Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Vocational School Student Survey 2022 (VET Student Survey)
No full textAmisbarometri on tutkimus, jonka tavoitteena on saada kattavaa ja monipuolista tietoa Suomen ammattiin opiskelevista. Kyselyn keskeisiä teemoja ovat koulutukseen hakeutuminen, kokemukset opiskelusta ja opetuksesta, opintojen edistyminen ja kiinnittyminen opintoihin, opiskelijoiden työssäkäynti, asuminen ja toimeentulo, näkemykset työelämästä ja tulevaisuudesta sekä opiskelijoiden hyvinvointi ja vapaa-aika. Kyselyaineiston toteutuksesta ovat vastanneet Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (OTUS) yhteistyössä Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry:n kanssa. Tutkimusta on rahoittanut SAKKI ry, joka sai rahoituksen Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Aluksi kyselyssä tiedusteltiin vastaajien nykyisistä opinnoista kysymällä opiskellusta tutkintotyypistä, alasta ja siitä, miten he rahoittavat opintonsa. Seuraavaksi kartoitettiin koulutukseen hakeutumista. Vastaajilta kysyttiin muun muassa perheen kannustuksesta hakea ammatillisen koulutuksen ja syitä, miksi olivat hakeutuneet nykyiselle koulutusalalleen. Esillä olivat myös nykyisiä opintoja edeltävä elämänvaihe sekä opintomenestys aiemmissa opinnoissa. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin opiskeluun käytetystä ajasta ja nykyisten opintojen eri osa-alueiden, kuten lähiopetuksen, etäopetuksen ja työssäoppimisen määrästä opinnoissa. Opiskelijoilta kysyttiin lisäksi opintojen haastavuudesta, oppilaitoksesta saadusta opetuksesta ja ohjauksesta sekä yleisiä kokemuksia oppilaitokseen liittyen. Tutkittaville esitettiin myös henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmaa sekä työpaikalla tapahtuvaa oppimista koskevia väittämiä. Edelleen kysyttiin opintojen edistymisestä sekä opintoja hidastavista tekijöistä ja syitä opintojen keskeyttämisen harkitsemiseen. Lisäksi vastaajilta kysyttiin työssä käymisestä opintojen aikana, asumismuodosta ja taloudellisesta tilanteesta. Työelämää ja tulevaisuudenodotuksia tiedusteltiin kysymällä näkemyksiä valmistumisen jälkeisestä ajasta sekä työelämään siirtymisestä. Vastaajat myös arvioivat oman osaamisensa riittävyyttä työelämässä ja omia uratoiveita. Lisäksi kysyttiin, aikomuksista jatkaa opiskelua nykyisten opintojen jälkeen. Vapaa-aikaan ja hyvinvointiin liittyen kysyttiin vastaajien kaveri- ja lähipiiristä, kokemuksista kiusatuksi tulemisesta ja seksuaalisesta häirinnästä, tyytyväisyyden tunteesta sekä internetin ja sosiaalisen median käytöstä. Taustamuuttujina ovat muun muassa oppilaitoksen kuntatyyppi, maakunta ja AVI-alue sekä vastaajan koulutusala, ikäluokka, sukupuoli, äidinkieli, asumisaika Suomessa ja vanhempien työllisyystilanne ja koulutustausta.The Vocational School Student Survey (VET Student Survey) 2022 is a total study charting experiences of young people studying in Finnish vocational education institutions. The survey was conducted by the Research Foundation for Studies and Education (Otus) in collaboration with the National Union of Vocational Students in Finland (SAKKI), which also funded the study with funding received from the Ministry of Education and Culture. Main themes of the survey included applying for studies, experiences relating to studies and teaching, financial circumstances, plans for the future and working life, and wellbeing and leisure time. First, the respondents were asked about their studies at present with questions concerning, for instance, their field of education and how they financed their living costs during studies. Questions also surveyed how the respondents had entered their studies and whether they had began their studies straight away in the autumn after completing comprehensive school. The respondents' decision to apply for vocational studies was further examined with questions regarding, for instance, whether vocational studies had been discussed or recommended in their families or at school, and how clear the decision to opt for vocational studies had been. The respondents were also asked how they had performed in earlier education. The respondents' experiences of studies and teaching were examined with questions about the time spent on studies in a week, form and sufficiency of the teaching and guidance received, balancing and managing studies, and the atmosphere of their school and study community. Further questions focused on the respondents' opinions on the personalisation of studies and competence-based studying, including, for instance, whether they thought they were able to influence what and how they studied and whether their career plans had been taken into account in their study plan. Opinions were also charted regarding on-the-job learning. Possible learning difficulties and support received for these difficulties were surveyed next. With regard to study progress, satisfaction with studies and the institution itself was charted as well as feelings of studying the right field, prospects of graduating and things slowing down study progress. Working, housing and financial circumstances were investigated by asking about working during studies and in the summer, housing during the semesters, financial help from parents and relatives, and sufficiency of money for expenses. Concerning occupational life, opinions were probed on a number of statements about employment as well as employment prospects after graduation, and views on the importance of various things for a successful career. Future plans to study were surveyed. Well-being and leisure time were examined with questions about friends, social relationships, bullying and discrimination, sleep, hobbies, and Internet and social media use. Background variables included the respondent's age, gender, and mother tongue. The time the respondent had lived in Finland was further charted, along with languages spoken with parents, and parents' employment status and education level
Vocational School Student Survey 2024 (VET Student Survey)
No full textAmisbarometri on tutkimus, jonka tavoitteena on saada kattavaa ja monipuolista tietoa Suomen ammattiin opiskelevista. Kyselyn keskeisiä teemoja ovat koulutukseen hakeutuminen, kokemukset opiskelusta ja opetuksesta, opintojen edistyminen ja kiinnittyminen opintoihin, opiskelijoiden työssäkäynti, asuminen ja toimeentulo, näkemykset työelämästä ja tulevaisuudesta sekä opiskelijoiden hyvinvointi ja vapaa-aika. Kyselyaineiston toteutuksesta ovat vastanneet Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (OTUS) yhteistyössä Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry:n kanssa. Tutkimusta on rahoittanut SAKKI ry, joka sai rahoituksen Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Aluksi kyselyssä tiedusteltiin vastaajien nykyisistä opinnoista kysymällä opiskellusta tutkintotyypistä ja alasta. Seuraavaksi kartoitettiin koulutukseen hakeutumista. Vastaajilta kysyttiin muun muassa syitä, miksi olivat hakeutuneet nykyiselle koulutusalalleen. Esillä olivat myös nykyisiä opintoja edeltävä elämänvaihe sekä opintomenestys aiemmissa opinnoissa. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin kokemuksia opiskeluun liittyen. Kysyttiin muun muassa opiskeluun käytetystä ajasta ja nykyisten opintojen eri osa-alueiden, kuten lähiopetuksen, etäopetuksen ja työssäoppimisen määrästä opinnoissa. Opiskelijoilta kysyttiin lisäksi opintojen haastavuudesta, oppilaitoksesta saadusta opetuksesta ja ohjauksesta sekä yleisiä kokemuksia oppilaitokseen liittyen. Tutkittaville esitettiin myös henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmaa koskevia väittämiä. Lisäksi tiedusteltiin näkemyksiä opiskelutiloista ja oppimateriaaleista. Tämän jälkeen esitettiin työpaikalla tapahtuvaa oppimista koskevia väittämiä sekä kysyttiin opintojen edistymisestä sekä opintoja hidastavista tekijöistä ja syitä opintojen keskeyttämisen harkitsemiseen. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin työssä käymisestä opintojen aikana, taloudellisesta tilanteesta ja asumismuodosta. Vapaa-aikaan ja hyvinvointiin liittyen kysyttiin vastaajien terveydentilasta, kaveri- ja lähipiiristä, kokemuksista kiusatuksi tulemisesta ja seksuaalisesta häirinnästä. Työelämää ja tulevaisuudenodotuksia tiedusteltiin kysymällä näkemyksiä valmistumisen jälkeisestä ajasta sekä työelämään siirtymisestä. Vastaajat myös arvioivat omia uratoiveita. Lisäksi kysyttiin, aikomuksista jatkaa opiskelua nykyisten opintojen jälkeen. Taustamuuttujina ovat muun muassa oppilaitoksen kuntatyyppi, maakunta ja AVI-alue sekä vastaajan koulutusala, ikäluokka, sukupuoli, äidinkieli ja vanhempien työllisyystilanne ja koulutustausta.The Vocational School Student Survey (VET Student Survey) 2024 is a total study charting experiences of young people studying in Finnish vocational education institutions. The survey was conducted by the Research Foundation for Studies and Education (Otus) in collaboration with the National Union of Vocational Students in Finland (SAKKI), which also funded the study with funding received from the Ministry of Education and Culture. Main themes of the survey included applying for studies, experiences relating to studies and teaching, financial circumstances, plans for the future and working life, and wellbeing and leisure time. First, the respondents were asked about their studies at present with questions concerning, for instance, their field of education. Questions also surveyed how the respondents had entered their studies and also the respondents' decision to apply for vocational studies was examined. The respondents were also asked how they had performed in earlier education. Next, respondents were asked about their experiences of studying. Among other things, they were asked about the time spent studying and the amount of different aspects of their current studies, such as face-to-face teaching, distance learning and on-the-job learning. Students were also asked about the challenges of studying, the teaching and guidance they received from the institution and their general experiences of the institution. In addition, respondents were asked questions about their personal competence development plan and views on study facilities and learning materials. This was followed by statements about on-the-job learning and questions about progress and obstacles to studies and reasons for considering dropping out of studies. Next, respondents were asked about their employment during their studies, their financial situation and their living arrangements. In terms of leisure and well-being, respondents were asked about their health, friends and family, experiences of being bullied and sexual harassment. As regards to working life and future expectations, the survey asked about views on the time after graduation and the transition to working life. Respondents also assessed their own career aspirations. They were also asked about their intentions to continue studying after their current studies. Background variables included the respondent's field of study, age, gender, mother tongue, as well as, parents' employment status and education level
Effectivity of Promotion of Social Inclusion, Well-being, and Activeness: intreviews in Social Kitchens 2019
No full textAineisto koostuu kahden eri puolilla Suomea toimivan yhteisen keittiön osallistujien haastatteluista. Yhteinen keittiö on ihmisiä yhteen kokoava tila tai toiminta, jossa tarjotaan edullista ruokaa, yhdessäoloa ja mielekästä tekemistä. Haastatteluissa tarkastellaan osallistujien kokemuksia yhteisen keittiön toiminnasta ja sen vaikutuksista heidän hyvinvointiinsa, osallisuuteensa ja aktiivisuuteensa. Tavoitteena on ollut kerätä pieniä onnistumistarinoita, jotka kuvaavat toiminnan vaikutusmekanismeja ja osallisuuden kokemuksen vahvistumista. Haastateltavat ovat mukana toiminnassa joko vapaaehtoisina, työllistämistoimenpiteen kautta tai vakioasiakkaina. Aineisto on kerätty osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokraa (2014-2023). Haastattelut etenivät teemoittain. Aluksi kartoitettiin haastateltavan taustatietoja, kuten asuinpaikkaa, ikää, perhesuhteita, työmarkkina-asemaa ja koulutusta. Tämän jälkeen selvitettiin, miten haastateltava oli päätynyt mukaan toimintaan, ja millaisiin tehtäviin hän osallistuu. Haastateltavaa pyydettiin myös kuvailemaan kokemuksiaan toiminnasta, kuten osallistujien välisiä suhteita, yhteisöllisyyttä, mahdollisuuksia vaikuttaa toimintaan ja sen sisältöihin sekä mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen ja muiden auttamiseen. Seuraavaksi haastateltavalta kysyttiin toimintaan osallistumisen hyödyistä. Häntä pyydettiin kertomaan toiminnan vaikutuksista esimerkiksi arkeen, tulevaisuuden suunnitelmiin, terveyteen ja itseluottamukseen. Lisäksi kartoitettiin, onko osallistuminen lisännyt luottamusta muihin ihmisiin. Lopuksi haastateltavalta tiedusteltiin ajatuksia liittyen muiden osallistujien kokemuksiin toiminnasta. Haastateltavalta kysyttiin esimerkiksi, onko hän havainnut eroja miesten ja naisten osallistumisessa toimintaan. Taustatietoina aineistossa ovat haastateltavan sukupuoli ja toimintaan osallistumisen muoto, haastattelupäivämäärä sekä tieto yhteisen keittiön toimintatavasta ja paikkakunnasta karkeistettuna.The dataset consists of interviews with participants from two social kitchens operating in different parts of Finland. A social kitchen is a space or activity that brings people together by offering affordable food, social interaction, and meaningful activities. The interviews explore participants' experiences of the social kitchen and its effects on their well-being, inclusion, and activeness. The aim was to collect small success stories that illustrate the mechanisms of impact and the strengthening of the experience of inclusion. The interviewees are involved in the activity either as volunteers, through an employment support programme, or as regular customers. The data was collected as part of the Project to co-ordinate the promotion of social inclusion, Sokra (2014-2023). The interviews followed a thematic structure. First, background information was collected, such as the interviewee's place of residence, age, family relationships, labour market status, and education. Next, the interview focused on how the interviewee became involved in the activity and what kind of tasks they participate in. The interviewee was also asked to describe their experiences of the social kitchen, including relationships among participants, sense of community, opportunities to influence the activity and its content, and possibilities for self-expression and helping others. The next section addressed the benefits of participation. The interviewee was asked to describe the effects of the activity on their daily life, future plans, health, and self-confidence. In addition, the interview explored whether participation had increased trust in other people. Finally, the interviewee was asked to reflect on other participants' experiences of the activity, including whether they had observed differences in participation between men and women. Background information in the dataset includes the interviewee's gender and form of participation, the interview date, and a coarsened description of the social kitchen's operating model and location
Users Commenting on Online News 2020
No full textKyselytutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa verkkouutisten kommentoijien erilaisia kommentointikäytäntöjä. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia motiiveja ja tavoitteita verkkouutisten kommentoinnin taustalla on, ja millaisia merkityksiä toiminnalle annetaan. Kyselyn aluksi kartoitettiin, mitä uutisvälineitä kyselyyn osallistunut seuraa verkossa ja kuinka aktiivisesti. Tämän jälkeen kysyttiin, minkä uutisvälineen sisältöjä vastaaja kommentoi verkossa, millä kommentointialustalla ja kuinka usein. Lisäksi kyselyllä selvitettiin, millaisia uutisaiheita vastaaja kommentoi eniten. Seuraavaksi osallistujaa pyydettiin vastaamaan erilaisiin väittämiin kommentointikäytännöistään. Väittämät koskivat esimerkiksi nimettömyyden ja kommentointialustan vaikutusta kommentointiin. Lisäksi kyselyllä kartoitettiin syitä niin uutislähteiden sisältöjen kuin muiden käyttäjien kommentoinnille. Kysymyksillä selvitettiin myös vastaajien näkemyksiä kommentoinnin merkityksestä, kuten sen tuomasta lisäarvosta julkiselle keskustelulle ja uutisille. Taustamuuttujia aineistossa ovat vastaajan sukupuoli, ikä ja koulutusaste. Lisäksi kysyttiin, mitä puoluetta vastaaja äänesti vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Aineisto sisältää avovastaukset tallennettuna erilliseen tiedostoon.The aim of the survey was to explore the various commenting practices of individuals who comment on online news articles. The study sought to examine the motives and goals behind online news commenting, as well as the meanings users attach to the act of commenting. At the beginning of the survey, respondents were asked which news media they follow online and how actively. They were then asked which media outlets they comment on, which commenting platforms they use, and how frequently they engage in commenting. The survey also investigated which types of news topics respondents comment on most often. Next, participants responded to a series of statements regarding their commenting practices. These statements addressed, for example, the role of anonymity and the influence of the commenting platform on their behavior. The survey further explored reasons for commenting, both in relation to news content and other users' comments. Respondents were also asked to reflect on the perceived significance of commenting, such as its added value to public discourse and news content. Background variables in the dataset include the respondent's gender, age, and level of education. Additionally, respondents were asked which political party they voted for in the 2019 Finnish parliamentary elections. The dataset includes responses to open-ended questions in a separate file
Perceptions of Upper Secondary Education: Lower Secondary School Guidance Counsellors 2022
No full textAineistossa on kartoitettu perusopetuksen oppilaanohjaajien mielipiteitä toisen asteen koulutuksesta Suomessa. Teemoja aineistossa ovat mm. yhdeksäsluokkalaisten jatko-opiskelusuunnitelmat, käsitys ammatillisen koulutuksen sekä lukion arvostuksesta ja opinto-ohjaukseen vaikuttavat tekijät. Tutkimus toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja Skills Finland ry:n toimeksiannosta. Aluksi opinto-ohjaajilta kysyttiin, miten mm. oppilaan koulumenestys tai halu päästä nopeasti työelämään vaikuttavat siihen, millä tavalla he työssään ohjaavat oppilaita. Vastaajilta tiedusteltiin myös, kuinka kiinnostavina heidän ohjaamansa yhdeksäsluokkalaiset pitävät eri koulutusalavaihtoehtoja, kuten ammatillista koulutusta, lukiota tai kaksoistutkintoa. Lopuksi vastaajat kertoivat, onko heillä työtään ajatellen riitävästi tietoa toisen asteen koulutuksesta ja sen eri vaihtoehdoista. Taustatietoja aineistossa ovat vastaajan sukupuoli, kuinka kauan on työskennellyt perusopetuksen oppilaanohjaajana, asuinpaikkakunta sekä maakunta.The survey charted the perceptions and opinions of lower secondary school guidance counsellors regarding upper secondary education in Finland. Main themes included, among others, the future plans of the ninth-graders the councellors had guided during the past year, the councellors' perceptions of how general and vocational upper secondary education are appreciated, and factors that affected the educational guidance given by the councellors to the ninth-graders. The study was commissioned by the Ministry of Education and Culture and Skills Finland. First, factors affecting how the counsellors guided the ninth-graders were examined (e.g. the student's academic success, their ambition and will to succeed, their parents' opinions). The counsellors were also asked whether the ninth-graders thought various educational choices were interesting for them personally (e.g. general or vocational upper secondary education or tenth grade). Finally, the councellors were asked whether they thought they had enough information on upper secondary education considering their work in guiding ninth-graders. Background information included the respondent's gender, how long they had worked as a lower secondary school guidance councellor, municipality of residence and region of residence (NUTS3)
Barometer for Swedish-speaking Finns B14/2023
No full textAineistolla kartoitettiin mielipiteitä Petteri Orpon uudesta hallituksesta vuonna 2023. Erityistä huomiota kiinnitettiin vastaajien mielipiteisiin Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) hallitusosallistumisesta. Aineisto on kerätty osana Suomenruotsalaista barometriä (Barometern), joka kuuluu kansalliseen yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuriin (The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO). Ensimmäisenä vastaajilta kysyttiin, onko heidän mielestään hyvä asia, että Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP) muodostaa hallituksen Kristillisdemokraattien (KD), Perussuomalaisten (PS) ja Kokoomuksen (KOK) kanssa. Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin onko Anna-Maja Henriksson ollut hyvä puheenjohtaja Suomen ruotsalaiselle kansanpuolueelle. Viimeiseksi vastaajilta tiedusteltiin kuinka hyvänä he pitävät uutta hallitusta seuraavissa asioissa: ruotsin kielelle Suomessa, Suomen taloudelle, hoivalle ja huolenpidolle sekä ilmastolle. Aineiston taustamuuttujia ovat sukupuoli, koulutus kolmiluokkaisena, maakunta, ikäryhmä, ikä, syntymävuosi ja vaalipiiri.The dataset was used to map opinions on Petteri Orpo's new government in 2023. Particular attention was paid to respondents' opinions on the participation of The Swedish People's Party of Finland (SFP) in the government. The data was collected as part of the Citizen Panel of Swedish-speaking Finns (Barometern), which is part of The Finnish Research Infrastructure for Public Opinion (FIRIPO). First, respondents were asked whether they think it is a good thing that The Swedish People's Party of Finland (SFP) is forming a government together with the Christian Democrats (KD), the Finns Party (PS), and the National Coalition Party (NCP). Next, respondents were asked whether they think Anna-Maja Henriksson has been a good chairperson for the Swedish People's Party of Finland. Finally, respondents were asked how well they think the new government will perform in the following areas: the status of the Swedish language in Finland, the Finnish economy, care and welfare, and the climate. Background variables included the respondent's gender, education (categorized into three levels), region, age group, age, year of birth, and constituencies
Gambling in Finland, Spring 2023
No full textAineistossa selvitetään 15-74-vuotiaiden suomalaisten mielipiteitä, näkemyksiä ja tottumuksia rahapelaamiseen liittyen. Kyselyn on toteuttanut Veikkaus Oy pyrkimyksenään kartoittaa rahapelaamista ja siihen liittyvien ongelmien laajuutta. Aluksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he elämänsä aikana pelanneet jotakin rahapeliä. Myöntävästi vastanneilta tiedusteltiin, olivatko he pelanneet rahapelejä viimeisen 12 kuukauden aikana. Tämän jälkeen kartoitettiin, pelaavatko vastaajat rahapelejä internetissä sekä käyttävätkö he kotimaisten vai ulkoimaisten palveluntarjoajien pelejä. Lisäksi kysyttiin syitä ulkomaisten rahapelien pelaamiseen. Seuraavaksi selvitettiin, kuinka usein vastaajat pelaavat erilaisia rahapelejä, kuten nettipokeria, arvontapelejä ja vedonlyöntipelejä, minkä jälkeen vastaajien tuli arvioida, kuinka paljon rahaa he käyttävät rahapeleihin keskimäärin yhden viikon aikana. Seuraavaksi kyselyssä käsiteltiin vastaajien suhdetta rahapelaamiseen. Vastaajilta tiedusteltiin, kuinka usein he ovat yrittäneet voittaa takaisin hävittyjä rahoja ja ovatko he valehdelleet omasta menestyksestään muille. Lisäksi kysyttiin, onko rahapelaamiseen liittynyt poissaoloja työstä tai opiskelusta, pelaamisen piilottelua läheisiltä tai kiistelyä rahankäytöstä läheisten kanssa. Rahankäyttöön liittyen kysyttiin myös, olivatko vastaajat lainanneet rahaa läheisiltä, pankilta tai muilta luottolaitoksilta, myyneet omaa tai perheen omaisuutta tai ottaneet pikavippejä rahapelien pelaamista varten. Lisäksi selvitettiin, koettiinko oma rahapelaaminen ongelmalliseksi ja oliko kukaan ulkopuolinen puuttunut pelaamiseen. Lopuksi vastaajia pyydettiin kertomaan, minkälaisten pelien pelaamisen koettiin aiheuttavan ongelmia pelaamisen hallinnan kanssa. Tutkimuksessa on käytetty Suomen oloihin sovitettua, ongelmapelaamista kuvaavaa South Oaks Gambling Screen (SOGS-R) -mittaria sekä rahapelaamisen haittoja kartoittavaa Problem Gambling Severity Index (PSGI) -mittaria. Taustamuuttujina aineistossa ovat ikä, sukupuoli, kieli, tilastollinen kuntaryhmitys, maakunta, suuralue, koulutusaste, pääasiallinen toiminta ja keskimääräiset kuukausitulot.The survey explores the opinions, perceptions, and habits related to gambling in Finland. The study was conducted by the state-owned gambling monopoly company Veikkaus Oy to provide up-to-date information on gambling habits and the extent of problems caused by gambling. First, the respondents were asked whether they had ever gambled, whether they had gambled in the past 12 months and whether they had used Veikkaus or foreign gambling company games. Those who had gambled on foreign websites were asked which service providers they had used and why they had used foreign ones. Next questions charted how often the respondents did certain types of gambling (lottery, online poker, slot machines, gambling onsite in casinos, scratch cards etc.). Problems caused by gambling during the past 12 months were investigated by asking how much money the respondents usually spent on gambling a week, how often they went back another day to win back money lost, claimed to others to be winning money when were in fact losing, or gambled more than they had intended. Other questions explored whether the respondents had felt guilty when gambling, had wanted to stop gambling but hadn't thought they could, had hidden betting slips, documents related to debts and other signs of gambling from important people in their life. Financial consequences were studied with questions focusing on arguments with others over the way the respondents handled money, had these arguments been centered on gambling, had the respondents borrowed money from someone and not paid back because of gambling, had they taken time from work or study to gamble, and had they borrowed or acquired money to gamble or pay gambling debts and from whom or where. Finally, the respondents were asked which types of gambling they felt might cause them problems in managing their gambling. Many questions used in the survey were based on the South Oaks Gambling Screen (SOGS-R), with some adaptations to Finnish circumstances, as well as the Problem Gambling Severity Index (PSGI) measure, which maps the harms of gambling. Background variables included the respondent's age, gender, language, education level, average monthly income, economic activity, degree of urbanisation of the municipality of residence, region (NUTS3) and major region
Gambling in Finland, Autumn 2023
No full textAineistossa selvitetään 15-74-vuotiaiden suomalaisten mielipiteitä, näkemyksiä ja tottumuksia rahapelaamiseen liittyen. Kyselyn on toteuttanut Veikkaus Oy pyrkimyksenään kartoittaa rahapelaamista ja siihen liittyvien ongelmien laajuutta. Aluksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he elämänsä aikana pelanneet jotakin rahapeliä. Myöntävästi vastanneilta tiedusteltiin, olivatko he pelanneet rahapelejä viimeisen 12 kuukauden aikana. Tämän jälkeen kartoitettiin, pelaavatko vastaajat rahapelejä internetissä sekä käyttävätkö he kotimaisten vai ulkoimaisten palveluntarjoajien pelejä. Lisäksi kysyttiin syitä ulkomaisten rahapelien pelaamiseen. Seuraavaksi selvitettiin, kuinka usein vastaajat pelaavat erilaisia rahapelejä, kuten nettipokeria, arvontapelejä ja vedonlyöntipelejä, minkä jälkeen vastaajien tuli arvioida, kuinka paljon rahaa he käyttävät rahapeleihin keskimäärin yhden viikon aikana. Seuraavaksi kyselyssä käsiteltiin vastaajien suhdetta rahapelaamiseen. Vastaajilta tiedusteltiin, kuinka usein he ovat yrittäneet voittaa takaisin hävittyjä rahoja ja ovatko he valehdelleet omasta menestyksestään muille. Lisäksi kysyttiin, onko rahapelaamiseen liittynyt poissaoloja työstä tai opiskelusta, pelaamisen piilottelua läheisiltä tai kiistelyä rahankäytöstä läheisten kanssa. Rahankäyttöön liittyen kysyttiin myös, olivatko vastaajat lainanneet rahaa läheisiltä, pankilta tai muilta luottolaitoksilta, myyneet omaa tai perheen omaisuutta tai ottaneet pikavippejä rahapelien pelaamista varten. Lisäksi selvitettiin, koettiinko oma rahapelaaminen ongelmalliseksi ja oliko kukaan ulkopuolinen puuttunut pelaamiseen. Lopuksi vastaajia pyydettiin kertomaan, minkälaisten pelien pelaamisen koettiin aiheuttavan ongelmia pelaamisen hallinnan kanssa. Tutkimuksessa on käytetty Suomen oloihin sovitettua, ongelmapelaamista kuvaavaa South Oaks Gambling Screen (SOGS-R) -mittaria sekä rahapelaamisen haittoja kartoittavaa Problem Gambling Severity Index (PSGI) -mittaria. Taustamuuttujina aineistossa ovat ikä, sukupuoli, kieli, tilastollinen kuntaryhmitys, maakunta, suuralue, koulutusaste, pääasiallinen toiminta ja keskimääräiset kuukausitulot.The survey explores the opinions, perceptions, and habits related to gambling in Finland. The study was conducted by the state-owned gambling monopoly company Veikkaus Oy to provide up-to-date information on gambling habits and the extent of problems caused by gambling. First, the respondents were asked whether they had ever gambled, whether they had gambled in the past 12 months and whether they had used Veikkaus or foreign gambling company games. Those who had gambled on foreign websites were asked which service providers they had used and why they had used foreign ones. Next questions charted how often the respondents did certain types of gambling (lottery, online poker, slot machines, gambling onsite in casinos, scratch cards etc.). Problems caused by gambling during the past 12 months were investigated by asking how much money the respondents usually spent on gambling a week, how often they went back another day to win back money lost, claimed to others to be winning money when were in fact losing, or gambled more than they had intended. Other questions explored whether the respondents had felt guilty when gambling, had wanted to stop gambling but hadn't thought they could, had hidden betting slips, documents related to debts and other signs of gambling from important people in their life. Financial consequences were studied with questions focusing on arguments with others over the way the respondents handled money, had these arguments been centered on gambling, had the respondents borrowed money from someone and not paid back because of gambling, had they taken time from work or study to gamble, and had they borrowed or acquired money to gamble or pay gambling debts and from whom or where. Finally, the respondents were asked which types of gambling they felt might cause them problems in managing their gambling. Many questions used in the survey were based on the South Oaks Gambling Screen (SOGS-R), with some adaptations to Finnish circumstances, as well as the Problem Gambling Severity Index (PSGI) measure, which maps the harms of gambling. Background variables included the respondent's age, gender, language, education level, average monthly income, economic activity, degree of urbanisation of the municipality of residence, region (NUTS3) and major region
EVA Survey on Finnish Values and Attitudes Autumn 2024
No full textTutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Tällä kertaa teemoina ovat luottamus yhteiskunnallisia toimijoita kohtaan, tiedotusvälineet, tekoälyn käyttö, julkinen talous, verotus, sijoittaminen sekä Yhdysvaltojen presidentinvaalit 2024. Aluksi vastaajille esitettiin väittämiä yhteiskunnan eri osa-alueilta. Ne käsittelivät muiden muassa politiikkaa, eläkejärjestelmää, vaaleja ja Suomen suhteita Yhdysvaltoihin. Seuraavaksi kysyttiin, kuinka suurta luottamusta vastaaja tuntee yhteiskunnassa vaikuttavia eri toimijoita kohtaan. Tiedusteltiin myös, mihin suuntaan vastaajat arvioivat esimerkiksi Suomen talouden, julkisen velan määrän, työllisyyden ja ulkoisen turvallisuuden kehittyvän lähivuosina. Näkemyksiä suomalaista uutisvälineistä kartoitettiin useilla kysymyksillä. Vastaajat arvioivat esimerkiksi eri uutisvälineiden tapahtumista välittämän kuvan totuudenmukaisuutta, uutisvälineiden väitettyä politisoitumista sekä perinteisten tiedotusvälineiden luonnehdintoja. Kysyttiin myös ulkomaisten uutisvälineiden seuraamisesta. Tekoälyyn liittyen kysyttiin eri tekoälyn verkkosovellusten tuttuudesta ja mahdollisesta käytöstä. Tekoälyä käyttäneiltä kysyttiin ensisijaisesta käyttötarkoituksesta, käytön vaikutuksesta tehtävän hoitoon kuluneeseen aikaan ja tuotoksen laatuun sekä tekoälyn käytöstä työtehtävissä. Kysyttiin myös, miten työnantaja suhtautuu tekoälyn käyttöön työtehtävissä. Julkiseen talouteen liittyen tiedusteltiin vastaajien ajatuksia mahdollisista lisätoimista ja menoleikkauksista, joilla julkista taloutta voidaan tasapainottaa. Kysyttiin myös verotuksen muutostarpeista ja perintöveron poistamisesta sekä työeläkejärjestelmän rahoituksesta. Lisäksi kysyttiin vastaajien suhtautumisesta sijoittamiseen sekä heidän omista sijoituksistaan osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin. Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin liittyen vastaajia pyydettiin arvioimaan, millaisia erilaisia vaikutuksia Trumpin ja Harrisin valinnalla presidentiksi olisi esimerkiksi Yhdysvaltain talouteen sekä rauhaan ja konflikteihin maailmassa. Lisäksi kysyttiin, miten vastaajat suhtautuvat Suomen Nato- ja EU-jäsenyyteen sekä euroon. Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikäryhmä, elämänvaihe, asuinkunnan koko, asuinkunta, asuinmaakunta, perus- ja ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, työnantajatyyppi, työsuhde, toimiala, puoluekanta (mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö, yhteiskuntaluokka, äidinkieli, talouden bruttotulot ja vähemmistöön kuuluminen.The study charted Finnish people's values and attitudes. The themes of the Autumn 2024 survey included trust in various influencing institutions in Finnish society, the media, the use of artificial intelligence, public finances, taxation, investment, and the 2024 United States presidential election. First, the respondents were presented with a variety of attitudinal statements concerning, among other topics, politics, the pension system, elections, and Finland's relations with the United States. The respondents were asked to indicate their level of trust in different institutions. They were also asked about how Finland's economy, public debt levels, employment and security will develop in the coming years. The next set of questions focused on the Finnish media. The respondents were asked to evaluate, for example, the news accuracy, the alleged politicisation of the news media, and the characteristics of traditional media. The use of foreign news sources were also surveyed. The respondents were asked about their familiarity with and use of various AI-based online applications. Those who had used AI were asked about their primary purpose for doing so, the impact on task efficiency and output quality, and whether they used AI in their work. The study also charted employers' attitudes towards the use of AI in professional tasks. Financial matters were studied with questions relating taxation change needs and the rebalancing of public finance. Views on expenditure cuts to different public sectors and services were surveyed. Furthermore, the study examined attitudes towards investing and respondents' own investments in stocks and mutual funds. Finally, the respondents were asked to assess the potential impacts of either Trump or Harris being elected President of the United States, particularly in terms of the US economy and global peace and conflict. Opinions were also charted on Finland's NATO membership, Finland's EU membership and the adoption of the euro. Background variables included the respondent's gender, age group, number of inhabitants in the municipality of residence, region (NUTS3), type of employer, working hours, type of employment contract, education, economic activity and occupational status, employment sector, trade union membership, what political party R would vote for in parliamentary elections, self-perceived social class, mother tongue, minority status and annual gross income of the R's household
Education Professionals' Views on Comprehensive School System and Education Business 2021
No full textKyselyssä kartoitetaan perusopetuksessa työskentelevien opettajien ja rehtorien näkemyksiä suomalaisesta peruskoulujärjestelmästä sekä kaupallisista toimijoista koulussa. Keskeisinä teemoina ovat muun muassa koulutusliiketoiminta osana peruskoulujärjestelmän nykytilaa sekä suomalaisen peruskoulutuksen kaupallistumisen mahdolliset kehityskulut. Aluksi vastaajille esitettiin erilaisia väittämiä liittyen esimerkiksi peruskoulutuksen tarkoitukseen ja vaikutukseen yhteiskunnassa sekä mahdollisiin kehityskulkuihin. Lisäksi väittämissä käsiteltiin opettajien asemaa ja toimintaa. Vastaajilta tiedusteltiin myös näkemystä siitä, kuinka peruskoulutus tulisi järjestää ja rahoittaa. Seuraavaksi selvitettiin vastaajien kokemuksia kaupallisen toiminnan kasvusta suomalaisessa peruskoulutuksessa ja sen ympärillä. Vastaajilta tiedusteltiin esimerkiksi kuinka usein viimeisen 12 kuukauden aikana he ovat käyttäneet opetuksessaan kaupallisten toimijoiden tarjoamia tuotteita ja palveluita tai osallistuneet oppimateriaalikustantamoiden tai muiden kaupallisten toimijoiden järjestämiin tilaus- ja täydennyskoulutuksiin. Lopuksi vastaajilta kysyttiin suomalaisen peruskoulutuksen kaupallistumisen mahdollisista kehityskuluista. Taustamuuttujina ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, työskentelymaakunta, työkokemus vuosina, pääasiallinen työnkuva koulussa, työskentelykoulun koko ja vuosiluokat, joilla opettaa.The survey charted the views of teachers and principals working in primary education on the Finnish comprehensive school system and commercial actors in schools. Main themes included, among others, the education business as part of the current state of the comprehensive school system and possible future developments in the commercialisation of Finnish comprehensive education. First, respondents were asked a series of questions on issues such as the purpose and impact of basic education in society and possible developments. Questions also addressed the role and actions of teachers. Respondents were then asked for their views on how basic education should be organised and funded. Next, respondents' experiences with the growth of commercial activities in and around basic education in Finland were explored. For example, respondents were asked how often in the last 12 months they had used products and services provided by commercial operators in their teaching, or participated in on-demand and in-service training organised by publishers of learning materials or other commercial operators. Finally, respondents were asked about the potential future development of the commercialisation of basic education in Finland. Background variables included the respondent's gender, age group, place of work, work experience in years, job title, size of the school in which the respondent works and the grades in which the respondent teaches