Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
News Articles about Finns Party Members Convicted of Hate Speech 2016-2017
No full textAineisto koostuu Helsingin Sanomien ja Ylen uutisoinnista liittyen kolmen perussuomalaisen poliitikon (Teuvo Hakkarainen, Sebastian Tynkkynen ja Terhi Kiemunki) saamiin tuomioihin viharikoksista, esimerkiksi kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sekä uskonrauhan rikkomisesta. Lehtiartikkeleissa tuomitut poliitikot, puoluekollegat ja muut tahot kommentoivat aihetta monesta eri näkökulmasta. Artikkelit on julkaistu Helsingin Sanomien ja Ylen verkkosivuilla maaliskuun 2016 ja helmikuun 2017 välisenä aikana. Aineiston artikkelit käsittelevät muun muassa tietoa tuomioihin johtaneiden kirjoitusten sisällöstä sekä määrätyistä rangaistuksista, esimerkiksi sakkorangaistusten suuruudesta. Artikkeleissa on asianomaisten sekä esimerkiksi puoluekollegoiden kommentteja tuomioihin liittyen. Tutkimus käsitteli vihapuheen ja sananvapauden välistä suhdetta sekä poliitikkojen suhtautumista saamiinsa syytöksiin. Arkistoidun lehtiaineiston lisäksi tutkimuksessa analysoitiin muutakin materiaalia, kuten esimerkiksi poliitikkojen Facebook-sivuilta löytyviä julkaisuja. Aineisto sisältää varsinaiset artikkelit sekä teosluettelon. Teosluetteloon on kirjattu aakkosjärjestyksessä tiedot artikkelien kirjoittajista, julkaisupäivistä sekä siitä, onko kyseessä Ylen vai Helsingin Sanomien artikkeli. Lisäksi teosluettelosta löytyvät linkit alkuperäisiin artikkeleihin. Artikkelit on järjestetty datatiedostoon jaoteltuna kohdehenkilön sekä julkaisumedian mukaan.The data consist of Helsingin Sanomat and Yle articles focusing on the hate crime convictions of three Finns Party politicians (Teuvo Hakkarainen, Sebastian Tynkkynen and Terhi Kiemunki). In the articles, the politicians themselves, their colleagues and other parties comment on the topic from various perspectives. The articles were published on the websites of Helsingin Sanomat and Yle between March 2016 and February 2017. The articles covered, among others, the content of the texts that led to the convictions and the sanctions imposed for them. The study charted the relationship between hate speech and the freedom of speech and the convicted politicians' attitudes towards their convictions. The data contain the full published articles as well as a list of the articles with their authors, dates of publication and source (Helsingin Sanomat or Yle). The dataset is only available in Finnish
Finnish Opinions on Security Policy and National Defence 2018
No full textMaanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä maanpuolustuksesta. Mukana oli myös kysymyksiä turvallisuuteen ja turvallisuudentunteeseen vaikuttavista tekijöistä sekä turvallisuuden kehittymisestä seuraavan viiden vuoden aikana. Vastaajilta kysyttiin lisäksi heille mahdollisesti huolta aiheuttavista tekijöistä, luottamuksesta Euroopan unionin tulevaisuuteen ja Suomen puolustustarvikkeiden viennistä. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, työelämään osallistuminen, ammatti/asema, koulutus, elämäntilanne, kotona asuvien lasten iät ja lukumäärä, perheen tuloluokka, ruokakunnan koko, asunnon tyyppi sekä aluemuuttujia.The annual survey by the Advisory Board for Defence Information (ABDI) charted Finnish public opinion on foreign policy, defence policy, national security, military alliances, military service, and safety. Opinions were charted on the success of foreign policy in the previous few years, funds allocated to the Defence Forces, whether Finland should resort to armed defence in case of any sort of attack, and whether Finland and Finns would live in a more secure or less secure world in the next five years. Views were probed on the current conscription-based defence system and whether women should also participate in conscription. The respondents were asked whether Finland should form military alliances and whether Finland should apply for NATO membership. Some questions pertained to issues affecting the safety and security of Finland. These included, among others, Finland's EU membership, potential NATO membership, participation in the EU defence and in international crisis management, and military non-alignment. Views were also charted on Finnish military cooperation in the EU, with NATO, other Nordic countries, and the United States. Next, satisfaction with defence policy in the previous few years was investigated. The respondents were asked to evaluate what effect a variety of governmental bodies, such as Russia, China, the US, UN, and the EU, had on Finland's security, and what the respondents estimated the military situation in Finland's nearby areas to be like in the next ten years. Concern caused by certain phenomena and issues was charted, such as global warming, security situation in the Baltic Sea, proliferation of weapons of mass destruction, international terrorism, the world's refugee situation, cybercrime, false news targeted at Finland, political extremism, racism, the current situation in the Middle East, and recent developments in the European Union, Russia and the United States. Finally, the respondents were asked about their trust in the future of the European Union. They were also asked about their views on military equipment exports of Finnish companies. Background variables included, among others, the respondent's gender, age, economic activity and occupational status, household composition, ages of children living at home, gross annual income of the household, level of education, type of accommodation, region of residence, number of inhabitants in the municipality of residence, Internet use, and political party preference
Employment Survey of Tampere University Bachelor Graduates of 2015-2016
No full textAineistossa kartoitettiin vuosina 2015-2016 valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittumista erilaisilla työtilanteeseen, työhistoriaan ja työllistymiseen liittyvillä kysymyksillä. Kysely lähetettiin kandidaateille, jotka olivat valmistumisen jälkeisenä vuonna suorittaneet enintään kymmenen opintopistettä. Tällä on pyritty kohdistamaan kysely paremmin erityisesti työelämään siirtyneille kandidaateille. Kysely on toteutettu Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalveluiden toimeksiannosta. Kyselyn alussa kartoitettiin vastaajien koulutus- ja tutkintotaustaa, esimerkiksi aiempia tutkintoja ja suunnitelmia maisterin tutkintoa koskien. Seuraavaksi kysyttiin kandidaattien työtilannetta valmistumisen jälkeen: montako kuukautta on ollut työttömänä tai työssä; millaista työtä on tehnyt ja mikä taho on ollut työnantajana. Kyselyssä tiedusteltiin myös kandidaattien työllistymiseen vaikuttaneita tekijöitä, kuten hakukanavia, eri taitojen ja kokemusten vaikutuksia työpaikan saamiseen sekä työllistymistä vaikeuttaneita asioita. Lopuksi kartoitettiin vielä vastaajien tyytyväisyyttä työhönsä ja Tampereen yliopiston opetustarjontaan, kandidaatin tutkinnon ja harjoittelujakson hyötyjä sekä yliopisto-opiskelun vaikutuksia erilaisiin työelämässä tarvittaviin hyödyllisiin taitoihin. Aineistossa taustamuuttujina ovat tutkintovuosi, tutkinto, kandidaatin tutkinto, yksikkö, koulutusala, aloitusvuosi ja sukupuoli.The survey charted the employment situation and job placement of persons who had graduated with a Bachelor's degree from the University of Tampere in 2015 and 2016. The survey was divided into four different parts; education history, current employment status and employment history, factors affecting employment, and happiness with the employment situation and the degree programmes at the University of Tampere. The survey was sent to those graduates who had received 10 credits (ECTS) or less during the year following their graduation. The first part of the survey studied the respondents' current education and their plans for education in the future. The second part of the survey charted the current employment and the employment history of the respondents. This included questions on the type and length of current employment and the type of employment the participants had had during their studies. The third part of the survey charted which factors had been the most important in obtaining their current job and which factors may have hindered or prevented them from finding a job. The respondents were also asked about the channels they used when looking for work. In the fourth part of the survey, the respondents were asked about their happiness with their current employment situation, their view on how their job corresponded with their education, and what advantages having a bachelor's degree had given them in the labour market. The respondents were also asked about their satisfaction with the degree programmes at the University of Tampere. The survey also investigated their views on whether their education had provided them with useful skills and abilities (e.g. information seeking skills, social skills, language skills, skills related to the field of study) that were relevant in working life. Background variables included the respondent's degree, faculty, field of study, gender, time of starting studies, and year of graduation
Finnish Youth Survey 2016: Additional Data from the Helsinki Region
No full textHelsingin seudun nuorille suunnatun Nuorisobarometrin 2016 pääteema oli tulevaisuus. Tutkimuksessa kartoitettiin nuorten arvoja ja asenteita globalisaatiosta, ympäristöstä, hyvinvointivaltiosta, turvallisuudesta ja autoilusta. Aineisto on lisäotos kansalliseen Nuorisobarometriin 2016 Helsingin seudun 14 kunnan nuorista ja se on muuttujiltaan yhdenmukainen muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Nuorten ajatuksia tulevaisuudesta selvitettiin kysymällä suhtautumisesta omaan, paikkakuntansa, Suomen ja maailman tulevaisuuteen. Kysyttiin myös kuinka tärkeää on, että vastaaja on 35-vuotiaana saavuttanut eri asioita kuten oman perheen ja lapsia, läheisiä ystäviä, pysyvän työsuhteen, omistusasunnon, oman auton, korkean elintason ja mahdollisuuden tehdä luontoa säästäviä kulutusvalintoja. Vastaajat arvioivat edelleen Suomen kehityskulkuja, esimerkiksi säilyykö hyvinvointivaltio, vahvistuuko teknologian rooli, vähentyykö eriarvoisuus ja lisääntyykö kulttuurinen moninaisuus. Nuoret pohtivat myös vaikutusmahdollisuuksia omaan elämänkulkuun, toiveammattejaan sekä tulevaisuuden unelmia ja pelkoja. Työelämään, ympäristöön ja elämässä menestymiseen liittyviä käsityksiä kartoitettiin väittämien avulla. Vastaajat arvioivat esimerkiksi parantaako koulutus olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia, onko sosiaaliturvalla eläminen Suomessa liian helppoa, onko menestyminen itsestä kiinni ja tuleeko tekemään asuinpaikan, työpaikan ja ammatin vaihtoa työuran aikana. Ympäristöaiheissa nuoret punnitsivat ekologisen jalanjäljen jakautumista, ihmisen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen ja talouskasvun roolia ympäristönsuojelussa. Turvallisuutta ja turvattomuuden kokemuksia eriteltiin kysymyksillä asuinympäristön turvattomuudesta, väkivallasta, yksinäisyydestä, terveydestä ja toimeentulosta. Lisäksi esitettiin väittämiä maahanmuutosta, maahanmuuttajista, ulkomaalaisista ja maahanmuuttajataustaisista ystävistä. Vastaajalta tiedusteltiin myös, kuinka paljon naapurustossa asuu eri kulttuuritaustoja edustavia ihmisiä. Lisäksi tiedusteltiin luottamuksesta toisiin ihmisiin, koetusta tyytyväisyydestä ja syrjinnästä. Myös nuorten asenteita ajokortin omistusta ja autoilua kohtaan kartoitettiin. Vastaajilta kysyttiin ajokortin hankinnasta ja ajokortin hyödyllisyydestä, suhtautumisesta auton omistukseen ja käyttöön ja valmiudesta korvata oma auto joukkoliikenteen käytöllä tai autojen yhteiskäytöllä. Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikä, äidinkieli, asumis- ja perhemuoto, äidin ja isän koulutustaso, opiskelu tällä hetkellä, suoritetut tutkinnot, palkkatyöhön osallistuminen sekä työttöminä olevien työttömyysjakson pituus. Näiden lisäksi taustamuuttujiin sisältyi asuinkunta, helsinkiläisten asuinaluetyyppi (kanta- tai esikaupunki), tilastollinen kuntaryhmitys, luokitellut tiedot syntymämaasta sekä äidin ja isän syntymämaista, Suomeen muuttamisen ajankohta luokiteltuna, tieto Suomen kansalaisuudesta ja kuuluminen erilaisiin vähemmistöihin subjektiivisena kokemuksena.The main theme of the Finnish Youth Survey 2016 was future. This dataset comprises an additional sample to the Finnish Youth Survey 2016 and it contains the responses of adolescents from 14 municipalities in the Helsinki region. The variables are nearly identical in both surveys with a few exceptions. In addition to future, the survey charted values and attitudes towards working life, environment, discrimination, safety, immigration, and driving. Views of future were surveyed with questions about one's own future, the future of Finland and the world as well as on the possibilities to influence one's own life. The respondents were also asked how important they considered having their own family and children, close friends, a permanent job, a high standard of living etc. by the time they were 35 years old. The respondents' views of the economic situation of their own generation and the following generation were studied. The respondents also evaluated how likely and desirable certain future events in the Finnish society were. These included, among others, increase in gender equality, introduction of basic income, increase in material standard of living, and the preservation of the welfare state. The respondents were asked whether they had faced discrimination and whether they thought people were trustworthy in general. The extent to which the respondents agreed with various statements relating to career and employment, such as "education improves chances of finding a job", and "I will change jobs often during my working career", was investigated. Attitudes towards the environment were studied by asking whether the respondents agreed with certain statements, such as "human effect on global warming is a fact", and "science and technology will solve environmental problems". Feelings of insecurity and uncertainty in different places and areas of life were studied. If the respondents had had feelings of insecurity regarding physical, sexual, or mental violence, they were asked to specify whether they had more of these feelings in public or private places. Regarding immigration, the respondents were asked to evaluate statements such as "I'm friends with some immigrants", "It's important to me that my friends have been born in Finland", and "Immigrants are a vital and valuable part of the Finnish society". Contact with people from different ethnic backgrounds was charted. The respondents answered a number questions about driving. They were asked how many cars there were in their household and if they planned on getting a driver's licence or already had one. The respondents were also asked to evaluate statements about the driver's licence and driving, such as "Getting a driver's licence is self-evident in my circle of friends", "No other means of transportation can replace the freedom of having your own car", and "Environmental reasons influence my decision of getting a car, or giving up my car". Finally, the respondents indicated their preferred municipality of residence in Finland and evaluated their life in general on a scale from 4-10. Background variables included, among others, the respondent's gender, age, mother tongue, household composition, parents' education levels, current studies, completed degrees, economic activity, and length of possible unemployment. Furthermore, the background variables included R's country of birth, whether R's parents had been born in Finland, when R had moved to Finland, Finnish citizenship, feelings of being a part of minority, and several questions about place of residence and living standards
Finnish Drinking Habits Survey: Drinking Occasions 2016
No full textKäyttökertakartoitus erittelee suomalaisten alkoholinkäyttöä, juomistilanteita, nauttimispaikkoja ja kulutettuja määriä. Aineisto on kerätty vuoden 2016 juomatapatutkimuksen (FSD3282) osana. Tietoarkistoon on tallennettu vuoden 2016 tutkimuksesta myös raittiuskerta-aineisto (FSD3314). Tutkimuksessa kerättiin tietoja vastaajan haastattelua edeltävistä alkoholinkäyttökerroista: mitä alkoholijuomia nautittiin, missä, milloin ja keiden seurassa. Tutkittava pystyi kertomaan yhdestä tai useammasta käyttökerrasta. Käyttökertoja käsiteltiin yksitellen ja jokaisen kohdalla kysyttiin samat kysymykset. Raittiit vastaajat ovat eritelleet tilanteita, joissa he ovat olleet läsnä ja joku on nauttinut alkoholia. Aineisto sisältää myös käyttökertalomakkeen muuttujista tehtyjä muunnoksia, esimerkiksi kulutettujen alkoholijuomien muunnokset sataprosenttiseksi alkoholiksi. Alkoholijuomien muunnoksissa sataprosenttiseksi alkoholiksi käytetyt kertoimet ja promillen laskukaava on kuvattu kyselylomakkeessa (käyttökertatiedoston muuttujaluettelossa). Taustamuuttujina ovat yksittäisen käyttökerran numero, päivämäärä, viikonpäivä, aloitus- ja lopetusajat sekä haastateltavan sukupuoli ja ikä.This dataset charted Finnish consumption of alcoholic beverages in terms of individual drinking occasions. The data were collected as part of the Finnish Drinking Habits Survey 2016 (main data: FSD3282). FSD's holdings also include a dataset belonging to the same study concerning abstaining from drinking during occasions where other people consumed alcohol (FSD3314). The study examined situations in which the respondents had consumed alcoholic beverages: how many centilitres they had consumed of different alcoholic drinks, where, when and with whom. The respondents could provide information on multiple drinking occasions, and the same questions were asked about each of them. The data also contain conversions made from variables in the questionnaire, e.g. conversions of consumed quantities of different drinks into pure alcohol. The questionnaire (in Finnish) describes in more detail the coefficients used in the conversions as well as the formula for calculating the respondents' estimated blood-alcohol content (per mille) during each drinking occasion. Background variables include gender, age, date and weekday of the drinking occasion as well as starting and ending times for drinking
Significance of Gender in Basic Education 2018
No full textAineisto sisältää opettajien kirjoituksia sukupuolen merkityksestä opetustyössä. Vastaajia pyydettiin kirjoittamaan vapaita tekstejä annetusta aiheesta. Osallistujille annettiin myös apukysymyksiä. Apukysymyksissä kysyttiin esimerkiksi sitä, miten sukupuoli vastaajan mielestä näkyy kouluarjessa ja tuottaako sukupuoli eriarvoisuutta koulussa. Lisäksi ohjeistettiin pohtimaan sitä, edistääkö vastaaja jollakin tavalla itse sukupuolista tasa-arvoa opetustyössään, tai kokeeko hän ylipäätään tarpeelliseksi huomioida tai pohtia sukupuolen merkitystä omassa opetuksessaan. Yhdessä apukysymyksessä pyydettiin myös kertomaan omista näkemyksistään liittyen feminismiin. Taustatietona kysyttiin sukupuolta, ikäryhmää sekä sitä, toimiiko luokanopettajana vai aineenopettajana.The study focused on the significance of gender in teaching and the impact of gender on teachers' pedagogical choices. Finnish primary and lower secondary school teachers were asked to write about their thoughts on the subject in their own words. In the writing invitation, the researcher listed some specific questions that the participants could use in formulating their thoughts. These questions concerned how teachers thought gender showed in everyday school life, whether gender produced inequality in school, how and what kind of inequality, what the potential participants thought of feminism, how they promoted gender equality in teaching, whether they thought gender roles supported the students' sexual identity, and whether they thought it was necessary to pay attention to gender or think about the significance of gender issues in teaching. Background variables included gender, age group and whether the participant worked as a class teacher or a subject teacher
EVA Survey on Finnish Values and Attitudes Autumn 2018
No full textTutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Tällä kertaa teemoina ovat sosiaaliturvan uudistaminen, maahanmuutto, luottamus yhteiskunnan eri toimijoihin, yhteiskunnan viime aikaiset muutokset, turvallisuus ja Suomen ulkopolitiikan hoito. Aluksi vastaajille esitettiin väittämiä yhteiskunnan eri osa-alueilta. Ne käsittelivät muiden muassa julkisia palveluita, maahanmuuttoa ja demokratian toimivuutta. Sosiaaliturvan uudistamiseen liittyen kysyttiin vastaajien mielipiteitä mm. sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta, perusturvasta sekä etuuksien rahoituksesta ja tasosta. Maahanmuutosta esitettiin vastaajille useita väittämiä esimerkiksi Suomen ulkomaalaispolitiikan tiukkuudesta, maahanmuuttajien sosiaalieduista, rikollisuuden ja levottomuuksien lisääntymisestä sekä työelämän tarpeista. Edelleen kysyttiin millaiseksi vastaajat kokevat oman asemansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja kuinka suurta luottamusta he tuntevat yhteiskunnan eri toimijoita kohtaan. Lisäksi tiedusteltiin maailman muuttumisesta kymmenen viime vuoden aikana sekä pyydettiin vastaajia arvioimaan, kuinka suuriksi tai pieniksi uhkiksi he kokevat esimerkiksi hybridivaikuttamisen, terrori-iskun, tietovarkauden tai ilmaston lämpenemisen. Lopuksi vastaajat arvioivat Suomen ulkopolitiikan hoitoa ja kertoivat, miten he suhtautuvat EU-jäsenyyteen ja euroon. Lisäksi kartoitettiin näkemyksiä euron ja EMU-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista Suomelle nykyisessä taloustilanteessa. Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikäryhmä, asuinkunnan koko, asuinmaakunta, peruskoulutus, ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, työnantaja, työsuhde, toimiala, puoluekanta (mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö ja yhteiskuntaluokka.The survey charted the values and attitudes of Finnish people. The main themes of the autumn 2018 survey included social services reformation, immigration, trust in different actors in Finnish society, recent societal changes, security and Finland's foreign policy. First, the respondents were presented with attitudinal statements regarding different spheres of society, for instance, public services, immigration, the Finnish workforce, NATO membership, Russia and the United States, climate policy, the functionality of democracy, and whether politicians care about ordinary people's lives and opinions. As regards reforming social services and welfare, respondents' opinions were charted on, for instance, the gratuitousness of welfare, basic security, universal basic income, and the funding and level of social benefits. Views on immigration were charted with attitudinal statements regarding, for instance, strictness of Finnish policy on aliens, social benefits received by immigrants, increased crime due to immigrants, and immigration as an aid to shortage of workforce. Next, the respondents' views were examined on equality and their own position in Finnish society (e.g. in occupational life, as a taxpayer, in the eyes of authorities). Their trust in different types of actors in society was also charted (e.g. Parliament, church, judicial system, police, enterprises, banks, social media, Wikipedia, the market economy, newspaper press, Google). In addition, the respondents were asked to estimate whether Finland had changed positively or negatively in the previous 10 years in different areas (e.g. Finland's position in Europe, democracy, disparity in income and well-being, standard of education, social security). The next questions charted the respondents' views on the severity of different threats, e.g. armed attack against Finland, cyber attacks, terrorist attack, financial crisis, foreign efforts to interfere with Finnish elections, global warming, pandemic diseases, being a victim of violence. The respondents were asked to evaluate how well different actors (e.g. president, prime minister, foreign minister, the current Government) had handled foreign policy. Finally, the respondents' views on Finland's EU membership and the Euro were examined as well as how the respondents would vote if a referendum were held on Finland's EU membership. Background variables included gender, age group, type of municipality of residence, region of residence, education level, economic activity and occupational status, type of employer, occupational sector, type of contract, political party preference (which party R would vote for if parliamentary elections were held at the time of the survey), federation of trade unions membership, and self-perceived social class
Personal Information Management of Students at the University of Tampere 2017
No full textTutkimuksessa kartoitettiin Tampereen yliopiston opiskelijoiden henkilökohtaista tiedonhallintaa ja tarkoituksena oli selvittää, kuinka opiskelijat säilyttävät ja organisoivat opiskeluun liittyviä dokumentteja. Ensin kyselyssä oltiin kiinnostuneita opiskeluun liittyvistä paperidokumenteista. Opiskelijoilta kysyttiin, mitä dokumentteja heiltä löytyy paperisina sekä miten ja kuinka pitkään he niitä säilyttävät. Opiskelijoilta tiedusteltiin myös syitä paperisten dokumenttien säilyttämiselle. Seuraavaksi kyselyssä oltiin kiinnostuneita sähköisistä opiskeludokumenteista. Opiskelijoilta kysyttiin, mitä dokumentteja he säilyttävät sähköisesti ja missä he niitä säilyttävät. Lisäksi kartoitettiin sähköisten dokumenttien järjestämistä ja uudelleennimeämistä. Lopuksi kyselyssä kysyttiin yleisesti opiskeluun liittyvien dokumenttien siirtämisestä paikasta toiseen ja tarpeettomien dokumenttien poistamisesta. Taustamuuttujina ovat vastaajan ikä luokiteltuna, sukupuoli, tiedekunta ja opiskeluvuosien määrä korkeakouluissa.The study charted personal information management of students at the University of Tampere and how the students stored and organised documents related to their studies. First, the respondents were asked about paper documents related to their studies. The respondents were asked how they took notes in class, what type of a calendar they used, which types of documents they kept on paper, for how long they stored different types of paper documents, and how they organised paper documents. Next, the respondents were asked which documents they stored electronically and where they stored them. Organisation and naming practices of electronic documents were also examined, as well as whether the respondents considered finding their electronic documents easy. Finally, questions covered transferring documents from one location to another, erasing unnecessary files, and whether the respondents preferred to read study materials electronically or on paper. Background variables included age group, gender, faculty, and number of years spent studying at higher education institutions
Parliamentary Elections 2015: Candidate Responses to Helsingin Sanomat Candidate Selector
No full textHelsingin Sanomien vaalikoneessa eduskuntavaaliehdokkaille esitettiin kolmekymmentä politiikkaa koskevaa väittämää. Väittämät liittyivät mm. verotuksen ja sosiaalietuuksien rooliin julkisen talouden tasapainottamisessa, ydinvoiman ja fossiilisten polttoaineiden käyttöön, kuntaliitoksiin, Nato-jäsenyyden hakemiseen ja puolustusvoimien rahoitukseen sekä ympäristön suojelun ja talouskasvun väliseen suhteeseen. Ehdokkaat vastasivat väittämiin viisiportaisella asteikolla. Taustamuuttujina olivat vastaajan ikä, sukupuoli, koulutus, puolue ja vaalipiiri.This dataset consists of responses by candidates in the 2015 Finnish parliamentary elections to a voting advice application maintained by the newspaper Helsingin Sanomat. The candidates were presented with thirty attitudinal statements concerning politics which they evaluated on a five-point likert scale. The statements concerned, for instance, the role of taxation and social security benefits on balancing public economy, use of nuclear energy and fossil fuels, municipal mergers, applying for NATO membership, Defence Forces funding, and the relationship between environmental protection and economic growth. Background variables included the candidate's age, gender, education, party, and electoral district
Interviews of SOS Crisis Center Clients 2017
No full textAineisto koostuu kuuden SOS-kriisikeskuksessa asioineen aikuisen kerronnallisista teemahaastatteluista. Haastatteluilla kartoitettiin haastateltavien selviytymisprosessia vaikeassa elämäntilanteessa sekä SOS-kriisikeskuksen roolia selviytymisessä. Haastateltavien asiakkuus kriisikeskuksessa oli päättynyt 4-6 kuukautta ennen haastattelua. Asiakkuuden syynä oli useimmin avioero tai parisuhteen päättyminen, ja lisäksi elämäntilanteet olivat olleet monilla tavoin kuormittavia jo pidemmän aikaa. Yksi haastateltavista oli mies ja viisi naisia, ja iältään haastateltavat olivat 32-50-vuotiaita. Haastateltavat kertoivat, mikä heidät oli saanut tulemaan asiakkaiksi kriisikeskukseen, minkälainen heidän elämäntilanteensa oli silloin ja millaista apua he saivat kriisikeskukselta. Haastateltavat kertoivat tapaamisista kriisikeskuksen työntekijöiden kanssa sekä siitä, miten he olivat päässeet eteenpäin vaikeassa elämäntilanteessa. Taustatietoina aineistossa on päivämäärä, haastateltavan ikä, sukupuoli sekä haastattelupaikka. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.This dataset consists of six interviews with adults who had been clients at SOS Crisis Centre in Helsinki, Finland. The interviews discussed the coping process of the interviewees in a difficult life situation and the role of SOS Crisis Centre in coping. The clientship ended 4-6 months prior to the interview. Most often the reason for the clientship was divorce or the end of a relationship, and life had been stressful in many ways for an extended period. One interviewee was male and five were female, and ages varied between 32 - 50. The interviewees discussed the reasons for going to the crisis centre, what their life situation was like at the moment and what type of help they received from the centre. They also discussed the meetings with SOS Crisis Centre employees and how they have been able to move on in a difficult life situation. Background information includes date, age, gender and interview location. The dataset is only available in Finnish. The data were formed into an easy to use HTML index at FSD