Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Finnish National Election Studies 2003-2019: combined data
No full textTämä englanninkielinen yhdistelmäaineisto koostuu vuosien 2003, 2007, 2011, 2015 ja 2019 eduskuntavaalien jälkeen kerättyjen aineistojen harmonisoiduista muuttujista. Yhdistetyt aineistot FSD1260, FSD2269, FSD2653, FSD3067 ja FSD3467 ovat osa Kansalliset eduskuntavaalitutkimukset -sarjaa ja niiden käyntikyselyosuudet muodostavat Suomen osuuden kansainvälisestä CSES-hankkeesta. Yhdistelmäaineiston harmonisoidut muuttujat on nimetty fnes-alkuisiksi muuttujiksi (Finnish National Election Studies). Fnes-muuttujat koostuvat yhdestä tai useammasta eri kyselyaallon eli sarjan yksittäisen kyselyn muuttujasta. Kyselyaaltojen muuttujat on koodattu Tietoarkistossa uudelleen siten, että ne ovat keskenään vertailukelpoisia, ja yhdistetty tämän jälkeen fnes-muuttujaksi. Yhdistelmäaineiston mukana toimitetaan taulukko (bgF2556_eng.csv), josta käy ilmi, mitkä yksittäisten kyselyaaltojen muuttujat vastaavat mitäkin fnes-muuttujaa. Taulukko sisältää myös tiedot muuttujien aihealueista ja sisällöstä, muuttujien vertailtavuuteen liittyvät kommentit sekä aineiston harmonisoinnissa käytetyt SPSS-syntaksikomennot kommentteineen. Yhdistettyihin aineistoihin liittyvät muuttujatiedot ovat myös saatavilla Tietoarkiston englanninkielisessä Loda-pitkittäisaineistoportaalissa (https://loda.fsd.tuni.fi/). Yhdistelmäaineiston muuttujista noin 130 on ollut mukana jokaisella kyselyaallolla. Lisäksi yli 200 muuttujaa on sisällytetty useampaan kuin yhteen kyselyyn. Loput muuttujat ovat yksittäisiä. Usein toistuvia muuttujia ovat muun muassa vastaajan kiinnostus politiikkaan, äänestäminen ja äänestämättä jättäminen, demokratiaa koskevat kysymykset sekä poliittisia asenteita mittaavat kysymykset. Taustatietoina vastaajista on kerätty sarjan aikana kaiken kaikkiaan noin 70 eri muuttujaa. Kerätyistä taustatiedoista osa toistuu kaikissa sarjan kyselyissä, osa vain joissakin ja osa vain yhdessä kyselyssä. Kaikissa aineistoissa toistuvat taustamuuttujat ovat vastaajan sukupuoli, ammatti, asuinkunta ja asuinalueen tyyppi sekä vaalipiiri, koulutus, kotitalouden yhteenlasketut bruttotulot, kotitalouden lasten lukumäärä, kaikkien kotitaloudessa asuvien henkilöiden lukumäärä, vastaajan kuuluminen kirkkoon tai uskonnolliseen yhteisöön, uskonnollisuus, syntymävuosi, siviilisääty, työllisyystilanne nyt ja viimeisen kahdentoista kuukauden aikana, työttömyysjaksot, ammatti (ISCO-08), äidinkieli ja kotitaloudessa käytetty kieli.This combined dataset contains the harmonised variables of datasets FSD1260, FSD2269, FSD2653, FSD3067, and FSD3467, which were collected after the Finnish parliamentary elections of 2003, 2007, 2011, 2015, and 2019. The studies belong to the Finnish National Election Studies data series, and their survey data contain Finland's contribution to the international Comparative Study of Electoral Systems (CSES). The harmonised variables, labelled "fnes", comprise responses from one or more collection rounds of the Finnish National Election Studies. Variables from different collection rounds were recoded and combined into the fnes variables at FSD to enable easier comparability between study waves. The data package includes a concordance table (bgF2556.csv) that details which variables in a collection round correspond to each fnes variable. The table also includes a topic and keyword description for the harmonised variables, comparability notes on the variables, as well as SPSS syntax commands and comments relating to the harmonisation of the data. The variables can also be browsed and compared via FSD's Loda portal (https://loda.fsd.tuni.fi/). Out of all the variables in the combined data, approximately 130 were included in all surveys of the series. Additionally, over 200 variables were included in more than one survey. The rest of the variables were specific to individual surveys. Recurring variables in the FNES data included, for example, interest in politics and elections as well as questions about voting and abstaining from voting. The variables also included respondents' political attitudes and views on democracy. A total of 70 different background variables were used over the course of the study series. Some background variables were included in all of the studies, some in fewer and some only in one study. Background variables that were included in all of the studies include gender, economic activity and occupational status, electoral district, level of education, household gross annual income, type of neighbourhood, number of children in the household, number of all persons living in the household, religious affiliation, year of birth, marital status, employment status, mother tongue and language spoken at home
Barometer for Swedish-speaking Finns 2008
No full textTutkimuksessa kartoitettiin suomenruotsalaisten identiteettiä ja mielipiteitä mm. arkipäivän sujumisesta, joukkoviestimien käytöstä, politiikasta ja yhteiskunnasta, arvoista, identiteetistä sekä yhteenkuuluvuudesta. Tutkimusta on rahoittanut Svenska Kulturfonden. Aluksi kysyttiin mihin kieliryhmään vastaaja ja hänen lähipiirinsä tunsivat kuuluvansa ja kuinka hyvin vastaajat katsoivat osaavansa suomea. Seuraavaksi kartoitettiin ruotsin tai suomen kielen käyttämistä eri yhteyksissä. Seuraavat kysymykset käsittelivät joukkotiedotusvälineitä. Vastaajilta kysyttiin, kuinka usein he seuraavat päivä- tai iltapäivälehtiä, kuuntelevat radiota tai katselevat televisiota. Kysyttiin myös, onko taloudessa digiboksi ja kuinka usein sähköpostia ja Internetiä kaytetään. Manner-suomalaisilta vastaajilta kysyttiin seuraavaksi kunnallisvaaleista, jotka pidettiin 26.10.2008. Kysyttiin, kuinka kiinnostuneita vastaajat olivat kunnallispolitiikasta, heille esitettiin kunnallisvaaleja koskevia väittämiä ja kysyttiin, olivatko vastaajat jollain tavalla osallisina kunnallisvaaleissa tai vaalityössä. Kysyttiin myös, mitä puoluetta aiottiin äänestää, äänestetäänkö samaa puoluetta kuin edellisissä kunnallisvaaleissa ja tiedusteltiin, mitä asioita kunnallispoliitikkojen tulisi painottaa eniten. Lisäksi esitettiin kuntia, kuntien yhdistämistä, kunnallispolitiikkaa ja kuntien palveluja käsitteleviä kysymyksiä, sekä joitakin vastaajan asuinseutua koskevia kysymyksiä. Seuraavat kysymykset oli asettanut Förvaltningslösningar språkliga konsekvenser (SpråKon) -projekti. Kysymyksillä arvioitiin käsityksiä asuinkunnan olosuhteista, mm. vanhusten- ja sairaanhoidosta, kouluista ja koulutuksesta, työllisyystilanteesta, joukkoliikenteestä, kulttuuri- ja urheilutarjonnasta, asukkaiden vaikutusmahdollisuuksista, tasa-arvon toteutumisesta, turvallisuudesta sekä kunnan yrittäjille tarjoamista mahdollisuuksista. Taustamuuttujina olivat asuinalue, ikäluokka, koulutus, työllisyystilanne, siviilisääty ja talouden koko.This study charted the identity of Swedish-speaking Finns and their opinions on various aspects of everyday life, such as politics and society, the use of mass media, leisure time activities, values, and the sense of belonging. The study was funded by the Swedish Cultural Foundation in Finland (Svenska kulturfonden). The first questions revolved around language. The respondents' and their families' Finnish and Swedish language skills were surveyed. It was examined whether the respondents had used Swedish, Finnish or both in different types of contexts, e.g. at home, at school, with friends, at bureaus and banks, and at work. The next questions concerned media, the press, radio, and television. The respondents were asked if they had a digital TV receiver in their household, and their preferred newspapers, radio stations and television channels were surveyed, as well as their internet and e-mail use. The survey also investigated the respondents' trust in different organisations such as the government, the church, social services, the universities, the police, and daycare services. The respondents' interest in local government and municipal politics was examined, and they were presented with statements concerning the upcoming 2008 municipal elections and asked whether they were involved in an election campaign either as a candidate or in some other way. It was also queried which party they usually voted for, if they would vote for the same party in this election, and whether they read blogs written by local councillors and municipal election candidates. The respondents were asked how local councillors should conduct municipal politics and if they felt that citizens are able to participate in decision-making. Some questions covered municipal mergers generally and in the respondents' own municipality. The next questions were formulated by the "Förvaltningslösningar språkliga konsekvenser" project (SpråKon). Questions covered the respondents' satisfaction in some aspects of their municipality of residence, including the availability of geriatric and healthcare services, schools and education, employment opportunities, public transport, culture and sports services, citizen participation possibilities, equal rights of men and women, safety, and opportunities for entrepreneurship. Finally, the respondents were asked whether they felt that people living in the municipality and neighbourhood -- Finnish-speaking, Swedish-speaking or in general -- share the same values, and which decision-making bodies have done the most to advance employment and entrepreneurship in the municipality. Background variables included, for instance, region of residence, age group, gender, education level, economic activity and occupational status, marital status, and household composition
Writing Competition on the Future of Work in Finland 2016-2017
No full textAineisto koostuu lyhyistä kirjoituksista liittyen suomalaisen työn tulevaisuuteen. Aineisto on kerätty kirjoituskilpailun avulla, jossa kirjoittajia pyydettiin keksittyjen henkilötarinoiden avulla pohtimaan millaista on työn tulevaisuus. Kirjoittajat saivat valita persoonan kirjoituskutsussa olleesta valmiista listasta tai kehittää kokonaan oman persoonan. Tämän jälkeen osallistujia pyydettiin kirjoittamaan lyhyehkö tarina valitun persoonan elämästä vuonna 2036. Valmiit vaihtoehdot tarinan persoonaksi olivat kulttuurialan freelancer, leppoistaja, alustayrittäjä, nikkaroija, kokeileva virkamies, patruuna, terveydenhoidon ammattilainen, syrjäytynyt, juurruttaja ja mummo. Järjestäjät toivoivat kuvauksia esimerkiksi työn sisällöistä ja käytännöistä, yhteisöistä ja yhteistyöstä muiden kanssa, osaamisesta ja sen kehittämisestä sekä toimeentulon järjestämisestä. Aineisto on kerätty osana Valtioneuvoston kanslian rahoittamaa Dialogi, työ ja tulevaisuus -hanketta.The data contain short texts concerning the future of work in Finland. The data were collected in connection with a writing contest whose participants were asked to think about the future of Finnish work with the help of imaginary personas. The invitation to participate included a list of personas that the participants could choose from, and they could also invent their own. The participants were asked to write a short text regarding the life of the persona in the year 2036. The listed alternatives for the personas included e.g. a freelancer in the field of culture, a downshifter, an online platform worker, a craftsperson, a civil servant promoting 'experimentation culture', a factory owner, a healthcare service professional, and a marginalised person. The data collectors wished for depictions of work tasks and practices, work communities and collaboration, competencies, and how the personas organise their livelihood. The data were collected as part of the "Dialogue, Work and the Future" project funded by the Prime Minister's Office. The dataset is only available in Finnish
Doctoral Graduates of Years 2010-2011: Career and Employment Survey 2013
No full textKyselyllä kartoitettiin vuosina 2010 ja 2011 Suomen yliopistoista valmistuneiden tohtoreiden varhaista työuraa. Aluksi vastaajilta kysyttiin motivaatiotekijöistä, jotka vaikuttivat siihen, että päätti aloittaa jatko-opinnot. Tämän jälkeen vastaajilta tiedusteltiin tohtoriopintojen rahoituksesta. Seuraavaksi vastaajia pyydettiin arvioimaan tohtorin tutkinnon merkitystä työelämässä erilaisten väittämien perusteella. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin työllisyystilannetta kolmella eri ajanhetkellä: puoli vuotta ennen tohtorin tutkinnon suorittamista, puoli vuotta tutkinnon jälkeen ja vastaushetkellä. Tämän jälkeen kysyttiin mahdollisista työttömyysjaksoista ja työllistymistä vaikeuttaneista tekijöistä. Myös tohtorin tutkinnon hyötyjä ja haittoja työnhakuun pyydettiin kuvailemaan. Seuraavaksi vastaajia pyydettiin kuvailemaan nykyisen työorganisaationsa tyyppiä ja omaa tehtävänkuvaa. Myös nykyisessä työssä tarvittavia osaamisalueita tiedusteltiin. Lisäksi kysyttiin muita työsuhteeseen liittyviä asioita kuten bruttopalkkaa ja vastaako nykyinen työura tohtorikoulutuksessa oppimia asioita, väitöskirjan teemaa sekä vastaajan omia tavoitteita. Seuraavaksi vastaajia pyydettiin arvioimaan jatko-opintojen aikana saamaansa ohjausta ja tyytyväisyyttä tohtorin tutkintoon. Lopuksi vastaajilta kysyttiin vielä mahdollisista kehitysideoista liittyen tohtorikoulutukseen ja työelämäyhteistyöhön. Taustamuuttujina aineistossa ovat vastaajan yliopisto ja ikä valmistuessa luokiteltuina, sukupuoli sekä tohtorin tutkinnon aloitusvuosi ja koulutusala karkeistettuina.The survey charted the employment and early careers of people who had obtained a doctoral degree from Finnish universities in 2010 and 2011. The respondents were first asked how they had financed their doctoral studies and what their reasons had been for taking up a doctoral degree. Relating to employment situation and quality of work, questions charted what the respondents' occupational status was, how well their work corresponded to their qualifications, and what reasons had potentially hindered their employment. The respondents who were in paid work were asked their employer type, tasks at work, gross monthly income, satisfaction with work, and ability to make use of skills learned in doctoral studies in their job. With regard to the significance of a doctoral degree in occupational life, opinions were charted on whether the topic of doctoral dissertation had been useful in employment, whether having a doctoral degree had led to an increased salary and better standing in occupational life, and whether doctoral education was useful when it came to employment and skills needed in occupational life. Relating to developing and improving doctoral education, views were probed on the guidance received during studies, satisfaction with the studies, and things that should be emphasised in the education (e.g. teaching skills, entrepreneurship). Background variables included the respondent's gender, university, field of study, time of starting studies, and age at the time of graduation (categorised)
Register Data on Vacancies Notified to Public Employment Service 2017
No full textAineisto sisältää tietoja julkiseen työnvälitykseen vuonna 2017 ilmoitetuista työpaikoista. Aineisto on koottu työpaikkailmoituksista, joista on laskettu kussakin ilmoituksessa avoinna olevien työpaikkojen määrä. Aineisto sisältää tietoja avoinna olleista työpaikoista, niitä tarjoavista työnantajista ja työpaikan täyttöprosessista. Aineistossa mainitaan avoinna olevista työpaikoista muun muassa työpaikan sijaintikunta, työpaikan ammatti, työnantajan toimiala, työpaikan koulutusvaatimus, työaika, työn kesto, henkilökunnan koko, työnantajan sektori ja työpaikan tyyppi. Lisäksi aineistossa ovat tiedot työpaikan viimeisestä hakupäivämäärästä, aiottu työn alkamispäivä, avoinnaolon alkamis- ja päättymispäivä sekä täyttötieto. Muuttujina ovat myös työpaikkojen määrä ilmoituksessa, työpaikkailmoitusrivien alkuperäinen määrä ilmoituksessa ja työhönosoitusten määrä. Aineistossa ovat myös työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset), joiden alueella työpaikka on ollut. Aineistoon on lisätty erilaisia kestomuuttujia. Tällaisia ovat muun muassa avoinnaolon kesto, rekrytointiaika ja täyttöviive. Näille muuttujille on omat laskentasääntönsä, ks. esim. Räisänen, Heikki (2004): Työvoiman hankinta julkisessa työnvälityksessä. VATT-tutkimuksia 107. Aineistossa ovat mukana myös aluemuuttujat seutukunta, tilastollinen kuntatyyppi ja suurkaupunki.The data contain information on the vacancies notified to the Public Employment Service in Finland in 2017. The data have have been compiled of job advertisements, and each individual vacancy mentioned in the advertisements has been counted. There is information on open vacancies, employers, and the process of filling the job vacancies. The information on open vacancies covers variables such as the location, occupation, and duration of the vacancy, the employer's industry of employment, educational requirements, working hours, staff size, type of workplace, deadline for applications, and the starting date of the job. In addition, the data contain variables providing information on the number of open vacancies in the advertisements and the number of rows in the advertisement. The public employment agencies (TE Offices) and Centres for Economic Development, Transport and the Environment (ELY Centres) located in the region of the open vacancies are also included in the data. Various duration variables have been added to the data. These variables include the duration the vacancy was open, the time of recruiting, and the time it took to fill the vacancy. These variables have their own calculation rules. The data also include regional variables such as the sub-region, municipality type, and town
Finnish Opinions on Security Policy and National Defence 2017
No full textMaanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä turvallisuuteen ja turvallisuudentunteeseen vaikuttavista tekijöistä ja turvallisuuden kehittymisestä seuraavan viiden vuoden aikana sekä huolta aiheuttavista tekijöistä ja luottamuksesta Euroopan unionin ja Suomen tulevaisuuteen. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, työelämään osallistuminen, ammatti/asema, koulutus, siviilisääty, elämäntilanne, kotona asuvien lasten lukumäärä, tuloluokka, ruokakunnan koko, asunnon tyyppi sekä aluemuuttujia. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy henkilökohtaisina haastatteluina osana omnibustutkimusta.The annual survey charted Finnish public opinion on foreign policy, defence policy, security, military alliances, military service, and ongoing international armed conflicts at the time of the survey. Some questions examined views on factors affecting safety and security. Opinions were charted on the success of foreign policy in the previous few years, funds allocated to the Defence Forces, whether Finland should resort to armed defence in case of any sort of attack, and how the global security situation would develop in the next five years. Views were probed on the current conscription-based defence system and whether women should also participate in conscription. The respondents were asked whether Finland should form military alliances and whether Finland should apply for NATO membership. Some questions pertained to issues affecting the safety and security of Finland. These included, among others, Finland's EU membership, potential NATO membership, participation in the EU defence and in international crisis management, and military non-alignment. Satisfaction with defence policy in the previous few years was investigated. The respondents were also asked about recent developments in Russia and their possible impacts on Finland's security. Views were charted on Finnish military cooperation in the EU, with NATO, other Nordic countries, and the United States. The respondents were asked to evaluate what effect a variety of governmental bodies, such as Russia, China, US, UN, and EU, had on Finland's security. Views were studied on Finland's preparedness for the prevention of various security threats, such as armed threat, infectious diseases and epidemics, environmental hazards, uncontrolled immigration, political pressure from other states, economic crisis, terrorism, and attacks against information systems and networks. Concern caused by certain phenomena and issues was charted, such as the economic situation in Europe, global warming, proliferation of weapons of mass destruction, international terrorism, cybercrime, increase in the number of asylum-seekers, racism, and current conflicts in Ukraine, Syria, and Turkey. Finally, the respondents were asked about their trust in the European Union and what type of threats Finland should prepare for in the following decade, e.g. environmental disasters, terrorism, and armed conflict. Background variables included, among others, the respondent's gender, age, economic activity and occupational status, marital status, household composition, ages of children living at home, gross annual income of the household, level of education, type of accommodation, region of residence, number of inhabitants in the municipality of residence, Internet use, and political party preference
Private Bills in the Finnish Parliament 1999-2014
No full textAineisto sisältää eduskunta-aloitteet vuosilta 1999-2014 (neljä täyttä vaalikautta). Aineistossa on tiedot aloitteen ensimmäisestä allekirjoittajasta sekä tiedot siitä, ketkä kansanedustajat ovat aloitteen allekirjoittaneet. Lisäksi aineistossa on aloitteen tyyppi, aloitteen numero, aloitteen tekovuosi, ensimmäisen allekirjoittajan puolue, tieto siitä, onko aloitteella enemmän kuin yksi allekirjoittaja, aloitteen otsikkoteksti, tieto siitä, mihin budjetin kohtaan aloite liittyy sekä aloitteen tekopäivämäärä. Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, kaksi hanketta (professori emeritus Hannu Nurmi: MOPI- sekä PCRC-hankkeet), sekä Turun yliopisto, valtio-opin oppiaine.This dataset contains information about all private bills and other motions made by Members of the Finnish Parliament in 1999-2014 (four full parliamentary terms, four years each). Motions that Members of Parliament can make include motions for debate, legislative motions, budget iniatives, supplementary budget iniatives, and petitionary motions. The following information is included in the data: type of the motion, id number of the motion, the year the motion was made, the first signatory to the motion, party of the first signatory, title of the motion, section of the state budget, date of the motion, and other signatories to the motion. The project was funded by the Academy of Finland, professor emeritus Hannu Nurmi's project "Models of Political Institutions" (MOPI), the Public Choice Research Centre (PCRC) at the University of Turku, and the department of Political Science at the University of Turku
Vocational Teachers' Views on Competence-Based Education 2017
No full textKysely on tehty osana pro gradu -tutkielmaa ja toteutettu osana TAMK:n (Tampereen ammattikorkeakoulun) ammatillisen opettajakoulutuksen järjestämää Tutkesta toimintaan -koulutusprojektia. Tutkimuksella kartoitettiin, miten toisen asteen ammatilliset opettajat kokevat osaamisperusteiseen ajatteluun siirtymisen vaikuttaneen koulutuksen toteuttamiseen. Kyselyn alussa kyseltiin yleisesti osaamisperusteisuudesta; muun muassa sitä, miten käsite mielletään, kuinka paljon se näkyy omassa organisaatiossa ja onko sillä ollut vaikutusta omaan työtaakkaan sekä onko omien työtehtävien vaatimuksiin vastaaminen edelleen mahdollista. Seuraavaksi kyselyssä esitettiin väitteitä liittyen opintojen henkilökohtaistamiseen sekä joustavuuteen. Opettajilta kysyttiin lisäksi, miten henkilökohtaistaminen näkyy työn arjessa ja kysyttiin mielipidettä joustavuuden sekä henkilökohtaistamisen merkityksestä tulevaisuuden työelämässä. Seuraavaksi kyselyssä siirryttiin esittelemään väittämiä ammatillisen koulutuksen opettajuudesta ja sen muutoksista. Lisäksi vastaajia pyydettiin kuvailemaan, minkälaista osaamisperusteinen opettaminen on ja onko opettajan roolissa tapahtunut muutos osaamisperusteiseen koulutukseen siirryttäessä. Seuraavaksi vastaajia pyydettiin arvioimaan erilaisia väittämiä osaamisperusteisesta arvioinnista, esimerkiksi 'Osaamisperusteinen arviointi on yksinkertaista'. Vastaajia pyydettiin lisäksi arvioimaan omin sanoin, miten osaamisperusteisuuteen siirtyminen on vaikuttanut arkisiin työtehtäviin. Lopuksi vastaajille annettiin vielä mahdollisuus kuvailla omin sanoin, miten osaamisperusteisuus on muuttanut suomalaista ammatillista koulutusta. Taustamuuttujina kyselyssä ovat sukupuoli, ikä, organisaatio, työkokemus vuosina ja toimenkuva.This survey was conducted as part of a Master's Thesis and in relation with the Finnish educational project "TUTKEsta toimintaan" at Tampere University of Applies Sciences. The study charted upper secondary level vocational teachers' views on what sort of an impact competence-based methods have had on vocational education in Finland. "Competence-based" ('osaamisperusteisuus' in Finnish, translation by the Finnish National Agency for Education) is used here to describe a way of implementing studies where, instead of abstract knowledge, working life competencies and the flexibility and personality of one's studies is emphasised. The survey first contained questions about competence-based education generally, e.g. with regard to how the concept is perceived, how well it had been implemented at the respondent's home institution, and if the respondent felt more pressure in their work due to e.g. rush, new systems, new legislation, expectations, and increases in workload or the number of students. Next, the respondents were presented with a set of attitudinal statements regarding the impact of personalisation and flexibility of studies. The teachers were also asked how personalisation of studies was visible in their everyday work, and whether personalisation and flexibility of studies offered advantages in studies and working life or if they created new challenges. Next, attitudinal statements were presented on the tasks and appreciation of the teacher as well as working life cooperation. In addition, the respondents were asked if the teacher's role had changed in a variety of ways after the implementation of competence-based vocational education. The respondents were then asked to evaluate the extent they agreed or disagreed with statements regarding competence-based evaluation, e.g. "Competence-based evaluation is simple" and "Competence tests meet employers' expectations of working life competencies". They were also asked if the new competence-based evaluation methods gave a more truthful image of students' competencies than the previous teaching system, and what were the possible pros or cons of the old system. Finally, the respondents were asked to describe how the competence-based system had affected their everyday work tasks and Finnish upper secondary vocational education in general. Background variables included gender, age group, institution, and work experience in years
Employment Survey of Tampere University Doctoral Graduates 2010-2011
No full textVuonna 2013 kerätyssä kyselyssä kartoitettiin Tampereen yliopistossa vuosina 2010 ja 2011 tohtorin tutkinnon suorittaneiden sijoittumista työelämään. Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi motivaatiotekijöistä jatkotutkinnon aloittamiselle, opintojen rahoittamisesta, työmarkkinatilanteesta ja työllistymistä vaikeuttaneista asioista. Lisäksi tiedusteltiin jatkotutkinnon hyödyistä ja haitoista sekä vaikutuksista työnhakuun, tyytyväisyydestä työhön ja palkan suuruudesta sekä työn vaativuuden ja koulutuksen vastaavuudesta. Lopuksi vastaajilta kysyttiin vielä jatko-opintojen ohjauksen laadusta ja määrästä, tyytyväisyydestä suorittamaansa jatkotutkintoon ja tutkintoon käytetystä ajasta. Aineiston taustamuuttujia ovat sukupuoli, koulutusala ja tutkinnon taso.The Employment Survey of Tampere University Doctoral Graduates 2010-2011, collected in 2013, charted the employment situation of University of Tampere doctoral graduates who had received their degree in 2010-2011. The respondents were asked about their motivation for the postgraduate studies, the financing of their studies, employment after graduation, current employment, views on the education they received, and how doctoral education should be developed at the University of Tampere. The respondents were asked to evaluate how well certain statements corresponded with their motivation for postgraduate studies. The statements included: "I believed it would be easier for me to find a job after graduating" and "I wanted to research a particular subject". Some questions investigated the financing of the respondents' postgraduate studies. Next, the respondents' employment after graduation and possible difficulties with finding a job were also studied. Possible problems included: "Lack of work experience" and "The subject of doctoral thesis". The next part of the survey focused on the current employment status of the respondents. This included questions on the respondent's current job description and salary. The respondents were also asked whether the doctoral degree was a requirement for their current job, how well the job corresponded with their education, and whether their doctoral thesis was related to their current job. In the last part of the survey, the respondents were asked to evaluate the guidance they had received during their postgraduate education and their satisfaction with the postgraduate education in the University of Tampere. The respondents were also asked to evaluate how they thought postgraduate education should be developed. Background variables included gender, field of study, and degree level
Gambling Harm Survey 2016
No full textTilastokeskus toteutti Rahapelikyselyn kevättalvella 2017 internet- ja postikyselyn yhdistelmänä. Tilaajana oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Kyselyllä haluttiin kartoittaa rahapelaamista, pelaamisesta vastaajalle koituvia haittoja sekä mielipiteitä suomalaisesta rahapelijärjestelmän markkinoinnista ja näkyvyydestä. Rahapelaaminen oli vuonna 2016 järjestetty Suomessa kolmen peliyhtiön, RAY:n, Veikkauksen ja Fintoton yksinoikeudella. Aluksi vastaajilta kysyttiin, mitkä heidän mielestään ovat tämän mallin tavoitteet. Seuraavaksi pyydettiin mielipiteitä näiden kotimaisten peliyhtiöiden mainonnasta ja markkinoinnista. Rahapelien pelaamista kartoitettiin kysymyksillä pelaamisen useudesta eri pelien kohdalla sekä syitä rahapelien pelaamiseen. Kysyttiin myös, tuntevatko vastaajat pelaamisen olevan itselleen ongelma ja ovatko he tietoisia RAY:n, Veikkauksen ja Fintoton tarjoamista keinoista hallita rahapelaamista ja ovatko he käyttäneet niitä. Haluttiin myös tietää peleihin käytetty rahamäärä sekä minkälaisissa ympäristöissä rahapelejä pelattiin. Seuraavaksi vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa rahapelaamistaan. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, millaisia seurauksia heidän pelaamisellaan oli yleisesti, taloudellisesti, työhön tai opiskeluun liittyen, terveydellisesti, tunnetasolla sekä ihmissuhteissa. Pyydettiin myös arvio muista mahdollisista haitoista. Lopuksi kysyttiin, oliko vastaajan elämässä vuoden 2016 aikana henkilöä, joka vastaajan mielestä pelasi liikaa rahapelejä sekä tiedusteltiin, millaisia haittoja näiden henkilöiden rahapeliongelmat aiheuttivat vastaajille. Taustamuuttujina olivat sukupuoli, ikäryhmä ja maakunta.Statistics Finland conducted the Gambling Harm Survey in early 2017 as a mixed-mode internet/mail survey. The study was commissioned by the National Institute for Health and Welfare (THL). The study aimed to chart Finnish gambling habits, social and healthcare-related problems caused by gambling, and opinions on the visibility of advertising and marketing by Finnish gambling organisations. In 2016, three gambling operators had exclusive rights to provide gambling services in Finland: Finland's Slot Machine Association RAY (government-owned), Veikkaus (government-owned) and Fintoto. These three were merged into a single government-owned organisation in 2017. First, the respondents were asked what the reasoning was for a government-owned and government-regulated gambling market (e.g. securing gambling profits for the state; supporting Finnish art, science, sports, and social services; reducing the harm caused by gambling; preventing foreign competition). Their opinions on marketing and advertising by these organisations were examined with questions regarding, for example, how often the respondents had seen gambling advertisements on billboards, television, the internet etc. Gambling habits were examined with questions regarding the frequency of playing games of chance, such as lotteries or horse betting, and reasons for playing them. The study also surveyed if the respondents found gambling a problem, how often they had felt in 2016 that it was a problem, and if they were familiar with or had used different services provided by RAY, Veikkaus and Fintoto for helping control gambling. The amount of money the respondents had used for gambling in 2016 per week, per month and during the whole year was also surveyed, as well as in what sort of environments they played these games (e.g. at home, at work, in kiosks, at Casino Helsinki) and with whom (alone, with an acquaintance / a group of acquaintances, or with an unknown person / a group of unknown persons). It was also surveyed if the respondents gambled on the internet and whether they used a PC or a mobile device, such as a smartphone or a tablet computer, for online gambling. Next, the Problem and Pathological Gambling Measure (PPGM) was used to evaluate the respondents' gambling habits. They were also asked about harm caused by gambling on their lives in general as well as relating to their economical situation, work or studies, health, emotional well-being and relationships. Other possible types of harm on the respondents' lives were also surveyed. Finally, the respondents were asked if their social circle in 2016 included persons who, in their opinion, gambled too much. It was queried who these persons were in relation to the respondents and what sort of problems these persons' gambling had caused for the respondent. Background variables included gender, education level, net income (categorised), economic activity and occupational status, age group and NUTS3 region