Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Working and Poor 2015
No full textAineisto koostuu kirjoituksista, joissa käsitellään köyhyyden kokemuksia työssäkäyvien keskuudessa. Kirjoittajat ovat henkilöitä, joiden tulotaso on jäänyt matalaksi työssäkäynnistä huolimatta, esimerkiksi epätyypillisten työsuhteiden tai matalapalkka-alan vuoksi. Aineiston avulla pyrittiin kartoittamaan köyhyyden kokemuksia työssäkäyvien suomalaisten keskuudessa sekä lisäämään tietoa siitä, miten ilmiö näkyy ihmisten henkisessä hyvinvoinnissa, kehossa ja elämänlaadussa. Aineisto sisältää 135 vapaamuotoista kirjoitusta, jotka vaihtelevat pituudeltaan. Kirjoitukset kerättiin Jyväskylän yliopiston hankkeessa Köyhä, läski ja roska - Jakautuvan Suomen eriarvoistuvat ruumiit, johon rahoitus haettiin Koneen säätiön Jakautuuko Suomi? -rahoitushausta. Kirjoitukset ovat henkilökohtaisia kuvauksia pienituloisten suomalaisten arjesta. Niissä käsitellään esimerkiksi mielenterveyttä, huolta rahan riittävyydestä sekä köyhyyden henkisiä ja fyysisiä vaikutuksia elämään. Kirjoittajat kuvaavat arkeaan, työhistoriaansa sekä elämänlaatuaan. Kirjoituspyynnössä vastaajia ohjeistettiin kertomaan esimerkiksi pätkätöiden ja sosiaaliturvan yhdistämisen mahdollisuuksista sekä kuvailemaan pienituloisen arkea ja epätyypillisen työn mahdollisia vaikutuksia perhe-elämään. Lisäksi pyydettiin kuvauksia köyhyyden ja heikkojen työolojen ruumiillisista vaikutuksista kuten jaksamisesta, nälästä ja lihomisesta sekä köyhyyden vaikutuksista mielialaan ja elämänhallintaan. Taustatietoina aineistossa on kirjoittajan sukupuoli, syntymävuosi, luokiteltu asuinpaikka, siviilisääty, kuukausiansiot, koulutus ja työsuhteiden lukumäärä työuran aikana. Lisäksi on kerätty tieto siitä, onko kirjoittajalla lapsia ja mitä hän pääasiassa tekee arkisin.This dataset consists of written biographies by Finnish people in paid employment who still experience poverty in their lives due to, for instance, low wages or temporary contracts. The data aimed to chart Finnish experiences of poverty and examine how the phenomenon presents itself in people's mental wellbeing, physical health, and quality of life. The data contain 135 written biographies with varying lengths. The biographies were collected as part of a project of the University of Jyväskylä funded by the Kone foundation. The biographies are personal descriptions of the everyday life of Finns living in poverty. They discuss, for instance, mental health, concerns of sufficiency of funds, and psychological and physical effects of poverty on life. The respondents describe their everyday life, work history, and quality of life. In the writing instructions, the participants were asked to share their experiences about, for instance, possibilities to combine temporary work and social security benefits, and to describe the effects of poverty on everyday life and family. They were also asked to describe physical effects, such as exhaustion, hunger or weight gain, as well as effects on mental wellbeing or life management. Background information included the author's gender, birth year, categorised location of residence, marital status, monthly income, educational level, number of employment contracts during the author's career, whether the author has children, and the author's primary activity during weekdays. The data were organised into an HTML index at FSD. The dataset is only available in Finnish
Young People in the Limelight: Photography Workshops 2015-2016
No full textErityisnuorisotyön valokuvaustyöpajoissa kerätty aineisto sisältää kolme havaintopäiväkirjaa, yhden ohjaajien ryhmähaastattelun, kaksi ohjaajan yksilöhaastattelua, neljä nuorten vertaishaastattelua, yhden radio-ohjelmana toteutetun nuorten vertaishaastattelun sekä yhdeksän nuorten yksilöhaastattelua. Työpajoja oli kolme kesällä, syksyllä ja keväällä 2015-2016. Aineisto on osa Koneen säätiön rahoittamaa Nuoret estradille -hanketta. Työpajoissa nuoret tekivät erilaisia kuvausretkiä ja -tehtäviä ja tutustuivat media-alaan. Haastatteluissa ja havaintopäiväkirjoissa esille nousseita teemoja ovat muun muassa julkisuus ja julkaiseminen, kanssatutkijuus, nuorten osallistuminen päätöksentekoon, kuvien tulkitseminen, mediaosallistuminen, työpajaan sitoutuminen ja sen innostavuus, itsensä ilmaiseminen ja ylipäätään valokuvauksesta oppiminen. Yksilöhaastattelut tehtiin sekä syksyllä että keväällä. Lisäksi kesällä ohjaajia haastateltiin ryhmässä. Jokaisessa haastattelussa käytettiin omaa haastattelurunkoa. Tutkija myös havainnoi nuoria työpajojen aikana. Taustatietoja aineistossa ovat haastateltavan ikä, sukupuoli ja ammatti. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.This dataset was collected during photography workshops for young people in Finland. The data consist of three field journals of the researchers, and transcripts of 17 interviews: one group interview with workshop instructors, two individual interviews with the instructors, four peer interviews with students at the workshops, one student peer interview conducted as a radio programme, and nine individual student interviews. The data were collected at three workshops during the summer, autumn and spring 2015-2016 for the research project "Young People in the Limelight", which was funded by the Kone foundation. At the workshops, the young students attended photography trips and performed photography-related tasks and familiarised themselves with the field of media. Themes that arose from the field journals included publicity and publishing, peer research, youth participation in decision-making, interpreting photographs, media participation, committing oneself to the workshop, self-expression, and generally learning about photography. The individual interviews were conducted during the autumn and spring. In the summer, the instructors were interviewed in groups. Each interview used an individual interview frame. The researchers also observed the young people during the workshops. Background information in the data included the interviewee's age, gender and occupation. The data were organised into an easy to use HTML version at FSD. The dataset is only available in Finnish
EduMAP: Interviews with Adult Education Policy-Makers and Personnel on the Social Exclusion of Young Adults 2017: Finland
No full textAineistossa on haastateltu Suomen aikuiskoulutussektorin koulutushenkilöstöä ja päättäjiä, jotka työskentelevät haavoittuvassa asemassa olevien nuorten aikuisten kanssa. Haastatteluissa käsitellään organisaatioiden nuorille aikuisille suunnattujen koulutusohjelmien tai muun toiminnan sisältöjä, pedagogisia lähestymistapoja, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vaikuttavuutta sekä nuorten koulutuspolkuja, elämänhallintaa, sosiaalisia ongelmia, sosioekonomista asemaa ja aktiivista kansalaisuutta. Aineisto on kymmenen haastattelun otos Suomessa kerätyistä haastatteluista, ja se on kerätty osana Euroopan laajuista EduMAP-hankketta (Adult Education as a Means to Active Participatory Citizenship). Tietoarkistosta on saatavilla myös yhdeksässä muussa maassa kerätyt vastaavat osa-aineistot omilla kielillään (Yhdistynyt kuningaskunta, Turkki, Espanja, Romania, Latvia, Unkari, Kreikka, Saksa ja Viro). Haastattelurunko oli erilainen koulutushenkilöstölle ja viranomaisille. Koulutushenkilökunnalle suunnatuissa haastatteluissa kartoitettiin aluksi haastateltavan työnkuvaa, organisaation toimintatapoja ja sitä, millaisten syrjäytymisvaarassa olevien aikuisten nuorten parissa henkilö työskentelee. Keskustelut käsittelivät työtä ohjaavia perusperiaatteita, organisaatiossa saatavilla olevaa erityisopetusta sekä nuorten taloudellista tilannetta ja aktiivisen kansalaisuuden käsitettä. Organisaation toimintaan liittyen tiedusteltiin mm. koulutusohjelmien suunnitteluprosesseista, tiedon hyödyntämisestä opetuksen suunnittelussa, käytetyistä pedagogisista lähestymistavoista ja kaikista toimivimmiksi osoittautuneista toimintatavoista. Osana haastattelun aiheita kartoitettiin useassa kohtaa sukupuoleen liittyviä kysymyksiä kuten, miten mahdolliset sukupuolten väliset erot otetaan organisaation opetuksessa huomioon. Edemmällä haastatteluja käsiteltiin yksityiskohtaisemmin organisaation aikuiskoulutuksessa käytettäviä pedagogisia lähestymistapoja, kuten oppimis- ja opetusmetodeja, oppituntien sisältöjä, opetusprosessia ja oppilaiden palautteenantomahdollisuutta. Haastateltavalta tiedusteltiin lisäksi, mitä ominaisuuksia syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa työskentelevällä koulutusalan ammattilaisella tulisi olla ja mitä koulutustarpeita niihin liittyy. Haastattelun lopussa keskustelut keskittyivät suunnitelmien ja koulutusohjelmien vaikutustenarviointiin ja niitä tarkasteltiin sosioekonomisesta, sosiokulttuurisesta sekä yhteiskunnallisen osallistumisen ja valveutumisen näkökulmista. Edelleen tarkasteltiin koulutusohjelmien oppilasmääriä ja toiminnan kehitysehdotuksia. Loput haastattelukysymykset käsittelivät yhteistyötä ja verkostoitumista muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Päättäjien ja virkamiesten haastattelurungot erosivat koulutushenkilöstön haastatteluista niin, että päättäjien kohdalla keskityttiin enemmän organisaation toimintaan valtakunnallisen vaikuttamisen tasolla, kuten lainsäädännön kehittämiseen ja toimenpanoon. Lisäksi haastatteluissa käsiteltiin mm. eri asiantuntijoiden ja kansalaisten hyödyntämistä päätöksenteossa, nykyisen koulutuspolitiikan saavutuksia ja merkittävimpiä ongelmia, joihin tulisi nuorten kohdalla puuttua. Haastatteluiden taustatietoina ovat haastattelun ajankohta, numero, haastateltavan sukupuoli ja ammatti.This dataset includes interviews with educational personnel and policy-makers in the adult education sector in Finland working with vulnerable young adults. The interviews discuss contents of study programmes provided by the organisation, pedagogical approaches, gender equality, life management, social problems, socioeconomic status, and active participatory citizenship. The dataset is a ten-interview sample of the interviews collected in Finland for the Europe-wide EduMAP project (Adult Education as a Means to Active Participatory Citizenship). FSD's holdings also include data collected in the nine other EduMAP countries in their respective languages (the United Kingdom, Turkey, Spain, Romania, Latvia, Hungary, Greece, Germany and Estonia). Different interview schemes were used for interviews with educational personnel and educational authorities. In the interviews with educational personnel, the first questions concerned the interviewee's job responsibilities, practices in the organisation, and the types of vulnerable learners with whom the interviewee worked. Teaching practices were discussed as well as special education available at the organisation, the students' economic situation, and the concept of active participatory citizenship. Regarding the organisation's practices, the interviewees were asked about, for instance, the work processes for designing new educational programmes, pedagogical approaches, and learning/teaching methods that they had deemed particularly appropriate for vulnerable learners. Many facets of the organisation's practices were discussed in terms of gender, i.e. how possible gender differences were taken into consideration in teaching. Pedagogical details of the programmes were discussed in more detail with regard to, for instance, learning and teaching methods, contents of lessons, teaching processes, and the students' possibility of giving and receiving feedback. The interviewees were also asked what types of competences educational professionals working with vulnerable learners possess or should possess. Finally, the interviews examined the impact of the programmes from socioeconomic and sociocultural perspectives as well as the perspective of social activity and legal-political awareness. Attendance and graduation rates were also charted as well as suggestions for the improvement of the programmes. The final questions concerned collaboration and networking with other institutions. The interviews with educational authorities and policy-makers focused more on the national influence in educational policy, i.e. developing and implementing policies and legislation regarding vulnerable groups. In addition, these interviews discussed e.g. consulting representatives of vulnerable groups in developing policies, achievements and shortcomings of current educational policies, and the most important issues faced by vulnerable groups that should be taken into consideration in developing policies. Background information includes interview date, id, interviewee gender and occupation. The dataset is only available in Finnish
Parliamentary Elections 2015: Responses to Union of Freethinkers of Finland Candidate Selector
No full textAineisto sisältää vuoden 2015 eduskuntavaalien ehdokkaiden sekä vaalikoneen käyttäjien vastaukset Vapaa-ajattelijain liiton vaalikoneen kysymyksiin. Vaalikoneen kysymykset käsittelevät muun muassa jumalanpilkan rangaistavuuden säilyttämistä rikoslaissa, poikien ympärileikkauksen sallimista, kirkon verotusoikeuden poistamista, hautaustoimen järjestämistä, uskonnon asemaa peruskoulussa sekä lääkärin oikeutta kieltäytyä abortin teosta. Eduskuntavaaliehdokkaiden taustatietoina ovat etu- ja sukunimi, puolue, vaalipiiri sekä www-sivut. Vaalikoneen käyttäjistä on tiedossa vaalikoneeseen asetettu puoluerajaus, vaalipiiri ja vaalikoneen käyttöajankohta.This dataset contains responses to questions in the voting advice application of the Union of Freethinkers of Finland for the Finnish parliamentary elections 2015 by candidates as well as users of the application. Questions concerned, for instance, whether blasphemy should remain prohibited in the Finnish Criminal Code, whether circumcision of boys should be legal or illegal, whether the church should have the right to collect tax, whose responsibility burials and maintenance of cemeteries should be, how religion should be incorporated into primary school curricula, and whether doctors should have the possibility to refuse carrying out abortions. Background variables for parliamentary candidates included name, party, electoral district and web page. Background variables for users of the voting advice application included party filter set by the user, electoral district, and time and date of responding
EduMAP: Interviews with Adult Education Policy-Makers and Personnel on the Social Exclusion of Young Adults 2017: Greece
No full textAineistossa on haastateltu Kreikan aikuiskoulutussektorin koulutushenkilöstöä ja päättäjiä, jotka työskentelevät haavoittuvassa asemassa olevien nuorten aikuisten kanssa. Haastatteluissa käsitellään organisaatioiden nuorille aikuisille suunnattujen koulutusohjelmien tai muun toiminnan sisältöjä, pedagogisia lähestymistapoja, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vaikuttavuutta sekä nuorten koulutuspolkuja, elämänhallintaa, sosiaalisia ongelmia, sosioekonomista asemaa ja aktiivista kansalaisuutta. Haastattelut ovat kreikaksi. Aineisto on kymmenen haastattelun otos Kreikassa kerätyistä haastatteluista, ja se on kerätty osana Euroopan laajuista EduMAP-hankketta (Adult Education as a Means to Active Participatory Citizenship). Tietoarkistosta on saatavilla myös yhdeksässä muussa maassa kerätyt vastaavat osa-aineistot omilla kielillään (Suomi, Turkki, Espanja, Romania, Latvia, Unkari, Yhdistynyt Kuningaskunta, Saksa ja Viro). Hanke on rahoitettu EU-komission Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta (hankenumero: 693388). Haastattelurunko oli erilainen koulutushenkilöstölle ja viranomaisille. Koulutushenkilökunnalle suunnatuissa haastatteluissa kartoitettiin aluksi haastateltavan työnkuvaa, organisaation toimintatapoja ja sitä, millaisten syrjäytymisvaarassa olevien aikuisten nuorten parissa henkilö työskentelee. Keskustelut käsittelivät työtä ohjaavia perusperiaatteita, organisaatiossa saatavilla olevaa erityisopetusta sekä nuorten taloudellista tilannetta ja aktiivisen kansalaisuuden käsitettä. Organisaation toimintaan liittyen tiedusteltiin mm. koulutusohjelmien suunnitteluprosesseista, tiedon hyödyntämisestä opetuksen suunnittelussa, käytetyistä pedagogisista lähestymistavoista ja kaikista toimivimmiksi osoittautuneista toimintatavoista. Osana haastattelun aiheita kartoitettiin useassa kohtaa sukupuoleen liittyviä kysymyksiä kuten, miten mahdolliset sukupuolten väliset erot otetaan organisaation opetuksessa huomioon. Edemmällä haastatteluja käsiteltiin yksityiskohtaisemmin organisaation aikuiskoulutuksessa käytettäviä pedagogisia lähestymistapoja, kuten oppimis- ja opetusmetodeja, oppituntien sisältöjä, opetusprosessia ja oppilaiden palautteenantomahdollisuutta. Haastateltavalta tiedusteltiin lisäksi, mitä ominaisuuksia syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa työskentelevällä koulutusalan ammattilaisella tulisi olla ja mitä koulutustarpeita niihin liittyy. Haastattelun lopussa keskustelut keskittyivät suunnitelmien ja koulutusohjelmien vaikutustenarviointiin ja niitä tarkasteltiin sosioekonomisesta, sosiokulttuurisesta sekä yhteiskunnallisen osallistumisen ja valveutumisen näkökulmista. Edelleen tarkasteltiin koulutusohjelmien oppilasmääriä ja toiminnan kehitysehdotuksia. Loput haastattelukysymykset käsittelivät yhteistyötä ja verkostoitumista muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Päättäjien ja virkamiesten haastattelurungot erosivat koulutushenkilöstön haastatteluista niin, että päättäjien kohdalla keskityttiin enemmän organisaation toimintaan valtakunnallisen vaikuttamisen tasolla, kuten lainsäädännön kehittämiseen ja toimenpanoon. Lisäksi haastatteluissa käsiteltiin mm. eri asiantuntijoiden ja kansalaisten hyödyntämistä päätöksenteossa, nykyisen koulutuspolitiikan saavutuksia ja merkittävimpiä ongelmia, joihin tulisi nuorten kohdalla puuttua. Haastatteluiden taustatietoina ovat haastattelun tapausnumero, ajankohta, haastateltavan työskentelysektori, sukupuoli sekä työnkuva. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata. Aineiston haastattelurunko on saatavilla vain englanniksi, vaikka kysymykset on haastatteluissa esitetty haastattelukielellä.This dataset includes interviews with educational personnel and policy-makers in the adult education sector in Greece working with vulnerable young adults. The interviews discuss contents of study programmes provided by the organisation, pedagogical approaches, gender equality, life management, social problems, socioeconomic status, and active participatory citizenship. The dataset is a ten-interview sample of the interviews collected in Greece for the Europe-wide EduMAP project (Adult Education as a Means to Active Participatory Citizenship). FSD's holdings also include data collected in the nine other EduMAP countries in their respective languages (the United Kingdom, Turkey, Spain, Romania, Latvia, Hungary, Germany, Finland and Estonia). The EduMAP project was funded by the European Commission's "Horizon 2020" research and innovation programme (ID: 693388). Different interview schemes were used for interviews with educational personnel and educational authorities. In the interviews with educational personnel, the first questions concerned the interviewee's job responsibilities, practices in the organisation, and the types of vulnerable learners with whom the interviewee worked. Teaching practices were discussed as well as special education available at the organisation, the students' economic situation, and the concept of active participatory citizenship. Regarding the organisation's practices, the interviewees were asked about, for instance, the work processes for designing new educational programmes, pedagogical approaches, and learning/teaching methods that they had deemed particularly appropriate for vulnerable learners. Many facets of the organisation's practices were discussed in terms of gender, i.e. how possible gender differences were taken into consideration in teaching. Pedagogical details of the programmes were discussed in more detail with regard to, for instance, learning and teaching methods, contents of lessons, teaching processes, and the students' possibility of giving and receiving feedback. The interviewees were also asked what types of competences educational professionals working with vulnerable learners possess or should possess. Finally, the interviews examined the impact of the programmes from socioeconomic and sociocultural perspectives as well as the perspective of social activity and legal-political awareness. Attendance and graduation rates were also charted as well as suggestions for the improvement of the programmes. The final questions concerned collaboration and networking with other institutions. The interviews with educational authorities and policy-makers focused more on the national influence in educational policy, i.e. developing and implementing policies and legislation regarding vulnerable groups. In addition, these interviews discussed e.g. consulting representatives of vulnerable groups in developing policies, achievements and shortcomings of current educational policies, and the most important issues faced by vulnerable groups that should be taken into consideration in developing policies. Background information includes interview date, id, interviewee gender, employment field and job description. The dataset is only available in Greek. Questionnaires and participant information sheets are only available in English. The data were organised into an HTML index at FSD
Citizen Safety and Security 2015
No full textTutkimuksessa kartoitetaan Suomen kansalaisten näkemyksiä ja mielipiteitä turvallisuudesta. Tutkimuksen on toteuttanut Suomen Kyselytutkimus Oy vuonna 2015 ja kysely on laadittu yhteistyössä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) ja Suomen Kyselytutkimus Oy:n kesken. Aluksi kyselyssä kerättiin tietoja vastaajien henkilökohtaisesta hyvinvoinnista ja voimavaroista. Näitä aiheita selvitettiin kartoittamalla tekijöitä, jotka tuovat vastaajille turvaa, vastaajien sosiaalisia suhteita ja tukiverkostoja, luottamusta toisiin ihmisiin ja avun saamiseen. Seuraavaksi kyselyssä kartoitettiin vastaajien varautumista erilaisiin uhkiin ja häiriötilanteista selviytymistä. Näitä asioita selvitettiin kysymyksillä kotitalouden selviytymisestä erilaisissa poikkeustilanteissa ja vakuutukseen liittyen. Tämän jälkeen vastaajilta kysyttiin näkemyksiä yhteiskunnan turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen liittyen erilaisten mielipidekysymysten avulla. Mielipidekysymykset mittasivat politiikan hyväksyttävyyttä, turvallisuustekijöitä, turvattomuustekijöitä, oman asuinalueen turvallisuuden tunnetta ja pienten lasten sekä vanhusten suurimpia turvattomuustekijöitä. Lopuksi kyselyssä selvitettiin mielipiteitä julkisesti rahoitettujen palveluiden maksullisuudesta. Taustamuuttujina aineistossa ovat vastaajan asuinpaikka, asuinkunta, ikä, sukupuoli, perhemuoto, vanhempien syntyperä, koulutusaste, ammattiasema, kulujen riittävyys, suuralue, maakunta, tilastollinen kuntajako, ikäryhmä ja painomuuttuja.This survey study charted Finnish people's views and opinions on safety and security in Finland. The study was conducted in 2015 by Suomen Kyselytutkimus in collaboration with the Finnish National Rescue Association (SPEK). The first questions covered the respondents' personal wellbeing and security, and they were enquired about social relations, sense of belonging, loneliness, social safety nets, trust in other people, trust in receiving help when needed, and factors increasing security in their lives (e.g. money, health, the police, family, work). Next, the survey examined the respondents' preparedness for different threats and disturbances with questions regarding, for instance, whether the respondents had any uninsured assets that should be insured, and how many days their household would fare without electricity, water, public transport, etc. The study also surveyed views on national security, and the respondents were asked how likely they considered Finland facing different problems within the next three years (e.g. threat of war, terrorism or sustained recession, or problems with the supply of electricity, political problems, epidemics, a massive influx of refugees, or environmental catastrophes). Next, the respondents were presented with a set of attitudinal statements concerning the state's role in guaranteeing citizens' safety and livelihood, safety in different types of residential areas and in Finland more generally, righteousness of the treatment of criminals and victims of crime, equality, trust in foreigners living in Finland, and feelings of unsafety. Relating to safety, the respondents were also enquired to what extent their feelings of safety were increased by different actors (e.g. the police, the Defence Forces, emergency services, healthcare services, family). Views on the biggest factors decreasing the safety of children and the elderly were also charted (e.g. traffic, loneliness, crime, accidents, substance abuse). Finally, the study charted views on which services funded publicly at the time of the survey could be funded by customers to a greater extent (e.g. social and health care services, education, libraries, child day care, church, geriatric care). Background variables included type of the respondent's municipality of residence, region, age, gender, household composition, whether R's parents were born in Finland, educational level, economic activity and occupational status, and sufficiency of the household's income
European Values Study 2017: Finnish Data
No full textSuomen European Values Study 2017 -aineisto on väestötutkimus, joka kartoittaa monipuolisesti suomalaisten moraalisia, uskonnollisia, yhteiskunnallisia ja sosiaalisia asenteita sekä arvoja. Kyselyssä käsitellään muun muassa eri ihmisryhmien välistä tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä uskonnollista käyttäytymistä, demokratiaa ja kansalaisuutta. Kyselyn aluksi vastaajalta tiedustellaan hänelle tärkeimpiä asioita elämässä sekä subjektiivisia kokemuksia onnellisuudestaan ja terveydentilastaan. Seuraavaksi kysytään järjestötoimintaan osallistumisesta ja luottamuksesta sekä ennakkoluuloista eri ihmisryhmien välillä. Tästä seuraa väittämät työnteosta. Vastaajalta tiedustellaan mm. mitkä ovat hänelle tärkeimpiä asioita työssä ja miten suhtautuu työttömyyteen. Seuraavat kysymykset koskevat uskonnollista käyttäytymistä, parisuhdetta ja perhe-elämää. Vastaajalta kysytään uskontokuntiin kuulumisesta ja sisältyykö hänen elämäänsä uskonnollisia tapoja, kuten rukoilua ja kirkossa käyntiä. Edelleen kysytään parisuhteen onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä, uskosta avioliittoinstituutioon, sukupuolten välisestä työnjaosta ja tasa-arvosta sekä siitä, mitkä ovat lasten toivottavimpia ominaisuuksia. Seuraavat kysymykset koskevat poliittisia asenteita ja käyttäytymistä, kansanvaltaa ja yhteiskunnan järjestystä. Vastaajalta tiedustellaan osallistumisesta politiikkaan, yksilön ja yhteiskunnan vastuunjaosta, suhtautumisesta vapaisiin markkinoihin ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeimmistä asioista. Seuraavaksi vastaajalta kysyttiin luottamuksesta eri yhteiskunnan instituutioihin ja demokratiasta. Esimerkiksi vastaajalta tiedusteltiin, mitkä ovat välttämättömiä demokratian ominaisuuksia ja miten arvioi demokratian toteutumista Suomessa tällä hetkellä. Kyselyn lopussa kysymykset koskevat eri asioiden, kuten prostituution ja kuolemanrangaistuksen hyväksyttävyyttä, alueellista identiteettiä ja sen määrittelemistä, vaalikäyttäytymistä ja suhtautumista maahanmuuttajiin. Vastaajalle esitettiin lopussa myös väitteitä liittyen ympäristöasioihin, viranomaisten oikeuksista kansalaisten tietoihin ja sosiaaliseen vastuunkantoon läheisistä ja tuntemattomista. Aineistossa on runsaasti taustamuuttujia, kuten vastaajan ikä, sukupuoli, siviilisääty, syntymämaa, lasten lukumäärä, koulutus, pääasiallinen toiminta, tulot ja vanhempien koulutukset. Kyselyssä on tietoja myös vastaajan puolisosta.The European Values Study is a population-level study charting Finnish moral views, religious and social attitudes, and values. The 2017 EVS survey focused on equality between groups of people, tolerance, religious behaviour, democracy, and citizenship. First, the respondents were asked what they considered to be the most important things in their lives, and how they perceived their happiness and health. The respondents' participation in association work was also queried as well as trust in and prejudice against different groups of people. Next, the respondents were presented with a set of attitudinal statements concerning work which charted, for instance, the most important aspects of work and views on unemployment. The next questions covered the respondents' religious behaviour, relationships and family life. They were asked whether they belonged to a religious community and whether they had religious habits, such as praying or going to the church. The respondents' views were charted on factors affecting the success of a relationship, work division and equality between genders, and trust in the institution of marriage. They were also asked which characteristics they considered important in a good child. The respondents' political attitudes and behaviour were examined next with questions concerning participation in politics, responsibilities of the individual and of the society, the free market, and the future of society. The respondents' trust in different institutions in society was also charted, and views on the state of democracy were examined. For instance, the respondents were asked what they considered the essential features of democracy and how well democracy functioned in Finland at the time of the survey. Finally, questions charted the respondents' values with questions concerning, for instance, the acceptability of prostitution or death penalty, regional identity and how it is defined, behaviour in elections, and attitudes toward immigrants. The respondents were also presented with attitudinal statements regarding environmental issues, authorities' access to citizens' personal information, social responsibility of relatives, friends and unknown people. Background variables included age, gender, marital status, country where R was born, number of children, education, economic activity, income, and parents' educational background. Background information concerning the respondents' spouses was also collected
Social Workers' Experiences of Child Custody Evaluation 2017
No full textAineistoon haastatellut sosiaalitoimen työntekijät kertovat, kuinka käräjäoikeuden tilaamat olosuhdeselvitykset käytännössä tehdään. Olosuhdeselvitysten tarkoitus on tukea käräjäoikeuden päätöksentekoa, kun vanhemmat eivät eron jälkeen saavuta yhteisymmärrystä huolto- ja tapaamissopimusasioissa. Tutkimusalueena olivat yli 12 000 asukkaan kunnat ja kuntayhtymät Pohjois-Pohjanmaalla. Aineisto sisältää kahdeksan yksilöhaastattelua. Haastatteluissa sosiaalityöntekijät avaavat työnsä sisältöä olosuhdeselvityksiin liittyen. Haastatellut kertovat määräaikojen toteutumisesta sekä listaavat tahot, jotka tekevät selvityspyyntöjä. Heiltä kysytään esimerkiksi, kuinka monta selvitystä kyseisessä kunnassa tehdään vuosittain, monestiko vanhemmat ja lapset tavataan, millaisia työskentelymenetelmiä käytetään sekä nähdäänkö olosuhdeselvitysten teko osana lastensuojelutyötä. Haastatellut arvioivat myös eri tahojen kanssa tehtävän yhteistyön laatua ja merkitystä sekä sitä, kuinka kuormittavaa olosuhdeselvitysten teko on ja miten se sopii osaksi sosiaalityön toimenkuvaa. Kaikki haastatellut työskentelevät Pohjois-Pohjanmaalla, tutkimuksessa ei ole kerätty muita taustatietoja.This dataset consists of interviews with Finnish social workers concerning child custody evaluations commissioned by district courts in custody dispute situations. Municipalities and joint municipal authorities with over 12,000 inhabitants in North Ostrobothnia were selected for the study. The data contain eight individual interviews. In the interviews, the social workers discussed contents of their work relating to custody evaluations: e.g. meeting deadlines, who commissioned custody evaluations, how many evaluations were carried out annually in the municipality, how many times they met the children and parents during evaluation, and whether the interviewees considered custody evaluations part of their child protection work. The interviewees also assessed the significance and quality of cooperation with different actors as well as how child custody evaluation work fit in with their other work. All interviewees work in the North Ostrobothnia region. No other background information is available. The dataset is only available in Finnish
Young People in the Limelight: Photography Workshop for Underage Asylum Seekers 2015-2016
No full textAineisto on osa Koneen säätiön rahoittamaa Nuoret estradille -hanketta. Tutkijat järjestivät maahan yksin tulleille alaikäisille turvapaikanhakijapojille valokuvaustyöpajan heidän asuntolassaan eteläsuomalaisessa kaupungissa. Työpajat sisälsivät toiminnallisia harjoituksia, kuten tekniikkaan orientoitumista, sisällöllisiä tehtäviä ja yhteistoiminnallisia tehtäviä. Nuoret kuvasivat omaa arkeaan työpajatapaamisten välillä. Aineisto sisältää kolme havaintopäiväkirjaa ja kuusi nuorten haastattelua. Nuorilta kysyttiin heidän median ja medialaitteiden käytöstään, ovatko he ottaneet kuvia aikaisemmin ja mitä he pitivät työpajan tehtävistä. Heitä pyydettiin kertomaan, mitkä kuvaustehtävät olivat mieluisia ja mitkä hankalia ja miksi. Nuoret myös kertoivat, mitä he olivat oppineet valokuvaustyöpajan aikana. Nuorilta kysyttiin myös siitä, ovatko he saaneet vaikuttaa työpajan sisältöön ja osallistua päätöksentekoon. Haastatteluissa puhuttiin myös oman mielipiteen kertomisesta ryhmässä. Lopuksi nuorilta kysyttiin, onko kuvaaminen muuttanut heidän käsityksiään tulevaisuudesta. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.The dataset consists of three field journals by researchers and six interviews of underage asylum seekers participating in a photography workshop. The data were collected as part of a research project entitled "Young People in the Limelight" funded by the Kone foundation. The researchers organised a photography workshop in Southern Finland for underage asylum seekers who had come to Finland alone. The workshops included photography exercises, and the participants photographed their everyday life in between the workshop meetings. The participants were asked about media consumption and the use of media equipment, whether they had taken photographs before, and whether they liked the workshop exercises. They also discussed what they had learned during the workshop, whether they had been able to influence the contents of the workshop, and whether they were comfortable voicing their opinions in a group. Finally, the participants were asked whether photography had affected their views on the future. The dataset is only available in Finnish. The data were organised into an easy to use HTML index at FSD
Group Interviews of Youth Organisation Representatives 2015
No full textTutkimuksessa haastateltiin nuorisojärjestöille tarkoitettuun Vetovoima-kehityshankkeeseen 2014-2015 osallistuneita järjestötoimijoita. Vetovoima-hankkeen tavoitteena oli jakaa hyviä käytäntöjä, kehittää uusia toimintamalleja ja tukea nuorten järjestötoiminnan kehitystä. Haastatteluryhmät muodostettiin valmennukseen osallistuneista nuorisojärjestöjen ja nuorisotyötä tekevien järjestöjen toimijoista, muiden nuorisojärjestöjen toimijoista sekä hankkeen valmentajista eli sparraajista. Yhteensä haastatteluihin osallistui kahdeksan järjestötoimijaa ja kolme valmentajaa. Vetovoima-hankkeen rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö. Haastatteluissa pohditaan nuorten merkitystä järjestötoiminnalle sekä järjestökentän kehitystä yleisemmin. Haastatteluissa käsitellään esimerkiksi sitä, ketkä järjestötoimintaan osallistuvat, miten toimintaa voisi kehittää, miten valmennukseen osallistuminen on tukenut kehittymistä ja mikä on nuorisojärjestöjen paikka yhteiskunnassa. Vastaajat pohtivat lisäksi järjestöjen merkitystä nuorten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksiin sekä sitä, mikä nuoria houkuttelee mukaan toimintaan ja mikä ajaa sieltä pois. Yleisemmällä tasolla keskusteltiin järjestöjäsenyyden merkityksistä, järjestöjen yhteiskunnallisesta paikasta sekä toiminnan jatkuvuuden turvaamisesta. Aineistossa keskustellaan myös nuorisojärjestöjen rakenteista ja nuorten osuudesta järjestöjen päätöksenteossa. Keskustelu sivuaa lisäksi järjestökenttien pohjoismaista vertailua sekä vähemmistöryhmien osallistumista järjestökentällä. Vastaajien tarkkoja taustatietoja ei kerätty tutkimuksen aikana. Taustatietoina aineistossa ovat haastattelupäivä sekä järjestö, jossa haastateltu toimi hankkeen aikana.This dataset contains 11 interviews with representatives of Finnish youth associations. The data were collected for the "Vetovoima" research project funded by the Ministry of Education and Culture. The objective of the project was to share best practices and to develop youth work. The interviews discussed developments of youth association work and what could be done to develop youth work further. The interviewees considered the significance for youth organisations for promoting the youth's possibilities to influence decision-making, as well as what drives young people toward and away from youth organisations. In part, some interviews also discussed differences and similarities in youth association work in the Nordic countries as well as the inclusion of minority groups in youth associations. Background information includes date of the interview and organisation of the interviewee. The dataset is only available in Finnish