Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Barometer for Swedish-speaking Finns 2006
No full textTutkimuksessa kartoitettiin suomenruotsalaisten identiteettiä ja mielipiteitä mm. arkipäivän sujumisesta, joukkoviestimien käytöstä, politiikasta ja yhteiskunnasta, arvoista, identiteetistä sekä yhteenkuuluvuudesta. Tutkimusta on rahoittanut Svenska Kulturfonden. Aluksi kysymykset käsittelivät vastaajan ja lähipiirin kielitaitoa sekä ruotsin tai suomen kielen käyttämistä eri yhteyksissä. Tämän jälkeen käsiteltiin suomenruotsalaisuutta. Vastaajilta kysyttiin, missä määrin he tunsivat itsensä suomenruotsalaisiksi ja kuinka ylpeitä, iloisia tai häpeissään he olivat suomenruotsalaisuudestaan. Lisäksi esitettiin väittämiä kieliryhmistä Suomessa. Yhteiskunnallisia ja poliittisia mielipiteitä käsiteltiin kysymällä aluksi luottamuksesta yhteiskunnallisiin instituutioihin ja ryhmiin. Tiedusteltiin myös, mitä puoluetta vastaajat vastaushetkellä äänestäisivät, miten erilaisten yhteiskunnassa vaikuttavien ihmisryhmien tai instituutioiden vaikutus on muuttunut sekä kuinka tärkeinä eri asioita pidettiin tulevissa eduskuntavaaleissa. Esitettiin myös erilaisia äänestyskäyttäytymistä koskevia väittämiä. Seuraavat kysymykset käsittelivät tiedotusvälineitä. Vastaajilta kysyttiin, mitä päivälehtiä vastaajat lukivat ja mitä niistä tuli talouteen tilattuna. Pyydettiin myös kouluarvosanaa eri TV- ja radiokanaville sekä FST:n (Finlands Svenska Television), Radio Vegan ja Radio Extremin ohjelmille. Tämän jälkeen käsiteltiin arvoja ja uskomuksia. Kysyttiin, voiko ihmisiin yleensä ottaen luottaa sekä kuinka paljon vastaajat luottivat eri ihmisryhmiin. Tiedusteltiin myös millaisten asioiden olemassaoloon vastaajat uskoivat sekä esitettiin Porvoon hiippakuntaa koskevia väittämiä. Lopuksi kysyttiin osallistuivatko vastaajat yhdistysten tai seurakunnan toimintaan ja missä määrin. Vastaajia pyydettiin myös pitämään kahden viikon ajan kirjaa aktiviteeteistaan yhdistyksissä tai seurakunnissa. Taustamuuttujina olivat asuinalue, ikäluokka, koulutus, työllisyystilanne, siviilisääty ja talouden koko.This study charted the identity of Swedish-speaking Finns and their opinions on various aspects of everyday life, such as politics and society, the use of mass media, values, and the sense of belonging. The study was funded by the Swedish Cultural Foundation in Finland (Svenska kulturfonden). The first questions revolved around language. The respondents' and their families' Finnish and Swedish language skills were surveyed. It was examined whether the respondents had used Swedish, Finnish or both in different types of contexts, e.g. at home, at school, with friends, and at work. After this, the respondents were asked about their identity as a Finland-Swede, and how proud, glad or ashamed they felt being someone from the Swedish-speaking minority. Views on native speakers of different languages in Finland were also probed. The survey also charted the respondents' trust in different organisations such as the government, the church, social services, the universities, the police, and daycare services. The next questions concerned the respondents' political orientation. It was queried which party the respondents would vote for if the parliamentary elections were held at the time of the survey, how they thought different institutions' and groups' influence on society had changed, and which political topics they deemed important in the upcoming 2007 parliamentary elections. It was queried whether the respondents had voted in the 2003 parliamentary elections, and which parties had acted on their personal political concerns. They were also asked to evaluate a set of attitudinal statements about the Swedish-speaking minority in regard to politics. The next questions concerned media, the press, radio, and television. The respondents' preferred newspapers, radio stations and television channels were surveyed, as well as their internet use, and they were also asked to grade a variety of TV channels and radio stations and their programming. After this, the respondents' values and beliefs were examined with questions regarding their trust in different groups of people and people in general, and if the respondents believed in e.g. God, life after dead, and telepathy. Questions were also asked regarding the Diocese of Borgå, Finland's only Swedish-speaking diocese. Finally, the respondents' activity in different types of associations and the local parish was examined. They were asked to log their activity in associations and parishes for two weeks, and it was also queried whether their residential area offered these types of activities sufficiently. Background variables included, for instance, region of residence, age group, gender, education level, economic activity and occupational status, marital status, and household composition
Maternity Care in Rural China 2008 - 2009
No full textTutkimuksessa pyrittiin selvittämään kolmen eri toimenpiteen vaikutuksia äitiyshuoltoon Kiinan maaseudulla. Katettiin osa äitiyden kustannuksista (1), kätilöille annettiin lisäkoulutusta kliinisessä osaamisessa (2) sekä annettiin terveydenhuollon lisäkoulutusta kätilöille ja kylän lääkäreille (3). Tutkimusta on rahoittanut Euroopan komissio (CHIMACA 015396). Kysymykset käsittelivät äitiyden kustannuksia ja niihin saatuja tukia tai avustuksia, aikaisempia raskauksia ja lasten lukumäärää, raskauden kestoa ja työssäkäyntiä raskauden aikana. Kysyttiin myös olivatko vastaajat käyneet lääkärin tai kätilön vastaanotolla raskauden johdosta sekä tiedusteltiin olivatko he käyneet kaupunkitason sairaaloissa raskauden johdosta ja kuka oli ohjannut heidät sinne. Haluttiin myös tietää, mitä asioita näillä käynneillä käsiteltiin ja oliko vastaajilla käytössä äitiyskortti. Kysyttiin raskausajan ja äitiyden kustannuksia sekä kartoitettiin, millaista rahallista tukea, ja miten paljon, näihin kustannuksiin oli saatu eri lähteistä. Äideiltä kysyttiin, missä he synnyttivät ja kotisynnyttäjiltä lisäksi, miksi he synnyttivät kotona. Lisäksi tiedusteltiin, auttoiko joku synnytyksessä ja miten synnytys tapahtui. Mikäli synnytys tapahtui keisarinleikkauksella, tiedusteltiin syytä leikkauksen tekemiselle ja koska päätös leikkauksen tekemisestä tehtiin. Lisäksi kysyttiin, miten kauan vastaajat viettivät sairaalassa ennen ja jälkeen synnytyksen. Lopuksi kartoitettiin synnytksen jälkeistä äitiyshuoltoa, missä se tapahtui ja mitä asioita siinä käsiteltiin. Taustamuuttujina ovat lapsen vanhempien ikä, koulutus, ammatti ja aluetietoja.This study examined the effects of three maternity service practices in the countryside of China. These practices were (1) covering some of the costs of maternity, (2) added training to midwives in terms of clinical competence, and (3) added healthcare training to midwives and village doctors. The study was funded by the European Commission (CHIMACA 015396). The questions covered the costs of pregnancy and maternity and the financial support/benefits received, previous pregnancies and the number of children, duration of the pregnancy and working during pregnancy. It was also asked if the respondents had visited a doctor or a midwife due to the pregnancy, and, if they had visited a city hospital, who had directed them to the hospital. Further questions examined what sort of matters were discussed during these visits and whether the respondent had used a maternity card. The mothers were asked where their child(ren) had been delivered and if someone helped with the delivery. Home birthers were asked why they had given birth at home. Further questions examined the delivery procedure (c-section/vaginal birth/assisted). The respondents were also asked how long they had spent in the hospital before and after birth. Finally, the respondents were asked how and where post-natal maternity care was handled and what sort of matters were discussed. Background variables included the age of the child's parents, education level, occupation and region
School Well-being Profile 2017-2018: Primary School, Grades 4-6
No full textTässä aineistossa tarkastellaan 4-6-luokkalaisten, peruskoulua käyvien oppilaiden hyvinvointia koulussa. Kyselyn teemat ovat koulun olosuhteet, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttamisen mahdollisuudet ja terveydentila. Kysymykset on esitetty väittäminä ja monivalintakysymyksinä. Väittämiä arvioidaan kolmeportaisella asteikolla "samaa mieltä", "ei samaa eikä eri mieltä" ja "eri mieltä". Koulun olosuhteita kartoittavat kysymykset liittyvät koulun tiloihin ja toimintaan. Oppilailta kysytään esimerkiksi luokkahuoneen koosta, lämpötilasta, wc-tiloista sekä pihan ja koulurakennuksen viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. He arvioivat myös oppituntien työrauhaa, lukujärjestystä ja onko terveydenhoitajan luo helppo päästä käymään. Sosiaalisiin suhteisiin liittyvissä väittämissä tarkastellaan luokkakavereiden keskinäisiä suhteita, opettaja-oppilassuhdetta ja vanhempien suhtautumista koulunkäyntiin. Vastaajilta kysytään esimerkiksi ryhmissä työskentelyn onnistumisesta luokassa, luokkakaverien tarjoamasta avusta, opettajien ystävällisyydestä ja vanhempien osallistumisesta koulun vanhempainiltoihin. Lisäksi kartoitetaan, onko vastaajaa kiusattu koulussa kuluvan lukukauden aikana ja onko hän itse osallistunut kiusaamiseen. Itsensä toteuttamisen mahdollisuuksiin liittyvät väittämät koskevat koulutyötä. Esimerkiksi kokeeko vastaaja, että opettaja kuuntelee hänen mielipiteitään, huomioidaanko oppilaiden mielipiteitä koulun asioissa, huolehtiiko vastaaja kouluasioistaan, pitääkö hän koulutyötä tärkeänä ja saako hän tarvitessaan tukiopetusta. Terveydentilaa koskevissa kysymyksissä vastaaja arvioi onko hänellä ollut erilaisia oireita ja sairauksia (mm. vatsakipu, vaikeudet päästä uneen tai heräileminen öisin, päänsärky, alakuloisuus ja pelko) kuluvan lukukauden aikana. Taustakysymykset ovat sukupuoli, ikä, luokka-aste ja luokkatunnus.The data examined the well-being of Finnish schoolchildren in grades four to six. The themes of the survey included school conditions, social relations, possibilities of self-actualisation and state of health. The questions were presented as attitudinal statements and multiple-choice questions. The statements were evaluated on the scale "agree"/"neither agree nor disagree"/"disagree". Questions charting conditions at the school covered school facilities and activities. The respondents were asked, for instance, about satisfaction with the classroom's size and temperature, the school's toilet facilities as well as the cleanliness and safety of the school buildings and yard areas. They were also asked to evaluate if it was possible to work in peace in the classroom, if the amount of schoolwork was appropriate, and if it was easy to get to visit the school nurse. Some statements examined social relations between classmates as well as between the pupils and the teacher, along with parents' attitudes toward studying. The respondents were asked, for example, if groupwork was successful, if classmates offered help, if teachers were friendly, and if parents helped with homework and participated in parent-teacher meetings. It was also charted whether the respondents had been bullied at school during the current semester and whether they had themselves bullied someone. Some questions pertained to self-actualisation. These questions covered e.g. whether teachers listened to the respondents' opinions, if pupils' opinions were taken into consideration in the school's decision-making, whether the respondents took care of their school duties, if they were thanked for good work, if they felt that school is important and whether they received help from the teacher when needed. Questions concerning the respondents' general health examined if they had suffered from a variety of symptoms during the current school term (e.g. stomach pains, difficulty falling asleep or waking up at night, headaches, feeling sad, fears). Background variables included gender, age and grade
Finnish Working Life Barometer 2016
No full textTyöolobarometrit selvittävät suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta. Vuoden 2016 työolobarometri käsitteli mm. henkilöstössä ja työnkuvassa tapahtuneita muutoksia, vaikutusmahdollisuuksia, sosiaalisen median käyttöä työssä, syrjintää, työpaikkaväkivaltaa, työkykyä sekä työntekijöiden näkemyksiä omasta työtilanteesta ja työelämän kehityksestä. Työolobarometrien sisällöistä pääosa on pidetty samanlaisina eri vuosina. Vuonna 2016 kyselyyn sisällytettiin uusia kysymyksiä työ- ja vapaa-ajan joustavuudesta, työtehtävien siirtymisestä koneiden tehtäviksi sekä työtehtävien jakautumisesta työntekijöiden kesken (kysymykset K20b_7, K22_10, K50 ja K43g). Aluksi vastaajalta kysyttiin nykyisen työpaikan henkilöstön määrästä ja siitä, onko työpaikassa kuluneen vuoden aikana uudistettu tehtävien jakoa, työmenetelmiä tai tietojärjestelmiä ja miten ne ovat vaikuttaneet omaan työhön. Seuraavaksi vastaajalle esitettiin väitteitä työilmapiiristä, työkyvyn ylläpitämisestä, avoimuudesta ja tasapuolisuudesta työpaikalla. Myös innovaatiotoimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia taitojensa kehittämiseen ja uuden oppimiseen kartoitettiin. Seuraavaksi kyselyssä tiedusteltiin, ilmeneekö vastaajan työpaikalla eriarvoista kohtelua, syrjintää tai henkistä väkivaltaa eri tahoilta liittyen esimerkiksi etniseen taustaan, työsuhteen laatuun, sukupuoleen tai ikään. Tämän jälkeen kysyttiin kuulumisesta ammattiliittoon ja työttömyyskassaan. Vastaajilta kysyttiin seuraavaksi palkkauksesta ja työajan joustoista sekä mahdollisuuksista kehittää työpaikan asioita, kuten toimintatapoja ja prosesseja. Lisäksi selvitettiin työssä tapahtuvaa sosiaalisen median käyttöä, esimerkiksi tiedusteltiin mihin tarkoituksiin sitä käytetään ja tiedusteltiin myös työntekijän vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi työnjakoon, työtahtiin tai työskentelypaikkaan. Lopuksi kyselyssä käsiteltiin etätyötä, työn kuormittavuutta ja näkemyksiä työelämän muutoksista yleensä sekä käsitystä oman työpaikan säilymisen varmuudesta. Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2016) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, koulutusaste, ammattiasema, työnantajatyyppi, alue, työn koko- tai osa-aikaisuus, työpaikan toimiala, ylityön määrä, työsuhteen laatu ja sosioekonominen asema.The annual survey studied employee opinion on the quality of working life in Finland. Main themes included organisation of work, development opportunities and flexibility, learning and training at work, wages, workplace bullying, capacity to work, and changes in working life. Questions in the barometer have mainly remained the same each year. The 2016 collection round included new questions regarding automation at work, the flexibility of work and free time, and dividing work tasks between employees. First, the respondents were asked about the number of people employed at their workplace, changes in the number of staff, distribution of work and tasks, and implementation of new working methods and systems over the past 12 months. Satisfaction in the working environment was charted with questions about openness, encouragement and equality in the workplace, job stability, and opportunities for employees to develop and apply new ideas. Further questions covered measures taken to improve employees' capacity to work, safety of work environment, and skills of employees. Discrimination at work based on ethnic group, age, gender, type of job contract, and health status was explored. Incidents of bullying, harassment and violence at work were surveyed. The next set of questions investigated the respondents' membership in a trade union or professional association, flexible working time arrangements at the workplace, pay and bonus systems, and satisfaction with the pay level. The respondents' participation in job-related training and the development of the workplace was investigated. The use of virtual workspaces and social media services such as Facebook, Twitter and blogs as part of work tasks was charted. Autonomy at work was surveyed by asking about influence over the respondents' own work tasks and working pace, over the distribution of work in the workplace, and about working on a tight schedule. The respondents were asked about working outside the main workplace in the past 12 months and work-related emails they had had to tend to outside their official working hours. One set of questions investigated the employees' perceived workload, capacity to work, estimates of own mental and physical capacity to work, and sickness absences. The respondents were asked how likely they thought it was that they would be dismissed or laid off, or that their tasks would change over the next year. Views were probed on the respondents' likelihood of getting an equal job if they became unemployed, on the general employment situation in Finland, possible changes in working life in general, and the employer's financial situation. Finally, the respondents were asked how often they felt a community spirit at work, received appreciation from colleagues and partners, were able to fully utilise their professional skills, and had time to come up with new ideas. Background variables from the Labour Force Survey 2016 were utilised in the Finnish Working Life Barometer. Background variables included, among others, the respondent's year of birth, age, gender, region, type of municipality, education, economic activity, status in employment, industry of employment, occupational group, employer type, type of contract, weekly working hours, overtime, and additional jobs
Interviews of Male Metalworkers after Job Loss at Rauma Shipyard 2016
No full textAineistossa on haastateltu seitsemää Rauman telakalta vuonna 2014 irtisanottua metallimiestä. Haastateltavat olivat haastatteluhetkellä joko työttömiä, eläkkeellä tai vajaatyöllistettyjä. Kaikilla oli takana yli 20 vuoden työura telakalla. Haastateltavia pyydettiin kertomaan omasta historiastaan, ajastaan telakalla sekä työttömyysajasta ja siihen liittyvistä ajatuksista ja muutoksista. Haastattelun teemoja olivat työhistoria, lapsuus ja perhetausta, työnteon merkitys itselle, telakkalaisuuden määrittely, työyhteisö, työttömyyden alku ja tunteet irtisanomisilmoituksen jälkeen, arki tällä hetkellä, sosiaaliset suhteet työn menetyksen jälkeen, rahan ja omaisuuden merkitys, mieliala ja terveys sekä työttömyys yleisesti Suomessa. Lopuksi haastateltavia pyydettiin antamaan vinkkejä miehelle, joka nyt menettää työpaikkansa sekä kertomaan tulevaisuudensuunnitelmistaan. Taustatietoja haastatteluissa olivat haastattelupäivämäärä, haastattelun kesto, haasteltavan ikä, ammatti, pseudonimi ja sukupuoli. Aineistosta on tehty jatkokäyttäjälle html-versio, jonka hakemiston avulla kirjoituksia on helppo selata.The data contain interviews of seven male metalworkers who had been laid off from the Rauma shipyard in 2014. All interviewees were either unemployed, retired or underemployed at the time of the interview, and all of them had had a career of more than 20 years at shipyards. They were asked to tell about their own work history, their time at the shipyard, and their time unemployed. The themes of the interview included childhood and family background, meaning of work, work community, feelings after being laid off, current everyday life, social relations after losing work, meaning of money and property, well-being and health, and unemployment more generally in Finland. Finally, the interviewees were asked to tell about their future plans. Background information included interview date and duration as well as the age, occupation, pseudonym and gender of the interviewee. The data were organised into an easy to use html version at FSD. The dataset is only available in Finnish
Church Resignation Forms Filed in Finland 2007-2016
No full textAineistoon on koottu tiedot evankelis-luterilaisesta ja ortodoksisesta kirkosta eronneista henkilöistä vuosilta 2007-2016. Aineistossa olevat muuttujat ovat eropäivämäärä, eroilmoituksen muoto, kotikunta, sukupuoli, luokiteltu ikä erohetkellä, uskontokunta ja kieli.The data contain information about persons who have resigned from the Evangelical Lutheran Church of Finland or the Finnish Orthodox Church via web service Eroakirkosta.fi in 2007-2016. Variables included in the data are date of resignation, type of resignation announcement (e-mail, paper form, direct announcement via web form), municipality of residence, gender, age at the time of resignation (categorised), church, and language
Journalism Students' Survey 2015
No full textToimittajaopiskelijatutkimus on osa kansainvälistä vertailututkimusta "Journalism Students Across the Globe (JSG)", joka toistetaan samanlaisena yli 30 eri maassa. Suomessa tehtyyn tutkimukseen valittiin mukaan kuusi toimittajia kouluttavaa korkeakoulua, joissa opinnoista valmistuminen antaa opiskelijoille valmiudet sijoittua erilaisiin journalistisiin työtehtäviin. Kansainvälisen vertailun tarkoituksena on esimerkiksi selvittää, kuinka kulttuurisidonnaisia tulevaisuuden toimittajien käsitykset ammattiroolistaan ovat. Ammattiin liittyvien roolikäsitysten lisäksi tutkimus käsittelee muun muassa opiskelijoiden eettisiä näkemyksiä, laatujournalismia uhkaavia tekijöitä sekä alan tulevaisuutta. Suomen tutkimuksen on rahoittanut Helsingin Sanomain Säätiö. Kyselyn alussa vastaajilta tiedusteltiin alaa sekä erityisaluetta, jonka parissa haluaisi mahdollisesti työskennellä valmistumisen jälkeen. Journalistiselle alalle haluavilta kysyttiin vielä tarkennusta, että kuinka kiinnostunut olisi erikoistumaan eri osa-alueille, kuten politiikkaan tai urheiluun. Myös journalistisen alan työkokemuksesta sekä -harjoittelusta tiedusteltiin. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin, kuinka paljon erilaiset tekijät, kuten 'mahdollisuus matkustaa' tai 'journalistin ammattia kohtaan koettu arvostus' motivoivat opiskelemaan juuri kyseiselle alalle. Toimittajaksi haluavia opiskelijoita pyydettiin lisäksi arvioimaan, kuinka tärkeitä tekijät kuten 'Tarjota ihmisille tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi' olisivat heille tulevaisuuden journalistisessa työssä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan eri medioiden, kuten televisiouutisten, tasoa sekä myös tekijöiden, kuten 'Valtion sekaantuminen median toimintaan' aiheuttamaa uhkaa laatujournalismille. Seuraavaksi kyselyssä tiedusteltiin, kuinka hyvänä vastaaja pitää journalismin ja viestinnän alan koulutuksen tasoa Suomessa, sekä onko journalismin opiskelu korkeakouluasteella edellytys sille, että tulee hyväksi toimittajaksi. Myös vastaajien omasta mediavälineiden käytöstä uutisten lukemiseen tiedusteltiin. Toimittajaksi tulevaisuudessa haluavilta tiedusteltiin vielä, uskoiko vastaaja työllistyvänsä toimittajaksi valmistuttuaan, sekä uskooko tämä tällöin pystyvänsä elättää itsensä pelkällä toimittajan ammatilla. Taustamuuttujina tutkimuksessa oli muun muassa sukupuoli, ikä, kansalaisuus, lapsuuden perheen taloudellinen tilanne, opintojen vaihe sekä korkeakoulu, jossa parhaillaan opiskelee.The Journalism Students' Survey 2015 was part of an international comparative study entitled Journalism Students Across the Globe (JSG), which was conducted simultaneously in more than 30 countries. In Finland, six educational institutions that provide studies in journalism were selected to participate. International comparisons enable, among others, to examine how organizational and cultural influences affect the future journalists' views of their occupation. The Finnish study was funded by the Helsingin Sanomat Foundation. The respondents were first asked what their preferred field (e.g. journalism, advertising, research) was after studies, where they wanted to work (e.g. newspaper, television, radio, freelancer), and how interested they were in specialising in different areas (e.g. politics, sports, science). Work experience (including internship) in journalism was surveyed. The respondents were also asked what had motivated them to study their degree and how important they considered various functions of the media in their future work. Opinions on the overall performance of different types of media was charted as well as major problems facing quality journalism in Finland. Regarding ethical standards, the respondents were asked whether they thought certain ethically problematic courses of action could be justified or not when covering a news story. Concerning journalism and communication education in Finland, the respondents were requested to assess the quality of academic training and asked whether they thought it necessary for a good journalist to have studied journalism at university level. Finally, the respondents' media use was investigated. Background variables included, among others, the respondent's gender, age, university/polytechnic, year of study, and interest in politics as well as the economic conditions of R's childhood family, and whether R wanted to pursue a career as a journalist
Finnish University Graduates of Year 2009: Career and Employment Survey 2014
No full textKyselyllä kartoitettiin vuonna 2009 Suomen yliopistoista valmistuneiden työllistymistä ja työhistoriaa valmistumisen jälkeisten viiden vuoden osalta. Aluksi tiedusteltiin mm. vastaajan osallistumisesta erilaisiin koulutuksiin ja opintoihin yliopistotutkinnon suorittamisen jälkeen. Tämän jälkeen kysyttiin, kuinka kauan vastaaja oli ollut töissä valmistumisen jälkeen. Lisäksi tiedusteltiin mahdollisista valmistumisen jälkeisistä työttömyysjaksoista ja työllistymisvaikeuksien syistä. Seuraavaksi kartoitettiin vastaajan työllisyystilannetta valmistumishetkellä ja tietoja valmistumisen jälkeisestä ensimmäisestä työpaikasta, minkä jälkeen kysyttiin tilannetta vastaushetkellä. Sekä ensimmäisestä että nykyisestä työpaikasta kysyttiin samoja asioita: kysymykset käsittelivät mm. työnantajaorganisaation tyyppiä, työtehtävien luonnetta ja työn vaatimustason ja yliopistokoulutuksen keskinäistä vastaavuutta. Lisäksi nykyisen työn tapauksessa vastaajalta tiedusteltiin hänen tyytyväisyyttään työhön ja mahdollisia syitä koulutustasoa huonosti vastaavan työpaikan vastaanottamiseen. Määräaikaisessa työsuhteessa olevilta kysyttiin perustetta määräaikaisuudelle. Lopuksi tiedusteltiin näkemyksiä yliopistokoulutuksen merkityksestä työelämän kannalta. Erityisesti vastaajaa pyydettiin arvioimaan erilaisten taitojen tärkeyttä nykyisessä työssä sekä niiden kehittymistä yliopisto-opintojen aikana. Mainittuja työelämävalmiuksia olivat muun muassa analyyttiset taidot, tiedonhankinta- ja ongelmanratkaisutaidot, sosiaaliset taidot, koordinointitaidot, tieto- ja viestintätekniikan osaaminen, viestintä eri kielillä sekä opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot. Taustamuuttujina aineistossa ovat vastaajan sukupuoli, ikä valmistuessa luokiteltuna, koulutusala, yliopisto, tutkinnon taso (päättyvä kandidaatintutkinto / maisteri tai lääketieteen lisensiaatti), tutkinnon laajuus ja asuinmaakunta.The survey charted the career and employment situation of people who had graduated from Finnish universities with a lower (BA/BSc or equivalent) or higher (MA/MSc or equivalent) degree in 2009. The survey was conducted five years after graduation. The first part investigated the respondents' education and work history. They were asked whether they had, after graduation, participated in job-related training, career guidance or had studied for or completed any additional professional qualification or higher education degree. Further questions covered the number of employers, number of separate employment contracts and offices, whether the respondents had been entrepreneurs, self-employed or freelancers and for how long, or whether they had been outside the labour market because of a family leave. Periods of unemployment, obstacles to getting a job (e.g. lack of experience, challenging labour market situation in the field, gender), and employment situation at the time of graduation were investigated. Those who had not been employed at the time of graduation were asked how long it had taken to get their first job. Characteristics of the first job after graduation were surveyed, including contract type, employer type, and type of work. The respondents were also asked whether the first job had required an academic degree, whether it had been commensurate with their qualification, and to what extend they had been able to utilise knowledge and skills gained during their university studies. The next section focused on the respondents' current employment situation. Questions covered the type of main employer, type of work, monthly gross wage income, whether they could utilise the knowledge and skills gained during their university studies, whether the job was commensurate with their level of education, and if not, why they had accepted the job. The respondents were presented with a number of statements relating to their job and e.g. whether their work was in line with their career goals and whether they found their work mentally stressful. The respondents with fixed-term contracts were asked why their contract was fixed-term. The survey also explored the respondents' satisfaction with their degree and studies. Questions covered satisfaction with the degree from the point of view of career, how important certain skills and know-how were in the respondents' current job and how well their studies had developed these skills. The skills mentioned included, for instance, theoretical or practical knowledge of their field, problem solving, managerial skills, negotiation skills, project management, and communication in English. It was also surveyed which of these skills the respondents deemed the most important in the future. Background variables included the respondent's gender, age at the time of graduation (categorised), the university they attended and information on the degree (field of study, number of credits required for the degree, degree level)
Church Resignation Forms Filed in Finland: Reasons for Resigning 2010-2017
No full textAineisto käsittää 1005 henkilön otoksen Suomen evankelis-luterilaisesta ja ortodoksisesta kirkosta eronneiden henkilöiden eroilmoitusten yhteydessä mainitsemista eroamisen syistä. Eroilmoitukset on jätetty eroakirkosta.fi-verkkopalvelun kautta. Eroakirkosta.fi-palvelussa voi eroilmoituksen jättämisen jälkeen vapaaehtoisesti kertoa myös erosyyn. Eron syytä kysytään lomakkeessa sen jälkeen, kun eroilmoitus on jo lähetetty. Taustatietona on mainittu ikä ja sukupuoli.The data consist of reasons for leaving church given by 1,005 people who had quit the Evangelical Lutheran Church of Finland or the Finnish Orthodox Church on the eroakirkosta.fi online service. The eroakirkosta.fi service allows users the possibility to state their reason(s) for leaving the church. The reason for leaving is asked after the resignation form has been submitted. Background information includes age and gender. This dataset is only available in Finnish and Swedish, depending on the respondent's mother tongue
School Security Survey 2016
No full textTutkimusaineistossa käsitellään suomalaisten oppilaitosten turvallisuuteen liittyviä asioita, kuten erilaisia haitallisen käyttäytymisen ilmenemisiä kouluympäristössä ja turvallisuushäiriöihin varautumista. Vastaajina kyselyssä ovat oppilaitosten rehtorit. Tutkimus on kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin teettämä sekä rahoittama ja liittyy Oppilaitosten turvallisuustutkimushankkeeseen. Aineistoa on kerätty kolmella erilaisella kyselylomakkeella riippuen oppilaitoksesta. Data muokattiin arkistossa pääasiassa peruskoulujen kyselylomakkeen mukaiseksi, sillä peruskoulujen vastauksia on datassa eniten. Muuttujista käy ilmi, jos ne on osoitettu vain lukioille, peruskouluille tai yhtenäiskouluille. Tutkimus alkoi taustakysymyksillä, joilla kartoitettiin muun muassa lukuvuoden pituutta, oppilaiden luokkatasoja, ryhmäkokoja ja henkilöstöryhmien edustajien määriä. Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin koulun ympäristöstä ja pyydettiin muun muassa kertomaan, esiintyykö koulurakennuksen läheisyydessä erilaisia ilmiöitä, kuten kerjäämistä tai omaisuuden vahingoittamista. Edelleen kartoitettiin, mitä paikkoja koulurakennuksen lähellä on sekä millaista vartio- tai turvallisuushenkilökuntaa alueella on töissä. Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin, onko koulun tiloissa ollut käytössä kameravalvontaa sekä millaisia muita turvallisuutta edistäviä toimintatapoja koulussa käytetään, kuten tilojen käytön rajoittamista, turvallisuuskoulutuksia ja poliisiyhteistyötä. Seuraavaksi kysyttiin minkälaisia rangaistuksia, kuten luokasta poistaminen tai jälki-istunto, koulussa on käytetty rikkeisiin tai järjestyshäiriöihin. Kouluun ja koulurakennukseen kohdistuneista teoista ja niiden useudesta tiedusteltiin lukuisin erilaisin kysymyksin esimerkiksi, onko koulun omaisuutta vahingoitettu tahallisesti. Myös poliisi-ilmoitukseen johtaneista rikoksista ja rikosten kustannuksista kysyttiin. Väkivallan tekijästä ja sen uhrista tiedusteltiin lisäksi tarkentavia kysymyksiä, kuten mitä sukupuolta he edustivat ja mikä oli heidän kansallinen taustansa. Lisäksi tiedusteltiin erilaisia oppilaisiin kohdistuneita rikoksia, kuten pyörävarkauksia. Seuraavaksi kyselyssä kysyttiin kysymyksiä erilaisten aseiksi tarkoitettujen esineiden esiintyneisyyttä koulurakennuksessa ja koulun alueella kouluaikana. Tämän jälkeen tiedusteltiin erilaisista yleisemmistä koulussa esiintyneistä ilmiöistä, kuten rasismista ja etnisistä konflikteista. Lopuksi kyselyssä tiedusteltiin vielä uusista valvontamenettelyista sekä oikeudellisilla toimenpiteillä uhkaamista. Lisäksi tiedusteltiin erilaisten kuvitteellisten tilanteiden avulla, tekisikö vastaaja tilanteessa yhteydenoton poliisiin. Kyselyn lopuksi rehtoreilta kysyttiin vielä taustatietoja, kuten sukupuolta, ikää ja myös kehittämisehdotuksia koulun turvallisuutta koskien.This study examined safety and security in Finnish schools as well as preparedness for safety disturbances and detrimental behaviour in the school environment. The respondents of the survey were rectors and vice rectors in Finnish primary and upper secondary schools. The study was commissioned and funded by the Institute of Criminology and Legal Policy at the University of Helsinki. Three different questionnaires were used to collect the data depending on the type of the institution (primary school, upper secondary school, combined primary and upper secondary school). The data were processed according to the questionnaire for primary schools because primary schools constituted the majority of responses, but variables specific to a certain type of institution are indicated in the data. First, the study charted background information concerning e.g. class sizes in the school, how long the respondent had worked for the school, which grades were taught in the school, and how many times during a given day students had to switch from one classroom to another. It was also queried whether a school social worker, a school psychologist and a school nurse/doctor visited the school at least once per week. The next questions covered the school environment with questions regarding whether a variety of phenomena occurred near the school premises, e.g. panhandling, littering, drug use/sale or vandalism. It was also charted which services and locations were found within 500 metres of the school building as well as what sort of security personnel worked at the school during and outside school hours. The respondents were also asked whether syringes or other items relating to drug use had been found on school premises during the school year 2015-2016. The next questions pertained to whether the school had adopted specific security-increasing practices, such as camera surveillance, access control in school buildings, personal user accounts and passwords for computers, restricted access to internet sites, anti-bullying campaigns, and collaboration with the police. It was also queried what sort of punishments the school used for student misbehaviour (e.g. removing a student from class, teacher-parent discussion, detention or expulsion). Next, incidents of criminal behaviour against the school and the school building were examined (e.g. intentional damage to school or staff property, breaking and entering into school premises, arson or attempted arson, harm to information systems). It was also asked if any crimes had been reported to the police and what the monetary extent of intentional damage to school property had been during the school year 2015-2016. Cases of defamation, violence or threat of violence against personnel were charted, as well as how many days staff members had spent absent from work due to these crimes during the school year 2015-2016. Different crimes against students were also charted, such as bicycle and cellphone thefts and violence, as well as whether these cases were reported to the police. Further questions were asked about the perpetrators and victims of violent crimes, such as their gender and national background, and whether the crime was motivated by e.g. skin colour or sexual orientation. Next, the study surveyed whether students or other persons had brought dangerous items, such as knives or other weapons, into school premises during school hours and whether the school had reported these incidents to the police. Certain phenomena, such as racism among students and between students and teachers, were also charted. General threats of violence not against any particular person were also examined as well as whether there was any sign that the maker of the threat would have been preparing to carry out the act. The respondents were also asked if the school had carried out different surveillance and security measures during the school year 2015-2016 (e.g. searching students' bags, clothes or lockers; confiscating dangerous items, alcohol or drugs) and whether these measures had prevented an act or threat of violence or if they had caused a threatening situation. Finally, it was queried whether any students or their parents had threatened the respondent or teachers with legal action or reported a crime to the police where the respondent or teachers were accused. In addition, the respondents' preparedness to report a student's crime to the police in two hypothetical situations was examined (a student paints a graffiti on the school's wall; a student hits another student in the face, causing bruises and bleeding from the nose). The study finally surveyed some more background information on e.g. gender, age, and how many years the respondent had worked as rector or vice rector