees' interests and hobbies. The interviewees were asked how their alcohol consumption related or didn't relate to their daily lives and to parties. Additionally, the interviewees were asked whether their parents had intervened, through guidance or otherwise, with the interviewee's potential alcohol use. The use of different media (e.g. podcasts, YouTube, streaming services, TV, social media) was charted. The interviews also included questions on the importance of social media in general and in particular in relation to meeting new people and dating partners. Background information included the interviewee's age group, gender, alcohol use, and type of school (upper secondary school or other). The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is only available in Finnish
Poverty and Welfare Survey 2010
No full textKyselyn tavoitteena oli saada kuva suomalaisten taloudellisesta toimeentulosta. Vastaajilta tiedusteltiin muun muassa heidän asumistilanteestaan sekä tyytyväisyydestä nykyiseen elintasoon. Vastaajat arvioivat omat perheensä rahallista tilannetta. Vastaajilta tiedusteltiin erilaisten hyödykkeiden ja palveluiden välttämättömyydestä tai tarpeettomuudesta tämän päivän suomalaiselle aikuiselle. Edelleen kysyttiin, pitääkö vastaaja tiettyjä hyödykkeitä ja palveluita itselleen välttämättöminä. Arvioitavina olivat mm. matkapuhelin, auto, vaatetus, ruokailu ja asunnon ominaisuudet, parturissa käyminen, kotivakuutus ja terveyspalvelut. Vastaajia pyydettiin kertomaan omasta terveydentilastaan. Avo- ja avioliitossa asuvat kertoivat, miten raha-asiat heidän perheessään hoidetaan ja onko puolisoiden välillä tuloeroja. Asenteita sosiaaliturvaan ja köyhyyteen kartoitettiin mm. esittämällä väittämiä köyhyydestä, toimeentulotuen asiakkaista tai toimeentulotuen tarpeessa olevista sekä tiedustelemalla minimituloa sekä mielipidettä siitä, onko toimeentuloturvan vähimmäismäärä riittävä. Lopuksi vastaajat kertoivat, paljonko heillä on erilaisia kuluja ja lainoja. Taustatietoja aineistossa ovat syntymävuosi, sukupuoli, siviilisääty, asumismuoto, ruokakunnan koko ja lasten lukumäärä, asuinpaikka 14-vuotiaana ja nykyisin, korkein koulutus, oma ja puolison pääasiallinen toiminta, sosioekonominen asema ja koko perheen kuukausitulot.The aim of the survey was to get a picture of Finns' financial well-being. Respondents were asked about their housing situation and their satisfaction with their current standard of living. Respondents assessed their own family's financial situation. Respondents were asked about the necessity or non-necessity of various goods and services for today's Finnish adults. Respondents were also asked whether they considered certain goods and services necessary for themselves. Among other things, these included a mobile phone, a car, clothing, eating out, home furnishings, getting a haircut, home insurance, and health services. Respondents were also asked to tell about their own health. Respondents reported on how financial matters are handled in their family and whether there are income differences between spouses. Attitudes towards social security benefits and poverty were explored, for example by asking about income support clients or those in need of income support, the minimum income and whether the minimum amount of income support is sufficient as it is. Finally, respondents indicated how much they have in terms of expenses and loans. Background variables in the data include year of birth, gender, marital status, type of housing, size of household and number of children, region of residence at age 14 and at present, highest level of education, main activity of self and spouse, socio-economic status and monthly income of the whole family