Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Register Data on Vacancies Notified to Public Employment Service 2018
No full textAineisto sisältää tietoja julkiseen työnvälitykseen vuonna 2018 ilmoitetuista työpaikoista. Aineisto on koottu työpaikkailmoituksista, joista on laskettu kussakin ilmoituksessa avoinna olevien työpaikkojen määrä. Aineisto sisältää tietoja avoinna olleista työpaikoista, niitä tarjoavista työnantajista ja työpaikan täyttöprosessista. Aineistossa mainitaan avoinna olevista työpaikoista muun muassa työpaikan sijaintikunta, työpaikan ammatti, työnantajan toimiala, työpaikan koulutusvaatimus, työaika, työn kesto, henkilökunnan koko, työnantajan sektori ja työpaikan tyyppi. Lisäksi aineistossa ovat tiedot työpaikan viimeisestä hakupäivämäärästä, aiottu työn alkamispäivä, avoinnaolon alkamis- ja päättymispäivä sekä täyttötieto. Muuttujina ovat myös työpaikkojen määrä ilmoituksessa, työpaikkailmoitusrivien alkuperäinen määrä ilmoituksessa ja työhönosoitusten määrä. Aineistossa ovat myös työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset), joiden alueella työpaikka on ollut. Aineistoon on lisätty erilaisia kestomuuttujia. Tällaisia ovat muun muassa avoinnaolon kesto, rekrytointiaika ja täyttöviive. Näille muuttujille on omat laskentasääntönsä, ks. esim. Räisänen, Heikki (2004): Työvoiman hankinta julkisessa työnvälityksessä. VATT-tutkimuksia 107. Aineistossa ovat mukana myös aluemuuttujat seutukunta, tilastollinen kuntatyyppi ja suurkaupunki.The data contain information on the vacancies notified to the Public Employment Service in Finland in 2018. The data have have been compiled of job advertisements, and each individual vacancy mentioned in the advertisements has been counted. There is information on open vacancies, employers, and the process of filling the job vacancies. The information on open vacancies covers variables such as the location, occupation, and duration of the vacancy, the employer's industry of employment, educational requirements, working hours, staff size, type of workplace, deadline for applications, and the starting date of the job. In addition, the data contain variables providing information on the number of open vacancies in the advertisements and the number of rows in the advertisement. The public employment agencies (TE Offices) and Centres for Economic Development, Transport and the Environment (ELY Centres) located in the region of the open vacancies are also included in the data. Various duration variables have been added to the data. These variables include the duration the vacancy was open, the time of recruiting, and the time it took to fill the vacancy. These variables have their own calculation rules. The data also include regional variables such as the sub-region, municipality type, and town
European Parliamentary Elections 2014: Candidate Responses to YLE Candidate Selector
No full textAineisto koostuu vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaalien ehdokkaiden vastauksista Yleisradion vaalikoneen kysymyksiin. Ehdokkaiden mielipiteitä kartoitettiin 30 väittämän avulla, joihin liittyen heidän tuli ilmaista, ovatko väitteen kanssa täysin eri mieltä, jokseenkin eri mieltä, jokseenkin samaa mieltä vai täysin samaa mieltä. Väittämät käsittelivät useita eri ilmiöitä ja asioita, joiden kanssa EU:n jäsenmaa joutuu tekemisiin, muun muassa suhtautumista Euroopan unioniin, muista EU-maista tulevia työntekijöitä, elinkeinoelämän vaikutusta EU:ssa, laitonta maahanmuuttoa, vapaata liikkumista, yritystoimintaan kohdistuvia rajoituksia ja kustannuksia sekä EU jäsenyyden kustannuksia. Lisäksi ehdokkailta kysyttiin, miksi juuri hänet pitäisi valita Euroopan parlamenttiin ja annettiin mahdollisuus kertoa kolme vaalilupausta. Taustamuuttujina aineistossa ovat nimi- ja puoluetietojen lisäksi muun muassa ikä, ammattiasema, koulutus, työnantaja, vaalibudjetti sekä rahoituksen tärkein ulkopuolinen lähde.This dataset consists of responses to the voting advice application of the Finnish Broadcasting Company (YLE) by Finnish candidates in the 2014 European Parliament election. The candidates' opinions were charted with 30 attitudinal statements which they evaluated on a likert scale. The statements concerned, for instance, attitude toward EU, workers immigrating from other EU countries, the influence of business life in the EU, illegal immigration, free movement, limitations and costs to businesses caused by the EU, and costs of EU membership. Background variables included name, party, age, occupation, education, employer, campaign budget, and the primary source of campaign funding
Workplace Well-Being in the Public Sector 2014
No full textTutkimuksessa tarkasteltiin kunta-alan ja kirkon henkilöstön kokemuksia työoloista ja työhyvinvoinnista. Kohderyhmänä oli kunnallisen eläkelain mukaan vakuutetut henkilöasiakkaat sekä seurakuntien, seurakuntayhtymien, tuomiokapitulien ja kirkkohallituksen virka- ja työsuhteiset työntekijät, jotka on vakuutettu evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain perusteella. Vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa erilaisiin väitteisiin. Kysymysten aihe-alueita olivat esimiestyö, työyhteisöjen toimivuus, työn kuormittavuus, työprosessit ja töiden sujuvuus. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin näkemyksiä osaamisen kehittämisestä ja kehittämismyönteisyydestä. Edelleen kysyttiin työkyvystä ja työssä jatkamisen tukemisesta, koetusta väkivallasta ja epäasiallisesta kohtelusta. Kyselyn lopussa aihe-alueina olivat työhyvinvointi ja työn ilo. Taustamuuttujina on ammattiasema, työsuhteen laatu, sukupuoli, ikäryhmä ja ammattiala.This study charted municipal and church employees' experiences of work conditions and workplace well-being in Finland. The target group of the study comprised Finnish municipal employees insured under the Local Government Pensions Act and employees in parishes, parish unions, cathedral chapters and the Church Council insured under the Evangelical-Lutheran Church Pensions Act. The study was commissioned by Keva, the pension provider for public sector employees in Finland. The respondents were presented with attitudinal statements and asked to evaluate the extent to which they agreed with these statements. The first statements covered satisfaction with superiors, working climate and work atmosphere, occupational stress and physical workload, receiving feedback, and work processes. Some statements also concerned competence requirements of the job as well as whether the employer encouraged personal development. The respondents were also asked about work ability, work-life balance, and the employer's attitude toward continuing to work after retirement age. After the attitudinal statements, the respondents were enquired whether they had, within the previous 12 months, experienced violence or harassment by customers/clients or been bullied or treated unfairly at the workplace by colleagues or superiors. Finally, the respondents' views on their personal work well-being and its development within the previous year were charted, and they were asked whether they felt joy in their work and whether they would recommend their workplace to others. Background variables included field of employment, type of work contract, gender and age group
Parish Support to Asylum Seekers 2016
No full textKyselyssä käsitellään seurakuntien tekemää työtä turvapaikanhakijoiden parissa syksyn 2015 aikana ja jälkeen. Teemoina olivat maahanmuuttajien parissa tehdyn työn muodot, käytännöt, haasteet sekä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Aluksi seurakuntien turvapaikkatyöstä vastaavilta henkilöiltä kysyttiin alueen vastaanottokeskuksista ja eri työ- sekä avustusmuodoista, joita seurakunta tuotti vuonna 2015 ja tuottaa tällä hetkellä turvapaikanhakijoita varten. Kysymykset koskivat muun muassa hätämajoitustoimintaa, maahanmuuttajatyön kestoa seurakunnassa sekä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Seuraavat kysymykset koskivat toiminnassa mukana olleita organisaatioita ja vapaaehtoisia sekä niiden yhteistyötä. Vastaajilta tiedusteltiin muun muassa maahanmuuttotyöhön osallistuneiden kirkon työntekijöiden asemaa, toiminnassa mukana olleiden vapaaehtoisten määrää, työtehtäviä ja rekrytointia, turvapaikkatyön rahoitusta ja mielipiteitä sidosryhmien suhtautumisesta turvapaikkatyöhön. Lisäksi kysyttiin auttamistoiminnan onnistumisista ja ongelmista. Lopuksi vastaajalta kysyttiin turvapaikanhakijoiden osallistumisesta seurakunnan hengellisiin tilaisuuksiin sekä turvapaikkatyön vaikutuksista seurakunnan toimintatapoihin. Vastaajalta tiedusteltiin esimerkiksi, mihin kirkon tilaisuuksiin maahanmuuttajat ovat osallistuneet ja mitä uutta turvapaikkatyö toi seurakunnan toimintaan. Taustamuuttujina aineistossa ovat mm. vastaajan nimike, seurakunnan koko ja hiippakunta.This survey study charted support provided to asylum seekers by Finnish Evangelical Lutheran parishes during and after the 2015 mass influx of people seeking asylum in Finland. Themes included types of immigrant work done in the parish, practices, challenges, and cooperation with other groups. Respondents were employees of parishes responsible for asylum seeker support services. First, the respondents were asked about reception centres in the parish region as well as the types of support that the parish provided to asylum seekers in the autumn of 2015 and provides currently (e.g. temporary lodging, leisure time activities, work, language teaching). The type and duration of temporary accommodation needed in the parish area was charted in more detail. The respondents were also asked whether the parish had done immigrant work before the autumn of 2015. The next questions concerned voluntary workers and organisations participating in supporting asylum seekers. It was charted which organisations the parish collaborated with in providing support to asylum seekers (e.g. municipality, Finnish Immigration Service, Finnish Red Cross, Pentecostal Church). Respondents were also enquired about parish employees participating in support provided to asylum seekers, the number of voluntary workers involved, work tasks of volunteers, asylum work funding, and organisation of interpreting work. Attitudes of different groups toward asylum work of the parish were also examined, as well as whether the parish had focused enough efforts on bringing asylum seekers and native Finns together. In addition, the respondents' views were charted on success and problems in providing help to asylum seekers. Conflicts arising in the support provided to asylum seekers by the parish were also charted relating to, for instance, cultural differences, gender, language, and child-rearing. Finally, respondents were asked about asylum seeker participation in religious events of the parish as well as whether asylum work had had an effect on the practices of the parish. For instance, questions examined which church events asylum seekers had attended and whether immigrant work had brought new elements into parish activities. Background variables included, for instance, the respondent's job title, size of the parish, and diocese to which the parish belonged
Understanding People and Understanding Things 2013 and 2015
No full textAineisto on psykologinen kysely ajattelusta ja uskomuksista. Kyselyssä kartoitettiin mm. ajattelua, vastaajan kykyä tuntea myötätuntoa, sosiaalisia taitoja, suhtautumista rokottamiseen ja päättelyvirheitä, esim. henkisyyden näkemistä sielläkin, missä sitä ei nähdä yleisesti kulttuurissamme olevan. Aineisto sisältää samojen vastaajien vastaukset myös aikaisempaan tutkimukseen (Tietoarkistossa aineisto: FSD3259 Ihmismielen ja mekanistisen maailman ymmärtäminen 2013), jotta molempiin kyselyihin vastanneet henkilöt voidaan yhdistää toisiinsa. Osa kysymyspattereista on standardoituja mittareita ja osa tutkijoiden itsekehittämiä (ks. lisätietoa taustatietoa-tiedostoista). Aineisto kerättiin osana Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimussarjaa Ihmismielen ja mekanistisen maailman ymmärtäminen, jonka tarkoitus oli analysoida päättelyä, intuitiivisia psykologian ja fysiikan taitoja ja niiden suhdetta yliluonnollisiin uskomuksiin. Alla on esitelty aineiston sisältöä ja teemoja vuoden 2015 aineiston osalta. Vuoden 2013 aineiston sisällönkuvailun voit katsoa aineiston FSD3259 kuvailusta. Kysely koostui suurelta osin väittämistä. Kyselyn alussa empaattisuutta arvioitiin mittarilla Basic Empathy Scale ja käsityksiä tiedon luonteesta arvioitiin asteikolla Epistemic Understanding Questionnaire. Vastaaja vastasi myös muihin empatiaa koskeviin kysymyksiin. Vastaajien käsityksiä heidän omista ajatuksistaan ja uskomuksistaan kartoitettiin Beck Cognitive Insight Scale -asteikolla. Lisäksi vastaajat arvioivat eri argumenttien laatua. Heille esitettiin myös kulttuurissamme huonoina tapoina pidettäviä tekoja, joiden yleisyyttä vastaajan tuli arvioida omassa käytöksessään. Vastaaja myös arvioi tuntisiko hän tekevänsä väärin, jos hän tekisi kyseisiä tekoja (tutkijoiden kehittämät Faux pas -testit). Kyselyssä käsiteltiin myös uskonnollisuuteen, liialliseen mentalisointiin ja rokotteisiin liittyviä aiheita. Vastaajan tuli esimerkiksi arvioida erilaisista sanoista, ovatko ne hänen mielestänsä hengettömiä vai henkisiä. Vastaajalta tiedusteltiin vielä käsityksiä rokotuksista, niiden turvallisuudesta ja tuotannon eettisyydestä sekä onko vastaajalla tai hänen lähipiirissään ollut rokotteiden aiheuttamia haittavaikutuksia. Lopuksi vastaajalle esitettiin vastaustavan huolellisuuden tarkistus muutaman kysymyksen avulla sekä tiedusteltiin, onko vastaajalla todettu Aspergerin tai autismin oireyhtymää. Taustamuuttujina aineistossa ovat mm. ikä, sukupuoli, uskontokunta, kätisyys, koulutus, päätoiminen toimenkuva, opiskelupaikka ja koulutuksen tai työn ala.The psychological follow-up study charted beliefs, thinking and reasoning. It surveyed, among others, the respondents' capacity for compassion, social skills, vaccine attitudes, and faulty reasoning (e.g. assigning spiritual traits to things that are not generally seen as having such traits). The dataset also contains the participants' responses to a previous study (FSD3259 Understanding People and Understanding Things 2013) to enable combining the responses to both studies. Some of the batteries of questions included standardised measures and some were developed by the researchers. The data were collected as part of a project funded by the Academy of Finland examining reasoning skills, intuitive skills in psychology and physics and the relationship of these skills with supernatural beliefs. Below is a description of the content and themes of the data collected in 2015. See the data description of FSD3259 for detailed information on the data collected in 2013. The respondents' empathy was charted using the Basic Empathy Scale in Adults and the Interpersonal Reactivity Index. Insight was measured with the help of Beck Cognitive Insight Scale. A modified Epistemic Understanding Questionnaire was used to examine views of knowing and knowledge. The respondents were asked how often they acted tactlessly (e.g. were late for appointments, used their phone a lot in company, jumped queues) and whether acting that way would make them feel they were doing wrong. They were also asked whether they would describe certain words as being "spiritual" or "non-spiritual". Several statements were presented to gauge opinions on vaccination and its effects. A few test statements were presented to see whether the respondents read the instructions carefully. Finally, the respondents were asked whether they suspected they had Asperger's syndrome or autism and whether they had been diagnosed with either. Background variables included, among others, age, gender, religious denomination, handedness, education, economic activity, place of study, and field of study or work
Generational Transmissions in Finland, Baby Boomers 2012
No full textTutkimuksessa selvitettiin, keiden kanssa suuret ikäluokat pitävät yhteyttä sekä keille he antavat ja keneltä saavat apua. Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia (hanke numero 250620) ja Alli Paasikiven säätiö. Samassa hankkeessa on kerätty myös suurten ikäluokkien lapsille tehty kysely (Tietoarkistossa aineistonumerolla FSD3256). Aluksi kysyttiin lasten ja lastenlasten lukumäärää, jonka jälkeen siirryttiin kysymään tarkemmin vastaajan omista lapsista. Haluttiin tietää lapsen sukupuoli ja ikä sekä onko vastaajan lapsilla lapsia. Seuraavaksi kysyttiin vastaajan yhteydenpidon useutta lapsenlapsiin. Tämän jälkeen kysymykset käsittelivät vastaajan omia, 18 vuotta täyttäneitä lapsia. Kysyttiin, minkä ikäisenä lapsi on muuttanut pois kotoa, kuinka kaukana vastaajasta hän asuu, millaisena vastaaja pitää lapsen taloudellista tilannetta, kuinka usein vastaaja on ollut yhteydessä lapseen viimeisten 12 kuukauden aikana, kuinka läheiseksi lapsi koetaan ja onko vastaajalla ollut ristiriitoja lapsensa kanssa. Seuraavaksi kysyttiin vastaajan lapsiltaan saamasta käytännön avusta tai taloudellisesta tuesta ja tiedusteltiin taloudellisen tuen määrää. Tämän jälkeen haluttiin tietää, onko vastaaja antanut lapsilleen maksutonta lastenhoitoapua, maksutonta käytännön apua tai taloudellista tukea viimeisten 12 kuukauden aikana. Kysyttiin myös, onko vastaajan lapsi tai lapsen puoliso rajoittanut vastaajan yhteydenpitoa lapsenlapseen. Tämän jälkeen siirryttiin kysymyksiin vastaajan omista ja hänen puolisonsa vanhemmista. Ensin kysyttiin ovatko vanhemmat elossa ja sen jälkeen esitettiin kysymyksiä elossa olevista vanhemmista. Kysymykset olivat samoista aihepiireistä kuin vastaajan lapsia käsitelleet kysymykset. Tiedusteltiin, koska vanhemmat ovat syntyneet, kuinka kaukana vastaajasta ja missä he asuvat sekä pyydettiin arviota vanhemman terveydentilasta ja taloudellisesta tilanteesta. Kysyttiin myös yhteydenpidon useudesta, läheisyyden kokemuksesta ja ristiriidoista. Lisäksi kysyttiin vastaajan omille tai puolisonsa vanhemmille antamasta maksuttomasta hoiva-avusta, maksuttomasta käytännön avusta sekä taloudellisen tuen antamisesta. Sisaruksia koskevat kysymykset noudattelivat samaa linjaa kuin lapsia, lapsenlapsia ja vanhempia käsitelleet kysymykset. Kysyttiin sisarusten lukumäärää, syntymävuosia, sukupuolta, miten kaukana sisarus asuu ja tiedusteltiin yhteydenpidon useutta. Lisäksi kysyttiin läheisyyden tuntemuksista, erimielisyyksistä ja kokivatko vastaajat hänen vanhempiensa kohdelleen sisaruksia tasapuolisesti. Tiedusteltiin myös maksuttomasta hoiva-avusta ja maksuttomasta käytännön avusta sekä taloudellisesta tuesta, jota vastaaja on antanut sisaruksilleen tai saanut sisaruksiltaan. Kysyttiin myös, kuinka usein he olivat olleet yhteydessä sisarusten lasten kanssa viimeisten 12 kuukauden aikana ja oliko vastaaja antanut heille taloudellista tukea kyseisenä aikana. Seuraavat kysymykset käsittelivät muita sukulaisia ja ystäviä, jotka eivät asu vastaajan kanssa samassa taloudessa. Heidän osaltaan kysyttiin yhteyden pidon useudesta, käytännön avun, hoiva-avun sekä taloudellisen tuen saamisesta ja antamisesta. Lisäksi kysyttiin ystävien määrää, ja erikseen vastaajan läheisiksi kokemien ystävien määrää. Lopuksi esitettiin mielipidekysymyksiä perheenjäsenten välisestä tuesta tai avusta. Esitettiin väittämiä perheenjäsenten välisistä velvollisuuksista ja pyydettiin mielipidettä perheen ja yhteiskunnan välisen vastuun jakamisesta vanhuksia koskevissa asioissa. Taustamuuttujina olivat mm. sukupuoli, siviilisääty, oma ja puolison syntymävuosi, työmarkkina-asema, koulutusaste, asumismuoto, koettu terveydentila, verottomat kuukausitulot sekä kokemus omasta taloudellisesta tilanteesta.The study charted Finnish baby boomers' contacts with relatives and friends as well as giving and receiving help. The study was funded by the Academy of Finland (project id 250620) and Alli Paasikivi Foundation. FSD's holdings also include data on baby boomers' chilren collected in the same research project (FSD3256). First, the respondents were asked whether they kept up their health and whether they suffered from a long-term illness or a permanent injury. They were asked whether they considered themselves happy, if they considered religion important in their lives, and whether they had participated in charity or voluntary work within the previous year. The number of the respondents' children and grandchildren was enquired, after which the respondents' adult children were examined in more detail. Questions charted at which age the respondents' children moved away from home and how far away they lived, as well as how the respondents perceived their children's financial situation. The respondents were asked how often on average they had been in contact with their children within the previous year, how close they felt to their children, and whether they had had conflicts with them. It was also examined whether the respondents had received practical help (e.g. with yard work, renovation, technology) or financial help from their children within the previous year, and whether they had provided similar help to their children. Whether the respondents had babysat their grandchildren and how many times within the previous year was also examined, as well as whether the respondents' children or their spouses had restricted the respondents' ability to contact their grandchildren. The birth year of the respondents' and their spouses' parents was charted as well as whether the parents were still alive. More questions were asked regarding the respondents' and their spouses' living parents, such as how far away they lived, how the respondents perceived their state of health and financial circumstances, and how often they had been in contact within the previous year. They were also asked how close they were and how often within the previous year the respondents had helped their own or their spouses' parents with care (e.g. washing, feeding) or provided them with practical or financial assistance. Similar questions were also asked about siblings: how many brothers and sisters the respondents had, when they were born, whether they all shared the same parents, how far away they lived, how the respondents perceived their financial circumstances, how often they had been in contact, whether they had had conflicts, and whether they had received and provided help. It was also asked whether the respondents felt that their parents had treated all siblings equally, whether the siblings had children, and how often the respondents had been in contact with their siblings' children or provided them with financial help. Similar questions were also asked concerning different kinds of relatives as well as friends. The respondents were also asked how many close friends they perceived to have and how many relatives they considered 'close'. Attitudinal statements examined the respondents' views on whether grandparents have the responsibility to babysit their grandchildren, to advance grandchildren's and their families' financial security, and to take care of grandchildren if parents are not able to, as well as whether it is natural for daughters to take more responsibility than sons in caring for their aged parents, and whether children have the responsibility to take their parents to live with them when they are no longer able to live independently. Finally, the respondents were asked how responsibility should be shared between society and family concerning financial support to the elderly, helping the elderly with everyday chores, and caring for the elderly, and the respondents' opinions on giving and receiving help was charted with regard to whether they expected to be helped themselves in the future when providing help to others, whether they only provided help to those relatives or friends that they liked, and whether friends and relatives demanded too much of the respondents. Background variables included, among others, gender, marital status, own and spouse's birth year, economic activity (own and spouse's), education (own and spouse's), household composition, net monthly income, and perceived financial status
Popular Music Divine Services Survey 2013-2014
No full textAineisto käsittelee Suomen evankelisluterilaisen kirkon musiikillisiin tapahtumiin osallistuvien osallistumismotiiveja ja kokemuksia. Kyselyssä tiedustellaan musiikkimieltymyksiä, syitä osallistua uskonnollisiin musiikkitapahtumiin ja uskonkäsityksiä. Tutkimusta rahoittivat Kirkon tutkimuskeskus ja Åbo Akademi. Aluksi kyselyssä esitettiin kysymyksiä siihen tapahtumaan liittyen, johon henkilö osallistui. Häneltä tiedusteltiin mm. mitkä seikat vaikuttivat osallistumiseen. Sitten tiedusteltiin osallistumisesta evankelisluterilaisen kirkon toimintaan ja musiikin roolista vastaajan elämässä hengellisestä näkökulmasta. Musiikkiin liittyen tiedusteltiin edelleen esimerkiksi, miten eri musiikkityylit sopivat uskonnollisiin tilaisuuksiin ja mitä mieltä vastaaja on kirkon eri tilaisuuksissa käyttämästä musiikista. Vastaajalta kysyttiin edelleen osallistumisesta muiden kristinuskon suuntausten tilaisuuksiin. Lopuksi osallistuja vastasi väitteisiin raamatusta, omasta uskonnollisesta identiteetistä ja kristinuskoon liittyvistä uskomuksista. Taustamuuttujina aineistossa ovat sukupuoli, ikä luokiteltuna, asuinseutu ja uskontokunta.The study charted the motives and experiences of people attending musical events of the Evangelical Lutheran Church of Finland. The study was funded by the Church Research Institute and Åbo Akademi University. The respondents were first asked which event they attended, what their reasons for attending were, how many times they had attended before and where they had heard about the event. Regarding worship services and the role of music, the survey charted the frequency of attending worship services and other events organised by the Church, the importance of music in religious activities and in the respondent's spiritual life, preferred and undesirable music genres in religious events, and opinions on the Church's use of music at worship services. Finally, the respondents were asked how often they participated in the events organised by revivalist and free church movements, what their view of the Bible was, what their religious identity was like, and to what extent they believed in basic Christian tenets. Background variables included the respondent's gender, age (categorised), region of residence, and religious denomination
Finnish Views on Democracy and Political Issues 2017
No full textTutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten mielipiteitä kansanvallasta, yhteiskunnasta ja turvallisuudesta. Mielipidekysely oli osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johti ajatushautomo Magma. Tutkimus koostuu erilaisista vastaajille esitetyistä väittämistä, joihin vastaajat ovat ilmaisseet mielipiteensä asteikon avulla. Kyselyn teemoina olivat turvallisuus, EU-jäsenyys, suhtautuminen monikulttuurisuuteen ja vähemmistöihin sekä luottamus demokratiaan ja perinteiseen mediaan. Aluksi kyselyssä tiedusteltiin mielipidettä demokratian toimivuudesta ja vaaleista (esim. Suomessa eduskuntavaalien äänestäjillä on aito mahdollisuus vaikuttaa harjoitettavaan politiikkaan). Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin suhtautumista kyberuhkiin, terrorismiin ja Venäjään. Tutkimuksessa selvitettiin ulkopoliittisia asenteita liittyen myös pohjoismaiseen yhteistyöhön ja Euroopan unioniin. Lopuksi kyseltiin monikulttuurisuuteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista sekä suhtautumisesta maahanmuuttopolitiikkaan. Taustamuuttujina on muun muassa sukupuoli, ikä, koulutus, äidinkieli ja paikkakuntatyyppi.The study charted Finnish views on democracy, society and safety. The public opinion survey was part of the "Fate of Democracy" project led by think tank Magma. The study contained attitudinal statements that the respondents were asked to evaluate on a scale ranging from "Strongly agree" to "Strongly disagree". The themes of the survey included safety, Finland's EU membership, multiculturalism and minorities, and trust in democracy and traditional media. First, the respondents' opinions regarding elections and the functionality of democracy were charted with questions pertaining to issues such as whether voters in parliamentary elections can truly impact politics, and if Finnish matters would be tended to better if decision-making was left to independent experts instead of politicians and citizens. It was also asked if the ability to make citizens' initiatives had improved democracy in Finland. Some questions pertained to cyber threats, terrorism and Russia, as well as the extent of the respondents' trust in "traditional" media rather than social media, for instance. The study also canvassed attitudes with regard to foreign and security policy, e.g. with questions concerning Nordic cooperation, NATO and the European Union. The final questions covered matters related to multiculturalism, corruption, language policy, and safety, and the respondents' attitudes toward immigrants and asylum seekers were examined. Background variables included gender, age, education level and type of municipality of residence
Tampere Praksis: Cooperation between Social Counsellor and Social Worker in Family Services
No full textAineistossa on haastateltu Tampereen kaupungilla perhepalveluissa työpareina työskenteleviä sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia. Haastattelut toteutettiin työpareittain. Sosiaalityöntekijät ja ohjaajat olivat työskennelleet yhdessä aineistonkeruuhetkellä vajaan vuoden. Aineisto on kerätty osana laajempaa Tampere Praksis -tutkimusyhteistyötä. Kysymykset käsittelevät vuonna 2015 tapahtunutta sosiaalihuoltolain uudistuksesta johtuvaa organisaatiomuutosta, työparin yhteistyötä, asiantuntijuutta sekä erilaisia mahdollisuuksia ja kehityskohtia, joita uusi työmuoto on luonut. Haastateltavat kertovat sosiaalityöntekijä-sosiaalityöntekijä-mallin ja sosiaalityöntekijä-sosiaaliohjaaja-mallin välisistä eroista ja siitä, miten kummankin työntekijän omaa asiantuntijuutta voidaan hyödyntää palvelutarpeen selvityksissä. Työparit arvioivat myös, millä tavalla sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan roolit ja työnjako näkyvät työssä. Haastateltavilta kysyttiin, millaisia esteitä ja edistäviä tekijöitä heidän mielestään työparityöskentelyssä on. Haastateltavilta ei kerätty taustatietoja.The data consist of interviews with social workers and counsellors who had worked in pairs for almost a year. The data were collected as part of a larger Tampere Praksis Project. The questions pertained to organisational changes that were caused by changes to legislation regarding social services. This study examined social workers' and counsellors' experiences of pair work, and how both the social counsellor's and the social worker's expertise could be utilised in the new model for social work. The dataset is only available in Finnish
Student and Staff Interviews on Curriculum Development in Higher Education 2009 and 2012
No full textAineistossa on haastateltu Tampereen yliopistosta ja Tampereen Ammattikorkeakoulusta opetussuunnitelmatyöhön osallistuneita opiskelijoita ja henkilökunnan jäseniä vuonna 2009 sekä Tampereen yliopiston henkilökunnan jäseniä vuonna 2012. Haastateltavia pyydettiin muun muassa kuvailemaan, miten opetussuunnitelmaprosessi etenee ja ketkä siihen osallistuvat. Haastateltavat kuvailivat opetussuunnitelmaa koskevia pohdintoja ja keskustelunaiheita. Heiltä kysyttiin myös sitä, millaisia esteitä, solmukohtia ja toisaalta onnistumisia opetussuunnitelmaan ja sen tekemiseen liittyy. Muita haastatteluteemoja olivat oppimisen arviointi sekä palautteen antaminen ja kerääminen. Haastateltavia pyydettiin kertomaan, miten heidän mielestään opetussuunnitelmaa tulisi tulevaisuudessa uudistaa. Lopuksi haastateltavat pohtivat opetussuunnitelman merkitystä esimerkiksi tieteenalan kehittymisen, opiskelijan työelämävalmiuksien ja käytännön opetuksen kannalta sekä kuvailivat laitoksensa/yksikkönsä opetussuunnitelmakulttuuria. Haastateltavien taustatietoja ovat haastateltavan sukupuoli, ammatti, ala ja oppilaitos. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.This dataset contains interviews in Finnish with students and staff at the University of Tampere and Tampere University of Applied Sciences who had participated in curriculum development work. The interviewees were asked to describe progress made in curriculum development and discussions concerning the curriculum. They were asked what types of obstacles, challenges and, on the other hand, successes the curriculum and curriculum development had faced. Other interview themes included evaluation of learning as well as giving and receiving feedback. The interviewees were asked to indicate how the curriculum should be improved in the future. Finally, the interviewees discussed the curriculum culture in their faculty as well as the significance of the curriculum in regard to the development of the field, students' worklife competences, and teaching work in practice. Background information included the interviewee's gender, occupation, field and institution. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is only available in Finnish