Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
EduMAP: Interviews with Adult Education Policy-Makers and Personnel on the Social Exclusion of Young Adults 2017-2018: Latvia
No full textAineistossa on haastateltu Latvian aikuiskoulutussektorin koulutushenkilöstöä ja päättäjiä, jotka työskentelevät haavoittuvassa asemassa olevien nuorten aikuisten kanssa. Haastatteluissa käsitellään organisaatioiden nuorille aikuisille suunnattujen koulutusohjelmien tai muun toiminnan sisältöjä, pedagogisia lähestymistapoja, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vaikuttavuutta sekä nuorten koulutuspolkuja, elämänhallintaa, sosiaalisia ongelmia, sosioekonomista asemaa ja aktiivista kansalaisuutta. Haastattelut ovat latviaksi. Aineisto sisältää seitsemän Latviassa kerättyä haastattelua, ja se on kerätty osana Euroopan laajuista EduMAP-hankketta (Adult Education as a Means to Active Participatory Citizenship). Tietoarkistosta on saatavilla myös yhdeksässä muussa maassa kerätyt vastaavat osa-aineistot omilla kielillään (Suomi, Turkki, Espanja, Romania, Yhdistynyt Kuningaskunta, Unkari, Kreikka, Saksa ja Viro). Hanke on rahoitettu EU-komission Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta (hankenumero: 693388). Haastattelurunko oli erilainen koulutushenkilöstölle ja viranomaisille. Koulutushenkilökunnalle suunnatuissa haastatteluissa kartoitettiin aluksi haastateltavan työnkuvaa, organisaation toimintatapoja ja sitä, millaisten syrjäytymisvaarassa olevien aikuisten nuorten parissa henkilö työskentelee. Keskustelut käsittelivät työtä ohjaavia perusperiaatteita, organisaatiossa saatavilla olevaa erityisopetusta sekä nuorten taloudellista tilannetta ja aktiivisen kansalaisuuden käsitettä. Organisaation toimintaan liittyen tiedusteltiin mm. koulutusohjelmien suunnitteluprosesseista, tiedon hyödyntämisestä opetuksen suunnittelussa, käytetyistä pedagogisista lähestymistavoista ja kaikista toimivimmiksi osoittautuneista toimintatavoista. Osana haastattelun aiheita kartoitettiin useassa kohtaa sukupuoleen liittyviä kysymyksiä kuten, miten mahdolliset sukupuolten väliset erot otetaan organisaation opetuksessa huomioon. Edemmällä haastatteluja käsiteltiin yksityiskohtaisemmin organisaation aikuiskoulutuksessa käytettäviä pedagogisia lähestymistapoja, kuten oppimis- ja opetusmetodeja, oppituntien sisältöjä, opetusprosessia ja oppilaiden palautteenantomahdollisuutta. Haastateltavalta tiedusteltiin lisäksi, mitä ominaisuuksia syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa työskentelevällä koulutusalan ammattilaisella tulisi olla ja mitä koulutustarpeita niihin liittyy. Haastattelun lopussa keskustelut keskittyivät suunnitelmien ja koulutusohjelmien vaikutustenarviointiin ja niitä tarkasteltiin sosioekonomisesta, sosiokulttuurisesta sekä yhteiskunnallisen osallistumisen ja valveutumisen näkökulmista. Edelleen tarkasteltiin koulutusohjelmien oppilasmääriä ja toiminnan kehitysehdotuksia. Loput haastattelukysymykset käsittelivät yhteistyötä ja verkostoitumista muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Päättäjien ja virkamiesten haastattelurungot erosivat koulutushenkilöstön haastatteluista niin, että päättäjien kohdalla keskityttiin enemmän organisaation toimintaan valtakunnallisen vaikuttamisen tasolla, kuten lainsäädännön kehittämiseen ja toimenpanoon. Lisäksi haastatteluissa käsiteltiin mm. eri asiantuntijoiden ja kansalaisten hyödyntämistä päätöksenteossa, nykyisen koulutuspolitiikan saavutuksia ja merkittävimpiä ongelmia, joihin tulisi nuorten kohdalla puuttua. Aineiston haastattelurunko on saatavilla vain englanniksi, vaikka kysymykset on haastatteluissa esitetty haastattelukielellä.This dataset includes interviews with educational personnel and policy-makers in the adult education sector in Latvia working with vulnerable young adults. The interviews discuss contents of study programmes provided by the organisation, pedagogical approaches, gender equality, life management, social problems, socioeconomic status, and active participatory citizenship. The dataset is a seven-interview sample of the interviews collected in Latvia for the Europe-wide EduMAP project (Adult Education as a Means to Active Participatory Citizenship). FSD's holdings also include data collected in the nine other EduMAP countries in their respective languages (the United Kingdom, Turkey, Spain, Romania, Hungary, Greece, Germany, Finland and Estonia). The EduMAP project was funded by the European Commission's "Horizon 2020" research and innovation programme (ID: 693388). Different interview schemes were used for interviews with educational personnel and educational authorities. In the interviews with educational personnel, the first questions concerned the interviewee's job responsibilities, practices in the organisation, and the types of vulnerable learners with whom the interviewee worked. Teaching practices were discussed as well as special education available at the organisation, the students' economic situation, and the concept of active participatory citizenship. Regarding the organisation's practices, the interviewees were asked about, for instance, the work processes for designing new educational programmes, pedagogical approaches, and learning/teaching methods that they had deemed particularly appropriate for vulnerable learners. Many facets of the organisation's practices were discussed in terms of gender, i.e. how possible gender differences were taken into consideration in teaching. Pedagogical details of the programmes were discussed in more detail with regard to, for instance, learning and teaching methods, contents of lessons, teaching processes, and the students' possibility of giving and receiving feedback. The interviewees were also asked what types of competences educational professionals working with vulnerable learners possess or should possess. Finally, the interviews examined the impact of the programmes from socioeconomic and sociocultural perspectives as well as the perspective of social activity and legal-political awareness. Attendance and graduation rates were also charted as well as suggestions for the improvement of the programmes. The final questions concerned collaboration and networking with other institutions. The interviews with educational authorities and policy-makers focused more on the national influence in educational policy, i.e. developing and implementing policies and legislation regarding vulnerable groups. In addition, these interviews discussed e.g. consulting representatives of vulnerable groups in developing policies, achievements and shortcomings of current educational policies, and the most important issues faced by vulnerable groups that should be taken into consideration in developing policies. The dataset is only available in Latvian. Questionnaires and participant information sheets are only available in English. The data were organised into an HTML index at FSD
Expectations and Experiences of Implementing eHealth Services 2017: Health Professionals 2017
No full textKysely selvittää Omat digiajan hyvinvointipalvelut (ODA) -hankkeeseen (2016-2018) osallistuneiden 14 kunnan ja sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden odotuksia ja kokemuksia Omaolo-palvelukokonaisuuden käyttöönotosta, hyvistä käyttöönoton johtamisen käytännöistä ja niiden toteutumisesta. Vastaava kysely on toteutettu myös esimiehille (FSD3320). ODA-hankkeessa kehitettiin Omaolo-palvelua eli valtakunnallista sähköistä terveys- ja hyvinvointialan itse- ja omahoitopalvelua kansalaisille, jotka haluavat ja voivat käyttää digitaalisia palveluja. Palvelu hyödyntää ammattilaisten järjestelmissä olevaa tietoa ja asiakkaiden itsensä tallentamaa hyvinvointitietoa. Omaolo-palvelu sisältää asiakkaan tilanteen arviointia, hoidon ja palvelun suunnittelua sekä hoidon ja palvelun toteutusta. ODA on osa Suomen Akatemian strategisen tutkimusneuvoston rahoittamaa rahoittamaa hanketta Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessa (COPE). Projekti on pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmaa 2015 ja sosiaali- ja terveysministeriön Sotetieto hyötykäyttöön -strategiaa 2020 toteuttava kärkihanke. Omaolo-palvelun kehittäminen siirtyi valtion kehittämisyhtiö SoteDigille ODA-hankkeen päätyttyä lokakuussa 2018. Terveysammattilaisilta kysyttiin, ovatko he saaneet tietoa ODA-palveluista sekä mielipiteitä palvelun käyttöönotosta. Vastaajat arvioivat tulevia ODA-palveluita, niiden vaikutusta omaan ammattirooliinsa sekä yksikön asiakkaisiin. Lisäksi kysyttiin, ovatko vastaajat osallistuneet ODA-palveluiden suunnitteluun. Taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, ammatti, työskentelypaikka ja pääasiallinen työpaikka.The ODA project in Finland focused on building digital social and health services to support self-care. This survey studied the expectations and experiences of social and health care professionals regarding the digitalised services provided by the project. Most respondents were health professionals working in the municipalities, social and health care areas, and hospital districts participating in the project. Similar data collected from managers/directors are available in FSD3320. The ODA digital services make use of information entered into the system by professionals and of information entered by patients/clients themselves on their personal well-being. For people who are willing to use digitalised services for their own self-care, the services provide well-being check-ups and training, assessment of symptoms and well-being, and care plans for those in need of long-term care or services. ODA is part of the Competent Workforce for the Future (COPE) project, funded by the Academy of Finland. Survey questions investigated whether the respondents felt they had received sufficient information of the future ODA services, their views on the services, expectations of changes service implementation would bring, and how the digital services would affect their work, professional role and patients/clients. Benefits and challenges were estimated, as well as expectations on how the implementation would go in practise. The respondents were also asked whether they had participated in the planning and developing of the services. Background variables included the respondent's age group, gender, occupation, as well as the type of organisation and municipality or district where they worked
EduMAP: Interviews with Adult Education Policy-Makers and Personnel on the Social Exclusion of Young Adults 2017: Romania
No full textAineistossa on haastateltu Romanian aikuiskoulutussektorin koulutushenkilöstöä ja päättäjiä, jotka työskentelevät haavoittuvassa asemassa olevien nuorten aikuisten kanssa. Haastatteluissa käsitellään organisaatioiden nuorille aikuisille suunnattujen koulutusohjelmien tai muun toiminnan sisältöjä, pedagogisia lähestymistapoja, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vaikuttavuutta sekä nuorten koulutuspolkuja, elämänhallintaa, sosiaalisia ongelmia, sosioekonomista asemaa ja aktiivista kansalaisuutta. Haastattelut ovat romaniaksi. Aineisto on kymmenen haastattelun otos Romaniassa kerätyistä haastatteluista, ja se on kerätty osana Euroopan laajuista EduMAP-hankketta (Adult Education as a Means to Active Participatory Citizenship). Tietoarkistosta on saatavilla myös yhdeksässä muussa maassa kerätyt vastaavat osa-aineistot omilla kielillään (Suomi, Turkki, Espanja, Yhdistynyt Kuningaskunta, Latvia, Unkari, Kreikka, Saksa ja Viro). Hanke on rahoitettu EU-komission Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta (hankenumero: 693388). Haastattelurunko oli erilainen koulutushenkilöstölle ja viranomaisille. Koulutushenkilökunnalle suunnatuissa haastatteluissa kartoitettiin aluksi haastateltavan työnkuvaa, organisaation toimintatapoja ja sitä, millaisten syrjäytymisvaarassa olevien aikuisten nuorten parissa henkilö työskentelee. Keskustelut käsittelivät työtä ohjaavia perusperiaatteita, organisaatiossa saatavilla olevaa erityisopetusta sekä nuorten taloudellista tilannetta ja aktiivisen kansalaisuuden käsitettä. Organisaation toimintaan liittyen tiedusteltiin mm. koulutusohjelmien suunnitteluprosesseista, tiedon hyödyntämisestä opetuksen suunnittelussa, käytetyistä pedagogisista lähestymistavoista ja kaikista toimivimmiksi osoittautuneista toimintatavoista. Osana haastattelun aiheita kartoitettiin useassa kohtaa sukupuoleen liittyviä kysymyksiä kuten, miten mahdolliset sukupuolten väliset erot otetaan organisaation opetuksessa huomioon. Edemmällä haastatteluja käsiteltiin yksityiskohtaisemmin organisaation aikuiskoulutuksessa käytettäviä pedagogisia lähestymistapoja, kuten oppimis- ja opetusmetodeja, oppituntien sisältöjä, opetusprosessia ja oppilaiden palautteenantomahdollisuutta. Haastateltavalta tiedusteltiin lisäksi, mitä ominaisuuksia syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa työskentelevällä koulutusalan ammattilaisella tulisi olla ja mitä koulutustarpeita niihin liittyy. Haastattelun lopussa keskustelut keskittyivät suunnitelmien ja koulutusohjelmien vaikutustenarviointiin ja niitä tarkasteltiin sosioekonomisesta, sosiokulttuurisesta sekä yhteiskunnallisen osallistumisen ja valveutumisen näkökulmista. Edelleen tarkasteltiin koulutusohjelmien oppilasmääriä ja toiminnan kehitysehdotuksia. Loput haastattelukysymykset käsittelivät yhteistyötä ja verkostoitumista muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Päättäjien ja virkamiesten haastattelurungot erosivat koulutushenkilöstön haastatteluista niin, että päättäjien kohdalla keskityttiin enemmän organisaation toimintaan valtakunnallisen vaikuttamisen tasolla, kuten lainsäädännön kehittämiseen ja toimenpanoon. Lisäksi haastatteluissa käsiteltiin mm. eri asiantuntijoiden ja kansalaisten hyödyntämistä päätöksenteossa, nykyisen koulutuspolitiikan saavutuksia ja merkittävimpiä ongelmia, joihin tulisi nuorten kohdalla puuttua. Aineiston haastattelurunko on saatavilla vain englanniksi, vaikka kysymykset on haastatteluissa esitetty haastattelukielellä. Taustatietoina haastatteluissa ovat haastattelun ajankohta, vastaajan työskentelysektori sekä työnkuva. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.This dataset includes interviews with educational personnel and policy-makers in the adult education sector in Romania working with vulnerable young adults. The interviews discuss contents of study programmes provided by the organisation, pedagogical approaches, gender equality, life management, social problems, socioeconomic status, and active participatory citizenship. The dataset is a ten-interview sample of the interviews collected in Romania for the Europe-wide EduMAP project (Adult Education as a Means to Active Participatory Citizenship). FSD's holdings also include data collected in the nine other EduMAP countries in their respective languages (the United Kingdom, Turkey, Spain, Hungary, Latvia, Greece, Germany, Finland and Estonia). The EduMAP project was funded by the European Commission's "Horizon 2020" research and innovation programme (ID: 693388). Different interview schemes were used for interviews with educational personnel and educational authorities. In the interviews with educational personnel, the first questions concerned the interviewee's job responsibilities, practices in the organisation, and the types of vulnerable learners with whom the interviewee worked. Teaching practices were discussed as well as special education available at the organisation, the students' economic situation, and the concept of active participatory citizenship. Regarding the organisation's practices, the interviewees were asked about, for instance, the work processes for designing new educational programmes, pedagogical approaches, and learning/teaching methods that they had deemed particularly appropriate for vulnerable learners. Many facets of the organisation's practices were discussed in terms of gender, i.e. how possible gender differences were taken into consideration in teaching. Pedagogical details of the programmes were discussed in more detail with regard to, for instance, learning and teaching methods, contents of lessons, teaching processes, and the students' possibility of giving and receiving feedback. The interviewees were also asked what types of competences educational professionals working with vulnerable learners possess or should possess. Finally, the interviews examined the impact of the programmes from socioeconomic and sociocultural perspectives as well as the perspective of social activity and legal-political awareness. Attendance and graduation rates were also charted as well as suggestions for the improvement of the programmes. The final questions concerned collaboration and networking with other institutions. The interviews with educational authorities and policy-makers focused more on the national influence in educational policy, i.e. developing and implementing policies and legislation regarding vulnerable groups. In addition, these interviews discussed e.g. consulting representatives of vulnerable groups in developing policies, achievements and shortcomings of current educational policies, and the most important issues faced by vulnerable groups that should be taken into consideration in developing policies. Background information includes interview date, interviewee employment field and job description. The dataset is only available in Romanian. Questionnaires and participant information sheets are only available in English. The data were organised into an HTML index at FSD
Marriage and the Lutheran Church 2017
No full textKysely kartoitti suomalaisten suhtautumista evankelis-luterilaisen kirkon oikeuteen vihkiä pariskuntia avioliittoon sekä suhtautumista samaa sukupuolta olevien avioliittoon vihkimiseen. Tutkimusta on rahoittanut Kirkkohallitus. Kyselyn alussa tiedusteltiin, kuuluuko vastaaja kirkkoon tai johonkin muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan. Edelleen kartoitettiin tärkeimpiä syitä kirkkoon kuulumiseen. Myös kirkon toimintaan osallistumisesta sekä kirkosta eroamisen suunnittelusta kysyttiin. Seuraavaksi esitettiin erilaisia väittämiä avioliittolakiin perustuvasta kirkkojen ja uskonnollisten yhdyskuntien vihkioikeudesta sekä avioliittolain vuoden 2017 muutoksesta, joka ei enää ota kantaa aviopuolisoiden sukupuoleen. Väittämissä puhuttiin mm. kirkollisen vihkimisen juhlavuudesta, siviilivihkimisestä, avioliiton siunauksesta ja kirkon vihkimisoikeudesta luopumisesta. Lisäksi kysyttiin, miten vaikuttaa vastaajan omaan kirkkosuhteeseen, jos kirkko päättää alkaa vihkiä avioliittoon samaa sukupuolta olevan parin tai päättää edelleen vihkiä vain miehen ja naisen. Tiedusteltiin myös, tulisiko papilla tai seurakunnalla olla päätösvaltaa siihen, vihkiikö samaa sukupuolta olevia vai ei. Lopuksi kysyttiin, onko vastaajan lähipiirissä ihmisiä, jotka kuuluvat avoimesti johonkin seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Tiedusteltiin myös, uskooko vastaaja Jumalan olemassaoloon sekä kuinka usein hän rukoilee ja lukee Raamattua. Taustamuuttujina aineistossa ovat sukupuoli, ikä, suuralue, koulutustaso, ammatti, talouden elinvaihe, kotona asuvien lasten iät, talouden koko, tulotaso, asunnon tyyppi, toimiala, päätöksentekoon osallistuminen organisaation hankinnoissa, yrityksen liikevaihto ja henkilömäärä, asuinpaikka sekä puolue, jota vastaaja viimeksi äänesti.This study charted Finnish attitudes toward same-sex marriage and the right of the Evangelical Lutheran Church of Finland to marry couples. The study was funded by the Church Council. First, the respondents were asked whether they were members of the Church or some other religious community. The most important reasons for being a member of the Church were charted (e.g. faith taught by the Church, possibility to be wedded in a church, the Church helps people in third world countries). Further questions examined participation in Church activities as well as possible intentions of resigning from Church. Next, the respondents were presented with a set of attitudinal statements regarding e.g. whether it is important for churches and other religious communities to have the right to marry couples, whether the Evangelical Lutheran Church should start to officiate same-sex marriages following their legalisation in 2017, whether the Church's possible decision to start or to not start officiating same-sex marriages would have an effect on the respondents' relationship with the Church, and whether individual pastors or parishes should have the right to officiate or to not officiate same-sex marriages regardless of the Church's stance on the issue. Finally, the respondents were asked whether their group of friends, relatives or close coworkers included persons who belonged openly to sexual minorities and had personally told the respondents of their sexual orientation. The respondents were also enquired whether they believed in God as well as how often they prayed or read the Bible. Background variables included, for instance, gender, age, region of residence (NUTS2 and NUTS3), educational level, economic activity and occupational status, household composition, ages of children living at home (categorised), gross annual income of the household (categorised), type of residence, employment industry, and political party R voted for in the previous elections
Housing Preferences in New Detached Housing Areas in Rural-Urban Interaction Zones 2013
No full textTutkimuksessa kartoitettiin neljän kaupunkiseudun asukkaiden asumismieltymyksiä kaupungin ja maaseudun välisillä alueilla. Tutkimus on osa Suomen Akatemian Asumisen tulevaisuus (ASU-LIVE) tutkimusohjelmaa ja Suomen Akatemia on myös rahoittanut sitä. Aluksi kyselyssä kerättiin tietoja vastaajien nykyisestä asumismuodosta, mahdollisesta vapaa-ajan asunnosta, rakennustavoista sekä energia- ja lämmitysmuodoista. Seuraavaksi vastaajia pyydettiin arvioimaan oman asuinalueensa viihtyisyyttä, turvallisuutta, luonnonläheisyyttä, mainetta, rakentamisen tiiviyttä ja joukkoliikenneyhteyksiä. Tämän jälkeen kyselyssä selvitettiin vastaajien työssäkäyntiä ja yleisesti liikkumista asuinalueella. Näitä aiheita selvitettiin kysymällä muiden muassa työmatkan kestosta ja pituudesta sekä palveluiden sijainnista ja eri kulkuvälineiden käytöstä. Seuraavaksi selvitettiin vastaajien muuttosyitä ja asuinpaikan valinnan perusteita väitteiden ja mielipidekysymysten avulla. Lopuksi selvitettiin vastaajien mielikuvia, asenteita ja identiteettiä kaupunkeihin ja maaseutuun liittyen. Taustamuuttujina aineistossa ovat vastaajan sukupuoli, ikä, asuinmuoto, asuinalue, kotitalouden rakenne, koulutus, pääasiallinen toiminta ja ammattiasema.The survey study charted housing preferences of residents in rural-urban fringe areas of the Finnish towns Kajaani, Oulu, Seinäjoki and Tampere. The study is part of the Academy of Finland's "Future of Living and Housing" (ASU-LIVE) research programme, and the Academy has also funded the study. The first questions examined the respondents' current household composition and type of accommodation, possible holiday home, and whether they have had control over the build materials, plumbing and heating in their accommodation. More detailed questions were asked about the type of heating in the accommodation as well as energy efficiency. Respondents were asked to assess their residential area in terms of overall satisfaction, personal safety, traffic safety, street lighting, peacefulness, closeness to nature, reputation, construction density, and public transport. It was also enquired whether new buildings in the residential area fit in with older buildings and the landscape, as well as whether new housing had made the residential area better in terms of services and public transport, for example. Next, the respondents' work commute distance and duration were charted as well as the mode of transportation to work. Perceived distance and the chosen mode of transportation from home to different types of services was also examined. Satisfaction with traffic infrastructure was examined with questions regarding, for instance, whether it is necessary to own a car in the residential area and whether roads as well as pedestrian and bicycle paths are in good condition. The respondents' rationale for choosing their current residential area was examined extensively with different types of questions and attitudinal statements. They were also asked about the type of residential area that they would live in if they could choose freely. Finally, views on urban and rural life and identity were charted. Background variables included gender, age, household composition, type of accommodation, education, and economic activity
Gender Equality Barometer 2017
No full textTasa-arvobarometri 2017 mittaa sukupuolten tasa-arvoon liittyviä asenteita, mielipiteitä ja kokemuksia elämän eri osa-alueilla sekä niiden kehittymistä Suomessa. Tasa-arvobarometreja on kerätty aiemmin vuosina 1998, 2001, 2004, 2008 ja 2012, mutta niitä ei ole tallennettu Tietoarkistoon. Barometrin aihealueina ovat koululaisten ja opiskelijoiden kokemukset tasa-arvon toteutumisesta oppilaitoksissa, palkansaajien ja yrittäjien kokemukset tasa-arvon toteutumisesta työpaikoilla, työelämän ulkopuolella olevien kokemukset tasa-arvon toteutumisesta työnhaussa, palkansaajien arviot työn ja perheen yhteensovittamisesta sekä työpaikkojen suhtautumisesta perhevapaiden pitämiseen, sukupuolten tasa-arvon toteutuminen perheiden sisäisessä työnjaossa ja päätöksenteossa sekä seksuaalisen häirinnän ja sukupuoleen liittyvän vihapuheen kohtaaminen. Aiheita käsiteltiin useilla erilaisilla kysymyksillä ja väittämillä. Taustamuuttujina ovat ikäryhmä, sukupuoli, asuinmaakunta, kotitalouden rakenne, koulutus, työelämään osallistuminen, ammattiasema, esimiesasema ja tulot.The survey focused on attitudes, opinions and experiences related to gender equality in different spheres of life in Finland. The main focus was on equality in working life, education and family life. Questions investigated opinions on the general status of men and women in Finland, estimates for gender equality development in the following 10 years, whether the respondents thought there should be more men or women in certain positions or occupational fields (e.g. in positions of power, in social and health services, ICT), and whether women's possibilities were equal to men's in occupational life. Attitudes were charted on gender roles in the family in terms of money matters and domestic responsibilities, gender roles in politics and in decision-making in different spheres of politics, and ways to reduce unjustified wage differences. Full-time students were asked about their gender-related experiences in study, for example, whether there was gender stereotyping in study materials or in the educational institution, whether a clear majority of students in their field consisted of men or women, did gender affect student treatment or grades, strictness of gender roles/norms in the institution, support for choosing a study field where the respondent's gender was a minority, and whether sexual minorities and rainbow families were taken into account in teaching or teaching material. Other questions investigated occurrences of sexual harassment and hate speech, kinds of harassment, the perpetrators and the context. The respondents were also asked whether there were people who depreciated or belittled their speech or suggestions on account of their gender and who. A number of questions investigated whether gender affected the wage level, fringe benefits, work loads, career advancement, job contracts, autonomy at work etc. in the workplace and whether gender was a hindrance in entrepreneurship and in what kind of situations. Further topics included attitudes in the workplace relating to absences of men and women due to family matters or paternal leaves, division of caring and other household tasks in R's family and who paid what in the household. Background variables included the respondent's age group, gender, region of residence (NUTS3), highest education attained, status in employment, economic activity, occupational status, number of employees R supervised, type of employment contract, average weekly working hours, whether R belonged to a minority group, type of minority group, living arrangements, marital status, gender of the spouse, spouse's economic activity, number and ages of children aged under 18 in the household, how often R met his or her children who lived elsewhere. For students, type of educational institution
Welfare and Inequality in Finland 2016
No full textTutkimuksessa kartoitettiin vastaajien onnellisuutta, tunteita sekä halujen tyydyttymistä. Tutkimus on osa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (TITA) -hanketta (päätösnumero: 293103). Vastaajilta kysyttiin, kuinka tyytyväisiä tai tyytymättömiä he olivat elämäänsä kokonaisuutena, millaiseksi he kokivat mielialansa, saavuttivatko he haluamiaan asioita, millaiseen yhteiskunnalliseen asemaan he sijoittaisivat itsensä ja miten tyytyväisiä he olivat yhteiskunnalliseen asemaansa. Kysyttiin myös, saivatko vastaajan vanhemmat toimeentulotukea tai olivatko he pitkään työttöminä vastaajan ollessa teini-ikäinen. Tiedusteltiin myös, oliko vastaaja saanut toimeentulotukea viimeisen vuoden aikana. Lisäksi tiedusteltiin vastaajien tuloa, veloista aiheutuvia menoja sekä kuinka vastaajat saivat menonsa katetuiksi nykyisillä tuloillaan. Seuraavaksi kysyttiin, millaisia tunteita ja kuinka usein vastaajat olivat kokeneet viimeisten 12 kuukauden aikana ja kuinka paljon he tekivät erilaisia virkistäviä ja mielekkäitä asioita. Kysyttiin myös kuinka paljon vastaajat välittivät eri ihmisryhmien hyvinvoinnista ja kuinka läheltä vastaajat olivat kokeneet haastavia elämäntilanteita. Taustamuuttujina ovat sukupuoli, syntymävuosi, asumismuoto, asunnon omistussuhde, koulutus ja työmarkkina-asema.The study charted Finnish opinions on and experiences of welfare and inequality as well as feelings of satisfaction and happiness. TThe study was as part of a project entitled Tackling Inequalities in Time of Austerity (TITA) funded by the Strategic Research Council of the Academy of Finland (decision number: 293103). First, the respondents were asked about their life satisfaction, mood, ability to achieve things, perceived status in society and satisfaction with the status. Regarding income and personal finance, net income of the household and the ease of covering usual expenses with the income was surveyed as well as the monthly costs incurred by debt. The respondents were asked whether their parents had been unemployed or received social security benefits when they were in their teens and whether the respondents themselves had received social assistance in the previous year. Feelings of loneliness, depression, failure and happiness in the previous 12 months were charted. The respondents were asked how often they did things they enjoyed, how well they took care of their health, how much they were able to spend time with people they liked and how satisfied they were with their neighbourhood in terms of built and natural environment and access to services. The respondents were asked how much they cared about the well-being of different groups (e.g. the homeless, immigrants, refugees and asylum-seekers, children in poor families, the elderly) and whether they, a family member or a friend had experienced challenging life circumstances (e.g. homelessness, substance abuse, over-indebtedness, disability). Trust in other people was charted. Finally, the respondents were presented statements about whether the differences in income, health, neighbourhoods and education were too high in Finland. Two statements about social security benefits were also presented, and the respondents were asked how well they had achieved the things they had wanted to achieve. Background variables included the respondent's gender, year of birth, household composition, housing tenure, education, economic activity and choice of political party
Financial Awareness of Finnish People 2014
No full textTutkimuksessa kartoitetaan suomalaisten tietämystä ja näkemyksiä taloudesta. Tutkimuksen lähtökohtana on OECD:n kehittämä kysely (OECD financial literacy questionnaire and methodological guidance developed by the International Network on Financial Education (INFE)). Tutkimuksen aineistonkeruun on suorittanut TNS Gallup ja tutkimuksen rahoittajina on toiminut Suomen Akatemia (269130), OP-Pohjola ryhmän tutkimussäätiö, Liikesivistysrahasto, Vaasan Aktiasäätiö ja Pörssisäätiö. Tutkimuksessa vastaajien taloudellista tietämystä kartoitettiin eri teemojen kautta. Teemoja kyselyssä olivat päivittäinen taloudenhallinta, talouden suunnittelu, finanssituotteet, yleiset raha-asioihin liittyvät asenteet, säästämiskäyttäytyminen, vakuutukset, varautuminen eläköitymiseen, yrittäjäkysymykset, finanssitietämys, ylivelkaantuminen, asioiden riitautus sekä kyvyt, tyytyväisyys ja luottamus. Näitä aiheita selvitettiin muun muassa esittämällä erilaisia väittämiä, kartoittamalla vastaajien mielipiteitä ja omaa taloudenhallintaa. Vastaajia pyydettiin arvioimaan tekemiään päätöksiä ja näihin vaikuttaneita asioita. Taustamuuttujina aineistossa ovat sukupuoli, kieli, ikä, siviilisääty, ruokakunnan koko, lasten määrä, työtilanne, vastaajan oma ja kotitalouden tuloluokka, koulutus, asumismuoto, asukkaat, kaupungin tyyppi, kuntaryhmä, maakunta ja suuralueet.This survey studied the financial awareness and knowledge of people living in Finland, and their views on financial issues. The survey is based on the OECD financial literacy questionnaire and methodological guidance developed by the International Network on Financial Education (INFE). Data collection was conducted by TNS Gallup Finland. The survey was financed by Academy of Finland (269130), OP Group Research Foundation (OP-Pohjola ryhmän tutkimussäätiö), Foundation for Economic Education (Liikesivistysrahasto), Vaasan Aktiasäätiö, and Finnish Foundation for Share Promotion (Pörssisäätiö). Main themes included management of personal finances, consumption and saving behaviour, insurances, preparedness for retirement, financial knowledge in general, over-indebtness, own financial abilities and trust in financial institutions. The respondents were also asked to evaluate their financial decisions and the influences behind their decisions. The respondents' management of daily finances was charted with questions on whether the respondents planned their personal or household's consumption beforehand (e.g. by making a budget) and what methods they used for planning and monitoring their finances (e.g. online banking). Some questions focused on the financial products (e.g. credit cards, bank accounts, debts, insurances, investments) that the respondents used and where they got information on these products. General attitudes towards personal finance management were studied through statements relating to, for example, paying bills on time, taking risks in life, monitoring of finances and worrying about the future. Ways of dealing with insufficient income to cover costs were also charted (e.g. whether the respondents borrowed food or money from family or friends). Saving behaviour was investigated by asking the respondents, for example, whether they saved money on their disposal account or invested in shares, and for how long they could live on their savings if their main source of income was lost. Attitudes towards and awareness about insurances were studied through statements concerning, for example, the necessity of insurance for families and the understandability of contents and conditions of different insurances. Next, the survey charted whether the respondents were self-employed and how they prepared for retirement (for example, how the respondents used pension insurance for the self-employed (YEL), whether they knew which pension insurances they were entitled to, and whether they thought that they were saving enough money for retirement). The respondents' financial knowledge was assessed by asking questions about the economy and different financial issues (e.g. interest and inflation). Knowledge and experiences about over-indebtness were charted through questions concerning, for example, defaults on debts, payments or repayments and the respondents' own debt situation. The respondents' awareness was examined on whether they knew where they should appeal a decision made by a bank or insurance company if they were not satisfied with it. Finally, the survey charted abilities, satisfaction and trust in financial issues and institutions (e.g. how the respondents would describe their own abilities in making good financial decisions, whether they were satisfied with their life overall, and whether they thought that banks, insurance companies or the justice system could be trusted). Background variables included, among others, gender, age, marital status, household composition, gross annual income of the respondent and household, highest level of education, as well as NUTS2 and NUTS3 regions of residence
Finnish Drinking Habits Survey: Abstaining Occasions 2016
No full textRaittiuskertakartoitus erittelee alkoholinkäyttötilanteita, joissa vastaaja on ollut läsnä ja joku muu on juonut alkoholia. Aineisto on kerätty vuoden 2016 juomatapatutkimuksen (FSD3282) osana. Tietoarkistoon on tallennettu vuoden 2016 tutkimuksesta myös käyttökerta-aineisto (FSD3313). Kartoituksessa kerättiin tietoja vastaajan haastattelua edeltävistä tilanteista, joissa joku muu on nauttinut alkoholia, mutta vastaaja ei: millainen tilanne oli kyseessä, missä oltiin ja keiden seurassa. Tutkittava pystyi kertomaan yhdestä tai useammasta raittiuskerrasta. Kertoja käsiteltiin yksitellen ja jokaisen kohdalla kysyttiin samat kysymykset. Taustamuuttujina ovat yksittäisen raittiuskerran järjestysnumero, päivämäärä, viikonpäivä sekä aloitus- ja lopetusajat.This dataset is one of the three datasets belonging to the Finnish Drinking Habits Survey 2016 (other datasets in the survey: FSD3282 and FSD3313). The dataset contains information on drinking occasions during which the respondents were present but abstained from drinking. FSD's holdings also include a "drinking occasions" dataset collected for the same study (FSD3313). The survey charted situations where someone else had consumed alcohol but the respondents had abstained: type of the situation (e.g. drinking while meeting friends, drinking during a leisure time activity, partying), location (e.g. home, summer cottage, bar, outdoors), which persons were present (partner, children, relatives, friends, neighbours). The respondents could share details on multiple occasions, and the same questions were asked about each of these situations. Background variables included date and weekday of the drinking occasion as well as starting and ending times for the consumption of alcoholic drinks
EduMAP: Interviews with Adult Education Policy-Makers and Personnel on the Social Exclusion of Young Adults 2017: Germany
No full textAineistossa on haastateltu Saksan aikuiskoulutussektorin koulutushenkilöstöä ja päättäjiä, jotka työskentelevät haavoittuvassa asemassa olevien nuorten aikuisten kanssa. Haastatteluissa käsitellään organisaatioiden nuorille aikuisille suunnattujen koulutusohjelmien tai muun toiminnan sisältöjä, pedagogisia lähestymistapoja, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vaikuttavuutta sekä nuorten koulutuspolkuja, elämänhallintaa, sosiaalisia ongelmia, sosioekonomista asemaa ja aktiivista kansalaisuutta. Aineisto on kymmenen haastattelun otos Saksassa kerätyistä haastatteluista, ja se on kerätty osana Euroopan laajuista EduMAP-hankketta (Adult Education as a Means to Active Participatory Citizenship). Tietoarkistosta on saatavilla myös yhdeksässä muussa maassa kerätyt vastaavat osa-aineistot omilla kielillään (Yhdistynyt kuningaskunta, Turkki, Espanja, Romania, Latvia, Unkari, Kreikka, Suomi ja Viro). Hanke on rahoitettu EU-komission Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta (hankenumero: 693388). Haastattelurunko oli erilainen koulutushenkilöstölle ja viranomaisille. Koulutushenkilökunnalle suunnatuissa haastatteluissa kartoitettiin aluksi haastateltavan työnkuvaa, organisaation toimintatapoja ja sitä, millaisten syrjäytymisvaarassa olevien aikuisten nuorten parissa henkilö työskentelee. Keskustelut käsittelivät työtä ohjaavia perusperiaatteita, organisaatiossa saatavilla olevaa erityisopetusta sekä nuorten taloudellista tilannetta ja aktiivisen kansalaisuuden käsitettä. Organisaation toimintaan liittyen tiedusteltiin mm. koulutusohjelmien suunnitteluprosesseista, tiedon hyödyntämisestä opetuksen suunnittelussa, käytetyistä pedagogisista lähestymistavoista ja kaikista toimivimmiksi osoittautuneista toimintatavoista. Osana haastattelun aiheita kartoitettiin useassa kohtaa sukupuoleen liittyviä kysymyksiä kuten, miten mahdolliset sukupuolten väliset erot otetaan organisaation opetuksessa huomioon. Edemmällä haastatteluja käsiteltiin yksityiskohtaisemmin organisaation aikuiskoulutuksessa käytettäviä pedagogisia lähestymistapoja, kuten oppimis- ja opetusmetodeja, oppituntien sisältöjä, opetusprosessia ja oppilaiden palautteenantomahdollisuutta. Haastateltavalta tiedusteltiin lisäksi, mitä ominaisuuksia syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa työskentelevällä koulutusalan ammattilaisella tulisi olla ja mitä koulutustarpeita niihin liittyy. Haastattelun lopussa keskustelut keskittyivät suunnitelmien ja koulutusohjelmien vaikutustenarviointiin ja niitä tarkasteltiin sosioekonomisesta, sosiokulttuurisesta sekä yhteiskunnallisen osallistumisen ja valveutumisen näkökulmista. Edelleen tarkasteltiin koulutusohjelmien oppilasmääriä ja toiminnan kehitysehdotuksia. Loput haastattelukysymykset käsittelivät yhteistyötä ja verkostoitumista muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Päättäjien ja virkamiesten haastattelurungot erosivat koulutushenkilöstön haastatteluista niin, että päättäjien kohdalla keskityttiin enemmän organisaation toimintaan valtakunnallisen vaikuttamisen tasolla, kuten lainsäädännön kehittämiseen ja toimenpanoon. Lisäksi haastatteluissa käsiteltiin mm. eri asiantuntijoiden ja kansalaisten hyödyntämistä päätöksenteossa, nykyisen koulutuspolitiikan saavutuksia ja merkittävimpiä ongelmia, joihin tulisi nuorten kohdalla puuttua. Haastatteluiden taustatietoina ovat haastattelun ajankohta, numero, haastateltavan sukupuoli ja ammatti. Aineisto on saksankielinen. Yksi haastatteluista on käännetty myös englanniksi. Aineiston haastattelurunko on saatavilla vain englanniksi, vaikka kysymykset on haastatteluissa esitetty haastattelukielellä. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.This dataset includes interviews with educational personnel and policy-makers in the adult education sector in Germany working with vulnerable young adults. The interviews discuss contents of study programmes provided by the organisation, pedagogical approaches, gender equality, life management, social problems, socioeconomic status, and active participatory citizenship. The dataset is a ten-interview sample of the interviews collected in Germany for the Europe-wide EduMAP project (Adult Education as a Means to Active Participatory Citizenship). FSD's holdings also include data collected in the nine other EduMAP countries in their respective languages (the United Kingdom, Turkey, Spain, Romania, Latvia, Hungary, Greece, Finland and Estonia). The EduMAP project was funded by the European Commission's "Horizon 2020" research and innovation programme (ID: 693388). Different interview schemes were used for interviews with educational personnel and educational authorities. In the interviews with educational personnel, the first questions concerned the interviewee's job responsibilities, practices in the organisation, and the types of vulnerable learners with whom the interviewee worked. Teaching practices were discussed as well as special education available at the organisation, the students' economic situation, and the concept of active participatory citizenship. Regarding the organisation's practices, the interviewees were asked about, for instance, the work processes for designing new educational programmes, pedagogical approaches, and learning/teaching methods that they had deemed particularly appropriate for vulnerable learners. Many facets of the organisation's practices were discussed in terms of gender, i.e. how possible gender differences were taken into consideration in teaching. Pedagogical details of the programmes were discussed in more detail with regard to, for instance, learning and teaching methods, contents of lessons, teaching processes, and the students' possibility of giving and receiving feedback. The interviewees were also asked what types of competences educational professionals working with vulnerable learners possess or should possess. Finally, the interviews examined the impact of the programmes from socioeconomic and sociocultural perspectives as well as the perspective of social activity and legal-political awareness. Attendance and graduation rates were also charted as well as suggestions for the improvement of the programmes. The final questions concerned collaboration and networking with other institutions. The interviews with educational authorities and policy-makers focused more on the national influence in educational policy, i.e. developing and implementing policies and legislation regarding vulnerable groups. In addition, these interviews discussed e.g. consulting representatives of vulnerable groups in developing policies, achievements and shortcomings of current educational policies, and the most important issues faced by vulnerable groups that should be taken into consideration in developing policies. Background information includes interview date, id, interviewee gender and occupation. The dataset is only available in German. One of the interviews has been translated into English. Questionnaires and participant information sheets are only available in English. The data were organised into an HTML index at FSD