Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Barometer for Swedish-speaking Finns 2005
No full textTutkimuksessa kartoitettiin suomenruotsalaisten identiteettiä ja mielipiteitä mm. arkipäivän sujumisesta, joukkoviestimien käytöstä, politiikasta ja yhteiskunnasta, arvoista, identiteetistä sekä yhteenkuuluvuudesta. Tutkimusta on rahoittanut Svenska Kulturfonden. Aluksi kysymykset käsittelivät vastaajan ja lähipiirin kielitaitoa sekä ruotsin tai suomen kielen käyttämistä eri yhteyksissä. Tämän jälkeen käsiteltiin yhteenkuuluvuutta ja identiteettiä. Vastaajilta kysyttiin, missä määrin he tuntevat leimautuvansa eri alueisiin tai maihin. Lisäksi tiedusteltiin missä määrin vastaajat tunsivat itsensä suomenruotsalaisiksi eri tilanteissa tai ollessaan tekemisissä eri ihmisryhmien kanssa. Seuraavat kysymykset käsittelivät erilaisia ihmisryhmiä tämän päivän Suomessa. Vastaajilta tiedusteltiin, onko heidän mielestään kaikilla samat mahdollisuudet nykypäivän Suomessa, onko jossain yhteyksissä noussut esiin mielipiteitä vanhuksia tai nuoria vastaan. Kysyttiin myös, miten hyvin sukupuolten välisen tasa-arvon koettiin toteutuvan. Ajankohtaisia asioita käsittelevässä osiossa kysyttiin tv:n katselusta, internetin ja sähköpostin käytöstä sekä ruotsalaisten tv-kanavien katselusta ja ruotsalaisten kanavien tärkeydestä vastaajille. Vastaajilta pyydettiin myös mielipidettä kuntien lukumäärän pienentämiseen ja susien suojeluun. Taustamuuttujina olivat asuinalue, ikäluokka, koulutus, työllisyystilanne, siviilisääty ja talouden koko.This study charted the identity of Swedish-speaking Finns and their opinions on various aspects of everyday life, such as politics and society, the use of mass media, leisure time activities, values, identity, and the sense of belonging. The study was funded by the Swedish Cultural Foundation in Finland (Svenska kulturfonden). The first questions revolved around language. The respondents' and their families' Finnish and Swedish language skills were surveyed. It was examined whether the respondents had used Swedish, Finnish or both in different types of contexts, e.g. at home, at school, with friends, at bureaus and banks, and at work. The respondents were also asked which language was or would be their children's language at school, whether they preferred not to use Swedish with authorities because they were afraid of receiving hostile service, and if they felt that their errands had not been taken proper care of in the past due to an official's lack of Swedish language skills. After this, the respondents were asked if they felt a sense of belonging in various lands and regions, such as Finland, Swedish-speaking Finland, Sweden, the Nordic, and the European Union. The survey also examined the strength of the respondents' cultural identity as a Finland-Swede in different groups of people and situations, and whether or not the respondents felt a sense of belonging in various groups. Opinions were probed on equality in Finland and factors that cause unequal possibilities in life, such as education, language, gender, socioeconomic background, and nationality. The survey also charted if the respondents had noticed negativity towards the elderly and youth in newspapers, commercials, television, politics and working life, for instance. The respondents were asked to evaluate a set of statements concerning control over the respondents' own lives and whether they thought they would be able to change unsatisfactory aspects of their lives if they wanted to. The section regarding current issues asked questions about the use of the internet and a variety of television channels. At the time of the survey, analog television broadcasts were being shut down in Finland and replaced by digital broadcasting, and respondents were asked if they would have wanted to be able to watch Swedish television channels' digital broadcasting. Finally, the respondents' opinions on joint municipal authorities and the conservation of wolves were surveyed. Background variables included, for instance, region of residence, age group, gender, education level, economic activity and occupational status, marital status, and household composition
Young People in the Limelight: Photography Workshop in a Youth Cafe 2015
No full textAineisto koostuu Nuoret estradille -tutkimushankeen järjestämässä nuorten monikulttuurisessa valokuvaustyöpajassa kerättyjen haastattelujen litteraatioista sekä hankkeen tutkijoiden tuottamista havaintopäiväkirjoista. Työpaja toteutettiin eteläsuomalaisen kaupungin kahvilamaisessa nuorisotilassa. Haastateltavat henkilöt ovat työpajaan osallistuneita nuoria. Haastattelujen teemoja olivat mm. sosiaalinen media, monikulttuurisuus, vaikuttaminen, oman äänen kuuluvuus ja julkisuus. Yksittäisissä kysymyksissä kysyttiin nuoren taustatietojen lisäksi mm. sitä, miksi nuori käy kyseisessä nuorisokahvilassa ja miksi nuori lähti mukaan tutkimusprojektiin. Lisäksi kysyttiin esimerkiksi sitä, saako nuori mielestään halutessaan oman äänensä kuuluviin ja onko omaa ääntä joskus yritetty vaimentaa. Nuorilta kysyttiin myös kokeeko hän kuuluvansa osaksi suomalaista yhteiskuntaa, ja onko monikulttuurinen tausta rikkaus vai heikkous. Haastateltavilta kysyttiin myös sosiaalisen median käytöstä ja suhteesta julkisuuteen. Aineiston sisältämät havaintopäiväkirjat kattavat kahden tutkijan merkinnät koko valokuvaustyöpajan ajalta. Lisäksi mukana on kolmannen tutkijan havaintopäiväkirja yhdeltä tapaamiskerralta. Havaintopäiväkirjat on tehty muistiinpanojen pohjalta. Haastateltavien taustatietoina on mainittu mm. sukupuoli ja ikä.The data comprise researchers' field journals and transcripts of interviews conducted in a multicultural photography workshop organised for young people by a research project entitled "Young People in the Limelight. Towards Agency through Multi-literacies" funded by the Kone foundation. The workshop was organised in a youth café in a town in Southern Finland. The interviewees were young participants of the workshop. Themes of the interviews included, among others, social media, multiculturalism, influence in decision making, making one's voice heard, and publicity. In addition, the interviewees were asked, for example, their reasons for visiting the youth café and participating in the research project. The field journals were written by two researchers and cover the duration of the workshop. The data also include field notes written by a third researcher covering one meeting. This dataset is only available in Finnish
EVA Survey on Finnish Values and Attitudes Winter 2018
No full textTutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Tällä kertaa teemoina ovat tasavallan presidentin valtaoikeudet, tulonjako, robotiikan ja tekoälyn vaikutus työhön ja työllisyyteen sekä elämässä menestyminen ja vapaus yhteiskunnassa. Aluksi vastaajille esitettiin väittämiä yhteiskunnan eri osa-alueilta. Ne käsittelivät muiden muassa robotteja, automaatiota, työtä ja tuloeroja. Seuraavaksi kartoitettiin vastaajien mielipiteitä presidentin valtaoikeuksista erilaissa asiakokonaisuuksissa. Edelleen tiedusteltiin, miten robotit ja tekoäly vaikuttavat yleensä suomalaisten työllisyyteen sekä erityisesti vastaajien omaan työhön ja työntekoon. Kysyttiin myös vastaajien suhtautumisesta robottien hyödyntämiseen esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa, teollisuudessa tai valvonnassa. Tuloihin liittyen kysyttiin, mihin tuloluokkaan vastaajat kokevat kuuluvansa. Lisäksi vastaajat arvioivat kotitaloutensa toimeentuloa taloudellisesti. Vastaajille esitettiin viisi erilaista yhteiskunnan hierarkiaa kuvaavaa kuviota ja heitä pyydettiin sanomaan, mikä kuvioista vastaa eniten tilannetta Suomessa ja millainen tilanteen heidän mielestään pitäisi olla. Lopuksi tiedusteltiin vielä, kuinkä tärkeitä esimerkiksi varakas perhetausta, koulutus, kunnianhimo tai sattuma ovat elämässä menestymiselle. Kysyttiin myös onko eri elämänalueilla suomalaisessa yhteiskunnassa liian vähän, sopivasti vai liikaa vapautta. Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikäryhmä, asuinkunnan koko, asuinmaakunta, peruskoulutus, ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, työnantaja, työsuhde, toimiala, puoluekanta (mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö ja yhteiskuntaluokka.The study charted Finnish people's values and attitudes. The themes of the 2018 survey included the powers of the president, income distribution, the impact of robotics and artificial intelligence on work and employment, success in life and freedom in society. First, the respondents were presented with attitudinal statements concerning a variety of social topics. Regarding automation, views were examined on whether replacing human work with machines would increase unemployment, exacerbate income disparity, or make a robot tax an essential factor in funding social services. Some questions covered inequality, whether income disparity was acceptable, if shortening work times would improve employment, and if zero-hour contracts, tax reliefs and aid to enterprises were needed. It was also asked if it could be possible to temporarily lower immigrants' wages to make it more profitable to employ them, thus helping them to integrate. Next, the respondents' opinions on the powers of the president in different matters, such as foreign and security policy, education and research, and EU matters, were charted. Further questions on robots and artificial intelligence surveyed whether these factors had affected the respondent's own work in terms of salary, safety and working hours. Attitudes were examined towards utilising robots in e.g. self-driving cars and freight, social and healthcare services, warfare, industry, and surveillance. Income-related questions covered the respondents' perceived income group and their estimation of how effortless it was to get by with the current income in the household. The respondents were presented with five different figures depicting hierarchy in society, and they were asked to evaluate which figure best described the situation in Finland and which figure they would choose for Finland in an optimal situation. Finally, it was queried how important the respondents deemed a wealthy family background, education, ambition or chance for succeeding in life. It was also asked if different spheres of life in Finland, such as entrepreneurship, living and building, gambling, and traffic, allowed too little, the right amount, or too much freedom. Background variables included gender, age group, size of municipality of residence, region of residence (NUTS3), basic education, professional or vocational education, occupational status, type of employer, contractual (employment) relationship, industry of employment, perceived socioeconomic class, political party preference, and trade union confederation
Tampere Praksis: Service Counsellor and Service Manager Views on Family Service Counselling 2016
No full textAineisto sisältää Tampereen kaupungin perhepalveluiden palvelupäällikön yksilöhaastattelun ja kolmen palveluohjaajan ryhmähaastattelun. Haastattelut toteutettiin kahdella eri sosiaaliasemalla Tampereella. Aineisto on kerätty osana laajempaa Tampere Praksis tutkimushanketta. Haastattelukysymykset rakentuivat neljän eri teemaan ympärille. Käsiteltävät teemat olivat palveluohjaajan työnkuva, perhepalvelut palveluohjauksen kontekstissa, palveluohjauksen asiakkuudet sekä perhepalveluiden kehittäminen. Kukin teema sisälsi useampia yksittäisiä kysymyksiä. Palvelupäällikön yksilöhaastattelussa ja palveluohjaajien ryhmähaastattelussa käytettiin eri kysymysrunkoja. Taustatietoina on mainittu haastateltavien ammattinimike ja sukupuoli.The data consist of two interviews with staff members of Finnish social welfare offices for families with children: an individual interview with a service manager and a group interview with three case management service counsellors. The interviews took place at two different social welfare offices in Tampere. The data were collected as part of the Tampere Praksis Project. The interviews were structured around four main themes: the work tasks of a case management service counsellor, family services in the context of case management, client work, and development of family services. Each theme contained a set of individual questions. The individual interview and the group interview consisted of different questions. Background information included the interviewee's job title and gender. The dataset is only available in Finnish
Ananda Magazine Yoga Survey 2013
No full textKyselyssä kartoitetaan Ananda-lehden lukijoiden käsityksiä joogasta sekä erilaisista elämänkatsomuksellisista ja uskonnollisista kysymyksistä. Kysymykset käsittelivät vastaajien uskontoa, henkisyyttä ja maailmankatsomusta sekä kiinnostusta joogaan ja henkisyyteen. Aluksi vastaajille esitettiin lukuisia uskontoa, jumalallisuutta, yliluonnollisuutta, henkisyyttä ja todellisuutta koskevia väittämiä. Seuraavaksi kysyttiin, millaisista lehden jutuista vastaajat olivat eniten kiinnostuneita, onko heillä säännöllisiä jooga- tai muita henkisiä harjoituksia ja kuinka usein. Lisäksi kysyttiin, mitä erilaisia joogasuuntauksia vastaaja on kokeillut ja millaisia erilaisia henkisyyteen tai joogaan liittyviä asioita vastaajat olivat kokeneet tai millaisiin tapahtumiin he olivat osallistuneet. Tämän jälkeen haluttiin tietää tärkein syy joogan harjoittamiseen ja missä joogaa tai muita henkisiä harjoituksia yleensä tehtiin. Lopuksi tiedusteltiin, kuinka usein vastaajat kävivät kirkossa ja missä määrin he uskoivat erilaisiin uskonnollisiin asioihin. Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikä (luokiteltu), koulutus, kuuluminen uskonnolliseen yhdyskuntaan, asuinpaikkakunnan tyyppi ja viime vaaleissa äänestetty puolue.This survey study examined the Finnish yoga magazine Ananda's readers' life stances and their views on yoga and religion. The questions covered the respondents' religiosity, spirituality, life philosophy and interest in yoga teachings. First, the respondents were presented with a set of statements regarding religion, divinity, spirituality and health, and they were asked to what extent these statements corresponded with their own thinking. After this, they were asked what types of articles in the Ananda magazine they were usually the most interested in, whether they practised yoga or other spiritual exercises regularly, what types of yoga they practised, and what types of spiritual experiences or events they had participated in (e.g. using alternative treatments, participating in a 'kirtan' performance or a spiritualist session). Next, the respondents were asked to indicate the most important reasons for practising yoga. They were asked how much money they spent annually on yoga or other spiritual practices, and how much money they had given to charity during the previous year. They were also asked where they usually practised yoga. Finally, they were asked how often they went to church and to what extent they believed in a variety of religious Christian teachings. Background variables included gender, age (categorised), education level, religious community membership, type of municipality of residence, and the political party that the respondent had voted for in the previous elections
Survey on the Role of Doctoral Degree Holders in Society 2016
No full textKyselyllä kerättiin tietoa tohtorien sijoittumisesta ja työurista, tutkimustyön tuottamien valmiuksien merkityksestä työelämässä sekä tieteellisestä tutkimuksesta kumpuavan osaamisen laajemmasta vaikuttavuudesta yhteiskunnassa. Kysely liittyy Suomen Akatemian Tieteen tila 2016 -katsaukseen, jossa tarkastellaan mm. yliopistojen ja tutkimuslaitosten resursseja ja julkaisutoimintaa sekä tieteellisen tutkimuksen laajempaa vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Vastaajilta kysyttiin aluksi väitöskirjatutkimuksen sijoittumisesta työuralla, missä vastaaja on työskennellyt ennen väitöskirjatutkimukseen ryhtymistä, väitöskirjatutkimuksen aikana ja sen jälkeen. Kysyttiin myös eri työnantajien lukumäärää väitöskirjatutkimuksen jälkeen. Seuraavaksi kysyttiin nykyistä työnantajaa ja työtilannetta, työskentelypaikkakuntaa tai -maata sekä työtehtävien luonnetta. Kysyttiin myös, mitkä tutkimustyön tuottamat valmiudet ovat olleet tärkeitä työuralla ja missä niistä on ollut hyötyä. Seuraavaksi haluttiin tietää, millaista lisäarvoa tutkimustyön tuottamat valmiudet ovat tuoneet vastaajille. Tämän jälkeen siirryttiin kartoittamaan, millaisia vaikutuksia tieteellisestä tutkimustyöstä kumpuavalla osaamisella, ymmärryksellä, näkemyksellä ja taidoilla on yhteiskunnassa yleensä. Vastaajilta kysyttiin, millaisessa työ- tai osaamisyhteisössä he toimivat, millaisella alueellisella laajuudella yhteisön toiminta vaikuttaa sekä millä tavoin työ/toiminta liittyy tieteelliseen tutkimukseen ja siitä kumpuavaan osaamiseen. Lopuksi tiedusteltiin vastaajien tieteellisen osaamisen hyödyntämiseen vaikuttavia tekijöitä. Vastaajia pyydettiin kertomaan niistä tekijöistä, jotka mahdollistavat tai rajoittavat tämän osaamisen hyödyntämistä. Taustamuuttujina ovat tohtorintutkinnon suoritusvuosi, -paikka ja tieteenala, ikä sekä sukupuoli.The survey investigated the employment and career development of doctoral degree holders in working life. The importance of academic skills and abilities in working life and their broader impact in society were also charted. The survey was related to the Academy of Finland Report on the State of Scientific Research in Finland, which charted the resources and publishing activities of universities and research institutions as well as the broader impact of scientific research in society. The respondents were first asked where they had worked before, during and after their dissertation research and the number of different employers they had had after the dissertation. The respondents' employers and work tasks at the time of the survey were studied. The importance of academic skills and abilities was studied by asking the respondents which skills had been important for them, in which contexts the skills had been useful, and if the respondents had gained any added value in the workplace from being a doctor. Broader impact of academic skills was studied by asking the respondents about the expert communities they belonged to and the ways their work activities related to academic research. Factors influencing the impact of the respondents' academic skills were studied with a number of statements. The background variables included the year when the respondent obtained the doctor's degree, university and field of study, age, and gender
Language Barometer 2016
No full textKielibarometri otettiin käyttöön vuonna 2004 ja siitä lähtien kyselytutkimuksella on seurattu kielipalveluiden toteutumista kaksikielisissä kunnissa. Tutkimus kattaa kaikki Suomen 33 kaksikielistä kuntaa. Kielibarometrin tulokset kuvastavat sitä, miten paikalliseen kielivähemmistöön kuuluvat kuntalaiset kokevat kotikuntansa kielipalveluiden toteutuvan. Aluksi kyselyssä tiedusteltiin minkä kielistä päiväkotia tai koulua vastaajien lapset käyvät. Edelleen tiedusteltiin vastaajien ruotsin ja suomen käyttöä erilaisissa ympäristöissä ja yhteyksissä (koulussa, työpaikalla, ostoksilla jne.). Kyselyssä selvitettiin myös vastaajien tuntemusta kielellisistä oikeuksista ja palveluista. Lisäksi heitä pyydettiin arvioimaan kunnan kieli-ilmapiiriä ja kielisuhteiden muutosta: vastaajilta mm. kysyttiin, olivatko he joutuneet häirinnän kohteeksi kielensä takia. Kyselyssä selvitettiin myös omalla äidinkielellä saatavien kunnallisten palveluiden ja viranomaisten nettipalveluiden toimivuutta. Eriteltyjä kunnallisia palveluita (kuten sairaalahoito, kirjasto, liikuntapaikat) pyydettiin arvioimaan kouluarvosanoilla. Edelleen kysyttiin kunnallisten palveluiden kehittymisestä ja palveluita turvaavien toimenpiteiden tarpeellisuudesta. Lopuksi vastaajia pyydettiin vielä arvioimaan kouluarvosanalla valtiollisten viranomaispalveluiden (esim. Posti, VR, Kela) saatavuutta vastaajan omalla äidinkielellä. Taustamuuttujina oli ikä (luokiteltu), äidinkieli ja koulutusaste.The Language Barometer has measured the quality of language services in bilingual Finnish municipalities since 2004. All 33 bilingual municipalities in Finland were included in the study. The aim of the study was to find out how satisfied minority language speakers in bilingual municipalities were with the services offered in their mother tongue. The study first examined whether the respondents' children went to a Swedish- or Finnish-language daycare or school. It was also surveyed whether the respondents had used Swedish, Finnish or both in different types of contexts, e.g. at home, at school, with friends, at the store, with municipal and state authorities, and at work. The respondents' familiarity with their linguistic rights was charted, along with how important these rights were for them. They were also asked to evaluate the attitudes towards minority language speakers in the municipality and change in this relationship within the previous year. The study also surveyed harassment or discrimination faced by the respondents because of their language. The study also examined the functionality of municipal and state services on the web in the respondents' mother tongue. The respondents were asked to evaluate some municipal services (such as social and healthcare services, libraries, sports facilities) from the perspective of minority language users. It was asked if the service had developed for the better or for the worse in the previous year, and if special measures should be taken to preserve Swedish-language service in the future. Finally, the respondents' reactions in the case that they did not receive service in their own language were surveyed, and they were asked to evaluate the minority language service of chosen state authorities and service providers (e.g. the police, emergency services, airports, courts, post offices). Background variables included the respondent's age (categorised), mother tongue and level of education
Upper Secondary Students' Experiences of Economics Course YH2 2012-2013
No full textTutkimuksessa kartoitettiin suomenkielisten lukio-opiskelijoiden mielipiteitä lukion taloustiedon kurssista ja sen aikana käytetyistä oppikirjoista, sekä ajatuksia kurssin suhteesta muun muassa kestävään kehitykseen. Aluksi vastaajilta kysyttiin kuinka kiinnostuneita he ovat esimerkiksi yhteiskunnallisista asioista tai puoluepolitiikasta yleisesti. Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin kuinka hyödyllisenä tai mielenkiintoisena he pitivät lukion taloustiedon kurssia kokonaisuudessaan. Vastaajia pyydettiin arvioimaan kurssin vaikutusta kestävän kehityksen teemojen ymmärtämiseen, sekä myös perusteltua vastausta siihen, onko talouskasvun ja ekologisesti kestävän kehityksen yhdistäminen vastaajan mielestä ylipäätään mahdollista. Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin mielipiteitä erilaisista väittämistä, kuten 'Talouskasvu on hyvä asia'. Myös mielipiteitä taloustieteilijöiden ja poliitikkojen taloudellisesta päätöksenteosta ja sen toimivuudesta kyseltiin. Taloustiedon kurssilla käytetystä oppikirjasta sekä opiskelusta kurssin aikana ylipäätään kysyttiin pyytämällä arvioimaan esimerkiksi oppikirjan käytännönläheisyyttä sekä erilaisten näkökulmien määrää. Lopuksi vastaajia pyydettiin arvioimaan, pitäisikö taloustiedon kurssin sisältää esimerkiksi eettistä pohdintaa sekä miettimään, minkälainen taloustiedon kurssin pitäisi heidän mielestään olla. Taustatietoina tutkimuksessa käytettiin opiskelijan sukupuolta, koulua sekä kurssilla käytetyn oppikirjan nimeä.This study charted Finnish-speaking upper secondary school students' opinions on the Economics course YH2 and the textbooks used during the course, as well as views on how the course relates to such themes as sustainable development and economic growth. First, the respondents' general interest in matters such as the economy, domestic and international news and party politics were examined. Next, the respondents were asked how useful, practical or interesting they thought the course was in general. They were asked to evaluate the effect of the course on making the students think about sustainable development and understanding it. The respondents were also asked if it was possible to combine economic growth and ecologically sustainable development, and they were asked to give reasons for their opinion. Next, the respondents were presented with a set of statements regarding economic growth, market economy and sustainable development, such as "Economic growth is a good thing", "Consumer choices direct industry to act more ethically", "It is possible to sustain economic growth in the long run", and "Wealth is a consequence of being diligent, creative, smart and industrious". Opinions on economic decision-making carried out by economists and politicians were also examined, e.g. with regard to whether or not politicians should consider the opinions of experts when making decisions related to the economy. Questions about teaching and the textbook used during the course charted their practicality, and it was asked whether or not topics were discussed from varying perspectives. Finally, the respondents were asked if the economics course should contain more topics concerning ethics in economic life, the global/national perspective or the individual's perspective. Background variables included the respondent's gender, type of the municipality in which the respondent's school is located and the textbook used during the course
Doctoral Graduates of Years 2012-2013: Career and Employment Survey 2015
No full textKyselyllä kartoitettiin vuosina 2012 ja 2013 Suomen yliopistoista valmistuneiden tohtoreiden varhaista työuraa. Aluksi vastaajilta kysyttiin motivaatiotekijöistä, jotka vaikuttivat siihen, että päätti aloittaa jatko-opinnot. Tämän jälkeen vastaajilta tiedusteltiin tohtoriopintojen rahoituksesta, jonka lisäksi tohtorin tutkinnon merkitystä työelämän kannalta kartoitettiin erilaisilla väittämillä. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin työllisyystilannetta kolmella eri ajanhetkellä: puoli vuotta ennen tohtorin tutkinnon suorittamista, puoli vuotta tutkinnon jälkeen ja vastaushetkellä. Tämän jälkeen kysyttiin mahdollisista työttömyysjaksoista ja työllistymistä vaikeuttaneista tekijöistä. Seuraavaksi vastaajia pyydettiin kuvailemaan nykyisen työorganisaationsa tyyppiä ja omaa tehtävänkuvaa. Lisäksi kysyttiin muita työsuhteeseen liittyviä asioita kuten työssä tarvittavia osaamisalueita, tohtorinkoulutuksen tuomaa hyötyä työelämässä ja bruttopalkkaa. Seuraavaksi vastaajia pyydettiin arvioimaan jatko-opintojen aikana saamaansa ohjausta ja tyytyväisyyttä tohtorin tutkintoon. Lopuksi vastaajilta kysyttiin vielä mahdollisista kehitysideoista liittyen tohtorikoulutukseen ja työelämäyhteistyöhön. Taustamuuttujina aineistossa ovat vastaajan yliopisto, ikä valmistuessa luokiteltuna, sukupuoli sekä tohtorin tutkinnon aloitusvuosi ja koulutusala karkeistettuina.The survey charted the employment and early careers of people who had obtained a doctoral degree from Finnish universities in 2012 and 2013. The respondents were first asked how they had financed their doctoral studies and what their reasons had been for taking up a doctoral degree. They were asked about the share of time they had spent on their doctoral dissertation during their studies alongside other work. Relating to employment situation and quality of work, questions charted what the respondents' occupational status was, how well their work corresponded to their qualifications, and what reasons had potentially hindered their employment. The respondents who were in paid work were asked their employer type, work tasks and competences needed in the work, gross monthly income, satisfaction with work, and ability to make use of skills learned in doctoral studies in their job. With regard to the significance of a doctoral degree in occupational life, opinions were charted on whether the topic of the respondent's doctoral dissertation had been useful in employment, whether having a doctoral degree had led to an increased salary and better standing in occupational life, and whether doctoral education was useful when it came to employment and skills needed in occupational life. Relating to developing and improving doctoral education, views were probed on the guidance received during studies, satisfaction with the studies, and things that should be emphasised in the education (e.g. teaching skills, entrepreneurship). Background variables included the respondent's gender, university, field of study, time of starting studies, and age at the time of graduation (categorised)
Young People in the Limelight: Theatre Workshop 2016
No full textAineisto sisältää nuorten teatterityöpajassa tuotetun ohjaajan työpajareflektion sekä ohjaajan haastattelun. Aineisto on tuotettu osana Koneen säätiön rahoittamaa Nuoret estradille -hanketta. Tutkija toteutti dokumenttiteatteriprojektin seitsemän 17-28-vuotiaan nuoren kanssa. Nuoret osallistuivat kanssatutkijoina käsikirjoituksen tekoon oman elämäntarinansa kokemusasiantuntijoina. Tarinat keskittyivät erityisesti peruskoulun ja toisen asteen opintojen nivelvaiheeseen. Työpaja oli luonteeltaan liikkuva ja nuoret olivat kotoisin eri paikkakunnilta. Työpajareflektiossa ohjaaja kuvailee mitä dokumenttiteatteri on ja miten prosessi eteni. Lisäksi hän pohtii nuoruussanastoa, omaa asemaansa tutkijana sekä katsojan roolia. Haastattelussa hankkeen yhteyshenkilö Sirkku Kotilainen haastattelee Satu Olkkosta projektin etenemisestä ja tutkijan tekemistä valinnoista teatteriprojektin toteuttamisessa.The data consist of a workshop post-recflection and an interview of a youth theater workshop director/instructor. The data were collected as part of a research project entitled "Young People in the Limelight. Towards Agency through Multi-literacies" funded by the Kone foundation. The researcher organised a documentary theatre project with seven people aged 17-28. These young people took part in writing the script as experts of their own life histories. The stories focused, in particular, on the intersection of comprehensive school and studies on the upper secondary level. The workshop was mobile, and the participants lived in different areas. In the workshop post-reflection, the director/instructor described the project and the nature of documentary theatre. She also discussed youth vocabulary, her own position as a researcher and the role of the audience. In the interview, project contact person Sirkku Kotilainen interviewed Satu Olkkonen about the choices she had made during the project and how the project had progressed. This dataset is only available in Finnish