Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
University of Tampere Open Science Survey 2017
No full textAvoin tiede -kyselyssä kartoitettiin Tampereen yliopiston tutkijoiden näkemyksiä avoimesta julkaisemisesta ja tutkimusaineiston avaamisesta. Kyselyssä pyrittiin selvittämään, millaisia avoimuuden käytäntöjä Tampereen yliopistossa on ja miten tähän liittyviä palveluja tulisi kehittää. Kyselyn alussa selvitettiin näkemyksiä avoimesta julkaisemisesta kysymällä rinnakkaistallentamiseen tai avoimeen julkaisemiseen kannustavia syitä. Lisäksi kysyttiin, mikä estää julkaisujen rinnakkaistallentamisen yliopiston TamPub-julkaisuarkistoon ja onko tutkimusjulkaisun avoimesta julkaisemisesta maksettu. Tutkimusaineiston avaamista kartoitettiin tiedustelemalla, mitä digitaaliselle aineistolle tapahtuu tutkimuksen päätyttyä ja kysyttiin mihin data-arkistoihin tai palveluihin tutkimusaineistoa on tallennettu. Lisäksi selvitettiin syitä ja esteitä tutkimusaineiston avaamiselle ja kysyttiin, onko vastaaja käyttänyt muiden avaamaa tai jakamaa tutkimusaineistoa. Lopuksi tiedusteltiin palveluntarpeita tutkimusaineiston hallintaan ja avaamiseen sekä avoimeen julkaisemiseen. Taustamuuttujina olivat tiedekunta/yksikkö, tutkijanuran vaihe ja työskentelytapa.The Open Science Survey charted views of researchers at the University of Tampere, Finland, on open access publishing and making scientific research data available, and examined how the University's practices and services should be developed in terms of promoting open science. First, the survey charted views on open access publishing with questions about post-print parallel publishing, open access, and factors that encouraged the respondents to parallel publish or otherwise publish with open access (e.g. researcher wants to promote open science, research funders require open access publishing). In addition, it was asked what prevented the researchers from parallel publishing in the University of Tampere's open access repository TamPub, and whether they had had to pay for open access publishing. Practices for making research data available were charted with questions regarding what happens to the respondents' research data after research is completed (e.g. data is erased, data is stored at the university, data is stored on researcher's own local drive, data is deposited with a data repository), and which data archives or repository service providers the respondents had deposited research data with. Factors that encouraged or prevented opening the respondents' research data were asked, as well as whether the respondents had themselves reused research data collected and shared by someone else. Finally, the survey charted the need for services providing assistance in research data management, open access publishing and opening research data. Background variables included faculty, academic career phase, and whether the respondent works alone or in a research group
Family Planning Survey: Men 1994
No full textTutkimuksessa selvitettiin suomalaisten miesten käsityksiä, kokemuksia ja mielipiteitä perhesuunnittelupalveluista. Tutkimuksen toteuttivat STAKESin tutkijat yhteistyössä Tampereen ja Helsingin yliopistojen tutkijoiden kanssa. Kyselylomake sisälsi kysymyksiä raskauden ehkäisystä, raskauksista, synnytyksistä, raskaudenkeskeytyksistä sekä miesten roolista raskauden ehkäisyssä. Vastaajilta kysyttiin myös terveyspalveluiden käytöstä ja laadusta sekä eri palveluiden tärkeydestä. Taustatietoina kerättiin ikä, siviilisääty, asuinpaikka, koulutus, ammatti ja sosioekonominen asema.The survey studied Finnish men's opinions and experiences of family planning services. The aim of the study was to chart possible problems with the family planning system of the time, and to gather useful information for improving the services. The study was conducted by researchers of the National Research and Development Centre for Welfare and Health (STAKES) in collaboration with researchers from the University of Tampere and the University of Kuopio. First, the respondents' perceptions of impregnation, signs of pregnancy and pregnancy-related healthcare services were examined. The respondents were asked about the birth control methods they used as well as if they had visited a healthcare professional due to matters related to birth control during the past year and how satisfied they were with the service they had received. Opinions on whose responsibility in a relationship birth control should be and which type of healthcare professional the respondents would like to visit in issues related to birth control were also probed. Next, the respondents were asked if their partner had ever had an abortion. The respondents' participation in the delivery of a baby was also charted. In addition, the respondents were asked about their experiences with childlessness, infertility, and methods used to treat infertility. Finally, they were asked which healthcare services related to pregnancy and birth control should be funded by taxes and provided without charge to the user. Background variables included the respondent's year of birth, economic activity and occupational status, industry of employment, marital status, number of biological children, and the degree of urbanisation of the municipality of residence
ISSP 2017: Social Networks and Social Resources III: Finnish Data
No full textTutkimuksessa selvitettiin suomalaisten perhe-, sukulaisuus-, naapuruus- ja ystävyyssuhteisiin perustuvia sosiaalisia verkostoja. Aluksi vastaajilta kysyttiin, millaisiin eri ammatteihin kuuluvia ihmisiä he tunsivat, esitettiin tuloeroihin liittyviä väittämiä ja kysyttiin, kenen tulisi järjestää sairaan- ja vanhustenhoito. Seuraavaksi esitettiin erilaisia tilanteita, jotka vastaaja voi joutua kohtaamaan ja tiedusteltiin, keneltä olisi mahdollista pyytää apua kussakin tilanteessa. Tämän jälkeen tiedusteltiin, kokivatko vastaajat, että ihmiset yrittävät käyttää heitä hyväkseen ja voiko ihmisiin yleensä ottaen luottaa. Lisäksi kysyttiin luottamuksesta tuomioistuimiin ja suurimpiin yksityisiin yrityksiin Suomessa. Seuraavaksi kysyttiin oliko perhepiirillä, sukulaisilla tai ystävillä tapana pyrkiä ohjailemaan vastaajien elämäntyyliä ja asettamaan vaatimuksia. Seuraavat kysymykset käsittelivät sitä, kuinka monen eri ihmisen kanssa vastaajat olivat tekemisissä päivittäin ja kuinka monta heistä he tapasivat kasvokkain. Lopuksi käsiteltiin laajasti yhteydenpitoa perheenjäseniin, sukulaisiin ja ystäviin sekä tiedusteltiin, tunsivatko vastaajat itsensä onnettomiksi ja masentuneiksi sekä tuntuiko heille kertyneen paljon vaikeuksia. Taustamuuttujia olivat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, ammatti, ammattiasema, ammattiliiton jäsenyys, poliittinen asennoituminen, yhteiskuntaluokka, bruttotulot sekä puolison ammatti, kotitalouden tulot, henkilömäärä ja ikärakenne sekä asuinmaakunta.The study charted the social networks of Finnish people, namely family and neighbour relations and friendships. It was examined which occupations people in the respondents' social networks represented, and the respondents were asked questions about income disparity as well as who should provide geriatric and healthcare services. Next, the respondents were presented with a set of situations that they could face in their lives and asked who they could seek for help in these situations. After this, the survey enquired whether the respondents felt that people could be trusted or if they would try to take advantage of them. The respondents' trust in courts of law and large privately owned Finnish enterprises was also surveyed. The respondents were also asked if members of their family attempted to exert influence on their life choices, and whether family, relatives or friends tended to make demands on the respondent. The next set of questions charted how many people the respondents interacted with on a daily basis and how many of these interactions happened face to face. Finally, the extent to which the respondents kept in touch with family, relatives and friends was examined, and it was queried if they experienced a significant amount of hardship in their life and whether they felt unhappy or depressed. Background variables included, among others, gender, year of birth, marital status, education level, economic activity and occupation, trade union membership, socioeconomic class, the respondent's gross income and household gross income, household composition, and region (NUTS3)
Doctoral Graduates of Years 2008-2009: Career and Employment Survey 2011
No full textKyselyllä kartoitettiin vuosina 2008 ja 2009 Suomen yliopistoista valmistuneiden tohtoreiden varhaista työuraa. Aluksi vastaajilta kysyttiin motivaatiotekijöistä, jotka vaikuttivat siihen, että päätti aloittaa jatko-opinnot. Tämän jälkeen vastaajilta tiedusteltiin tohtoriopintojen rahoituksesta. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin työllisyystilannetta kolmella eri ajanhetkellä: puoli vuotta ennen tohtorin tutkinnon suorittamista, puoli vuotta tutkinnon jälkeen ja vastaushetkellä. Tämän jälkeen kysyttiin mahdollisista työttömyysjaksoista ja työllistymistä vaikeuttaneista tekijöistä. Seuraavaksi vastaajia pyydettiin kuvailemaan nykyisen työorganisaationsa tyyppiä ja omaa tehtävänkuvaa. Lisäksi kysyttiin muita työsuhteeseen liittyviä asioita kuten bruttopalkkaa ja pyydettiin arvioimaan tyytyväisyyttä nykyiseen työhön erilaisten väittämien perusteella. Myös tohtorin tutkinnon merkitystä työelämän kannalta kartoitettiin. Seuraavaksi vastaajia pyydettiin arvioimaan jatko-opintojen aikana saamaansa ohjausta ja tyytyväisyyttä tohtorin tutkintoon. Lopuksi vastaajilta kysyttiin vielä mahdollisista kehitysideoista liittyen tohtorikoulutukseen ja työelämäyhteistyöhön. Taustamuuttujina aineistossa ovat vastaajan yliopisto, ikä valmistuessa luokiteltuna, sukupuoli ja koulutusala karkeistettuna.The survey charted the employment and early careers of people who had obtained a doctoral degree from Finnish universities in 2008 and 2009. The respondents were first asked how they had financed their doctoral studies and what their reasons had been for taking up a doctoral degree. Relating to employment situation and quality of work, questions charted what the respondents' occupational status was, how well their work corresponded to their qualifications, and what reasons had potentially hindered their employment. The respondents who were in paid work were asked their employer type, tasks at work, gross monthly income, satisfaction with work, and ability to make use of skills learned in doctoral studies in their job. With regard to the significance of a doctoral degree in occupational life, opinions were charted on whether the topic of doctoral dissertation had been useful in employment, whether having a doctoral degree had led to an increased salary and better standing in occupational life, and whether doctoral education was useful when it came to employment and skills needed in occupational life. Relating to developing and improving doctoral education, views were probed on the guidance received during studies, satisfaction with the studies, and things that should be emphasised in the education (e.g. teaching skills, entrepreneurship). Background variables included the respondent's gender, university, field of study, and age at the time of graduation (categorised)
Interaction between Knowledge and Decision-Making 2017
No full textTutkimuksessa selvitettiin, miten tiedon ja yhteiskunnallisen päätöksenteon vuorovaikutus toimii nyky-Suomessa sekä millaisia kehittämistarpeita siihen liittyy. Tutkimuksen erityisenä kiinnostuksen kohteena olivat monimutkaisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi tarvittavat lähestymistavat. Kysely oli osa Sitran Tieto päätöksenteossa -projektia. Kysely oli kohdistettu kaikille tiedontuotannon ja päätöksenteon vuorovaikutuksesta kiinnostuneille päättäjille, virkamiehille, tutkijoille ja muille toimijoille. Aluksi vastaajilta kysyttiin, mitä mieltä he ovat tiedontuotannon ja yhteiskunnallisen päätöksenteon vuorovaikutuksen onnistumisesta sekä millaista tietoa ja asiantuntijuutta päätöksenteossa tulisi lisätä. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin mielipidettä erilaisiin väittämiin (esim. Tiedon puute vaikeuttaa monien nyky-yhteiskunnan ongelmien ratkaisua). Vastaajilta pyydettiin myös arvioimaan erilaisten adjektiivien avulla päättäjien ja asiantuntijoiden välistä vuorovaikutusta (esim. aktiivinen-passiivinen tai yksisuuntainen-keskusteleva). Vastaajilta tiedusteltiin myös mielipidettä siitä, kehitetäänkö Suomessa määrätietoisesti uusia tapoja parantaa tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutusta. Edelleen kysyttiin, minkälaisia lähestymistapoja Suomessa pitäisi vahvistaa etsittäessä ratkaisuja monimutkaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin sekä kenen pitäisi olla aloitteellinen tiedon ja yhteiskunnallisen päätöksenteon välisten vuorovaikutuskäytäntöjen kehittämisessä? Lopuksi vastaajilta tiedusteltiin myös, minkälaisia toimenpiteitä vastaajien omissa organisaatioissa ja mitä he itse ovat tehneet tiedon ja päätöksenteon vuorovaikutuksen parantamiseksi. Taustamuuttujina olivat vastaajan taustataho sekä rooli tiedon ja yhteiskunnallisen päätöksenteon kentässä.This study surveyed the interaction between decision-making and knowledge production in Finland as well as the types of development needs that this interaction had at the time of the survey. The study was especially interested in the development of approaches that would help to solve complex challenges facing Finnish society. The survey was part of Finnish Innovation Fund Sitra's "Tieto päätöksenteossa" project. The target population included decision-makers, public officials, researchers and other actors interested in the interaction between knowledge production and decision-making. First, the respondents were asked to what extent they thought interaction had been successful between knowledge and decision-making, and what types of information and expertise should be utilised more extensively (e.g. scientific studies, extensive opinion polls, academic expertise). The respondents were also presented with a set of attitudinal statements regarding the current state of knowledge production in Finland (e.g. whether a lack of information made it more difficult to solve many problems facing our society, whether expertise based on research was overrated compared with practical experience, and whether knowledge production possibilities facilitated by digitalisation were utilised sufficiently in Finland). Similar statements were presented pertaining to decision-making (e.g. whether the help of experts was used without bias in decision-making and preparatory work, whether decision-makers were able to estimate the quality of provided information and make correct conclusions based on it, and whether too much trust was placed on the objectivity of information in decision-making). The respondents' experiences of the interaction between decision-making and knowledge production were also charted with a set of adjective pairs on a semantic differential scale (e.g. active - passive, tensioned - constructive, one-sided - negotiating). It was also enquired whether means of advancing the interaction were developed actively in Finland, and what sort of approaches should be developed to assist finding solutions to complex challenges facing our society. In addition, the respondents were asked who should be an active party in the development of cooperation between knowledge production and decision-making. Finally, the respondents were asked what types of measures had already been taken in their organisation, and what measures they had personally taken, to advance this cooperation. Background variables included the field of the respondent's organisation and the respondent's role in the information provision and decision-making process
School Well-being Profile 2017-2018: Personnel
No full textTässä aineistossa tarkastellaan henkilökunnan hyvinvointia ala- ja yläkouluissa sekä toisen asteen oppilaitoksissa. Kyselyn teemat ovat koulun olosuhteet, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttamisen mahdollisuudet ja terveydentila. Kysymykset on esitetty väittäminä ja monivalintakysymyksinä. Väittämiä arvioidaan viisiportaisella asteikolla "täysin samaa mieltä" - "täysin eri mieltä". Koulun olosuhteita kartoittavat kysymykset liittyvät koulun tiloihin ja toimintaan. Henkilökunnalta kysytään esimerkiksi luokkien koosta, lämpötilasta, ilmanvaihdosta, tilojen siisteydestä, wc-tiloista sekä pihan ja koulurakennuksen viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Vastaajat arvioivat myös oppituntien työrauhaa, työn määrän sopivuutta, työskentelyn kiireisyyttä, koulun sääntöjen järkevyyttä sekä onko työterveyshoitajan luo ja työnohjaukseen helppo päästä. Sosiaalisiin suhteisiin liittyvissä väittämissä tarkastellaan henkilökunnan keskinäisiä suhteita, suhdetta oppilaisiin ja oppilaiden vanhempien osallistumista koulunkäyntiin. Vastaajilta kysytään esimerkiksi yhteistyön sujumisesta, työtoverien toisilleen tarjoamasta avusta, oppilaiden ystävällisyydestä ja onko rehtorin kanssa helppo tulla toimeen. Henkilökunta arvioi myös, arvostavatko oppilaiden vanhemmat koulun työtä ja osallistuvatko he lastaan koskevien ongelmien selvittämiseen. Lisäksi kartoitetaan esiintyykö työyhteisössä työpaikkakiusaamista ja onko vastaaja itse työpaikkakiusaamisen kohteena kyseisessä koulussa. Itsensä toteuttamisen mahdollisuuksiin liittyvät väittämät koskevat työskentelyä koulussa. Esimerkiksi kokeeko vastaaja, että hänen työtään arvostetaan kouluyhteisössä, hänen mielipiteensä otetaan huomioon koulun kehittämisessä ja onko vastaaja löytänyt itselleen sopivan työskentelytavan, arvostaako hän omaa työtään koulussa ja saako hän tarvitessaan apua rehtorilta/esimieheltä. Terveydentilaa koskevissa kysymyksissä vastaaja arvioi onko hänellä ollut erilaisia oireita ja sairauksia (mm. vatsakipuja, vaikeuksia päästä uneen tai heräilemistä öisin, päänsärkyä, alakuloisuutta ja pelkoa) kuluvan lukukauden aikana. Taustakysymykset ovat sukupuoli, työuran pituus kyseisessä koulussa, työsuhteen laatu ja työskentelyn kokopäiväisyys/osa-aikaisuus.The data examined the well-being of personnel at Finnish basic and upper secondary level schools and institutions. The themes of the survey included school conditions, social relations, possibilities of self-actualisation and state of health. The questions were presented as attitudinal statements and multiple-choice questions. The statements were evaluated on a five-level scale ranging from "strongly agree" to "strongly disagree". Questions charting conditions at the institution covered school facilities and activities. The respondents were asked, for instance, about satisfaction with the size, temperature and ventilation of classrooms, toilet facilities as well as the cleanliness and safety of school buildings and yard areas. They were also asked to evaluate if it was possible to work in peace in the classrooms, if their personal workload was appropriate, if rules and disciplinary actions at the institution were sensible, and if it was easy to get to visit occupational healthcare or workplace coaching personnel. Some statements examined social relations between teachers as well as between students and teachers, along with the attitudes of the students' family toward studying. The respondents were asked, for example, if the school's employees enjoyed their time together, if coworkers offered help, if students were friendly, and if the students' parents respected the school's work and helped the school with possible problems relating to their child. It was also charted whether the respondents had been bullied at the workplace during the current semester and whether they had themselves bullied a coworker. Some questions pertained to self-actualisation. These questions covered e.g. whether the respondents felt respected in the school community, if their opinions were taken into consideration in the school's decision-making, whether the respondents had found a suitable work method and took care of their work duties, if they were thanked for good work, if they felt that their work is important and whether they received help from coworkers when needed. Questions concerning the respondents' general health examined if they had suffered from a variety of symptoms during the current study term (e.g. stomach pains, difficulty falling asleep or waking up at night, headaches, feeling sad, fears). Background variables included gender, duration of working for the current institution, and type of contract (fixed-term/permanent, part-time/full-time)
School Well-being Profile 2017-2018: Lower Secondary School, Grades 7-9
No full textTässä aineistossa tarkastellaan 7-9-luokkalaisten, peruskoulua käyvien oppilaiden hyvinvointia koulussa. Kyselyn teemat ovat oppilaitoksen olosuhteet, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttamisen mahdollisuudet ja terveydentila. Kysymykset on esitetty väittäminä ja monivalintakysymyksinä. Väittämiä arvioidaan viisiportaisella asteikolla "täysin samaa mieltä" - "täysin eri mieltä". Koulun olosuhteita kartoittavat kysymykset liittyvät koulun tiloihin ja toimintaan. Oppilailta kysytään esimerkiksi luokkahuoneen koosta, lämpötilasta, ilmanvaihdosta, tilojen siisteydestä, wc-tiloista sekä pihan ja koulurakennuksen viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. He arvioivat myös oppituntien työrauhaa, koulutyön määrän sopivuutta, koulun sääntöjen järkevyyttä, lukujärjestystä sekä onko terveydenhoitajan ja kuraattorin luo helppo päästä käymään. Sosiaalisiin suhteisiin liittyvissä väittämissä tarkastellaan luokkakavereiden keskinäisiä suhteita, opettaja-oppilas-suhdetta ja kodin osallistumista koulunkäyntiin. Vastaajilta kysytään esimerkiksi ryhmissä työskentelyn sujumisesta luokassa, luokkakaverien toisilleen tarjoamasta avusta, opettajien ystävällisyydestä ja kohtelevatko opettajat oppilaita oikeudenmukaisesti. Oppilaat arvioivat myös, arvostavatko vanhemmat heidän koulutyötään, kannustavatko he menestymään koulussa ja auttavatko he tarvittaessa koulutehtävissä. Lisäksi kartoitetaan, onko vastaajaa kiusattu koulussa kuluvan lukukauden aikana ja onko hän itse osallistunut kiusaamiseen. Itsensä toteuttamisen mahdollisuuksiin liittyvät väittämät koskevat koulutyötä. Esimerkiksi kokeeko vastaaja, että opettajat rohkaisevat häntä ilmaisemaan mielipiteensä, huomioidaanko oppilaiden mielipiteet koulun kehittämisessä, onko vastaaja löytänyt itselleen sopivan opiskelutavan, arvostaako hän omaa koulutyötänsä ja saako hän tarvitessaan tukiopetusta. Terveydentilaa koskevissa kysymyksissä vastaaja arvioi onko hänellä ollut erilaisia oireita ja sairauksia (mm. vatsakipuja, vaikeuksia päästä uneen tai heräilemistä öisin, päänsärkyä, alakuloisuutta ja pelkoa) kuluvan lukukauden aikana. Taustakysymykset ovat sukupuoli, ikä, luokka-aste ja luokkatunnus.The data examined the well-being of Finnish schoolchildren in grades seven to nine of basic education. The themes of the survey included school conditions, social relations, possibilities of self-actualisation and state of health. The questions were presented as attitudinal statements and multiple-choice questions. The statements were evaluated on a five-level scale ranging from "strongly agree" to "strongly disagree". Questions charting conditions at the school covered school facilities and activities. The respondents were asked, for instance, about satisfaction with the classroom's size, temperature and ventilation, the school's toilet facilities as well as the cleanliness and safety of the school buildings and yard areas. They were also asked to evaluate if it was possible to work in peace in the classroom, if the amount of schoolwork was appropriate, if rules and disciplinary actions at the school were sensible, and if it was easy to get to visit the school nurse or counselor. Some statements examined social relations between classmates as well as between the pupils and teachers, along with parents' attitudes toward studying. The respondents were asked, for example, if groupwork was successful, if classmates offered help, if teachers were friendly, and if parents respected their schoolwork, helped with homework and participated in parent-teacher meetings. It was also charted whether the respondents had been bullied at school during the current semester and whether they had themselves bullied someone. Some questions pertained to self-actualisation. These questions covered e.g. whether teachers listened to the respondents' opinions, if pupils' opinions were taken into consideration in the school's decision-making, whether the respondents had found a suitable study method and took care of their school duties, if they were thanked for good work, if they felt that school is important and whether they received help from the teacher when needed. Questions concerning the respondents' general health examined if they had suffered from a variety of symptoms during the current school term (e.g. stomach pains, difficulty falling asleep or waking up at night, headaches, feeling sad, fears). Background variables included gender, age and grade
Residents' Barometer 2016
No full textAsukasbarometri 2016 on kyselytutkimus suomalaisten asuinympäristöjen laadusta ja asumistoiveista yli 10 000 asukkaan taajamissa. Tutkimuksessa selvitettiin kaupunkimaisten asuinalueiden toimivuutta, asumisviihtyvyyttä sekä asumistyytyväisyyttä. Lisäksi tutkimuksessa oli kiinnostuttu taajamissa asuvien asumispreferensseistä, asumistoiveista ja kriteereistä, jotka vaikuttavat asumisvalintojen taustalla. Aluksi tutkimuksessa tiedusteltiin kotitalouden henkilömäärää, tuloja, pinta-alaa sekä asuintalon tyyppiä. Lisäksi kysyttiin kodin ulkopuolella yöpymisen määrästä sekä tyytyväisyydestä erinäisiin tekijöihin asuinympäristössä, kuten peruskoulu- ja joukkoliikennepalveluihin. Edelleen tiedusteltiin asuinympäristön miellyttävyyttä kysymällä mm. pyöräilymahdollisuuksista, liikenneturvallisuudesta ja lähikaupoista. Kyselyssä selvitettiin myös minkälaisia palveluja ja liikuntapalveluja asukkaat mahdollisesti haluaisivat asuinalueelleen. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita myös työmatkan pituudesta ja kestosta. Lisäksi vastaajia pyydettiin valitsemaan asuinalueen tärkeimmät viihtyvyys- ja epäviihtyvyystekijät. Lopuksi kysyttiin minkälaiseen taloon ja asuinalueelle vastaajat haluaisivat muuttaa ja mitä asioita vastaajat pitäisivät tärkeinä asuinalueen valinnassa. Taustamuuttujina ovat mm. kieli, ikä, sukupuoli, perhetyyppi, maakunta, asumisväljyys ja taajaman kokoluokitus.The Residents' Barometer 2016 is a Finnish survey study examining perceptions of the quality of local environments and housing in urban settlements that house more than 10,000 residents. The study surveyed the functionality of the residential areas and the residents' housing satisfaction. The study also examined preferences, wishes and criteria that affected the housing choices of residents of urban settlements in Finland. The respondents were first asked about the number of people in the household, how long they had lived in their current residential area, the household's gross income, the size of the apartment, and the housing type by tenure. The survey also contained questions about nights spent in other locations (e.g. due to work or holidays) and satisfaction in the local environment and its services, such as healthcare, schooling, and public transportation. Satisfaction in the atmosphere of the local environments was further charted with questions about bicycling opportunities, traffic safety, parks, and local stores. The survey also explored the residents' wishes for different types of services in their residential areas, such as libraries, sports venues and other exercise opportunities, and pubs. Questions regarding the residents' employment and their commute were also asked. The respondents were asked to evaluate the most important factors that caused satisfaction and dissatisfaction in the residential area. Finally, the survey examined the respondents opinions on the type of house and residential area that they would like to move to, and the factors that they deemed important when choosing a residential area. The background variables included the language spoken at home, age, gender, household composition, region, dwelling density, and the size of the urban settlement
Rehabilitation Counsellors, Disabled Clients and Interaction 2006
No full textTutkimuksessa tutkittiin kuntoutustyöntekijöiden näkemyksiä vammaisuudesta sekä kuntoutusohjaajien työn merkityksiä ja vaikutuksia. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki sairaanhoitopiireille töitä tekevät kuntoutusohjaajat: keskussairaaloiden omat työntekijät ja ostopalveluna työtään tekevät. Kysymyspaperin ensimmäisessä osassa pyrittiin selvittämään työtehtävien luonnetta: miten keskimääräinen työviikko jakautuu, millaisten asiakkaiden kanssa kuntoutusohjaajat työskentelevät sekä minkä mittaisia yhteistyöprosessit ovat. Aluksi tiedusteltiin välitöntä kuntoutusohjauksen asiakastyötä, kuten asiakkaiden tapaamisen tyypillistä kestoa ja asiakastapaamisten määrää kuukaudessa. Puolestaan välillisen asiakastyön laatua selvitettiin kysymällä yhteistyötahojen kanssa neuvottelemiseen, matkoihin, kurssien järjestelyyn ja koulutuksiin kuluvaa aikaa. Kyselyn toisessa osassa keskityttiin asiakkaiden vuorovaikutussuhteisiin. Vastaajia pyydettiin kuvaamaan numeroasteikon avulla työssä näkemiään ja kokemiaan vuorovaikutussuhteiden laatua. Vastaajia pyydettiin arvioimaan (1) omaa ja asiakkaan, (2) asiakkaan ja perheenjäsenien sekä (3) asiakkaan ja palvelujärjestelmän vuorovaikutussuhdetta. Taustamuuttujina olivat mm. sukupuoli, ikä (luokiteltuna), työkokemus ja koulutus.The study surveyed Finnish rehabilitation counsellors' views on the impact of their work for clients with disabilities or long-term illnesses as well as the position of their clients when they interact with their families and the service system. The target group included all rehabilitation counsellors working for joint municipal authorities for specialised health care in Finland (i.e. both the staff of central hospitals as well as outsourced employees). The first part of the questionnaire charted the nature of the respondents' work and how the average working week was distributed between different types of tasks. The first questions examined matters relating to direct patient work in rehabilitation counselling, e.g. the typical duration of a client meeting, the number of client meetings per month, and the number of times per year the respondents met with long-time clients. Questions also covered indirect patient work, e.g. the time spent on participating in negotiations and trainings, travelling, and arranging courses. The second part of the survey focused on the respondents' client relationships. The respondents were asked to evaluate a variety of different aspects in the interaction between (1) the respondent and his/her clients, (2) clients and members of their family, and (3) clients and other employees in the service process. Background variables included gender, age (categorised), work experience, working hours, and education
Domestic Violence Met by Educated Women 2015
No full textTutkimuksessa selvitettiin suomalaisiin korkeakoulutettuihin naisiin kohdistuvan parisuhdeväkivallan muotoja, yleisyyttä ja seurauksia. Lisäksi kyselyllä selvitettiin henkisyyden ja uskon merkitystä voimavarana selviytymisessä väkivaltaisesta suhteesta. Tutkimus tehtiin osana pro gradu-tutkielmaa, sekä on myös osa isompaa kansainvälistä projektia Domestic Violence Met by Educated Women (DVMEW), joka tutkii kumppanuusmaiden kesken korkeasti koulutettuihin naisiin kohdistuvaa perheväkivaltaa. Projekti on Euroopan neuvoston rahoittama Lifelong learning-ohjelmaan kuuluva Grundtvig-oppimiskumppanuushanke. Kyselyn alussa naisilta kysyttiin yleisesti kysymyksiä heidän mahdollisesti kohtaamastaan väkivallasta esimerkiksi lapsuudessaan omassa, tai muiden perheissä. Tämän jälkeen naisia pyydettiin arvioimaan nykyistä tai viimeisintä parisuhdettaan suhteessa siihen, kokiko nainen olevansa suhteen fyysisesti ja henkisesti vahvempi vai heikompi jäsen, sekä kokiko nainen itsellään olleen suhteessa arvoa. Myös kumppanin koulutustasoa suhteessa vastaajan omaan koulutustasoon tiedusteltiin, sekä suhteen laatua nykyiseen avo- tai aviopuolisoon. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin kuvaavatko erilaiset ominaisuudet, kuten "Hän on mustasukkainen eikä halua minun puhuvan muiden miesten kanssa", vastaajan nykyistä tai viimeisintä kumppania. Naisilta kysyttiin myös kuinka usein kumppani on suhteen aikana esimerkiksi "Vähätellyt sinua" tai "Läimäissyt sinua". Seuraavaksi naisia, jotka kokivat väkivaltaa nykyisessä suhteessaan, pyydettiin kuvailemaan esimerkiksi ensimmäisiä merkkejä, jotka johtivat vakavimpaan väkivallantekoon häntä kohtaan, sekä omaa tyypillisintä reagointitapaa väkivallanteon hetkellä. Myös muun muassa väkivallantekojen toistuvuutta, omia puolustuskeinoja, väkivallanteoista syntyvistä fyysisistä vammoista, sekä muista tekojen seurauksista, kuten aiheutuiko niistä esimerkiksi "Keskittymisvaikeuksia", tiedusteltiin. Seuraavaksi kyselyssä tiedusteltiin tarkemmin uskon merkityksestä vastaajan elämässä. Vastaajia pyydettiin kuvailemaan, minkälainen voimavara usko on ollut väkivaltaisessa suhteessa, tai onko sillä ollut haitallisia vaikutuksia parisuhdeväkivallan aikana. Myös muista mahdollisista voimavaroista, sekä hyödyllisimmistä keinoista suhteesta selviytymiseen sekä parisuhdeväkivallan vähentämiseen kysyttiin. Seuraavaksi kyselyssä tiedusteltiin erikseen väkivallasta aiemmassa suhteessa, mutta vastaavin kysymyksin kuin aikaisemmin. Kysely alkaa vastaajien taustatietojen kartoituksella, jossa pakollisina kysymyksinä ovat naisen siviilisääty sekä koulutustaso. Tämän lisäksi taustamuuttujia on oma sekä lasten ikä, kotitalouteen kuuluvat henkilöt sekä vastaajan taloudellinen itsenäisyys parisuhteessa.This survey study charted domestic violence met by highly educated women in Finland. The study focused on the forms, prevalence and effects of domestic violence. The survey also examined the importance of faith as a coping resource in abusive relationships. The study was carried out as a part of a Master's thesis, and it is also a part of the international "Domestic Violence Met by Educated Women" (DVMEW) research project, which is a Grundtvig Multilateral Project funded by the European Commission's Lifelong Learning programme. The respondents were first asked about violence they may have seen or experienced in their childhood home or in other families' homes. The women were also asked to evaluate the intensity of the violence they had experienced in their childhood. Next, the participants' experiences of their current or latest steady relationship were examined with questions about whether the woman identified, physically and mentally, as the stronger or the weaker party, and whether or not the woman felt like she was valued in the relationship. The partner's education level in relation to the woman's own educational background was also enquired, as well as the general quality of the relationship. The respondents' opinions on their current or latest partner's character were recorded with yes/no answers on a set of characteristics, such as "He/she tries to restrict me from meeting with my friends and relatives"; "He/she demands to know who I am with and when I will return home"; "He/she threatens to harm the children"; and "He/she intentionally damages our shared property". The women were also asked about how frequently during the relationship their partner had, for instance, belittled them, used derogatory names, or acted in a violent manner (e.g. by slapping, hitting, throwing with a hard object, strangling, and pressuring or forcing to have sex with them). The next questions concerned the first signs that had led to serious acts of domestic violence, according to the respondents who had experienced violence in their current relationship. The women assessed their common reactions at the moment of the violent act with yes/no questions. The frequency of violent acts, the women's own means of defence, physical injuries and other results of abuse, such as nightmares and lack of concentration, were enquired about as well. The respondents' views on the source of the partner's violent behaviour were also probed. The respondents were asked if they had sought help from different authorities and other professionals, and whether or not they had been satisfied with the help they had received. Reasons for not seeking help were also examined. The importance of faith in the respondents' lives was investigated next. The respondents were asked to describe if faith had worked as a coping resource in an abusive relationship or if it had had negative effects during times of domestic violence. Views were also examined on other possible coping resources and the best means for coping in a relationship. The respondents whose partners had stopped acting violently toward them were asked to evaluate reasons behind it. Finally, the respondents answered similar questions about domestic violence as before, but regarding an earlier relationship. The survey started by charting the respondents' background information. Mandatory questions included the woman's marital status and education level. Background variables also included the respondent's and her children's ages, number of people in the household, and the respondent's economic independence in the relationship