Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Finnish Views on Democracy and Political Issues 2017: Swedish-Speaking Finns
No full textTutkimuksessa kartoitettiin ruotsinkielisten suomalaisten mielipiteitä kansanvallasta, yhteiskunnasta ja turvallisuudesta. Mielipidekysely oli osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johti ajatushautomo Magma. Tutkimus koostuu erilaisista vastaajille esitetyistä väittämistä, joihin vastaajat ovat ilmaisseet mielipiteensä asteikon avulla. Kyselyn teemoina olivat turvallisuus, EU-jäsenyys, suhtautuminen monikulttuurisuuteen ja vähemmistöihin sekä luottamus demokratiaan ja perinteiseen mediaan. Aluksi kyselyssä tiedusteltiin mielipidettä demokratian toimivuudesta ja vaaleista. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin suhtautumista kyberuhkiin, terrorismiin ja Venäjään. Tutkimuksessa selvitettiin ulkopoliittisia asenteita liittyen myös pohjoismaiseen yhteistyöhön ja Euroopan unioniin. Lopuksi kyseltiin monikulttuurisuuteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista sekä suhtautumisesta maahanmuuttopolitiikkaan. Taustamuuttujina on muun muassa sukupuoli, ikä, koulutus, äidinkieli, maakunta ja paikkakuntatyyppi.The study charted Swedish-speaking Finns' views on democracy, society and safety in Finland. The public opinion survey was part of the "Fate of Democracy" project led by think tank Magma. The study contained attitudinal statements that the respondents were asked to evaluate on a scale ranging from "Strongly agree" to "Strongly disagree". The themes of the survey included safety, Finland's EU membership, multiculturalism and minorities, and trust in democracy and traditional media. First, the respondents' opinions regarding elections and the functionality of democracy were charted with questions pertaining to issues such as whether voters in parliamentary elections can truly impact politics, and if Finnish matters would be tended to better if decision-making was left to independent experts instead of politicians and citizens. It was also asked if the ability to make citizens' initiatives had improved democracy in Finland. Some questions pertained to cyber threats, terrorism and Russia, as well as the extent of the respondents' trust in "traditional" media rather than social media, for instance. The study also canvassed attitudes with regard to foreign and security policy, e.g. with questions concerning Nordic cooperation, NATO and the European Union. The final questions covered matters related to multiculturalism, corruption, language policy, and safety, and the respondents' attitudes toward immigrants and asylum seekers were examined. Background variables included gender, age (categorised), education level and type of municipality of residence
Helsinki Deaconess Institute Housing Services 2013
No full textTutkimuksen aineisto koostuu laadullisen asennetutkimuksen virikemenetelmällä tehdyistä puolistrukturoiduista ryhmä- ja yksilöhaastatteluista. Haastateltavia, joista 10 oli asumisyksiköiden työntekijöitä ja 6 asukkaita, pyydettiin ottamaan kantaa yhdeksään asumisyksiköiden arkeen, yhteisövalmennukseen ja asunto ensin -periaatteeseen liittyvään väittämään. Kaikki haastateltavat sekä haastattelija osallistuivat ennen haastatteluja Kaapeli-yhteisövalmennukseen Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa. Yhdessä haastattelussa oli lisäksi mukana kolme yhteisövalmennuksen käynyttä vapaaehtoista vertaistoimijaa. Haastateltavat ottivat kantaa esimerkiksi työntekijöiden ja asukkaiden rooleja, yhteisöllisyyttä sekä yhteisövalmennuksen vaikutuksia koskeviin väittämiin. He kommentoivat myös väitteitä liittyen siihen, aiheuttaako päihteidenkäyttö ongelmia asumisyksikössä ja onko asumisen sujuminen asukkaasta itsestään kiinni. Aineisto sisältää sekä yksilö- että ryhmähaastatteluja. Taustatietoja ovat haastattelupäivämäärä, haastattelun tyyppi (yksilö- tai ryhmähaastattelu) sekä haastateltavan sukupuoli ja rooli. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.This dataset consists of group and individual interviews of 10 housing service employees of the Helsinki Deaconess Institute and 6 residents of the institute's housing units. The interviewees were asked to comment on nine statements regarding everyday life in the housing units, community development training, and the "Housing First" approach. All interviewees and the interviewer participated, prior to the interviews, in CABLE community development training organised by the Helsinki Deaconess Institute. The interviewees commented on e.g. the roles of residents and employees, communality, and the impact of community development training, as well as whether substance use caused problems in the housing units and if successful housing depended on the residents themselves. The data contain both individual and group interviews. Background information included date of the interview, interview type (individual/group), gender and role. The data were organised into an easy to use html version at FSD. The dataset is only available in Finnish
Secondary Use of Health and Social Care Data 2016
No full textTutkimuksessa kartoitettiin kansalaisten sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten asenteita ja suhtautumista sosiaali- ja terveystietojen toissijaiseen hyödyntämiseen tutkimuksessa, kehittämisessä ja johtamisessa. Tutkimuksen erityisryhmänä olivat henkilöt, joilla itsellä tai jollakin heidän läheisistään on yksi tai useampi lääkärin toteama krooninen sairaus. Toisena kohderyhmänä tutkimuksessa haastateltiin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Aluksi vastaajilta kysyttiin eri toimijoiden luotettavuudesta, luottamuksesta itseä koskevien tietojen oikeaan käyttöön ja tietojen henkilökohtaisuudesta. Lisäksi pyydettiin arvioita henkilökohtaisten sote-tietojen käytön periaatteista ja niiden koetusta tärkeydestä. Haluttiin myös tietää kuinka kiinnostuneita vastaajat olivat seuraamaan omien sote-tietojensa käyttöä sekä kuinka halukkaita he olivat luvan antamiseen tunnisteettomien tietojen käyttämiseen eri tarkoituksiin. Seuraavaksi kartoitettiin omien fyysisten toimintojen seuraamista sekä luvan antamista näiden aktiivisuustietojen käyttämiseen eri tarkoituksiin. Lisäksi kysyttiin suhtautumisesta näiden tietojen käyttämiseen lääketieteen kehittämiseen yhdistämällä niitä terveys- ja potilastietoihin. Tiedusteltiin myös halukkuudesta antaa lupa ammattilaisille sosiaali- ja terveystietojen tarkastelemiseen. Kysyttiin myös, kenellä tulisi olla pääsy sosiaali- ja terveystietoihin palvelutilanteen ulkopuolella. Lopuksi tiedusteltiin luottamuksesta tietojen käyttöön eri tilanteissa kun käyttäjinä ovat viranomaiset, sote-organisaatiot, akateemiset tutkijat ja yliopistot tai lääke- ja terveysteknologiayritykset. Taustamuuttujina olivat mm. äidinkieli, siviilisääty, elämänvaihe, asuinmuoto, yhteiskuntaluokka, poliittinen suuntautuminen, tulot ja ammattiryhmä.This survey charted Finnish citizens' as well as social and healthcare service professionals' attitudes and views concerning secondary use of health and social care data in research and development of services. The study contained two target groups: (1) persons who suffered or had a close relative or acquaintance who suffered from one or more chronic conditions, diseases or disorders, and (2) social and healthcare service professionals. First, the respondents' opinions on the reliability of a variety of authorities and organisations were examined (e.g. the police, Kela, register and statistics authorities, universities) as well as trust in appropriate handling of personal data. They were also asked which type of information they deemed personal or not (e.g. bank account number and balance, purchase history at a grocery store, web browsing history, patient records, genetic information, social security number, phone number). They were asked to evaluate which principles they considered important in handling personal health data (e.g. being able to access one's personal data and to have inaccurate data rectified, and being able to restrict data processing), and the study also surveyed how interested the respondents were in keeping track of the use of their health data, and how willing they would be to permit the use of anonymous health data and genetic information for a variety of purposes (e.g. medicine and treatment development, development of equipment and services, and operations of insurance companies). Next, it was examined whether the respondents kept track of their physical activity with a smartphone or a fitness tracker, for instance, and if they would be willing to permit the use of anonymous data concerning physical activity for a variety of purposes. In addition, the respondents' attitudes were charted with regard to developing medicine research by combining anonymous health data and patient records with other data on, for instance, physical activity, alcohol use, grocery store purchase history, web browsing history, and social media use. The study also examined the willingness to permit access to personal health data for social and healthcare service professionals in a service situation, as well as for social and healthcare authorities and other authorities outside of a service situation. Finally, it was charted how important the respondents deemed different factors relating to data collection (e.g. being able to decide for which purposes personal data, or even anonymous data, can be used, and increasing awareness on how health data can be utilised in scientific research). The reliability of a variety of authorities and organisations, such as social welfare/healthcare organisations, academic researchers and pharmaceutical companies, was also examined in terms of data security and purposes for using data. Background variables included, among others, mother tongue, marital status, household composition, housing tenure, socioeconomic class, political party preference, left-right political self-placement, gross income, economic activity and occupational status, and respondent group (citizen/healthcare service professional/social service professional)
Power Structures of Finnish Society 2011
No full textValtarakenneaineistossa on tutkittu suomalaisen yhteiskunnan valtaeliittiä. Tutkimuksen vastaajat olivat seuraavilta yhteiskunnan eri sektoreilta: politiikka, hallinto, elinkeinoelämä, järjestöt, joukkotiedotus, tiede ja kulttuuri. Tutkimus kohdistuu sektoreiden johtaviin institutionaalisiin asemiin, rooleihin, eikä niissä toimiviin henkilöihin sinänsä. Vuonna 2011 eliittiasemia oli noin 1400. Tutkimuksen teemoja olivat muun muassa ura, kansainvälistyminen, vuorovaikutus, vaikuttaminen sekä lapsuuden ja nuoruuden koti. Uraan liittyen kysyttiin, millä alueella vastaajan nykyinen päätoimi on ja onko heillä mahdollisia muita toimia jollakin muulla alueella. Lisäksi kartoitettiin luottamustehtäviä, jäsenyyttä eri järjestöissä ja epävirallisissa ryhmissä sekä urakehitykseen myönteisesti vaikuttaneita tekijöitä. Vuorovaikutusta mitattiin esittämällä haastatelluille lista yhteydenpitotahoista ja pyytämällä haastateltuja arvioimaan yhteydenpidon tiheys ja kertomaan yhteydenpidon luonne. Yhteydenpitotahoja olivat mm. tasavallan presidentti, puolue, ministeriöt, kunta, puolustusvoimat, kirkko, eri järjestöt, korkeakoulut ja yritykset. Lisäksi pyydettiin kertomaan, miten usein vastaaja esiintyy joukkotiedotusvälineissä ja missä määrin hän on työnsä vuoksi yhteydessä nuoruusvuosien tuttuihin. Kansainvälistymistä kartoitettiin kysymällä oliko vastaaja opiskellut tai työskennellyt ulkomailla ja oliko hänellä henkilökohtaisia kontakteja ulkomaisiin tahoihin. Vaikuttamiseen liittyen kysyttiin, mitä yhteydenpidon muotoja vastaaja pitää tärkeimpinä oman organisaationsa kannalta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan eri tahojen (eduskunta, kulttuurielämän edustajat, lehdistö, palkansaajajärjestöt, EU yms.) vaikutusvaltaa ja kuinka tärkeinä he pitivät erilaisia periaatteita omaa toimialaansa koskevassa poliittisessa päätöksenteossa. Lisäksi kysyttiin, kuinka voimakkaiksi he kokivat ristiriidat tai vastakohtaisuudet eri ryhmien välillä. Vastaajille esitettiin myös joukko yhteiskuntaan liittyviä väittämiä, joihin heidän pyydettiin ottamaan kantaa. Lopuksi tiedusteltiin lapsuuden ja nuoruuden kotiin liittyen äidinkieltä sekä vanhempien koulutusta, ammattiryhmää, luottamustehtäviä ja puoluekantaa. Taustamuuttujina ovat vastaajan toimintasektori, sukupuoli, syntymävuosi, asuinlääni, koulutus, sijoittuminen yhteiskuntaluokkiin, bruttotulot sekä puolue, jota vastaaja äänestäisi, jos eduskuntavaalit olisivat nyt.In this power structure survey, the Finnish power elite is under observation. The respondents represented the following sectors of society: politics, administration, business life, organisations, mass media, science and culture. The study focused on institutional leadership positions and roles in the various sectors, not on the persons as such. There were approximately 1,400 elite positions in Finland in 2011. The themes of the survey included, among others, career, internationalisation, interaction, power and influence, and childhood home. In view of the respondents' careers, they were queried the field of their main occupation as well as possible posts or offices in other fields. The study also charted the respondents' positions of trust in e.g. the Parliament, the State's committees, boards of corporations, and different types of organisations. The respondents were asked to choose the most important factors that had had a positive impact on their career development (e.g. work experience, diligence, suitable political views and party preference, education, family relations, public presentation skills) as well as to evaluate what sort of effect their childhood home had had on their career choice and whether gender had affected their career development. Interaction was examined by presenting the respondents with a list of possible contact partners and asking them about the frequency and nature of the contacts. The listed contact partners included e.g. the President, the Prime Minister's office, political parties, ministries, courts and the police, universities, the Church, municipalities, and the Defence Forces. The respondents were also asked to estimate how often they appeared in a variety of mass media outlets and to what extent they kept in touch with old acquaintances they had met, for instance, during studies or their military service. Next, the respondents were asked whether they had common interests with decision-makers from a variety of fields. Internationalisation was charted by enquiring whether the respondents had studied or worked abroad and whether they had personal contacts with different types of foreign actors. With regard to power and influence, the modes of contact that the respondents deemed the most important for their organisation were charted (e.g. unofficial personal meetings, telephone calls, personal letters, e-mails, organisations' official letters, mass media). Next, the respondents were asked to assess the influence and power of various bodies (e.g. the Parliament, representatives of cultural life, the media, labour market organisations, the EU). The study also surveyed their opinions on the importance of a variety of principles in decision-making regarding their own field (e.g. preparation of decisions is public, the social impact of decisions is taken into consideration, representatives of enterprises participate in decision-making, citizens can influence decisions). In addition, the respondents' views on the intensity of antagonism between various groups in Finland were examined (e.g. the wealthy/the impoverished, politicians/citizens, employers/employees). The respondents were also presented with a set of statements regarding social issues such as the functionality of democracy in Finland, immigration, income disparity, privatisation of public services, and NATO membership. Finally, the respondents' family backgrounds were charted with regard to language spoken in childhood home as well as parents' educational background, their economic activity and occupational status, their possible positions of trust in different organs and institutions, and the respondents' assessment of their parents' political party preference in the respondents' youth. Background variables included e.g. gender, year of birth (categorised), province of residence, education, self-perceived social class, gross income, and the political party the respondent would vote for if the parliamentary elections were held at the time of the survey
Student Feedback Survey for Bachelor Graduates 2016
No full textLukuvuosittain kerättävässä Kandipalaute-kyselyssä kartoitetaan opiskelijoiden kokemuksia yliopistossa opiskelusta. Kysely on valtakunnallinen ja se on lähetetty kaikille niille opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet kandidaatin tutkinnon tai ovat suorittaneet kolme vuotta opinnoistaan alalla, jolla ei tähdätä kandidaatin tutkintoon. Kysymykset koskevat suoritettuja opintoja kokonaisuudessaan ja niiden avulla kartoitetaan opiskelijoiden kokemuksia opintojen sujuvuudesta, omasta hyvinvoinnista sekä opintojen yhdistämisestä muuhun elämään. Alussa vastaajilta kysyttiin työskentelystä opintojen ohella ja opintojen rahoittamisesta. Seuraavaksi kysyttiin vapaa-ajan aktiviteeteista, kuten harrastuksista ja järjestötoiminnasta. Opiskeluaikaisia kokemuksia kartoitettiin väittämien avulla, joissa esillä olivat opetuksen laatu sekä läheisiltä opintoihin saatu tuki. Lisäksi opiskelijoilta kysyttiin tyytyväisyydestä eri elämänalueisiin sekä omasta opintomenestyksestä. Vastaajille esitettiin seuraavaksi väittämiä yliopiston tarjoamaan ohjaukseen, ryhmässä toimimiseen, kurssivaatimuksiin sekä omiin ammatillisiin tavoitteisiin liittyen. Tämän jälkeen vastaajilta pyydettiin arviota väittämiin, jotka koskivat opintojen kuormittavuutta sekä vuorovaikutusta opetushenkilökunnan kanssa. Laajassa kysymyspatteristossa opiskeluaikaan liittyen vastaajia pyydettiin arvioimaan väittämiä, joissa olivat esillä muun muassa oma terveydentila ja hyvinvointi, sosiaalinen kanssakäyminen, opintojen teoreettisuus, oma oppiminen, ammatillinen osaaminen sekä jaksaminen. Lisäksi kyselyyn sisältyi yliopistokohtaisia kysymyksiä, joita yliopistot saivat lisätä kyselyihin. Taustamuuttujina ovat vastaajan yliopisto, koulutusala, ikä ja sukupuoli. Lisäksi taustamuuttujat vaihtelevat yliopistoittain, kun osalta vastaajista aineistossa on mukana taustatieto tarkemmasta koulutusohjelmasta, pääaineesta, yksiköstä tai tiedekunnasta.The Student Feedback Survey, collected every academic year, charts student experiences of studying at a university. The national survey is sent to all students who have completed their Bachelor's degree or studied for three years in a field where Bachelor's degrees are not awarded. Themes of the survey include, among others, progress with studies, financing of studies, well-being, and balance between studies and other aspects of life. With regard to financing of studies, the respondents were asked about paid work done during studies and their means of financing studies (e.g. student grant, student loan, wages) as well as their financial circumstances at the time of the survey. Extra-curricular activities and participation in the activities of a student association were surveyed. Experiences of studies were examined with statements relating to the quality of education and teaching and support received in studies. Satisfaction with studies, life in general, family life, and friends was charted as well as own performance in studies. The respondents were presented with several statements about, for instance, the guidance provided by their university, group work, course requirements, study progress, ability to study, professional goals, health and well-being, social life, and personality traits. The universities were also able to add university-specific questions to the survey, which charted primarily the same themes as the main survey and additional background information. Background variables included the respondent's university, field of study, age, and gender. Some of the background variables are specific to individual universities (e.g. the respondent's degree programme, major subject or faculty)
Barometer for Swedish-speaking Finns, Autumn 2002
No full textTutkimuksessa kartoitettiin suomenruotsalaisten identiteettiä ja mielipiteitä mm. arkipäivän sujumisesta, joukkoviestimien käytöstä, politiikasta ja yhteiskunnasta, arvoista, identiteetistä sekä yhteenkuuluvuudesta. Tutkimusta on rahoittanut Svenska Kulturfonden. Aluksi kysymykset käsittelivät vastaajan ja lähipiirin kielitaitoa sekä ruotsin tai suomen kielen käyttämistä eri yhteyksissä. Kysyttiin myös, minkä kielisissä kouluissa tai opiskelupaikoissa vastaajien lapset ovat olleet tai tulevat olemaan. Seuraavaksi vastaajille esitettiin useita eri väittämiä kaksikielisyydestä ja suomenruotsalaisista. Tämän jälkeen kysymykset käsittelivät joukkoviestimiä, lehdistöä, radiota ja televisiota. Vastaajilta kysyttiin mitä päivälehtiä he lukevat, mitä radiokanavia kuuntelevat ja mitä televisiokanavia katselevat, sekä näihin käytettyä aikaa. Tämän jälkeen vastaajilta tiedusteltiin osallistumisesta yhdistystoimintaan sekä kuinka suurta luottamusta vastaajat tunsivat erilaisiin yhteiskunnallisiin instituutioihin. Tiedusteltiin myös poliittista suuntautuneisuutta sekä sitä, kuinka tärkeinä vastaajat kokivat erilaiset poliittiset kysymykset tulossa olevissa eduskuntavaaleissa. Lopuksi kartoitettiin luottamusta erilaisiin ihmisiin ja ihmisryhmiin sekä esitettiin väittämiä ajankohtaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä. Taustamuuttujina olivat asuinalue, ikäluokka, koulutus, työllisyystilanne, siviilisääty ja talouden koko.This study charted the identity of Swedish-speaking Finns and their opinions on various aspects of everyday life, such as politics and society, the use of mass media, values, and identity. The study was funded by the Swedish Cultural Foundation in Finland (Svenska kulturfonden). The first questions revolved around language. The respondents' and their families' Finnish and Swedish language skills were surveyed. It was examined whether the respondents had used Swedish, Finnish or both in different types of contexts, e.g. at home, at school, with friends, at bureaus and banks, and at work. The respondents were also asked which language was or would be their children's language at school. The respondents were asked to evaluate a set of attitudinal statements about Swedish-speaking Finns, and the state of Swedish in Finland. The following questions covered views on mass media, the press, radio, and television. The respondents' preferred newspapers, radio stations and television channels were examined, as well as the time the respondents spent with these types of media per day and the reasons they listened to certain types of radio stations. The respondents' internet use was also examined. The respondents' activities in different types of associations was charted, as well as their trust in different organisations such as the government, the church, social services, the universities, the police, and daycare services. The next questions concerned the respondents' political orientation and party preferences, which party the respondents would vote for if the parliamentary elections were held at the time of the survey, and which themes they found important in the upcoming 2003 parliamentary elections, e.g. the environment, geriatric care, education, and immigration. The final theme concerned the respondents' values and ways of life. They were asked whether they had religious beliefs of different types, and to rate their trust in different groups of people and ethnicities. In addition, the respondents were asked what areas they thought Finland should develop in the following ten years. Finally, the respondents were presented with a set of attitudinal statements about current issues that they were asked to evaluate. The statements concerned, among other subjects, unemployment, taxation, joint municipal authorities, and universal basic income. Background variables included, for instance, region of residence, age group, gender, education level, economic activity and occupational status, marital status, and household composition
Diaconia Barometer 2016
No full textDiakoniabarometrit kartoittavat diakoniatyöntekijöiden käsityksiä ja kokemuksia työstään. Diakoniabarometri 2016 keskittyi erityisesti syksyn 2015 maahanmuuttaja-aaltoon. Teemoina ovat huono-osaisuuteen liittyvät kysymykset sekä yhteisöllisyyden mahdollisuuksien pohdinta avun tarjoamisen kanavana. Aluksi tiedusteltiin, minkälaisia ihmisiä vastaajat olivat kohdanneet työssään vuonna 2015 (esim. hengellisen väkivallan uhri, asunnoton). Lisäksi kysyttiin, mitä diakoniatyöntekijät olivat tehneet työssään vuonna 2015 (esim. kutsunut ihmisiä toimimaan yhdessä). Kyselyssä selvitettiin myös viikkotyöajan jakautumista. Edelleen vastaajilta tiedusteltiin, minkälaisia toimenpiteitä kirkko ja yhteistyökumppanit ovat tehneet auttaakseen turvanpaikanhakijoita. Vastaajilta selvitettiin myös kokemuksia turvapaikanhakijoiden auttamisesta. Diakoniabarometrissa kartoitettiin lisäksi työolosuhteita kysymällä mm. työaikana tapahtuneista uhkaavista tilanteista ja fyysisestä väkivallasta. Lopuksi kysyttiin tärkeimpiä diakoniatyön osaamisalueita ja arvojen merkitystä työyhteisössä. Taustamuuttujina oli mm. työskentelypaikan asukasmäärä, ikäryhmä, koulutustausta, sukupuoli, työkokemus ja hiippakunta.Diaconia Barometers chart Finnish diaconal workers' experiences of their work. The 2016 survey concentrated especially on the 2015 European refugee crisis and the influx of people seeking asylum in Finland. Themes included social disadvantage and the possibilities of communality as a channel for helping. First, the respondents were asked how often they had encountered different types of abused or disadvantaged clients in their work (e.g. a victim of emotional abuse, someone who constantly has to resort to food aid, someone unable to apply for social security benefits, an illegal immigrant, a homeless person). They were also asked how often in 2015 they had performed a variety of tasks (e.g. organised voluntary activities, organised spaces for clients' own activities, helped the socially disadvantaged in becoming a meaningful part of the congregation). The barometer also surveyed the share of time the respondents used weekly on certain types of diaconal work, such as communal work in a church or client work in the diaconia office. It was queried whether a holding centre or other means of lodging was arranged in the parish area for asylum seekers in 2015, and if the respondents had helped asylum seekers either voluntarily or as part of their work. The respondents were presented with a set of attitudinal statements regarding asylum seekers as well as relations between asylum seekers, locals, and diaconal/volunteer workers. In addition, an open-ended question queried opinions on what sort of measures should be taken to ensure peaceful coexistence between Finns and asylum seekers. The diaconia barometer also examined the respondents' working conditions. They were enquired about the support received from superiors as well as the most important competences of a diaconal worker in the following ten years. Further questions, repeated from the 2013 Diaconia Barometer, charted harassment or bullying in the workplace. Threatening situations or physical violence caused by clients or members of the congregation were also charted. Finally, the type of values apparent in the respondents' work and work community were examined with attitudinal statements (e.g. "I feel like my team has a common meaning" and "My work relates to things I find important in life"). Background variables included number of inhabitants at the municipality of the respondent's workplace, the respondent's age group, educational background, gender, work experience in the field, and diocese
Citizen Deliberation on the Swedish Language and Swedish-speaking Minority in Finland: Post-deliberation Survey 2014
No full textTutkimus kartoitti suomalaisten mielipiteitä ruotsin kielen asemasta Suomessa. Siihen kuului kaikkiaan kolme erillistä kyselytutkimusta sekä ryhmäkeskusteluita. Tämä tutkimus tehtiin heti keskustelun jälkeen. Sillä pyrittiin selvittämään ovatko vastaajien mielipiteet muuttuneet siitä, mitä ne olivat ennen keskustelua ja onko keskusteluun osallistuminen vaikuttanut muutoksiin. Vastaajille esitettiin osin samoja väittämiä, joita heille oli esitetty jo ennen keskustelua. Väittämät käsittelivät ruotsin kieltä Suomessa, suomenruotsalaisia, ruotsin kielen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa, ruotsin kielen opiskelun pakollisuutta koulussa, kaksikielisyydellä saavutettavia hyötyjä sekä suomenruotsalaisia. Kysyttiin myös, onko Ruotsalaisella kansanpuolueella (RKP) liikaa valtaa kokoonsa nähden sekä onko vastaajalla ruotsinkielisiä sukulaisia ystäviä tai työkavereita. Tässä osiossa kartoitettiin uudelleen myös vastaajien poliittisia mielipiteitä. Kysymykset käsittelivät poliittista kiinnostuneisuutta sekä sitä, kuinka usein vastaajat keskustelivat politiikasta ja yhteiskunnallisista kysymyksistä muiden kanssa. Vastaajilta tiedusteltiin myös, kuinka tärkeinä he pitivät erilaisia politiikan osa-alueita ja asiakysymyksiä. Lisäksi esitettiin erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja ja kysyttiin, ovatko vastaajat tehneet niitä tai mitä niistä he voisivat tehdä tulevaisuudessa. Vastaajia pyydettiin myös kuvailemaan itseään esittämällä eri tapoja toimia erilaisissa tilanteissa sekä kuvailemalla eri luonteenpiirteitä. Kysyttiin myös, kuinka paljon vastaajat tunsivat luottavansa eri henkilöryhmiin sekä poliittisiin ja julkisiin instituutioihin. Kysyttiin myös, kuinka hyvin vastaajat osaavat ruotsia. Kyselyyn sisältyi myös tieto-osio, jossa kartoitettiin vastaajien tietämystä ruotsin kielen asemasta Suomessa, suomenruotsalaisista sekä Suomen ja Ruotsin yhteisestä historiasta. Taustamuuttujina olivat sukupuoli, syntymävuosi, koulutusaste, ammattiryhmä ja asuinmaakunta.The study, which included three separate surveys as well as group deliberation sessions, charted Finnish opinions on the role of the Swedish language in Finland. This survey was conducted right after the deliberation sessions. The aim of the research project was to study the impact of deliberation and use of deliberative rules on the participants' attitudes concerning Swedish language and Swedish speaking minority in Finland. The respondents were presented some of the same statements as before the deliberation. The statements charted views on, among others, the role and significance of Swedish in the Finnish society, compulsory Swedish in basic education, advantages of a bilingual society, and Swedish-speaking people in Finland. The respondents were also asked whether they thought the Swedish People's Party in Finland (RKP) had too much power relative to its size and whether they had Swedish-speaking relatives, friends or co-workers. This phase of the study also included questions about political views, such as interest in politics, importance of different areas of politics, frequency of discussing political and social issues with other people, and civic engagement. The respondents perceptions of their personal characteristics were charted as well as trust in different institutions and other people. Finally, the respondents were asked how well they were able to speak Swedish and presented a number of questions investigating factual knowledge of the role of Swedish in Finland. Background variables included the respondent's gender, year of birth, education, occupational group, and region of residence
Finnish Experiences of Indoor Air Quality Problems 2014
No full textKirjoituksissa suomalaiset kertovat sisäilmaongelmia koskevista kokemuksistaan ja niiden vaikutuksista heidän sekä läheistensä elämään. Kirjoitukset käsittelevät niin menneitä tapahtumia kuin nykyaikaa. Aineisto on kerätty tutkija Eerika Finellin ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) yhteistyönä vuonna 2014. Kirjoittajat kertovat aluksi usein ajankohdasta, elämäntilanteesta ja paikasta, jossa he törmäsivät ensimmäistä kertaa sisäilmaongelmiin. Kirjoittajat kertoivat laaja-alaisesti ongelmistaan, joita he ovat joutuneet käymään tai käyvät parhaillaan läpi elämässään homeelle tai muille tekijöille altistumisen jälkeen. He kuvailevat usein tilanteesta syntyneitä terveydellisiä haittoja ja oireiluja, sekä esiin tuodaan myös homevaurioiden ja muiden sisäilmaongelmien sekä niiden aiheuttamien oireiden syyn todentamiseen liittyviä ongelmakohtia. Kirjoituksissa kuvataan lisäksi hankalassa elämäntilanteessa tarvittua ja saatua tukea sekä ongelmanratkaisukeinoja. Kirjoittajat tuovat esille myös sisäilmaongelmiin liittyviä yhteiskunnallisia ja rakenteellisia epäkohtia, jotka estävät asioiden ratkaisua. Kirjoitukset ovat vapaamuotoisia ja muutama sisältää myös kuvia ja piirroksia. Taustatietoina aineistossa ovat kirjoittajan ammatti, syntymävuosi, asuinmaakunta ja sukupuoli. Kirjoittajat ovat saaneet päättää, mitä taustatietoja haluavat itsestään antaa.The forty texts in the data deal with the participants' personal experiences of indoor air quality problems in Finland and the impact of poor indoor air quality on the lives of the participants and people close to them. The data were collected in 2014 by researcher Eerika Finell in collaboration with the Finnish Literature Society (SKS). The majority of texts begin with memories of the time when the participants first encountered indoor air quality problems as well as the place where it happened. The participants discuss their experiences and the impact of poor indoor air quality on their health and describe symptoms, such as respiratory tract diseases, caused by mold or other pollutants in buildings. The texts also describe support and treatment received for problems caused by poor indoor air quality. The participants also discuss deficiencies in social and structural attitudes towards indoor air quality concerns. The structure of the texts was not controlled, and some texts also contain pictures and drawings. Background information includes the participant's occupation, year of birth, region of residence (NUTS3) and gender. The participants could decide for themselves which background information to share. The dataset is only available in Finnish
University Student Health Survey 2016
No full textTutkimuksessa kartoitettiin korkeakouluopiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa, keskeisiä terveyskäyttäytymisen piirteitä sekä terveyspalvelujen käyttöä ja mielipiteitä palvelujen laadusta. Lisäksi selvitettiin terveyteen, terveyskäyttäytymiseen ja opiskelukykyyn liittyviä tekijöitä, kuten sosiaalisia suhteita, opiskelua ja toimeentuloa. Kysymykset käsittelivät terveydentilaa, mm. lääkärin toteamia sairauksia, oppimisvaikeuksia, henkistä hyvinvointia, oireita, ehkäisyä, ruokailutottumuksia ja suhtautumista ruokaan. Lisäksi kysyttiin millaisia tunteita vastaajat olivat kokeneet viikon aikana ja kysyttiin, miten hyvin vastaajat olivat keskittymään ja suoriutumaan tehtävistään sekä olivatko he tunteneet itsensä hyödyllisiksi. Terveyspalveluita tutkittiin kysymällä, mitä terveyspalveluja oli käytetty, miltä palveluntarjoajilta ne oli hankittu ja miksi. Kysyttiin myös erilaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien mobiilisovellusten käytöstä sekä tiedusteltiin, olisiko vastaajilla tarvetta terveyteen liittyvälle neuvonnalle, ryhmäkokoontumisille, kursseille tai luennoille. Liikuntatottumuksia kartoitettiin kysymällä hyöty- ja kuntoliikuntaan käytettyä aikaa sekä tiedusteltiin, kuinka paljon vastaajat keskimäärin istuivat arkipäivinä. Lisäksi kysyttiin, kenen järjestämään liikuntatoimintaan vastaajat osallistuivat. Ravintoa käsittelevissä kysymyksissä tiedusteltiin, ajattelivatko vastaajat ruokaa hankkiessaan sen terveellisyyttä ja kuinka usein he söivät lounaan opiskelijaravintolassa opiskeluviikon aikana. Lisäksi kysyttiin kuinka usein erilaisia ravintoaineita nautittiin viikossa, millaista leipää syötiin ja millaista rasvaa leivän päälle laitettiin. Kysyttiin myös, millaisia maitovalmisteita vastaajilla oli tapana nauttia. Hampaiden hoitoa käsiteltiin kysymällä, kuinka usein hampaita harjattiin, käytettiinkö fluorihammastahnaa, hammaslankaa ja ksylitolipurukumia. Kysymykset käsittelivät myös hampaiden narskuttelua ja purentakiskojen käyttöä. Tupakointi, alkoholia ja huumeita käsiteltiin kysymällä mitä aineita ja kuinka usein vastaajilla oli tapana käyttää. Alkoholin käyttöä kartoitettiin vielä useilla tarkentavilla kysymyksillä. Rahapelaamista tutkittiin kysymällä, olivatko vastaajat tunteneet tarvetta käyttää pelaamiseen entistä enemmän rahaa ja olivatko he valehdelleet läheisilleen pelaamisestaan. Opiskeluun liittyvissä kysymyksissä kysyttiin mm. läsnäolovuosien määrää ja suoritettuja opintopisteitä sekä pyydettiin omaa arviota opintomenestyksestä. Lisäksi esitettiin opintoihin liittyviä väittämiä. Kysyttiin myös kuinka paljon vastaajat käyttivät nettiä ja kuinka paljon siihen kului aikaa. Seuraavaksi kysyttiin, kävivätkö vastaajat töissä opintojen ohessa ja millaiseksi he kokivat taloudellisen tilanteensa. Ihmissuhteita käsittelivät kysymykset koskivat perhemuotoa, ystäviä ja ystävyyttä, parisuhdetta ja seksuaalista käyttäytymistä. Tämän jälkeen kysyttiin, kokivatko vastaajat tulleensa kiusatuiksi, vainotuiksi tai olivatko he joutuneet väkivallan kohteeksi ja kenen taholta. Lopuksi kysymykset käsittelivät opiskelun ja perheen yhteensovittamista, lapsien lukumäärää, aikovatko vastaajat hankkia tulevaisuudessa lapsen tai lisää lapsia. Kysyttiin myös, mitkä syyt vaikuttivat siihen, jos lapsen hankinta ei tuntunut ajankohtaiselta. Taustamuuttujina olivat mm. ikä, sukupuoli, korkeakoulu ja opiskelupaikkakunta.This national survey examined the health and health-related behaviour of university and university of applied sciences (polytechnic) students in Finland. Questions covered, among other topics, physical, mental and dental health, health-related behaviour, social interaction, and eating habits. General state of health was charted with a number of questions relating to long-term illnesses, disabilities or disorders, and current well-being in general. The respondents were asked if they had suffered from a variety of symptoms in the previous month. Birth control methods used by the respondent and her/his partner within the previous month were surveyed. Some questions covered the respondents' weight, height, and attitude toward food. Psychological or social symptoms causing problems were investigated. Psychosocial health was further studied using items of the General Health Questionnaire (GHQ-12). Use of healthcare services by different types of service providers and satisfaction with the services of the Finnish Student Health Service (FSHS) were surveyed, along with reasons for using the services of other healthcare service providers. The respondents were also asked if they had used smartphone applications related to health and well-being, and what type of guidance they would have liked in certain issues (e.g. stress or weight management, study skills, alcohol use, smoking cessation). Time spent sitting during the day as well as engagement in sporting activities and less vigorous physical activities were surveyed. Eating habits were investigated with a number of questions based on the Index of Diet Quality (IDQ), for instance, asking where the respondents ate their main meals, if they skipped meals, and the consumption of dairy products, fish, bread, fruit, vegetables, etc. The respondents were also asked how often they brushed or flossed their teeth and used toothpaste or xylitol products, and whether they had problems with teeth grinding (or used a bite guard), facial pain or jaw locking. Health-related behaviour was further studied by asking the respondents about their use of drugs, alcohol and tobacco products (amount, frequency). Drinking habits were further charted using the Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT). Some questions covered gambling and possible problems caused by it. One theme pertained to the respondents' studies. The survey examined the number of years the respondents had been enrolled as 'present' for current studies, credits earned, study success, and confidence of having chosen the right field of study, as well as hours spent on study and hours spent on paid work during the study year. The sufficiency of study guidance and advice provided by the institution were investigated as well as positive and negative feelings (e.g. enthusiasm, burnout) related to their studies. Internet use was examined with questions regarding the purposes for which respondents used the internet and how many hours per week, and if it had caused problems with their circadian rhythm, studying or relationships. The respondents' participation in paid work during the academic year was also surveyed, and they were asked to evaluate their financial situation. The survey also studied interpersonal relationships. The respondents were asked about their household composition and living arrangements, partnerships, sexual orientation, spending time with friends, whether they felt lonely or part of a group, and whether they had someone close to them with whom they could discuss their affairs. Some questions charted whether the respondents had been subjected to bullying or discrimination during their higher education studies or had themselves bullied or discriminated against others. The respondents were also asked whether they had been subjected to stalking or violence, and by whom. The final theme pertained to family life, and questions covered the number of children, whether the respondents would want to have (more) children, reasons for having or not having children, and support for combining studies and family life (from the university, from other people, or from society). Background variables included the respondent's age, gender, field of study, and university/university of applied sciences