Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Workplace Well-Being in the Public Sector 2022
No full textAineistossa tarkastellaan kunta-alan, valtion, hyvinvointialueiden sekä kirkon henkilöstön kokemuksia työoloista ja työhyvinvoinnista. Kyselyn teemat liittyvät työn järjestämiseen, työyhteisöön ja työympäristöön. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat Julkisen alan eläkelain (JuEL) mukaan vakuutetut henkilöasiakkaat eli kunta-alan, valtion budjetista rahoituksensa saavien valtion virastojen ja laitosten sekä Suomen evankelisluterilaisen kirkon työnantajien virka- ja työsuhteiset työntekijät. Kysymykset ovat pysyneet eri keruuvuosina lähes samoina. Vuonna 2022 kysely sisälsi väittämiä muun muassa työn kuormittavuudesta, työhyvinvoinnista, työyhteisön toimivuudesta ja ilmapiiristä sekä työn järjestämisestä. Lisäksi kysyttiin tyytyväisyydestä esihenkilötyöhön, työturvallisuudesta sekä suosittelisiko työpaikkaa tuttaville. Kyselyyn lisättiin vuonna 2022 kaksi väittämää työyhteisöön sekä kaksi väittämää työn monipaikkaisuuteen ja työaikaliukumiin liittyen. Taustamuuttujina aineistossa ovat ammattiasema, sukupuoli, työsuhteen laatu, toimintasektori, ikäryhmä sekä ammattiala.The data examines the experiences of municipal, state, wellbeing services counties and church personnel on working conditions and well-being at work. The themes of the survey relate to work organisation, work community and working environment. The target group of the survey are personal customers insured under the Public Sector Pensions Act (JuEL), i.e. employees and contract workers of municipalities, government agencies and institutions funded from the state budget and employers of the Evangelical Lutheran Church of Finland. The questions have remained almost the same in the different years of the survey. In 2022, the survey included questions on workload, well-being at work, the functioning and atmosphere of the work community and the organisation of work. In addition, the survey asked about satisfaction with supervisory work, safety at work and whether they would recommend the workplace to friends. In 2022, two questions were added on the work community and two questions on the multi-location and time flexibility of the job. Background variables included occupational status, gender, type of employment contract, sector of employment, age group and field of occupation
Mobile Youth Work: Interviews with Youth Workers and Youth 2021-2022
No full textAineisto koostuu liikkuvan nuorisotyön ammattilaisten ja vapaaehtoisten sekä liikkuvaa nuorisotyötä hyödyntävien nuorten haastattelulitteraatioista ja yhdestä kuvia sisältävästä tiedostosta. Haastatteluissa selvitettiin Aseman Lasten koordinoimien Walkers-autojen eli Wautojen toimintaa eri paikkakunnilla. Aineisto sisältää yksilö- ja ryhmähaastatteluita sekä haastattelumuistiinpanoja. Haastattelurunkoja oli neljä erilaista: nuorisotyöntekijöillä, nuorisopalveluiden esihenkilöillä, nuorilla ja vapaaehtoisilla työntekijöillä omansa. Haastatteluissa kysyttiin työntekijöiltä aluksi liikkuvasta nuorisotyöstä ja Wauto-toiminnasta haastateltavan paikkakunnalla sekä mitä hyötyä Wautosta on nuorten näkökulmasta paikkakunnalla. Lisäksi kysyttiin muun muassa, millaista Wautossa työskentely on ollut ja mitä osaamista liikkuva nuorisotyö on vaatinut nuorisotyöntekijöiltä. Lisäksi haastatteluissa kysyttiin, miten Wauto tavoittaa nuoria, ja onko toiminnassa ollut vapaaehtoisia. Lopuksi kysyttiin tiivistystä, millaista liikkuva nuorisotyö ja Wauto-toiminta on ollut. Esihenkilöiden haastatteluissa kysyttiin osittain samoja kysymyksiä kuin työntekijöiltä, mutta lisäksi kysyttiin liikkuvan nuorisotyön johtamisesta sekä ajatuksia Walkers-brändistä ja Aseman Lapset ry:stä. Jos Wauto-toiminta oli jo kunnassa loppunut, kysyttiin, miten toiminta jatkui tai loppui, millainen oli Wauton kutsuperiaate ja mitä haasteita ja hyviä puolia liikkuvaan nuorisotyöhön kuului. Nuorten haastatteluissa kysyttiin muun muassa, miksi käy Wautolla, milloin ja miksi kävi ensimmäistä kertaa Wautolla, ja miksi kaikki nuoret eivät käy Wautolla. Lisäksi kysyttiin, millaisia toivomuksia liikkuvalle nuorisotyölle on tulevaisuudessa. Nuorilta kysyttiin myös, käyttääkö muita vastaavia palveluita. Haastattelun lopuksi nuoria pyydettiin jatkamaan Wautoa koskevia lauseita. Vapaaehtoisilta työntekijöiltä kysyttiin muun muassa, mikä oli motiivi lähteä vapaaehtoiseksi, millaista toiminta ja vapaaehtoisena oleminen on ollut, miten kuvailisi Wauton toimintaa ja millainen auto on työvälineenä ja tilana. Taustatietona mainitaan haastatteluajankohta, haastateltavan rooli ja ammatti sekä sukupuoli. Nuorten taustatietoina oli myös ikä. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.The data consists of interview transcripts with youth workers and volunteers and young people using mobile youth work. The data consists also photos. The interviews were conducted to find out about the activities of the Walkers cars (Wautos), coordinated by Aseman Lapset ry, in different localities. The data includes individual and group interviews and interview notes. There were four different types of interviews: youth workers, youth service supervisors, youths and volunteers. Background information includes the time of the interview, the interviewee's role and profession, and gender. Age was also given as background information for youth. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
Interviews on Early Childhood Education and Care Arrangements: Parents in Multicultural Families 2017
No full textAineisto koostuu monikulttuuristen perheiden huoltajilta kerätyistä tiedoista liittyen lasten hoitojärjestelyihin ja varhaiskasvatusratkaisuihin. Aineisto on osa monitieteistä Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyössä toteuttamaa Tasa-arvon kysymykset lasten varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja hoidon tukien järjestelmässä -hanketta (CHILDCARE). Haastatteluissa kysyttiin aluksi lapsen ja perheen arjesta. Sen jälkeen kysyttiin perusteluita lastenhoidon ratkaisuille, esimerkiksi miten ja miksi on päädytty nykyiseen ratkaisuun. Tämän jälkeen tiedusteltiin, millaista tukea ja apua vastaajat ovat saaneet lastenhoitoon ja sen ratkaisuihin liittyen. Lisäksi tiedusteltiin työn ja perheen yhteensovittamisesta sekä lastenhoitoon liittyvästä päätöksenteosta perheessä. Lopuksi kysyttiin perhevapaajärjestelmän ja varhaiskasvatuksen ajankohtaisista aiheista, kuten lasten kotihoidon tuen puolittamisesta vanhemmille, ja pyydettiin pohtimaan tulevaisuutta, millaista lapsen elämä on mahdollisesti 4-vuotiaana. Haastatteluista seitsemän on suomeksi ja viisi englanniksi. Taustatietoina ovat luokiteltuina koulutustausta ja ikä sekä kuntaluokitus. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.The data consists of information collected from parents of multicultural families on childcare arrangements and early childhood education solutions. The data is part of the multidisciplinary project "Finnish Childcare Policies: In/Equality in Focus" (CHILDCARE), which is being implemented by the Universities of Jyväskylä and Tampere and the National Institute for Health and Welfare (THL). In the interviews, questions were initially asked about the everyday life of the child and the family. Then they were asked about the rationale behind the childcare solutions, such as how and why the current solution was chosen. This was followed by questions about the support and help respondents had received in relation to childcare and its solutions. They were also asked about the reconciliation of work and family life and about childcare-related decision-making within the family. Finally, they were asked about current issues in the family leave system and early childhood education, such as the halving of childcare allowance for parents, and asked to think about the future, what life might be like for a child at the age of 4. Seven of the interviews are in Finnish and five in English. Background data are classified by educational background, age and municipality classification. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
Finnish Memories of Cars and Driving 2022
No full textAineisto koostuu vapaamuotoisista kirjoitusvastauksista, joissa käsitellään autoihin ja autoiluun liittyviä muistoja. Automuistot ulottuvat 1930-luvulta nykypäivään. Automuistot-muistitietokeruun järjestivät Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Svenska Litteratursällskapet i Finland ja Espoon Automuseo. Kirjoituskutsussa pyydettiin jakamaan omat autoilumuistot ja kertomaan siitä, mitä autot ja autoilu kirjoittajalle merkitsee. Kirjoituskutsussa ohjeistettiin kertomaan esimerkiksi ikimuistoisista automatkoista sekä rakkaimmasta tai raivostuttavimmasta autosta. Lisäksi apukysymyksissä tiedusteltiin, onko suhde autoihin tai autoiluun kenties muuttunut vuosien varrella sekä millaisena kirjoittaja näkee autoilun tulevaisuuden. Monet vastaukset olivat elämäkerrallisia, ja niissä käsiteltiin usein esimerkiksi varhaisimpia muistoja autoista, autosuhdetta ja sen muutosta sekä automerkkeihin kytkeytyviä kokemuksia. Taustatietoina on mainittu sukupuoli, syntymävuosi, ammatti sekä paikkakunnat. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla kirjoituksia on helppo selata.The dataset consists of self-administered written texts on memories related to cars and motoring. The car memories collected range from the 1930s to the present day. The data collection was organised in collaboration between the Finnish Literature Society, the Society of Swedish Literature in Finland and Espoo Car Museum. The writing guidelines directed participants to write about their memories of driving and what cars and driving mean to them. Participants were asked to write about their most memorable car journeys and their favourite or most infuriating car. In addition, participants were invited to consider how their relationship with cars and driving had changed over the years and how they viewed the future of motoring. Many of the received responses were biographical, often covering such topics as the participants earliest memories of cars, their relationship with cars and the changes that had occurred in that relationship, and experiences related to different car brands. Background information included the participant's gender, year of birth, occupation, and area of residence. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is available only in Finnish
Interviews with Students in Teacher Education on the Purpose of Life 2021
No full textAineisto koostuu Tampereen yliopiston opiskelijoiden haastatteluista liittyen elämän tarkoitukseen. Opiskelijat edustivat kaikkia kasvatustieteen ja kulttuurin tiedekunnan opintosuuntia, mukaan lukien tohtoriohjelma. Aineisto on kerätty alun perin pro gradu -tutkielmaan osana laajempaa Civic Purpose -hanketta. Haastateltavilta kysyttiin muun muassa omista kiinnostuksen kohteista, näkemystä täydellisestä maailmasta ja elämän tarkoituksesta. Lisäksi kysyttiin esimerkiksi omassa elämässä tärkeimmiksi koetuista asioista, omasta hyvinvoinnista, korkeakouluopiskelusta sekä tulevaisuuden haaveista. Taustatietona on kerrottu mm. haastateltavan ikäluokka, opiskelusuunta, opintojen etenemisvaihe sekä tieto työnteosta opintojen ohessa. Aineistosta on tehty myös html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.The data consists of interviews with students at the Tampere University on the meaning of life. The students represented all fields of study in the Faculty of Education and Culture, including the doctoral programme. The data was originally collected for a Master's thesis as part of a larger Civic Purpose research project. Interviewees were asked about their interests, their vision of a perfect world and the meaning of life, among other things. In addition, they were asked about the things they felt were most important in their lives, their well-being, their university studies and their dreams for the future. Background information includes the age group of the interviewee, the type of studies, the stage of studies and information about working while studying. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
Interviews on Early Childhood Education and Care Arrangements: Parents of 4-Year-Olds 2019
No full textAineisto koostuu noin nelivuotiaiden lasten huoltajilta kerätyistä tiedoista liittyen lasten hoitojärjestelyihin ja varhaiskasvatusratkaisuihin. Aineisto on osa monitieteistä Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyössä toteuttamaa Tasa-arvon kysymykset lasten varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja hoidon tukien järjestelmässä -hanketta (CHILDCARE). Haastatteluissa kysyttiin aluksi lapsen ja perheen arjesta, esimerkiksi mitä muutoksia viime haastattelun jälkeen on tapahtunut ja millaisia ratkaisuja lastenhoidon näkökulmasta on tehty. Sen jälkeen kysyttiin perusteluita lastenhoidon ratkaisuille, esimerkiksi miten ja miksi on päädytty nykyiseen ratkaisuun. Tämän jälkeen tiedusteltiin, millaista tukea ja apua vastaajat ovat saaneet lastenhoitoon ja sen ratkaisuihin liittyen. Lisäksi tiedusteltiin työn ja perheen yhteensovittamisesta sekä lastenhoitoon liittyvästä päätöksenteosta ja neuvottelusta perheessä. Haastateltavia pyydettiin kertomaan, millainen on nelivuotiaan lapsen tyypillinen päivä. Haastateltavilta kysyttiin myös, millainen heidän asunkuntansa on nelivuotiaan lapsen näkökulmasta sekä tiedusteltiin, mitä mieltä haastateltava olisi, jos kunta tarjoaisi viisivuotiaille ilmaisen varhaiskasvatuksen. Lopuksi pyydettiin pohtimaan tulevaisuutta, esimerkiksi millaista perheen ja lapsen elämä on mahdollisesti neljän vuoden kuluttua haastatteluhetkestä. Taustatietoina ovat luokiteltuina koulutustausta ja ikä sekä kuntaluokitus. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata. Aineistossa olevan "haastattelun nimi" satunnaistetun kunta- ja vastaajakoodin perusteella tämän ja seuranta-aineistojen FSD3750 sekä FSD3755 välinen vertailu on mahdollista. Seurantahaastattelut on kerätty samoilta huoltajilta lasten ollessa alle kaksivuotiaita vuosina 2016-2017 ja alle kouluikäisiä koronapandemian aikana vuosina 2020-2021.The data consists of information collected from parents and guardians of children aged around four years on childcare arrangements and early childhood education solutions. The data is part of the multidisciplinary project "Finnish Childcare Policies: In/Equality in Focus" (CHILDCARE), which is being implemented by the Universities of Jyväskylä and Tampere and the National Institute for Health and Welfare (THL). In the interviews, questions were initially asked about the everyday life of the child and the family, for example what changes have taken place since the last interview and what solutions have been made in terms of childcare. Then the reasons for the childcare solutions were asked, for example, how and why the current solution was chosen. This was followed by an enquiry about the support and help that respondents had received in relation to childcare and its solutions. They were also asked about the reconciliation of work and family life and about decision-making and negotiation in the family in relation to childcare. Interviewees were asked to describe a typical day for a four-year-old child. They were also asked what their living environment is like for a four-year-old child and what they would think if the municipality offered free early childhood education for five-year-olds. Background data are classified by educational background, age and municipality classification. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The randomized municipality and respondent code of the "interview name" in the data allows a comparison between this and the follow-up data FSD3750 and FSD3755. Follow-up interviews were collected from the same parents and guardians when the children were under two years old in 2016-2017 and under school age during the COVID-19 pandemic in 2020-2021
Welfare Differences between Population Groups and Localisation of Welfare Problems 2020
No full textKyselyn tavoitteena oli saada kuva suomalaisten taloudellisesta toimeentulosta. Vastaajilta tiedusteltiin aluksi heidän toimeentulostaan ja tyytyväisyydestä nykyiseen elintasoon. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten koronapandemia on vaikuttanut mm. heidän työllisyyteensä ja taloudelliseen tilanteeseensa. Vastaajilta tiedusteltiin erilaisten hyödykkeiden ja palveluiden välttämättömyydestä tai tarpeettomuudesta tämän päivän suomalaiselle aikuiselle. Edelleen kysyttiin, pitääkö vastaaja tiettyjä hyödykkeitä ja palveluita itselleen välttämättöminä. Arvioitavina olivat mm. kännykkä, auto, vaatetus, ruokailu ja asunnon ominaisuudet, parturissa käyminen, kotivakuutus ja terveyspalvelut. Lapsiperheiltä kysyttiin, onko heillä esimerkiksi mahdollisuutta säännölliseen harrastamiseen tai omaan makuuhuoneeseen kouluikäisille lapsille. Vastaajat arvioivat omaa terveydentilaansa ja tyytyväisyyttä elämäntilanteeseensa. Avo- ja avioliitossa asuvat kertoivat, miten raha-asiat heidän perheessään hoidetaan ja onko puolisoiden välillä tuloeroja. Käsityksiä toimeentulotuen saajista tutkittiin esittämällä väittämiä toimeentulotuen asiakkaista tai toimeentulotuen tarpeessa olevista. Lisäksi heiltä tiedusteltiin minimituloa yhdelle aikuiselle sekä mielipidettä siitä, onko toimeentuloturvan perusosa riittävä. Taustatietoja aineistossa ovat syntymävuosi, sukupuoli, asumismuoto, ruokakunnan koko ja lasten lukumäärä, asuinpaikka 14-vuotiaana ja nykyisin, korkein koulutus, oma ja puolison pääasiallinen toiminta, sosioekonominen asema ja koko perheen kuukausitulot.The aim of the survey was to get a picture of Finns' financial well-being. Respondents were first asked about their housing situation and their satisfaction with their current standard of living. Respondents were asked to assess the impact of the covid-19 pandemic on their employment and financial situation, among other things. Respondents assessed their own family's financial situation. Respondents were asked about the necessity or non-necessity of various goods and services for today's Finnish adults. Respondents were also asked whether they considered certain goods and services necessary for themselves. Among other things, these included a mobile phone, a car, clothing, eating out, home furnishings, getting a haircut, home insurance, and health services. Families with children were asked whether they had access to regular activities or a own bedroom for their school-age children, for example. Respondents rated their own health and satisfaction with their life situation. Respondents reported on how financial matters are handled in their family and whether there are income differences between spouses. Attitudes towards social security benefits and poverty were explored, for example by asking about income support clients or those in need of income support. They were also asked about the minimum income for one adult and whether the minimum amount of income support is adequate as it is. Background variables in the data include year of birth, gender, type of housing, size of household and number of children, region of residence at age 14 and at present, highest level of education, main activity of self and spouse, socio-economic status and monthly income of the whole family
Experiences of Being Talked Past in the Daily Lives of Disabled People 2023
No full textAineisto koostuu kirjoituksista, joissa vastaajat käsittelevät kokemuksiaan ohipuhumisesta, eli kohtaamastaan ohittavasta käytöksestä. Vastaajat ovat 18-vuotta täyttäneitä henkilöitä, joilla on jokin vamma. Aineisto on kerätty Tietoarkiston Penna-työkalulla. Kirjoituskutsussa vastaajia pyydettiin kertomaan vapaamuotoisesti siitä, millaisia kokemuksia heillä on ohipuhumisesta ja ohittavasta käytöksestä, jolloin esimerkiksi erilaiset palveluntuottajat puhuvat vammaisen henkilön ohitse vammaista henkilöä avustavalle henkilölle. Lisäksi tiedusteltiin millä tavalla tämänkaltaisiin tilanteisiin on reagoitu sekä kuinka usein ohittavaa käytöstä on kohdannut. Lopuksi pyydettiin vielä pohtimaan mistä ilmiön ajatellaan johtuvan. Taustatietoina aineistossa on sukupuoli, ikäryhmä sekä asuinpaikkakunnan tyyppi. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla kirjoituksia on helppo selata.The dataset consists of self-administered written texts on the experiences people with disabilities have had with dismissive behaviour and being talked past in their everyday lives. The data was collected using FSD's Penna textual data collection tool. The writing guidelines directed participants to write a free-form account of their experiences of dismissive behaviour and being talked past as a disabled person, for example, when service providers talk to a person who is assisting the disabled person instead of talking directly to the disabled person. Participants were also asked how they had reacted to such situations, how often they encountered this type of behaviour, and what they thought caused this type of behaviour. Background information included the participant's gender, age group and type of municipality of residence. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is only available in Finnish
Effectivity of Promotion of Social Inclusion, Well-being, and Activeness (ESF): Interviews 2019-2022
No full textAineisto koostuu osallisuutta edistäviin ESR-hankkeisiin osallistuneiden haastatteluista. Haastatteluissa käsitellään haastateltavien kokemuksia hankkeesta ja sen vaikutuksista omaan hyvinvointiin, osallisuuteen sekä aktiivisuuteen. Haastatteluilla pyrittiin keräämään osallisuuden kokemuksen muutoksia ja vaikutusmekanismeja kuvaavia pieniä onnistumistarinoita hankkeiden toteuttamiseen liittyen. Aluksi haastatteluissa selvitettiin haastateltavan taustatietoja ja elämäntilannetta, jonka jälkeen tiedusteltiin, kuinka haastateltava päätyi mukaan hankkeen toimintaan. Tämän yhteydessä haastateltavaa pyydettiin kuvailemaan hankkeen toimintaa sekä kertomaan, mitä itse on päässyt tekemään. Seuraavaksi kysyttiin tarkemmin haastateltavan tuntemuksista. Häneltä kysyttiin miltä on tuntunut käydä toiminnassa, millaiset osallistujien suhteet ovat ja onko yhteisöllisyyttä. Lisäksi tiedusteltiin haastateltavan vaikutusmahdollisuuksista toimintaan sekä itsensä toteuttamisesta. Seuraavaksi siirryttiin tiedustelemaan esimerkkejä siitä, miten haastateltava on hyötynyt toiminnassa käymisestä. Haastateltavalta kysyttiin tarkemmin myös vaikutuksista esimerkiksi terveyteen, henkiseen hyvinvointiin, vireyteen tai itseluottamukseen. Lisäksi kysyttiin, onko haastateltava saanut toiminnan kautta uusia tuttavia sekä ovatko tulevaisuuden suunnitelmat muuttuneet. Viimeisessä osiossa haastateltavalta kysyttiin hankekohtaisia kysymyksiä toiminnan vaikutuksia koskevan kyselyn alustavista havainnoista. Esimerkiksi, onko huomannut hankkeen toiminnassa eroja miesten ja naisten osallistumisen suhteen. Taustatietoina ovat haastateltavan sukupuoli, karkeistettu asuinpaikka, haastattelupäivämäärä sekä tieto hankkeen osallisuutta edistävästä toimintatavasta. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.The data consists of interviews with participants in ESF projects promoting inclusion. The interviews cover the interviewees' experiences of the project and its impact on their well-being, inclusion and activity. The interviews aimed to collect small success stories describing changes in the experience of inclusion and the mechanisms of impact in the implementation of the projects. The interviews started with the interviewee's background information and life situation, followed by an inquiry on how the interviewee got involved in the project. The interviewee was then asked to describe the project's activities and what he or she had been able to do. Next, the interviewee was asked about his or her feelings in more detail: how they felt about the activities, what the relationships between the participants were like and whether there was a sense of community. In addition, the interviewee was asked about his or her empowerment and self-actualisation. Next, the interviewee was asked about the impact on health, mental well-being, alertness or self-confidence, for example. In the final section, the interviewee was asked project-specific questions about the initial findings of the survey on the impact of the activity. For example, had you noticed any differences in the project activities in terms of participation of men and women. Background information included interviewee's gender, type of municipality of residence, date of the interview and information of the inclusive approach of the project. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD
Tampere University Graduates of Years 2021-2022: Employment Survey 2022
No full textTampereen yliopistosta valmistuneille teetetyssä kyselyssä kerätään tietoa työllistymiseen ja koulutukseen liittyvistä asioista. Kyselyssä käsitellään työtilannetta ja työtehtävässä tarvittavia taitoja, opinnoista saatuja työelämävalmiuksia sekä työllistymiseen vaikuttaneita tekijöitä. Ensimmäisenä vastaajalta kysyttiin muun muassa nykyisestä sekä opintojen aikaisesta työtilanteesta. Vastaajalta tiedusteltiin lisäksi suoritetun tutkinnon ja työn vastaavuutta. Vastaajan tuli arvioida useiden eri tietojen ja taitojen tärkeyttä nykyisessä työssään. Seuraavaksi vastaajan tuli arvoida, miten paljon yliopisto-opiskelu kehitti kyseisiä työelämävalmiuksia. Vastaajalta kysyttiin lisäksi kestävän kehityksen osaamisesta ja sen merkityksestä nykyisessä työssä. Seuraavassa osiossa vastaajaa pyydettiin arvioimaan, kuinka paljon erilaiset tekijät, kuten tutkinnon aineyhdistelmä, ovat vaikuttaneet myönteisesti työpaikan saamiseen. Myös syitä työllistymisvaikeuksiin pyydettiin arvioimaan. Kyselyn lopussa tiedusteltiin, saiko vastaaja ennen valmistumista tietoa tai tukea työllistymiseen. Aineiston taustamuuttujia ovat sukupuoli, tiedekunta sekä työhön liittyvät muuttujat, kuten työsuhteen laatu, työnantajasektori ja ammattiasema.The survey of Tampere University graduates collects information on issues related to employment and education. The survey covers the job situation and skills needed for the job, work-life skills acquired through studies and factors that influenced employment. Respondents were first asked about their current work situation. Respondents were also asked how well the job corresponded with their education. Respondents were asked to rate the importance of a number of different skills and knowledge in their current job. Next, respondents were asked to rate the extent to which university education developed these work skills. Respondents were also asked about sustainability knowledge and its relevance to their current job. In the next section, respondents were asked to rate the extent to which different factors, such as the combination of subjects in their degree, had contributed positively to getting a job. They were also asked to assess the reasons for their difficulties in finding a job. At the end of the questionnaire, respondents were asked whether they had received any information or support on employment prior to graduation. Background variables included the respondent's gender, faculty and work-related variables such as type of employment, employer sector and occupational status