Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Round-the-clock Child Welfare Services: Service Providers 2020
No full textAineisto on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamaa kyselykokonaisuutta, jonka tavoitteena oli tuottaa tietoa lastensuojelun ympärivuorokautisten yksiköiden toiminnasta, laajuudesta ja sisällöstä. Kyselykokonaisuus toteutettiin osana Lasteri-hanketta. Tämä aineisto muodostuu palveluntuottajien kyselystä, jonka tarkoituksena oli muun muassa kartoittaa lastensuojelun ympärivuorokautista hoitoa tarjoavien palveluntuottajien toimintaa, yksikköjen määrää, hoitopaikkojen kapasiteettia, henkilöstön saatavuutta ja vaihtuvuutta sekä toiminnan laatua. Aluksi tiedusteltiin henkilöstön vaihtuvuutta toimintayksiköissä sekä henkilöstön saatavuutta. Lisäksi kysyttiin, miten palveluntuottaja pyrkii houkuttelemaan henkilöstöä palvelukseen sekä miten henkilöstön vaihtuvuus- ja saatavuusongelmat ovat vaikuttaneet yksikön toimintaan. Seuraavaksi tiedusteltiin toiminnan laadusta ja laadunhallinnasta, kokemusasiantuntijoiden hyödyntämisestä sekä seurataanko yksikössä hoidon vaikuttavuutta. Myös kokemuksista toiminnan valvonnan kehittämisestä oltiin kiinnostuneita. Edelleen tiedusteltiin jatkuuko toiminta samanlaisena vai tullaanko toimintaa muuttamaan. Lopuksi sai antaa palautetta avoimesti erilaisiin aihealueisiin lastensuojeluun liittyen. Taustamuuttujia ovat tieto mikä toimija vastaa lastensuojelun laitospalveluiden tuottamisesta sekä tieto, kuinka monta toimintayksikköä kuuluu palveluntuottajan ylläpitämään lastensuojelun palvelukokonaisuuteen.The data is part of a survey conducted by the Finnish Institute for Health and Welfare, which aimed to provide information on the activities, scope and content of round-the-clock child protection units. This dataset consists of a survey of service providers, the purpose of which was, among other things, to map the operation of service providers providing round-the-clock child protection services, the number of units, the capacity of care places, the availability and turnover of staff, and the quality of operations. The first question asked was about staff turnover in the units and the availability of staff. The questionnaire also asked how the service provider was trying to attract staff and how staff turnover and availability problems had affected the operation of the unit. Next, the quality and quality management of the service, the use of experts by experience and whether the unit monitors the effectiveness of the care provided were asked. Experiences in improving the monitoring of services were also asked about. Further questions were raised as to whether the service would continue to operate in the same way or whether there would be changes. The background variables are information on which provider is responsible for the provision of child protection services and how many units are part of the child protection service run by the service provider
Upper Secondary School Student Barometer 2024
No full textLukiolaisbarometrin tarkoituksena on kerätä tietoa lukiolaisten opinnoista ja arjesta. Kyselyn teemoja ovat lukioon hakeutuminen, opinnot, opiskeluympäristö, opetus ja ohjaus, opiskelutaidot, opintojen eteneminen, ajatukset tulevaisuudesta, hyvinvointi, toimeentulo, asuminen, epäasiallinen kohtelu sekä arvot ja asenteet. Kyselyn toteutuksesta ovat vastanneet Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus) ja Suomen Lukiolaisten Liitto Ry opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin muun muassa syitä lukioon hakeutumiselle. Lisäksi kysyttiin kuinka hyvin lukio-opiskelu on vastannut mielikuvia, kuinka monta tuntia käyttää viikossa opiskeluun sekä tiedusteltiin opintojen työelämäsuuntautuneisuutta. Opiskeluympäristöön liittyen esitettiin erilaisia väittämiä liittyen oppilaitoksen tiloihin sekä oppimateriaaleihin ja -välineisiin. Tiedusteltiin myös, miten älypuhelin vaikuttaa opiskeluun. Tämän jälkeen kysyttiin mitä mieltä on oppilaitoksen opetuksesta ja ohjauksesta sekä esitettiin väittämiä liittyen opiskelutaitoihin ja omaan opiskeluun. Myös opintojen edistymistä tiedusteltiin sekä kysyttiin, onko jokin asia hidastanut opintojen etenemistä. Kysyttiin myös uskooko vastaaja valmistuvansa ylioppilaaksi. Lisäksi tiedusteltiin onko vastaaja harkinnut ammatilliseen oppilaitokseen siirtymistä tai opintojen keskeyttämistä. Tämän jälkeen tiedusteltiin ylioppilaskirjoituksista, kysymällä esimerkiksi mitä oppiaineita aikoo suorittaa ylioppilaskirjoituksissa ja mitkä asiat vaikuttivat näihin valintoihin. Tulevaisuuteen liittyen kysyttiin muun muassa aikooko jatkaa opiskelua lukion jälkeen ja mitkä alat kiinnostavat. Lisäksi kysyttiin asioita, joita haluaisi tulevaisuuden työelämältä. Hyvinvointiin liittyen tiedusteltiin vastaajan koettua terveydentilaa sekä esitettiin yleisiä väittämiä hyvinvointiin liittyen. Tämän jälkeen tiedusteltiin vastaajan tulonlähteistä, työnteosta sekä asumisesta. Lopuksi kysyttiin vielä onko vastaaja kokenut lukiossa epäasiallista kohtelua ja tiedusteltiin yleisten ajankohtaisten yhteiskunnallisten väittämien kautta vastaajien arvoja ja asenteita. Taustamuuttujia ovat muun muassa sukupuoli, ikä luokiteltuna, äidinkieli, vanhempien työtilanne, vanhempien koulutustaso, tieto kokeeko kuuluvansa johonkin vähemmistöön, monettako vuotta opiskelee sekä oppilaitoksen koko, kuntaryhmä, AVI-alue ja sisäänpääsyraja.The aim of the upper secondary school student barometer is to collect information on the studies and everyday life of upper secondary school students. The survey covers topics such as applying to upper secondary school, current studies, study environment, teaching and guidance, study skills, study progress, thoughts about the future, well-being, livelihood, housing, inappropriate conduct, and values and attitudes. The survey was carried out by the Research Foundation for Studies and Education (Otus) and the Union of Upper Secondary School Students in Finland with funding from the Ministry of Education and Culture. First, respondents were asked, among other things, about their reasons for applying to upper secondary school. They were also asked how well the studies at upper secondary school corresponded to their expectations and how many hours per week they spent studying. Regarding the study environment, various statements were made about the facilities and the learning materials and equipment. They were also asked about the impact of smartphones on learning. Afterwards, the respondents were asked what they thought about the teaching and guidance provided by the institution and were asked to answer questions about their study skills. They were also asked about the progress of their studies and whether something had been holding their studies back. Respondents were also asked whether they thought they would graduate. In addition, respondents were asked whether they had considered transferring to a vocational school or dropping out of studies. This was followed by questions about the matriculation exams, for example which subjects the respondent intended to take in the matriculation exams and what influenced these choices. Questions about the future included for example, whether they plan to continue their studies after upper secondary school and what disciplines they are interested in. They were also asked about the kind of things they would like to have in their future working life. In terms of well-being, the respondent's perceived state of health was asked and general statements about well-being were made. This was followed by questions on the respondents' sources of income, employment and housing. Finally, respondents were asked whether they had experienced inappropriate conduct in upper secondary school and, through general current social statements, about their values and attitudes. Background variables include gender, age, mother tongue, parents' work status, parents' educational level, whether they experience a minority status, number of years of study, size of the educational institution, municipality and admission level of the educational institution
Finnish Youth Survey 2023
No full textNuorisobarometrin 2023 pääteemoja ovat katsomukset ja hengellisyys. Kyselyssä selvitetään nuorten uskomuksia, käyttäytymistä ja sitä, miten nuoret hahmottavat merkityksellisyyden kokemuksia arjessaan. Aluksi vastaajalta kysyttiin hänen arkiseen elämäänsä liittyvistä tuntemuksista sekä yhteiskunnallisista näkemyksistä. Tämän jälkeen tiedusteltiin, kuuluuko vastaaja johonkin kirkkoon tai uskonnolliseen yhteisöön. Lisäksi vastaajalta kysyttiin rukoilusta, lapsuudenkodin uskonnollisuudesta ja omista uskomuksista. Vastaajalta kysyttiin myös, mistä elämän merkityksellisyys syntyy. Seuraavaksi selvitettiin vastaajan maailman- ja elämänkatsomusta erilaisten väittämien kautta sekä hänen käsityksiään tieteestä. Tämän jälkeen vastaajalta kysyttiin epävarmuuden ja turvattomuuden kokemisesta. Seuraavaksi vastaajalle esitettiin kouluun ja oppilaitoksiin liittyviä väittämiä. Näissä tiedusteltiin näkemyksiä esimerkiksi uskonnollisten symbolien käyttämisestä sekä uskonnon ja muiden katsomusten näkymisestä koulussa. Lopuksi kyselyssä kartoitettiin vastaajan kokemuksia omasta hyvinvoinnistaan ja arkisesta elämästään. Kysymykset koskivat muun muassa kuulumista johonkin vähemmistöön sekä kotitalouden toimeentulon tilannetta. Taustamuuttujina aineistossa ovat mm. vastaajan sukupuoli, ikä, asuinpaikka, äidinkieli, siviilisääty, toimeentulo, pääasiallinen toiminta, koulutustaso sekä kotitalouden muoto.Main themes of the Finnish Youth Survey 2023 included beliefs and spirituality. The survey explores young people's beliefs, behaviour and their perceptions of meaning in everyday life. First, the respondents were asked about their feelings regarding daily life and their views on society. They were also asked whether they are part of a church or religious community. Additionally, respondents were asked about prayer habits, the religiosity of their childhood home and their own beliefs. The questionnaire also explored what participants considered to give life meaning. Next, the respondents' world and life views were explored through various statements, as well as their perceptions of science. Experiences of uncertainty and insecurity were also addressed. Next, respondents were asked to answer questions related to schools and educational institutions. These included topics such as the use of religious symbols and the visibility of religion and other beliefs in the school environment. Finally, the survey concluded with questions about the participants' well-being and daily life. The questions concerned topics such as minority group membership and financial situation of the household. Background variables included, among others, the respondent's gender, age, region of residence, mother tongue, marital status, financial situation, economic activity, education level and household composition
Class Teachers' Experiences of COVID-19 Pandemic 2022
No full textAineisto koostuu haastatteluista, joissa luokanopettajat kertovat kokemuksistaan lukuvuodesta 2021-2022 ja koronapandemian vaikutuksista opetukseen ja opettajuuteen. Aineisto on seuranta-aineisto FSD3733 Luokanopettajien etäopetuskokemukset 2020 ja FSD3947 Luokanopettajien kokemuksia koronapandemian ajasta 2021-aineistoille. Vastaajat ovat ala-asteen luokanopettajia ja haastateltavien numerointi on yhtenäinen aineistojen FSD3733 ja FSD3947 kanssa. Aluksi haastateltavia pyydettiin kertomaan yleisesti lukuvuodesta 2021-2022 ja siitä, miltä työ on tuntunut ja miten koronapandemia on näkynyt työssä. Seuraavaksi tiedusteltiin ammatillisesta identiteetistä kysymällä muun muassa miten pandemia-aika on muuttanut haastateltavaa opettajana sekä ajatteleeko työssään jostain eri tavalla. Lisäksi tiedusteltiin miten yhteiskunnan ja median suhtautuminen opettajiin on muuttunut pandemian myötä. Tämän jälkeen tiedusteltiin, millaisia ohjeita antaisi itselleen tai muille opettajille pandemian alkuvaiheissa keväällä 2020. Lopuksi kysyttiin vielä varautumisesta tulevaisuuden mahdollisiin häiriöihin. Taustatietoina on mainittu haastateltavan sukupuoli sekä opetettava luokka.The data consists of interviews in which classroom teachers tell about their experiences of the school year 2021-2022 and the impact of the COVID-19 pandemic on teaching. The data is a follow-up to FSD3733 Classroom Teachers' Experiences of Distance Teaching 2020 and FSD3947 Class Teachers' Experiences of COVID-19 Pandemic 2021 datasets. The respondents are primary school teachers, and the numbering of the interviewees is consistent with FSD3733 and FSD3947 datasets. First, interviewees were asked to talk in general about the school year 2021-2022 and how they have felt at work and how the COVID-19 pandemic has affected their work. Next, they were asked about their professional identity, asking questions such as how the pandemic has changed them as a teacher and whether they think differently about their work. In addition, they were asked how the pandemic has changed the way society and the media view teachers. This was followed by questions about what advice they would give themselves or other teachers in the early stages of the pandemic in spring 2020. Finally, questions were asked about preparedness for possible future disruptions. Background information includes the gender of the interviewee and the class being taught
Hate and Public Sphere: Media Professionals Survey 2020
No full textAineistossa kartoitetaan media-alan ammattilaisten kokemuksia vihasta ja häirinnästä. Lisäksi selvitetään vastaajien sosiaalisen median käyttöä sekä yleistä hyvinvointia. Aluksi kyselyssä kartoitettiin vastaajien sosiaalisen median käyttötottumuksia. Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi, kuinka usein he julkaisevat sisältöä eri sosiaalisen median palveluihin. Lisäksi selvitettiin sosiaalisen median käyttöä työssä ja työnantajan suhtautumista julkiseen sosiaalisen median käyttöön. Seuraavaksi kartoitettiin työn vuoksi koettua häirintää ja vihaa sekä näiden vaikutuksia vastaajien toimintaan ja hyvinvointiin. Vastaajilta kysyttiin myös tunsivatko he tekijän ja ilmoittivatko he tapahtuneesta jollekin taholle. Lisäksi selvitettiin huolta mahdollisen häirinnän tai maalittamisen kohteeksi joutumisesta. Kyselyn lopussa käsiteltiin työhyvinvointia, työn imua ja sosiaalista tukea. Vastaajilta kysyttiin myös yleisestä hyvinvoinnista, onnellisuudesta sekä psyykkisen kuormittuneisuuden kokemuksista. Kyselyn kokeellisessa osiossa selvitettiin, miten vastaajat suhtautuvat kuvitteellisen henkilön sosiaalisessa mediassa saamaan tappouhkaukseen uhrin läheisyyden perusteella. Vastaajilta kysyttiin, millaisia reaktioita tapahtuma heissä herättää, ja miten tappouhkauksen saaneen henkilön kannattaisi toimia. Kyselyssä on käytetty seuraavia mittareita: Big Five Inventory BFI-S (Persoonallisuus), Eyesenck Impulsivity Scale EIS (Impulsiivisuus), General Health Questionnaire GHQ-12 (Psyykkinen kuormittuneisuus), Identity Bubble Reinforcement Scale IBRS (Samanmielisyys ja identiteettikuplat), Single-Item Self-Esteem SISE (Itsetunto), State-Trait Anxiety Inventory STAI-6 (Ahdistuneisuus), Trauma Screening Questionnaire TSQ (Psyykkisten traumaoireiden seulonta) ja Utrecht Work Engagement Scale UWES (Työn imu 9 -mittari). Taustamuuttujina aineistossa ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, siviilisääty, koulutustaso, pääasiallinen toiminta, media-alan alue, jolla työskentelee sekä tieto siitä, kuinka usein vastaaja esiintyy työnsä puolesta televisiossa, radiossa tai lehdissä.The survey explores the experiences of Finnish media professionals concerning hate and harassment along with their social media use and overall well-being. First, the survey mapped the respondents' social media usage habits. Respondents were asked, for example, how often they publish content on various social media services. In addition, the survey examined the use of social media at work and employers' attitudes toward public use of social media. Next, the survey mapped harassment and hate experienced at work and their effects on the respondents' activities and well-being. Respondents were also asked if they knew the perpetrator and if they reported the incident to anyone. Furthermore, concerns about potential harassment were examined. At the end of the survey, questions focused on work well-being, work engagement, and social support. Respondents were also asked about general well-being, happiness, and experiences of psychological strain. The experimental section of the survey examined how respondents reacted to death threats made on social media against a fictional person, based on perceived closeness. Respondents were asked what reactions the event evoked in them and how the person who received the death threat should act. The following instruments were used in the survey: Big Five Inventory BFI-S (Personality), Eysenck Impulsivity Scale EIS (Impulsivity), General Health Questionnaire GHQ-12 (Psychological strain), Identity Bubble Reinforcement Scale IBRS (Like-mindedness and identity bubbles), Single-Item Self-Esteem SISE (Self-esteem), State-Trait Anxiety Inventory STAI-6 (Anxiety), Trauma Screening Questionnaire TSQ (Screening for psychological trauma symptoms), and Utrecht Work Engagement Scale UWES (Work engagement, 9-item scale). Background variables in the dataset include, among others, respondent's gender, age group, marital status, education level, economic activity, media sector in which they work, and information on how often the respondent appears on television, radio, or in newspapers as part of their job
Hate and Public Sphere: Municipal Councillor Survey 2019-2020
No full textAineistossa kartoitetaan kunnanvaltuutettujen kokemuksia vihasta ja häirinnästä. Lisäksi selvitetään vastaajien sosiaalisen median käyttöä sekä yleistä hyvinvointia. Aluksi kyselyssä kartoitettiin vastaajien sosiaalisen median käyttötottumuksia. Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi, kuinka usein he julkaisevat sisältöä eri sosiaalisen median palveluihin. Lisäksi selvitettiin sosiaalisen median käyttöä työssä ja työnantajan suhtautumista julkiseen sosiaalisen median käyttöön. Seuraavaksi kartoitettiin työn vuoksi koettua häirintää ja vihaa sekä näiden vaikutuksia vastaajien toimintaan ja hyvinvointiin. Vastaajilta kysyttiin myös tunsivatko he tekijän ja ilmoittivatko he tapahtuneesta jollekin taholle. Lisäksi selvitettiin huolta mahdollisen häirinnän tai maalittamisen kohteeksi joutumisesta. Kyselyn lopussa käsiteltiin työhyvinvointia, työn imua ja sosiaalista tukea. Vastaajilta kysyttiin myös yleisestä hyvinvoinnista, onnellisuudesta sekä psyykkisen kuormittuneisuuden kokemuksista. Kyselyn kokeellisessa osiossa selvitettiin, miten vastaajat suhtautuvat joko läheisen kollegan tai ennestään tuntemattoman oman ammatin edustajan sosiaalisessa mediassa saamaan tappouhkaukseen uhrin läheisyyden ja samanmielisyyden perusteella. Vastaajilta kysyttiin, millaisia reaktioita tapahtuma heissä herättää, ja miten tappouhkauksen saaneen henkilön kannattaisi toimia. Kyselyssä on käytetty seuraavia mittareita: Big Five Inventory BFI-S (Persoonallisuus), Eyesenck Impulsivity Scale EIS (Impulsiivisuus), General Health Questionnaire GHQ-12 (Psyykkinen kuormittuneisuus), Identity Bubble Reinforcement Scale IBRS (Samanmielisyys ja identiteettikuplat), Single-Item Self-Esteem SISE (Itsetunto), State-Trait Anxiety Inventory STAI-6 (Ahdistuneisuus), Trauma Screening Questionnaire TSQ (Psyykkisten traumaoireiden seulonta) ja Utrecht Work Engagement Scale UWES (Työn imu 9 -mittari). Taustamuuttujia ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, siviilisääty, koulutustaso, puoluejäsenyys, pääasiallinen toiminta sekä tieto siitä, kuinka usein vastaaja esiintyy työnsä puolesta televisiossa, radiossa tai lehdissä.The survey explores the experiences of Finnish municipal councilors concerning hate and harassment along with their social media use and overall well-being. First, the survey mapped the respondents' social media usage habits. Respondents were asked, for example, how often they publish content on various social media services. In addition, the survey examined the use of social media at work and employers' attitudes toward public use of social media. Next, the survey mapped harassment and hate experienced at work and their effects on the respondents' activities and well-being. Respondents were also asked if they knew the perpetrator and if they reported the incident to anyone. Furthermore, concerns about potential harassment or targeted attacks were examined. At the end of the survey, questions focused on work well-being, work engagement, and social support. Respondents were also asked about general well-being, happiness, and experiences of psychological strain. The experimental section of the survey examined how respondents reacted to death threats made on social media against either a close colleague or a stranger working in the same profession, based on perceived closeness and ideological similarity. Respondents were asked what reactions the event evoked in them and how the person who received the death threat should act. The following instruments were used in the survey: Big Five Inventory BFI-S (Personality), Eysenck Impulsivity Scale EIS (Impulsivity), General Health Questionnaire GHQ-12 (Psychological strain), Identity Bubble Reinforcement Scale IBRS (Ideological similarity and identity bubbles), Single-Item Self-Esteem SISE (Self-esteem), State-Trait Anxiety Inventory STAI-6 (Anxiety), Trauma Screening Questionnaire TSQ (Screening for psychological trauma symptoms), and Utrecht Work Engagement Scale UWES (Work engagement, 9-item scale). Background variables include, among others, respondent's gender, age group, marital status, education level, political party membership, economic activity, and information on how often the respondent appears in television, radio, or newspapers due to their work
Chinese Covid-19 Aid Campaign 2020
No full textAineisto liittyy Kiinan humanitaarisen avun kampanjaan (Chinese Covid-19 Aid Campaign), jonka Kiinan kansantasavalta käynnisti pian Covid-19-pandemian puhkeamisen jälkeen joulukuussa 2019. Aineisto keskittyy Kiinan Covid-19-tukikampanjan ensimmäisen vuoden aikana tekemiin lahjoituksiin. Aineisto kartoittaa Kiinan valtion ja valtiosta riippumattomien toimijoiden tekemiä lahjoituksia, joiden tarkoituksena oli hoitaa, hillitä ja lieventää Covid-19-pandemian vaikutuksia. Aineisto sisältää muun muassa suojavarusteiden ja lääkinnällisten laitteiden lahjoituksia, käteislahjoituksia sekä joitakin muita ei lääkinnällisiä tuotteita sisältäviä lahjoituksia. Aineisto kattaa pääasiassa vuoden 2020 aikana tehdyt lahjoitukset, yhteensä noin 180 maahan, valtiosta riippumattomille toimijoille sekä kansainvälisille ja alueellisille järjestöille. Yleinen ulkomaanapu ja kehitysapu tai kaupalliset transaktiot eivät sisälly aineistoon. Taustamuuttujia aineistossa ovat lahjoituksen ajankohta, vastaanottajamaa, vastaanottajamaan alue, vastaanottajan nimi, vastaanottajan tyyppi, lahjoittajan nimi sekä lahjoittajan tyyppi.The dataset tracks the humanitarian aid campaign that the People's Republic of China launched soon after the eruption of the Covid-19 pandemic in December 2019. The dataset focuses explicitly to Chinese humanitarian aid during the first year of the CCA campaign. The dataset tracks donations made by Chinese state and non-state actors for the purpose of treating, containing, and alleviating the effects of the Covid-19 pandemic. It includes donations of both protective and medical equipment, along with cash donations and some non-medical items. In total, the dataset covers donations delivered to approximately 180 countries, non-state entities and international/regional organisations, mainly in 2020. General foreign and development aid are not included in the dataset. The background variables in the dataset are the date of the donation, the recipient country, the region of the recipient country, the name of the recipient, the type of recipient, the name of the donor, and the type of donor
Introduction Interviews of Actively Gaming Adolescents 2022-2024
No full textAineisto sisältää kolme vuotta kestävän pitkittäistutkimuksen aloitushaastattelut. Haastateltavat ovat 7-9-luokkalaisia, jotka harrastavat aktiivisesti digitaalisia pelejä. Alkuhaastattelujen tavoitteena oli muodostaa yleiskuva nuorten elämäntilanteesta aineistonkeruun alussa. Haastatteluissa käsitellään nuorten pelaamistottumuksia, perhe- ja kouluelämää sekä sosiaalisia suhteita. Lisäksi selvitetään heidän kokemuksiaan mm. koulukiusaamisesta, vapaa-ajan viettotapoja ja tulevaisuuden opintotavoitteita. Taustatietona on mainittu mm. haastateltavan ikä ja sukupuoli. Aineisto sisältää sekä suomenkieliset haastattelulitteraatiot, että niiden englanninkieliset käännökset.The data includes initial interviews from a three-year longitudinal study. The interviewees are 7th-9th graders who actively play digital games. The aim of the initial interviews was to form an overall picture of the youth's life situation in the beginning of the data collection. The interviews cover the youth's gaming habits, family and school life, and social relationships. In addition, their experiences of school bullying, leisure activities, and future study goals were discussed. Background information includes the age and gender of the interviewee. The dataset contains both Finnish interview transcripts and English translations of them
Citizens' Pulse: Combined Data 2023
No full textKansalaispulssi selvittää suomalaisten mielipiteitä koronapandemiasta, viranomaisten toiminnasta, luottamuksesta, tiedonkulusta, energiansäästöstä, kansainvälisistä suhteista sekä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Lisäksi selvitetään vastaajan yleistä mielialaa ja huolenaiheita. Tämä yhdistetty aineisto sisältää vuonna 2023 kerätyt 10 Kansalaispulssi-aineistoa. Kierros 23 -muuttuja sisältää tiedon, missä keruussa kysymys on esitetty. Kyselylomakkeet ovat saatavilla Kansalaispulssi-aineistosarjan yksittäisten aineistojen kuvailujen yhteydessä. Taustamuuttujina olivat vastauskieli, vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, maakunta, koulutus sekä tietoja kotitalouden rakenteesta ja taloudellisesta tilanteesta.The Citizens' Pulse surveys examine Finnish attitudes and opinions in the context of the coronavirus pandemic (COVID-19), the Russian invasion of Ukraine, and energy conservation. Main themes in the surveys include the activity and communication of authorities, international relations, future expectations, trust, and the respondents' own state of mind. This combined dataset includes the 10 Citizens' Pulse surveys conducted in 2023. The variable kierros23 contains information on the collection round in which each question was asked. The questionnaire files (in Finnish) are available in the study descriptions of the individual datasets in the Citizens' Pulse series. Background variables included the language responded in, the respondent's gender, age group, NUTS3 region of residence, highest level of education, household composition, and perceived financial situation of household
Social Media at Work: Organisational Survey 2018
No full textAineistossa kartoitetaan suomalaisten organisaatioiden työntekijöiden sosiaalisen median käyttöä työelämässä sekä heidän työhyvinvointiaan. Aluksi vastaajilta kysyttiin heidän yleisistä sosiaalisen median käyttötottumuksistaan, kuten kuinka usein he käyttävät eri sosiaalisen median palveluita ja mihin tarkoituksiin. Lisäksi selvitettiin, kuinka usein ja mihin tarkoituksiin vastaajat käyttävät sosiaalista mediaa työssään sekä millaisia kokemuksia sosiaalisen median työkäyttöön liittyy. Seuraavaksi kyselyssä käsiteltiin vastaajien kokemuksia sosiaalisen median aiheuttamasta stressistä ja kuormituksesta. Tämän jälkeen käsiteltiin työhyvinvointiin liittyviä teemoja, kuten työtyytyväisyyttä, työn imua ja organisaatioon identifioitumista. Lopuksi kartoitettiin vastaajien kokemuksia nettikiusaamisesta työpaikalla sekä heidän yleistä hyvinvointiaan ja työssä jaksamistaan. Kyselylomakkeen kokeellisessa osiossa vastaajat jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään. Vastaajien tuli kuvitella hakevansa uutta oman alansa työpaikkaa ja lukea lyhyt kuvaus avoinna olevasta tehtävästä. Tämän jälkeen he arvioivat työpaikkaa ilmoituksen perusteella kuuden väittämän avulla. Koeryhmä sai työpaikkailmoituksen, jossa korostettiin sosiaalisen median merkitystä työpaikan viestinnässä ja kontrolliryhmä sai ilmoituksen ilman viittausta sosiaaliseen mediaan. Kyselyssä on käytetty esimerkiksi seuraavia mittareita: Identity Bubble Reinforcement Scale IBRS (Samanmielisyys ja identiteettikuplat sosiaalisessa mediassa), Utrecht Work Engagement Scale UWES (Työn imu 9 -mittari), Maslach Burnout Indicator MBI-GS (Työuupumuskysely), General Health Questionnaire GHQ-12 (Psyykkinen kuormittuneisuus), Copenhagen Psychosocial Questionnaire CPSQII (Työn vaatimukset ja voimavarat) ja Cyberbullying Questionnaire CBQ (Nettikiusaaminen työpaikalla). Taustamuuttujina aineistossa ovat muun muassa vastaajien sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, kotitalouden henkilömäärä, kotitaloudessa asuvien lasten lukumäärä, koulutustaso, ammattiasema, alaisten määrä, työaika ja bruttotulot kuukaudessa.The survey maps the use of social media in working life among employees of Finnish organisations, as well as their occupational well-being. First, respondents were asked about their general social media usage habits, including how frequently they use various platforms and for what purposes. In addition, the survey examined the frequency and purpose of social media use in the workplace, as well as respondents' experiences related to professional use of social media. Next, the survey addressed respondents' experiences of stress and strain caused by social media. This was followed by topics related to well-being at work, such as job satisfaction, work engagement, and organisational identification. Finally, the survey mapped the respondents' experiences of online bullying in the workplace, as well as their general well-being and coping at work. In the experimental part of the survey, respondents were randomly divided into two groups. They were asked to imagine applying for a new job in their field and to read a brief description of an open position. They then evaluated the position based on six statements. The experimental group received a job advertisement emphasizing the importance of social media in workplace communication, while the control group received an advertisement with no reference to social media. The survey included the following measurement instruments, among others: Identity Bubble Reinforcement Scale IBRS, Utrecht Work Engagement Scale UWES, Maslach Burnout Indicator MBI-GS, General Health Questionnaire GHQ-12, Copenhagen Psychosocial Questionnaire CPSQII, and Cyberbullying Questionnaire CBQ. Background variables include, among others, gender, year of birth, marital status, household size, number of children in the household, education level, occupational status, number of subordinates, working hours, and monthly gross income