Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Back pain, Sickness Absences and Leg Length Discrepancy: Intervention 2008-2009
No full textTutkimuksessa selvitettiin alaraajojen pituuseron merkitystä selkäkipujen riskitekijänä istuma- ja seisomatyössä. Taustaoletuksena oli, että alaraajojen pituusero on selkäkipujen itsenäinen determinantti etenkin seisomatyössä. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös ohjeistaa työterveyshuoltoa siitä, miten pituusero tulisi selkäkipuisilla huomioida. Alaraajojen pituuseron ja selkäkipujen välistä yhteyttä tutkittiin hankkeessa poikkileikkaus- ja interventioasetelmissa. Tähän interventio-osaan valittiin sellaisia seisomatyötä tekeviä työntekijöitä, joilla poikkileikkaustutkimuksessa todettiin selkäkipujen kannalta merkittävä raajojen eripituisuus. Tutkimukseen osallistuneet satunnaistettiin kahteen ryhmään, joista interventioryhmälle tarjottiin mahdollisuutta kengän sisälle laitettavaan asteittain toteutettavaan korotukseen ja verrokkiryhmälle annettiin pelkästään jalkaa tukevat pohjalliset. Näiden kahden ryhmän selkäkipujen esiintyvyyttä seurattiin vuoden ajan. Vuoden aikana osallistujat vastasivat saman kyselylomakkeen kysymyksiin neljä kertaa: tutkimuksen alussa, 3, 6 ja 12 kuukauden kohdalla. Lisäksi tiedot sairauspoissaoloista ja lääkärissäkäynneistä kerättiin vielä 2 vuotta intervention loppumisen jälkeen. Raajojen pituusero mitattiin tutkimuksessa kehitetyllä ultraäänimenetelmällä (ks. käytön ja kuvailun oheismateriaalit), joka on kajoamaton ja nopea tapa mitata luotettavasti raajojen eripituisuus seisoma-asennossa. Sairauspoissaolotiedot kerättiin työnantajan rekisteristä ja sukupuoli, BMI, ikä ja lääkärissäkäyntien lukumäärä työterveyshuollon rekisteristä. Kyselylomake koostui Rand-36 elämänlaatumittarista, Oswestry toimintakykyindeksistä, Roland Morris haitta-asteesta ja alaselkä- ja iskiaskipua (Visual Analogue Scale- eli VAS-asteikko) ja tupakointia koskevista kysymyksistä. Vastemuuttujiksi valittiin alaselkäkivun voimakkuus, iskiaskivun voimakkuus, Rand-36 elämänlaatumittarin osa-alueet, Oswestry toimintakykyindeksi, Roland Morris haitta-aste, sairauspoissaolojen pituus (alaselkäkivuista (M50-54 in ICD-10) johtuvat sairauslomat) sekä selkäkivuista johtuvien lääkärissäkäyntien lkm.The survey charted leg length discrepancy as a risk factor for back pain in both sitting and standing work. It was assumed that lower limb discrepancy is an independent determinant of back pain, especially when standing at work. The aim of this study was also to give guidelines to occupational health services on how leg length discrepancy should be taken into account with people who suffer from back pain. The connection between leg length discrepancy and back pain was investigated both by cross-sectional and by intervention design. The intervention part included persons standing at work who had, in the cross-sectional study, been diagnosed with a leg length discrepancy that could be a significant factor in terms of back pain. The participants were placed into two groups at random: The intervention group was offered a shoe lift to be placed inside the shoe to gradually decrease the difference in leg length, whereas the control group only received supporting insoles. The prevalence of back pain in these two groups was observed for 12 months. During the year, the participants responded to this same survey four times: at the beginning of the study and after 3, 6 and 12 months. Following the intervention, information about sick leaves and visits to the doctor was collected for two years. Leg length discrepancy was measured with a laser-based ultrasound method developed for the study, which is a non-invasive and fast method for reliably measuring lower limb discrepancy in standing position. Absences due to back pain were collected from the employer's register, and gender, age, BMI and the number of visits to the doctor were collected from the occupational health service provider's register. In the questionnaire, the respondents were asked about smoking and factors relating to the RAND-36 Measure of Health-Related Quality of Life, the Oswestry Disability Index (ODI), and the Roland Morris Disability Questionnaire (RDQ). They were also asked to evaluate their lower back and sciatica pain on the visual analogue scale (VAS). Outcome variables chosen for this study were the magnitude of lower back and sciatica pain (VAS), the length of sick leaves due to lower back pain (M50-54 in ICD-10), the number of visits to the doctor due to back pain, and a variety of factors relating to RAND-36, ODI and RDQ
Unemployed People and Inclusion 2016-2017
No full textAineisto sisältää kymmenen fokusryhmähaastattelua, joissa on haastateltu THL:n Sokra-hankkeen koordinoimiin ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamiin toimintalinja 5:n hankkeisiin osallistuneita työelämän ulkopuolella olevia henkilöitä sekä ohjaajia. Hankkeiden tavoitteena oli lisätä syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä torjua köyhyyttä ja parantaa osallistujien työkykyä. Kuhunkin ryhmähaastatteluun osallistui 3-10 henkilöä, joista osa oli ohjaajia. Haastattelut jaettiin pääsääntöisesti yli 40-vuotiaiden ja alle 40-vuotiaiden ryhmiin. Osa haastateltavista oli ollut jo pitkään työelämän ulkopuolella. Haastatteluissa keskusteltiin osallistujien tulevaisuudennäkymistä, hyvistä kokemuksista sekä heidän kokemuksistaan siitä, pystyvätkö he vaikuttamaan oman elämänsä kulkuun tai yhteisiin asioihin. Haastateltavilta kysyttiin myös, minkälaisen tekemisen he kokevat merkitykselliseksi, millaista toimintaa he haluaisivat lisää ja miten he ovat päätyneet mukaan hankkeen toimintaan. Haastateltavat kertoivat omista onnistumisen kokemuksistaan ja siitä, keneltä he saavat myönteistä palautetta. Osallistujat kertoivat myös itselleen tärkeistä yhteisöistä ja siitä, kokevatko he kuuluvansa mihinkään ryhmään. Lisäksi haastateltavilta kysyttiin vielä, millaista apua he kokevat tarvitsevansa ja saavatko he sitä. Aineiston taustatietoina ovat päivämäärä, paikka, haastateltavien sukupuoli sekä ikä. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.The data consist of ten focus group interviews of unemployed persons and counsellors participating in the priority axis 5 projects coordinated by the Sokra project of the National Institute for Health and Welfare and funded by the European Social Fund. The goal of the projects was to promote the inclusion of people who were at risk of social exclusion, combat poverty and improve the participants' ability to work. There were 3-10 people in each group interview. The interviews covered the participants' future prospects, positive experiences and perceptions of control over their own lives. Meaningful work, communities, sense of belonging and need for support were also discussed. Background information included interview place and date, and the gender and age of the interviewee. The dataset is only available in Finnish
Experiences of Unsecured Consumer Loans 2018-2019
No full textAineisto koostuu vapaamuotoisista kirjoitusvastauksista, joissa kuvataan syitä vakuudettoman kulutusluoton ottamiseen. Kirjoituskutsuun vastasi 20 henkilöä ja kirjoitukset vaihtelevat pituudeltaan parista virkkeestä muutamaan kappaleeseen. Kirjoitusohjeessa pyydettiin vastaajia kertomaan, miksi he ovat ottaneet vakuudettomia kulutusluottoja, eli esimerkiksi pikavippejä, tililuottoja tai muita lainoja, joita myöntävät muut kuin perinteiset pankit. Vastauksissa kuvaillaan syiksi muun muassa elämäntilanteita, yllättäviä tai tuloihin nähden liian suuria menoja sekä yhteiskunnan tukijärjestelmien hitautta. Osa vastaajista kertoo myös kulutusluottojen takaisinmaksusta. Tutkimuksessa vertailtiin pikalainojen hakuprosessia kunnan tarjoamien sosiaalisen luoton ja ehkäisevän toimeentulotuen hakuprosessiin. Kirjoittajilta kerättiin taustatietoina sukupuoli ja syntymävuosi sekä asuinpaikka, ikä ja koulutustausta kulutusluottoa ottaessa. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla kirjoituksia on helppo selata.The data, collected as free text responses from participants, chart reasons for and experiences of applying for unsecured consumer loans. Twenty people participated in the study. The participants were asked why they had applied for unsecured consumer loans (payday loans or "quick loans") offered by other institutions than traditional banks. The reasons ranged from various life situations, unexpected costs and slow working of the social support system. Some participants also wrote about the repayment of the loans. Background information included the participants' gender, year of birth, place of residence as well as their age and education level at the time they had applied for the loan. The dataset is only available in Finnish
EduMAP: Interviews with Adult Education Policy-Makers and Personnel on the Social Exclusion of Young Adults 2017: Estonia
No full textAineistossa on haastateltu Viron aikuiskoulutussektorin koulutushenkilöstöä ja päättäjiä, jotka työskentelevät haavoittuvassa asemassa olevien nuorten aikuisten kanssa. Haastatteluissa käsitellään organisaatioiden nuorille aikuisille suunnattujen koulutusohjelmien tai muun toiminnan sisältöjä, pedagogisia lähestymistapoja, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vaikuttavuutta sekä nuorten koulutuspolkuja, elämänhallintaa, sosiaalisia ongelmia, sosioekonomista asemaa ja aktiivista kansalaisuutta. Haastattelut ovat viroksi. Aineisto on kuuden haastattelun otos Virossa kerätyistä haastatteluista, ja se on kerätty osana Euroopan laajuista EduMAP-hankketta (Adult Education as a Means to Active Participatory Citizenship). Tietoarkistosta on saatavilla myös yhdeksässä muussa maassa kerätyt vastaavat osa-aineistot omilla kielillään (Suomi, Turkki, Espanja, Romania, Latvia, Unkari, Kreikka, Saksa ja Yhdistynyt Kuningaskunta). Hanke on rahoitettu EU-komission Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta (hankenumero: 693388). Haastattelurunko oli erilainen koulutushenkilöstölle ja viranomaisille. Koulutushenkilökunnalle suunnatuissa haastatteluissa kartoitettiin aluksi haastateltavan työnkuvaa, organisaation toimintatapoja ja sitä, millaisten syrjäytymisvaarassa olevien aikuisten nuorten parissa henkilö työskentelee. Keskustelut käsittelivät työtä ohjaavia perusperiaatteita, organisaatiossa saatavilla olevaa erityisopetusta sekä nuorten taloudellista tilannetta ja aktiivisen kansalaisuuden käsitettä. Organisaation toimintaan liittyen tiedusteltiin mm. koulutusohjelmien suunnitteluprosesseista, tiedon hyödyntämisestä opetuksen suunnittelussa, käytetyistä pedagogisista lähestymistavoista ja kaikista toimivimmiksi osoittautuneista toimintatavoista. Osana haastattelun aiheita kartoitettiin useassa kohtaa sukupuoleen liittyviä kysymyksiä kuten, miten mahdolliset sukupuolten väliset erot otetaan organisaation opetuksessa huomioon. Edemmällä haastatteluja käsiteltiin yksityiskohtaisemmin organisaation aikuiskoulutuksessa käytettäviä pedagogisia lähestymistapoja, kuten oppimis- ja opetusmetodeja, oppituntien sisältöjä, opetusprosessia ja oppilaiden palautteenantomahdollisuutta. Haastateltavalta tiedusteltiin lisäksi, mitä ominaisuuksia syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa työskentelevällä koulutusalan ammattilaisella tulisi olla ja mitä koulutustarpeita niihin liittyy. Haastattelun lopussa keskustelut keskittyivät suunnitelmien ja koulutusohjelmien vaikutustenarviointiin ja niitä tarkasteltiin sosioekonomisesta, sosiokulttuurisesta sekä yhteiskunnallisen osallistumisen ja valveutumisen näkökulmista. Edelleen tarkasteltiin koulutusohjelmien oppilasmääriä ja toiminnan kehitysehdotuksia. Loput haastattelukysymykset käsittelivät yhteistyötä ja verkostoitumista muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Päättäjien ja virkamiesten haastattelurungot erosivat koulutushenkilöstön haastatteluista niin, että päättäjien kohdalla keskityttiin enemmän organisaation toimintaan valtakunnallisen vaikuttamisen tasolla, kuten lainsäädännön kehittämiseen ja toimenpanoon. Lisäksi haastatteluissa käsiteltiin mm. eri asiantuntijoiden ja kansalaisten hyödyntämistä päätöksenteossa, nykyisen koulutuspolitiikan saavutuksia ja merkittävimpiä ongelmia, joihin tulisi nuorten kohdalla puuttua. Haastatteluiden taustatietoina ovat haastattelun tapausnumero ja vastaajan työskentelysektori. Yksi haastatteluista on ryhmähaastattelu. Haastattelurunko ja esite tutkittavalle ovat saatavilla vain englanniksi, vaikka haastattelukysymykset on haastatteluissa esitetty haastattelukielellä.This dataset includes interviews with educational personnel and policy-makers in the adult education sector in Estonia working with vulnerable young adults. The interviews discuss contents of study programmes provided by the organisation, pedagogical approaches, gender equality, life management, social problems, socioeconomic status, and active participatory citizenship. The dataset is a six-interview sample of the interviews collected in Estonia for the Europe-wide EduMAP project (Adult Education as a Means to Active Participatory Citizenship). FSD's holdings also include data collected in the nine other EduMAP countries in their respective languages (the United Kingdom, Turkey, Spain, Romania, Latvia, Hungary, Greece, Finland and Germany). The EduMAP project was funded by the European Commission's "Horizon 2020" research and innovation programme (ID: 693388). Different interview schemes were used for interviews with educational personnel and educational authorities. In the interviews with educational personnel, the first questions concerned the interviewee's job responsibilities, practices in the organisation, and the types of vulnerable learners with whom the interviewee worked. Teaching practices were discussed as well as special education available at the organisation, the students' economic situation, and the concept of active participatory citizenship. Regarding the organisation's practices, the interviewees were asked about, for instance, the work processes for designing new educational programmes, pedagogical approaches, and learning/teaching methods that they had deemed particularly appropriate for vulnerable learners. Many facets of the organisation's practices were discussed in terms of gender, i.e. how possible gender differences were taken into consideration in teaching. Pedagogical details of the programmes were discussed in more detail with regard to, for instance, learning and teaching methods, contents of lessons, teaching processes, and the students' possibility of giving and receiving feedback. The interviewees were also asked what types of competences educational professionals working with vulnerable learners possess or should possess. Finally, the interviews examined the impact of the programmes from socioeconomic and sociocultural perspectives as well as the perspective of social activity and legal-political awareness. Attendance and graduation rates were also charted as well as suggestions for the improvement of the programmes. The final questions concerned collaboration and networking with other institutions. The interviews with educational authorities and policy-makers focused more on the national influence in educational policy, i.e. developing and implementing policies and legislation regarding vulnerable groups. In addition, these interviews discussed e.g. consulting representatives of vulnerable groups in developing policies, achievements and shortcomings of current educational policies, and the most important issues faced by vulnerable groups that should be taken into consideration in developing policies. Background information includes interview id and the interviewee's employment field. One of the interviews is a group interview. The dataset is only available in Estonian. Questionnaires and participant information sheets are only available in English. The data were organised into an HTML index at FSD
Volunteering in Finland 2010
No full textAineisto käsittelee vapaaehtoistyötä Suomessa. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Kansalaisareenan toimeksiannosta. Tutkimuksen alussa kartoitettiin, kuinka monta tuntia vapaaehtoistyötä vastaaja on tehnyt eri toimialoilla neljän edeltävän viikon aikana, liittyen muun muassa liikuntaan ja urheiluun sekä lapsiin ja nuoriin. Seuraavaksi tarkasteltiin, millaisia työtehtäviä vapaaehtoistyö on sisältänyt. Vastausvaihtoehtoina olivat muun muassa auttaminen, ryhmän ohjaaminen, siistimistehtävät ja talkootyöt. Lisäksi tiedusteltiin vastaajien mielipiteitä erilaisia väittämiä kohtaan, jotka käsittelivät näkemyksiä vapaaehtoistyöstä. Kysyttiin muun muassa tuen tarpeesta vapaaehtoistyössä ja kiinnostuksesta kokeilla vapaaehtoistyötä työaikana tai osana opintoja, mikäli tämä olisi mahdollista. Taustamuuttujia ovat sukupuoli, ikä, ammatti, siviilisääty, talouden tyyppi, kotona olevien alle 18-vuotiaiden lasten iät ja lukumäärä, tuloluokka, ruokakunnan koko, koulutus, asunnon tyyppi, puoluekanta ja tietoa talouden eniten ansaitsevasta henkilöstä sekä erilaiset aluemuuttujat kuten maakunta, asukasmäärä ja tilastollinen kuntaryhmitys.This survey studied voluntary work in Finland. The data were collected by Taloustutkimus and the study was commissioned by Kansalaisareena (Citizen Forum). First, the study charted how many hours the respondents had spent within the previous four weeks on voluntary work in different fields (e.g. social welfare and health care, sports, children and youth, culture, immigrants). Additionally, the study surveyed the types of tasks included in the voluntary work (e.g. group instruction, cleaning, fundraising, administrative and educational tasks, providing peer support). The survey also charted the respondents' opinions with regard to a set of attitudinal statements concerning, for example, whether more training and support should be available for voluntary work, whether the respondents would be interested in trying voluntary work during work time or as part of studies if a possibility was given for this, and whether the respondents thought there should be a comprehensive search engine on the Internet designed to find voluntary work. Background variables included, among others, gender, age, economic activity and occupational status, marital status, household composition, number of children under 18 living at home and their ages, income of the household, education, type of accommodation, political party preference, and regional variables such as NUTS3 region, number of inhabitants in R's municipality of residence, and type of the municipality (urban, semi-urban, rural)
Identity Horizons of Finnish Higher Education Students 2015
No full textAineistossa käsitellään 18-24-vuotiaiden suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden identiteettiä, arvoja, asenteita, elämänkokemuksia ja tulevaisuuden odotuksia. Tarkempia teemoja olivat mm. itsetunto, persoonallisuuden piirteet ja lokaali ja globaali identiteetti. Suurinta osaa teemoja tutkittiin käyttäen standardoituja mittareita. Kysely on tehty osana kansainvälistä hanketta: The role of identity horizons in education-to-work transitions - A cross-cultural study of students in higher education in Finland, Japan and Northern America. Tutkijat tutkivat hankkeessa nuorten identiteettejä ja arvoja sekä niiden merkitystä koulutuksesta työelämään siirtymisessä. Kyselyn alussa tiedusteltiin, minkä alueen edustajaksi opiskelija määrittelee itsensä maantieteellisesti. Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajan elämänkokemuksia ja ajatuksia kartoittamalla vastaajan identiteettiä James Côtén Identity Issues Inventory ja Identity Resolution Index -asteikoilla. Kysymyksissä vastaajalle esitettiin väitepatteristoja, joissa käsiteltiin omaa itsevarmuutta, sosiaalista kiinnittymistä, käsityksiä omista kyvyistä, uskomuksia, ihmissuhteita, aikuisuutta ja itsenäisyyttä. Edelleen vastaaja vastasi itsetuntoa kartoittavaan kyselypatteristoon (Self-esteem from the MAPS20). Seuraavassa kysymyspatteristossa kysyttiin väittämien avulla vastaajan identiteettiin liittyviä ominaisuuksia Identity Horizons Scale -mittarilla aiheinaan esim. työ, urasuunnitelmat ja lisäkoulutus sekä Identity Styles Inventory (5th version) -mittarilla, jossa kartoitettiin uskomuksia, ennakkokäsityksiä ja tapoja käsitellä asioita. Seuraavaksi kartoitettiin vastaajan luonteenpiirteitä Internal Locus of Control from the MAPS20 -mittarilla sekä henkilökohtaisia arvoja ja päämääriä Ten-item Personality Inventory -mittarilla. Vastaajalta tiedusteltiin, millaisena vastaaja näkee itsensä ja tavoista käsitellä asioita elämässä. Lisäksi vastaajalle esitettiin elämän tarkoitukseen liittyviä väitteitä (Purpose in Life Scale from the MAPS20). Kyselyn lopussa käsiteltiin vastaajan tavoitteelliseen toimintaan liittyviä persoonallisuuden piirteitä käyttäen Proactive Personality Scale -asteikkoa sekä identiteetin kehittämisen ulottuvuuksia käyttäen Dimensions of Identity Development Scale -asteikkoa. Väitteet käsittelivät esimerkiksi päämäärätietoisuutta asioiden toteuttamisessa ja omien tulevaisuuden suunnitelmien selkeyttä. Edelleen tahdonvoimaan liittyviä vastaajan piirteitä kartoitettiin Ego Strenght from the MAPS20 -mittarilla. Lopussa esitettiin vastaajalle Helena Helven arvoja ja kansalaisuutta koskevia väittämiä, joissa käsiteltiin mm. yhteiskunnan tulonjakoa ja eriarvoisuutta, kansainvälisyyttä, demokratiaa, työntekoa, tasa-arvoa ja ympäristönsuojelua. Taustamuuttujina aineistossa ovat mm. ikä, sukupuoli, uskonnollinen yhteisö lapsuudessa, maakunta, lapsuuden asuinkunnan koko, etninen tausta (suomalainen/muu) sekä oma ja vanhempien korkeimmat suorittamat koulutusasteet. Aineiston taustalla on James Côtén vertailevan identiteettitutkimus ja sen mittaristo; ks. Côté, J. E., Mizokami, S. Roberts, S. E., Nakama, R., Meca, A. and Schwartz, S .J. (2015) The Role of Identity Horizons in Education-to-Work Transitions: A Cross-Cultural Validation Study in Japan and the United States. Identity An International Journal of Theory and Research Volume 15, 2015 -Issue 4 (pp. 263-286) sekä Helena Helven tutkimus (2013) From higher education to working life: work values of young Finns in changing labour markets teoksessa Helve Helena, Evans Karen (eds.) Youth and work transitions in changing social landscapes. London and U.S.A.: Tufnell Press, pp. 119-137 sekä Helena Helven arvojen muutosta mittaavan tutkimuksen asenneväittämät (Helve, H. 2002. Arvot, muutos ja nuoret. Yliopistopaino, Helsingin yliopisto).This survey studied the identity, values, attitudes, experiences, and expectations of Finnish higher education students between 18 and 24 years of age. The themes of the survey included, among others, self-esteem, personality traits, and local and global identity. Most of the themes were studied using standardised measures. The survey was carried out as part of the international project "The role of identity horizons in education-to-work transitions - A cross-cultural study of students in higher education in Finland, Japan and Northern America". The project surveyed the identities and values of young people and their significance in the transition from higher education to work life. First, the respondents were asked about their regional identity (for example, whether they identified as Europeans, Finnish citizens, or cosmopolitans). Next, the respondents' identities were examined by charting their experiences and thoughts using the Identity Issues Inventory and Identity Resolution Index by James Côté. The respondents were presented with a set of attitudinal statements concerning, for example, self-confidence, social behaviour and roles, beliefs and values, perception of own skills, and adulthood. The respondents also responded to attitudinal statements from the MAPS20 Self-esteem scale (for example, whether the respondents perceived themselves as fun to be with and popular with persons their own age). The survey also carried a set of attitudinal statements that examined the respondents' identity by using the Identity Horizons Scale to chart, for example, career plans and opinions on additional education, and the Identity Styles Inventory (5th version) to chart beliefs, attitudes and ways of dealing with issues (for example, whether the respondents thought that it is better to have a firm set of beliefs than to be open-minded and whether the respondents waited as long as possible before making a decision). The next set of attitudinal statements surveyed the respondents' opinions on their ability to affect the future by their own actions (for example, whether the respondents thought that luck plays an important role in their life) using the Internal Locus of Control from the MAPS20. The respondents' views on their personality traits were surveyed with attitudinal statements from the Ten-item Personality Inventory concerning whether the respondents thought of themselves as, for example, critical and quarrelsome, dependable and self-disciplined, or sympathetic and warm. Additionally, the respondents were presented with attitudinal statements from the MAPS20 Purpose in Life Scale about the purpose and meaning in life (for example, whether life seemed exciting versus completely routine to the respondents and whether the respondents thought of themselves as irresponsible or responsible persons). The survey also carried a set of attitudinal questions from the Proactive Personality Scale concerning the extent to which the respondents took action to influence their environments (for example, whether the respondents were constantly trying to find ways to make their life better and whether the respondents thought they excel at identifying opportunities). The development of the respondents' identity was charted by using a set of attitudinal statements from the Dimensions of Identity Development Scale concerning the respondents' clarity on their plans for the future (for example, whether the respondents had plans for what they are going to do in the future and whether their future plans gave them self-confidence). Further statements from the MAPS20 Ego Strength surveyed the respondents' will power (for example, whether the respondents enjoyed difficult and challenging situations). Finally, the respondents were presented with Helena Helve's attitudinal statements concerning, among others, income distribution, disparity, internationalism, democracy, work ethics, equality, and environmental protection. Background variables included, among others, age, gender, country of citizenship, NUTS3 region, and the highest level of education of the respondent and the respondent's parents. The data are based on James Côté's comparative study on identity and the measures used in it (see Côté, J. E., Mizokami, S. Roberts, S. E., Nakama, R., Meca, A. and Schwartz, S .J. (2015) The Role of Identity Horizons in Education-to-Work Transitions: A Cross-Cultural Validation Study in Japan and the United States. Identity An International Journal of Theory and Research Volume 15, 2015 -Issue 4 (pp. 263-286)); and Helena Helve's study on values of young people (see Helve, H. (2013) From higher education to working life: work values of young Finns in changing labour markets. In Helve Helena, Evans Karen (eds.) Youth and work transitions in changing social landscapes. London and U.S.A.: Tufnell Press, pp. 119-137); and attitudinal statements in Helena Helve's study on the change of values (see Helve, H. 2002. Arvot, muutos ja nuoret. Yliopistopaino, University of Helsinki)
Tampere Praksis: First-Line Managers' Views on Managerial Work, Workplace Wellbeing and Change Management in Social Work 2018
No full textAineisto koostuu julkisessa organisaatiossa lähijohtajina toimivien sosiaalityöntekijöiden haastatteluista. Haastattelujen teemoja olivat sosiaalityön lähijohtaminen, työhyvinvointi ja muutosjohtaminen. Yksittäisissä kysymyksissä kysyttiin mm. lähijohtamiseen liittyvistä haasteista ja vaatimuksista, sekä lähijohtajana työskentelemisen parhaista puolista ja työn tarjoamista mahdollisuuksista. Haastateltavaa pyydettiin määrittelemään miten hän ymmärtää työhyvinvoinnin sekä kertomaan, mitä työhyvinvointi sosiaalityössä on. Muutosjohtamiseen liittyen kysyttiin mm. mitä muutoksia haastateltavan työyhteisössä on tapahtunut viimeisten kahden vuoden aikana. Haastateltavaa pyydettiin myös kuvailemaan työhyvinvoinnin ja muutosjohtamisen välistä suhdetta. Haastattelut toteutettiin käyttäen apuna ns. vahvuuskortteja, joita ei ole arkistoitu. Taustatietoina on mainittu haastateltavan koulutus ja ammatti.This qualitative dataset consists of interviews with social workers in the public sector working as first-line managers at their organisation. Interview themes included management of social work, workplace well-being, and management for change. Individual questions examined, for instance, challenges and requirements posed by management as well as the best parts of management work and the opportunities it provides. Interviewees were asked to define workplace well-being and discuss its role in social work. Management for change was examined by asking, for example, what changes the interviewee's work community had seen within the previous two years. Interviewees were also asked to describe the relationship between workplace well-being and management for change. Background information included educational background and occupation. The dataset is only available in Finnish
Sociobarometer 2017
No full textSosiaalibarometrit ovat tutkimuksellisia ajankohtaisselvityksiä, joiden tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman ajan tasalla olevaa tietoa hyvinvointipalvelujen, palvelujärjestelmän ja hyvinvoinnin tilanteesta ja niiden muutossuunnista. Vuoden 2017 Sosiaalibarometri-kyselyssä ajankohtaisteemoina ovat muun muassa hyvinvoinnin tila, eriarvoisuus, sosiaalietuudet, asiakasmaksut, sote-uudistus, toimeentulotuki sekä työttömyys ja työllisyys. Kyselyssä vastaajina ovat kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveysjohtajat, Kansaneläkelaitoksen ja työ- ja elinkeinotoimistojen johtavissa asemissa olevat työntekijät, sosiaalityöntekijät sekä Kansaneläkelaitoksen toimihenkilöt. Kyselyssä kartoitetaan laaja-alaisesti vastaajien taustaorganisaatioiden tilannetta. Ensimmäisenä kyselyssä kartoitettiin hyvinvoinnin tilaa. Kysyttiin hyvinvoinnin kokonaistilanteesta ja sosiaali- ja terveysjohtajilta erityisesti kuntalaisten tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta nykyisillä voimavaroilla. Lisäksi kysyttiin eri tekijöiden, kuten työttömyyden, palvelujen saatavuuden, terveysongelmien ja tuloerojen, vaikutusta alueen väestön hyvinvoinnin tilanteeseen lähivuosina. Seuraavaksi tarkasteltiin eriarvoisuutta ja sosiaalietuuksia sekä kysyttiin perusturvaetuuksien tasosta. Sosiaali- ja terveysjohtajilta tiedusteltiin sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen toteuttamisesta ja mielipiteitä asiakasmaksuja ja niiden kehittämistä koskevistä väittämistä. Seuraavana teemana kyselyssä oli sote-uudistus, joihin vastasivat pääasiassa sosiaali- ja terveysjohtajat. Vastaajia pyydettiin arvioimaan sote-uudistusta kokonaisuutena sekä erilaisia uudistuksen ratkaisuja. Lisäksi pyydettiin arvioimaan uudistuksen onnistumista erilaisissa asioissa kuten palvelujen laadussa, saatavuudessa ja kustannustehokkuudessa. Kysyttiin myös uudistuksen onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä ja keinoista hillitä kustannuksia. Kyselyn seuraavat kysymykset oli suunnattu sosiaalityöntekijöille ja kaikille Kelan vastaajille ja ne koskivat toimeentulotukea. Vastaajia pyydettiin arvioimaan perustoimeentulotuen Kela-siirrosta aiheutuvia seurauksia kuten kansalaisten välisen yhdenvertaisuuden säilymisen ja asiointimahdollisuuksien paranemisen todennäköisyyttä. Lopuksi kyselyssä kartoitettiin sosiaali- ja terveysjohdon sekä te-johdon näkemyksiä työttömyydestä ja työllisyydestä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan eri työllisyyttä heikentäviä tekijöitä sekä erilaisten politiikkatoimenpiteiden tehokkuutta työllisyyden parantamisessa. Politiikkatoimenpiteinä mainittiin esimerkiksi elvyttävä raha- ja finanssipolitiikka, työvoimapalveluiden tehostaminen sekä työttömyysturvan tason alentaminen. Lisäksi kyselyssä kartoitettiin pitkäaikaistyöttömyyttä, nuorisotyöttömyyttä ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistymistä sekä tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet kyseisten ryhmien työllistymiseen. Lisäksi kyselyssä kysyttiin eri tahojen ja järjestöjen välisen yhteistyön toimivuudesta. Taustatietoina ovat vastaajaryhmästä riippuen muun muassa työskentelyaika nykyisissä tehtävissä, koulutustausta, ammattikelpoisuus sekä suualue, palvelulinja tai vakuutuspiiri.The sociobarometer is a wide-ranging survey charting expert opinion on the welfare of Finnish citizens and on the present state of welfare services. Themes for the 2017 survey included current state and future of the services, inequality, social security benefits, customer fees, the health and social services reform (sote reform), social assistance benefit, and (un)employment. The respondents were managers of municipal health and social service offices, managers of employment offices, and management of the Social Insurance Institution of Finland (Kela), as well as social workers and Kela employees. There were separate questionnaires for each organisational sector, with somewhat differing questions for each. The first questions studied the state of well-being in general. Managers of municipal health and social service offices and managers of employment offices were asked how well necessary services could be secured with the current resources. All respondents were asked about the influence of different factors on well-being in the coming years (e.g. unemployment, access to services, health issues, income disparity). Next, views were examined on inequality as well as the level of basic security. Respondents were enquired the minimum income that allowed decent subsistence for a person living alone in the municipality, and they were asked whether the level of different social security benefits should be increased or decreased. Assessments on the availability of fairly priced rental apartments in the area were also charted. The managers of municipal health and social service offices were asked about customer fees for health and social services and they were presented with attitudinal statements regarding customer fees. The next theme concerned the regional government, health and social services reform, and questions were mostly presented to managers of municipal health and social service offices. They were asked to evaluate the reform in general as well as how different aspects the reform succeeded and what factors had affected its success. The survey also examined views on how costs of the reform could be kept down in the long run, and what effects the so-called freedom of choice for customers would have on e.g. the availability and quality of services. The respondents were asked whether they thought it was the right call to transfer the responsibility from municipalities to Kela for granting and paying basic social assistance. Further questions were presented to social workers and respondents from Kela concerning the social assistance benefit. They were asked to evaluate the likeliness of a variety of effects caused by the transfer (e.g. whether the transfer would increase/decrease administrative costs, lower the threshold of applying for social assistance, speed up getting a decision for social assistance, or reduce bureaucracy). The respondents were also asked to what extent they agreed on a set of statements regarding the implementation of the transfer (e.g. whether the respondent's own organisation had informed people sufficiently about changes, whether preparations had been sufficient, and whether employees knew how their work would change). Their experiences during the transition period were also charted. Finally, managers of municipal health and social service offices, employment offices and Kela offices were asked about employment and unemployment. The respondents were asked to evaluate different factors affecting employment negatively as well as the effectiveness of different political actions in increasing employment (e.g. stimulus policy, enhancing employment services, decreasing the level of unemployment security). Questions for managers of employment offices also covered long-term unemployment, youth unemployment, employment of immigrants, and factors affecting the employment of these groups. Questions were also asked about the effectiveness of cooperation between different unemployed groups and organisations promoting employment. Background variables included, depending on the respondent group, time spent in current role, educational background, qualification, and major region, service department or insurance district
Welfare and Inequality in Finland 2017-2018
No full textTutkimuksessa kartoitettiin vastaajien hyvinvointia sekä eriarvoisuuden kokemuksia. Tutkimus on osa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (TITA) -hanketta (päätösnumero: 293103). Vastaajilta kysyttiin, kuinka tyytyväisiä tai tyytymättömiä he olivat elämäänsä kokonaisuutena, millaiseksi he kokivat mielialansa, saavuttivatko he haluamiaan asioita ja millaiseen asemaan he sijoittaisivat itsensä suomalaisessa yhteiskunnassa. Kysyttiin myös, olivatko vastaajan vanhemmat saaneet toimeentulotukea tai olivatko he olleet pitkään työttöminä vastaajan ollessa teini-ikäinen. Haluttiin myös tietää, oliko vastaaja saanut toimeentulotukea viimeisen vuoden aikana. Kotitalouden taloudellista tilannetta kartoitettiin kysymällä nettotulot ja velkojen kulut kuukaudessa. Kysyttiin myös miten hyvin vastaajat saivat tavanomaiset menonsa katetuiksi tuloillaan. Seuraavaksi kysyttiin, kuinka paljon vastaajat välittivät erilaisten ihmisryhmien hyvinvoinnista ja esitettiin useita erilaisia väittämiä. Väittämissä käsiteltiin eriarvoisuutta, toimentulotukea ja sen myöntämistä, sekä vastaajan omaa hyvinvointia. Taustamuuttujina ovat sukupuoli, syntymävuosi, asumismuoto, talouden koko, asunnon omistussuhde, koulutus, työmarkkina-asema ja mitä puoluetta vastaaja äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.The study charted Finnish opinions on welfare and inequality. The study was as part of a project entitled Tackling Inequalities in Time of Austerity (TITA) funded by the Strategic Research Council of the Academy of Finland (decision number: 293103). First, the respondents were asked about their life satisfaction, mood, ability to achieve things, perceived status in society and trust in other people. Regarding income and personal finance, net income of the household and the ease of covering usual expenses with the income was surveyed as well as the monthly costs incurred by debt. The respondents were asked whether their parents had been unemployed or received social security benefits when they were in their teens and whether the respondents themselves had received social assistance in the previous year. The respondents were asked how much they cared about the well-being of different groups (e.g. the homeless, immigrants, refugees and asylum-seekers, children in poor families, the elderly). The respondents were presented statements about whether the differences in income, health, neighbourhoods and education were too high in Finland. A number of statements about social assistance (the social security benefit of the last resort) were presented. Finally, the respondents were asked to what extent they agreed with statements about their own welfare and well-being. Background variables included the respondent's gender, year of birth, household composition, housing tenure, education, economic activity and choice of political party
Tampere Praksis: Custody Disputes in Child Protection Services at the First Stage 2017
No full textAineisto koostuu Tampereen kaupungin perhepalveluiden palvelutarpeen arviointeja tekevien sosiaalityöntekijöiden virikehaastatteluista. Haastattelut toteutettiin käyttäen apuna kolmea viriketarinaa, jotka haastateltava sai haastattelun alussa luettavakseen. Virikkeinä toimivat lastensuojeluilmoituksen muotoon kirjoitetut tekstit, joissa jokaisessa oli oma teemansa. Virikkeiden teemoja olivat käräjät ja patologisoitunut ero, etäännyttäminen ja päihteet sekä ei-tasapuoliset olosuhteet. Virikkeiden lukemisen jälkeen haastateltaville esitettiin kysymyksiä fiktiivisiin esimerkkitapauksiin liittyen. Taustatietoina kysyttiin koulutustaustaa sekä työvuosien määrää lastensuojelutyöstä.The qualitative dataset consists of interviews with social workers in Tampere, Finland who make assessments of the need for child protection services. The interviews contain three vignettes relating to child protection services that the interviewees read at the beginning of the interview. Themes of the vignettes included court proceedings in the case of a dysfunctional breakup, parental alienation and excessive use of alcohol, and uneven conditions between parents. The interviewees were asked questions regarding the vignettes and how well they portrayed reality. Background information included educational background and number of years working in child protection. The dataset is only available in Finnish