Aila Finnish Social Science Data Archive
Not a member yet
2157 research outputs found
Sort by
Citizen Safety and Security 2017
No full textTutkimuksessa kartoitettiin Suomen kansalaisten näkemyksiä ja mielipiteitä turvallisuudesta. Kysely laadittiin yhteistyössä SPEKin ja Suomen Kyselytutkimus Oy:n kesken. Kyselyn alussa kerättiin tietoa kansalaisten turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä sekä yksilöiden ja yhteisöjen resursseista varautua yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja vaarantaviin häiriötilanteisiin ja uhkiin. Kysyttiin esimerkiksi, kuinka monta päivää yksilön talous kestää ilman sähköä tai juoksevaa vettä. Seuraavaksi kyselyssä tarkasteltiin yhteiskunnan turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden nykytilaa ja kehityssuuntaa lähitulevaisuudessa. Kysyttiin muun muassa, kuinka todennäköisenä vastaaja pitää Suomen joutumista erilaisiin uhkaaviin tilanteisiin kuten radikalisoitumisen kohteeksi tai ympäristökatastrofiin. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen liittyviä väittämiä, joiden teemoina olivat politiikan hyväksyttävyys, turvallisuustekijät, teknologian vaikutus sosiaalisiin suhteisiin, median luoma turvallisuus ja kansalaisten tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen kohtelu. Tämän jälkeen kartoitettiin turvattomuuden tunteita ja sitä, millä tahoilla on vaikutus turvallisuuden tunteen lisäämisessä. Lopuksi kartoitettiin pienten lasten ja vanhusten turvattomuustekijöitä. Taustamuuttujina ovat asuinpaikkakunnan tyyppi, maakunta, suuralue, tilastollinen kuntajako ja suurimmat kaupungit sekä ikä ja ikäryhmä, sukupuoli, perhemuoto, vanhempien syntyperä, korkein koulutus, pääasiallinen toiminta ja tulojen riittävyys.This survey charted Finnish views and opinions on safety and security in Finland. The study was conducted in 2017 by Suomen Kyselytutkimus in collaboration with the Finnish National Rescue Association (SPEK). First, some questions on the respondents' personal wellbeing and security were asked (e.g. whether they thought they would receive financial help from the people close to them if they needed it). The respondents' preparedness for different threats and disturbances was examined with questions regarding, for instance, how many days their household would fare without electricity, water, public transport, etc. Views on national security were also charted, and the respondents were asked how likely they considered Finland facing different problems within the next three years (e.g. threat of terrorism or sustained recession, problems with the supply of electricity, political problems, epidemics or pandemics, a massive influx of refugees, environmental catastrophes). Next, the respondents were presented with a set of attitudinal statements concerning the state's role in guaranteeing citizens' safety and livelihood, safety in different types of residential areas and in Finland more generally, the effect of technology on social relationships, the impact of media on safety, righteousness of the treatment of criminals and victims of crime, and trust in foreigners living in Finland. Feelings of unsafety were also charted, and the respondents were asked to what extent their feelings of safety were increased by different actors (e.g. the police, the Defence Forces, emergency services, healthcare services, family). The respondents' views on the biggest factors decreasing the safety of children and the elderly were surveyed (e.g. traffic, loneliness, crime, accidents, substance abuse). Finally, the respondents were asked how they thought the availability of various services, such as police or emergency services and public child day care, would change within the next three years. Background variables included the type of the respondent's municipality of residence, NUTS2 and NUTS3 regions of residence, statistical grouping of municipalities, and residence in the seven largest cities in Finland (categorised). Additionally, the background variables included the respondent's age and age group, gender, household composition, whether R's parents were born in Finland, highest level of education, economic activity and occupational status, and sufficiency of the household's income
e2's Survey on Values and Attitudes 2016
No full textTutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä keskusteluilmapiiristä ja sen vaikutuksista osallistumiseen. Samalla kartoitettiin vastaajien näkemyksiä yhteiskunnan ilmapiiristä, demokratiasta, hyvinvoinnista, turvallisuudesta, maahanmuutosta, ympäristöstä, ruokaturvasta ja globaalista vastuusta. Selvitettiin myös, miten kansalaisten näkemyserot selittävät hallituksen päätöksenteon vaikeuksia. Tutkimushanke rahoitettiin e2:n omasta budjetista. Vastaajille esitettiin useita väittämiä yhteiskunnan eri aihealueilta. Väittämät käsittelivät mm. demokratian toimivuutta Suomessa, säästötoimenpiteitä, elämisen mahdollisuuksia eri puolilla maata, maahanmuuttoa, vapaata liikkuvuutta, eriarvoistumista, suomalaista kulttuuria, kielivähemmistöjä, Venäjän suhteita, Euroopan unionia, poliisin voimavaroja, vapaaehtoista sekä pakollista maanpuolustustoimintaa, naisten maanpuolustuskoulutusta, tahallista provosointia, perinteistä mediaa, maailmanlaajuisia ympäristöongelmia, ilmastonmuutosta ja ruuan hintaa. Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikä, koulutus, ammatti/asema, talouden elinvaihe, kotona asuvien lasten iät, talouden koko, talouden bruttotulot, asunnon tyyppi, asuinmaakunta, asuinpaikkakunta ja äänestyskäyttäytyminen. Lisäksi vastaajia pyydettiin sijoittamaan itsensä vasemmisto - oikeisto ja arvoliberaali - arvokonservatiivi -asteikoille.The survey charted opinions on the climate of debate and debate participation as well as values and attitudes regarding various societal affairs in Finland. The survey was funded by e2. First, the respondents were asked to what extent they agreed or disagreed with a number of statements relating to, for example, the functionality of Finnish democracy, necessity of austerity measures, immigration, protection of Finnish culture from outside influence, and relations with Russia and the EU. Opinions on national defence and security were examined with questions on the maintenance of national security, voluntary national defence and mandatory national defence training for women. Next, attitudes towards the Finnish climate of debate and debate participation were charted with questions relating to, for example, deliberate provocation in Finnish discussion, social media and traditional media, personal ability to evaluate the actions of decision-makers, and perceived likelihood of being able to influence societal affairs. Opinions on carrying out illegal activities for a good cause were also examined. Finally, the respondents were asked to what extent they agreed or disagreed with statements regarding climate change issues, Finnish participation in solving global problems, and price of food in Finland. Background variables included, among others, gender, age, NUTS2 and NUTS3 regions of residence, level of education, status in employment, household composition, household income and political party preference. Additionally, the respondents were asked to place themselves on the left-right and the liberal-conservative political scales
Enhancing Leisure Time Activities: Survey for Eighth-Graders Spring 2015
No full textTutkimuksessa kartoitettiin helsinkiläisten 8.-luokkalaisten nuorten omia käsityksiä, toiveita ja kokemuksia vapaa-ajastaan, hyvinvoinnistaan sekä ihmissuhteistaan. Tutkimus on osa Helsingin kaupungin nuorisotoimen Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanketta, jossa seurattiin samoja nuoria koko yläasteen ajan vuosina 2013-2017. Aluksi tutkimuksessa kysyttiin nuorten asumisesta ja perhetaustasta, jonka jälkeen tiedusteltiin nuorten nukkumista, syömistä ja kavereiden kanssa olemista. Tämän jälkeen kysyttiin vapaa-ajankäytöstä, jossa keskityttiin erityisesti netin käyttöön ja pelaamiseen. Harrastamista selvitettiin pitkällä listalla, joista vastaajat valitsivat harrastuksensa. Vastaajilta kysyttiin myös harrastusmahdollisuuksista sekä näkemyksiä siitä, minkälaisessa seurassa ja kuinka usein he haluaisivat harrastaa harrastuksiansa. Tämän jälkeen vastaajia pyydettiin valitsemaan listasta lajit, joita he haluaisivat kokeilla. Tutkimuksessa kysyttiin myös mitä täydellinen ja huono vapaa-aika vastaajien mielestä tarkoittaa. Edelleen kysyttiin nuorten mahdollisuuksista vaikuttaa valintoihin vapaa-ajasta sekä tulevaisuuden suunnitelmiin. Lopuksi kysyttiin miten nuoret näkevät tulevaisuutensa. Taustamuuttujina oli sukupuoli ja äidinkieli.The survey charted the perceptions, hopes and experiences of eighth-graders in Helsinki regarding their leisure time, well-being and relationships. The study is part of the Good Leisure Time Development and Research project by Helsinki City Youth Department. The research project followed the same students during their lower secondary school education between 2013 and 2017. First, sleeping and eating habits as well as time spent with friends were examined. Some questions focused on the respondents' with classmates and teachers (e.g. whether their classmates helped them if needed and whether they experienced bullying or social exclusion from their classmates or teachers). Next, the respondents were asked what their favourite subject at school was, whether they thought their grades were good or bad and how often they missed school. Leisure time activities were charted with questions relating to, for example, who the respondents spent time with after school and where, and with whom the after-school activities were the most enjoyable or boring. Internet use and reading habits during leisure time were also charted. The respondents were asked to select their current leisure time hobbies from a long list of hobbies and activities (e.g. football, movie watching, martial arts, writing, console games, shopping). Next, the respondents were asked about their hobby-related opportunities. They were asked to choose new hobbies and activities they would like to try from the same list they chose their current hobbies and leisure time activities from. The study also charted what the respondents thought of as either perfect or poor leisure time. Further questions focused on how they would rate their past Saturday in school grades (from 4 to 10) and what they would do after school on the day the survey was filled out. Finally, motivations and influences behind the respondents' chosen leisure time activities and plans for the future were examined (e.g. whether their parents, the media, or their role models had the most influence on their choices). Background variables included the respondent's gender, mother tongue, living arrangements, household composition and number of siblings
Volunteering in Finland 2015
No full textAineisto käsittelee suomalaisten tekemää vapaaehtoistyötä. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Kansalaisareenan, HelsinkiMission ja Kirkkohallituksen toimeksiannosta. Tutkimuksen alussa kartoitettiin, kuinka monta tuntia vapaaehtoistyötä vastaaja on tehnyt eri toimialoilla neljän edeltävän viikon aikana liittyen muun muassa liikuntaan ja urheiluun, lapsiin ja nuoriin sekä ikäihmisiin. Lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, millaista vapaaehtoistyö oli kestoltaan, kuinka säännöllistä se oli, missä se tapahtui ja oliko se jonkun järjestön organisoimaa.Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, millaisia työtehtäviä vapaaehtoistyö on sisältänyt. Vastausvaihtoehtoina olivat muun muassa auttaminen, luottamustehtävät, ryhmän ohjaaminen, siistimistehtävät ja talkootyöt. Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajien mielipiteitä erilaisia väittämiä kohtaan, jotka käsittelivät näkemyksiä vapaaehtoistyöstä. Kysyttiin muun muassa tuen tarpeesta vapaaehtoistyössä ja kiinnostuksesta kokeilla vapaaehtoistyötä työaikana tai osana opintoja, mikäli tämä olisi mahdollista. Lisäksi kysyttiin internetissä olevien vapaaehtoistyön hakukoneiden käytöstä ja syitä siihen, miksi vastaaja ei ollut osallistunut vapaaehtoistyöhön. Taustamuuttujia ovat sukupuoli, ikä, ammatti, siviilisääty, talouden tyyppi, kotona olevien alle 18-vuotiaiden lasten iät ja lukumäärä, tuloluokka, ruokakunnan koko, koulutus, asunnon tyyppi, puoluekanta, tietoa talouden eniten ansaitsevasta henkilöstä sekä erilaiset aluemuuttujat kuten maakunta, asukasmäärä ja tilastollinen kuntaryhmitys.This survey studied voluntary activities of Finnish people. The data were collected by Taloustutkimus and the study was commissioned by Kansalaisareena (Citizen Forum), HelsinkiMissio and the Church Council. First, the study charted how many hours the respondents had spent within the previous four weeks on voluntary work in different fields (e.g. social welfare and health care, sports, children and youth, culture, immigrants). Additionally, the study surveyed the type, duration and regularity of the voluntary work as well as whether it was organised by an association/organisation. The survey also examined the types of tasks included in the voluntary work (e.g. soup kitchen work, fundraising, positions of trust, group instruction, cleaning, providing peer support). The respondents' opinions were charted with regard to a set of attitudinal statements concerning, for example, whether children should be taught voluntary work as part of their education, whether more peer support should be available in health care, and whether the respondents would be interested in trying voluntary work during work time or as part of studies if a possibility was given for this. Some questions also concerned the use of different types of search engines on the Internet designed for finding voluntary work. Reasons for not participating in voluntary activities were also charted. Background variables included, among others, gender, age, economic activity and occupational status, marital status, household composition, number of children under 18 living at home and their ages, income (respondent and household), education, type of apartment, political party preference, and regional variables such as NUTS3 region, number of inhabitants in R's municipality of residence, and type of the municipality (urban, semi-urban, rural)
Well-Being of Economics and Computer Science Students 2017-2018
No full textAineisto koostuu Tampereen yliopiston kauppa- ja tietojenkäsittelytieteiden opiskelijoiden kirjallisista vastauksista liittyen heidän kokemaansa hyvinvointiin. Opiskelijoita pyydettiin vastaamaan kahdeksaan lyhyeen kirjoitustehtävään, joiden teemat käsittelivät yliopisto-opiskelijoiden hyvinvointia. Yksittäisten kysymysten teemoja olivat opiskelijan hyvinvointi, motivaatio, vahvuudet, opintojen hyvät ja huonot hetket, opettajat ja opintojen ohjaus, yliopistoyhteisö, opiskelun ja muun elämän yhteensovittaminen sekä sosiaaliset suhteet. Taustatietoina kysyttiin mm. ikää, sukupuolta, tutkinto-ohjelmaa sekä sitä, missä vaiheessa vastaaja on opinnoissaan.The dataset consists of written responses by Finnish students of Economics and Computer Science at the University of Tampere to open-ended questions concerning their well-being. The students were asked to answer eight questions regarding well-being, motivation, strengths, good and bad moments in studies, teaching and guidance counselling, university community, maintaining balance between studies and life, and social relationships. Background information included age (categorised), gender, degree programme, and year of studies (categorised). The dataset is only available in Finnish
Swedish East India Company in Newspapers 1731-1807
No full textAineisto koostuu neljästä sisällönkoodauksella tuotetusta aineistosta, jotka liittyvät vuosina 1731-1813 toimineeseen Ruotsin Itä-Intian kauppakomppaniaan (ruotsiksi Svenska Ostindiska Companiet (SOIC)). Aineistoista ensimmäinen kuvaa Itä-Intian kauppakomppaniaan liittyviä mainintoja sanomalehdissä (datassa muuttujan tunnus a, aineistoa kutsutaan myös nimellä SOIC lehdistössä), toinen Göteborgin sataman 1755-1756 liikennetietoja (datassa muuttujan tunnus b), kolmas kuvaa tarkemmin SOIC lehdistössä -aineistosta poimittuja Ruotsin Itä-Intian kauppakomppaniaan viittavia kirkollisia kuulutuksia (datassa muuttujan tunnus c) ja neljäs kirkollisia kuulutuksia göteborgilaislehdissä vuosina 1750, 1754 ja 1765 (datassa muuttujan tunnus d). Aineistot ovat kerätty pro gradun teon yhteydessä, jossa selvitettiin kauppaseuran yhteisöentiteetin luonnetta sille myönnettyjen privilegioiden, pamflettikeskustelun ja sanomalehtinäkyvyyden valossa. Tutkija keräsi kolme jälkimmäistä aineistoa ensimmäisenä esitellyn pääaineiston ohella. Ensimmäisessä Ruotsin Itä-Intian kauppakomppaniamainintoja kartoittaneessa aineistossa on kerätty tiedot muun muassa sanomalehdestä, jossa maininta on ilmennyt, lehden julkaisupäivämäärä, tekstiote, tutkijan arviot tekstin tuottajasta ja tekstilajista. Lisäksi tutkija on kerännyt tietoja yhtiömaininnan kirjoitusasusta, kuten omistusmääreistä. Sanomalehtiosumia on yhteensä 958. Toisessa Laivurit Göteborgissa -aineistossa ovat tiedot laivureiden satamaan saapumis- ja lähtöpäivistä, nimistä, mistä laivuri on tullut, mitä tuotteita laivurin lastissa on ollut, mihin laivuri on lähtenyt Göteborgista ja mitä tavaraa laiva vei lähtiessään mukana. Laivurihavaintoja on yhteensä 742. Tutkija keräsi aineiston erityisesti kiinnostuksenaan tutkia brittilaivureiden vierailuja. Kolmannessa aineistossa on tarkemmat tiedot kirkollisista kuulutuksista, jotka esiintyivät SOIC-lehdistössä aineistossa, kuten sanomalehti, lehden päiväys, kuulutuksen teksti (jossa maininta Itä-Intian kauppakomppaniasta), ilmoituksen tyyppi (vihki- tai kuolinilmoitus) ja tutkijan arvio tekstin tuottajasta ja tekstissä olleen henkilön ammattinimike. Havaintoja aineistossa on 95. Tutkija keräsi aineiston tutkiakseen, miten henkilön ammattia tai työnantajaa mainittiin kuulutuksissa. Neljännessä aineistossa on muun muassa seuraavia tietoja göteborgilaislehtien kirkollisista kuulutuksista: seurakunta, päiväys, ilmoituksen tyyppi (vihki- tai kuolinilmoitus), ilmoituksen kohteena olevan henkilön sukupuoli, siviilisääty, ammatti, työnantaja, nimitietoja, ikä, kuolleen kuolinsyy sekä edellä mainittuja tietoja henkilön omaisista. Aineistoon koottiin myös sellaisten ilmoitusten tiedot, joissa ilmoituksen kohteen esim. kuolleen vaimon nimeä ei mainittu. Tiedot kirjattiin tällöin leskestä. Tutkija keräsi aineiston selvittääkseen työnantajaan viittaamisen yleisyyttä. Aineistossa on havaintoja 1174.The data consist of four datasets compiled using content coding. The datasets focus on the Swedish East India Company (Svenska Ostindiska Companiet, SOIC) operating from 1731 to 1813. The first dataset comprises newspaper content that mentions the Swedish East India Company (marked with letter A in the data file) and the second contains traffic information on ships in the port of Gothenburg (marked with letter B in the data file). The third dataset has more detailed information on the church notices selected from the first dataset (marked with letter C in the data file) and the fourth consists of church notices in Gothenburg newspapers in 1750, 1754 and 1765. The data were collected for a Master's thesis studying the characteristics of the SOIC in terms of its privileges, newspaper visibility and pamphlet debate. The researcher collected the datasets B-D to complement the main dataset A. The first dataset containing the mentions of the SOIC in newspapers lists the name of the newspaper, date of publication, excerpt of the text, and the researcher's assessment of the author and text type. The researcher also collected information on how the trading company name was used, e.g. which possessive pronouns were used with it. The data contain 958 excerpts. The second dataset charts the arrival and departure dates of shipmasters, their names, point of departure, goods imported, next destination, and goods exported. There are 752 entries in the data. The researcher collected the dataset to study the visits of British shipmasters in particular. The third dataset contains detailed information on the church notices that were collected from newspapers for the first dataset. This detailed information include the name of the newspaper, date of publication, type of notice (banns of marriage or death notice), job title of the person mentioned in it, and the researcher's assessment of who had written it. There are 95 notices in the dataset. The researcher collected the data to study how occupation and employer was described in the notices. The fourth dataset has the following information on church notices in Gothenburg newspapers: parish, date, type of notice (banns of marriage or death notice), gender of the person mentioned as well as their marital status, job title, employer, name, age, cause of death (for death notices) as well as similar information about the person's relatives. The dataset also contains notices about persons whose names were not stated, e.g. notices about a deceased wife. In such cases, the information is about the surviving relative, e.g. the widower. There are 1,174 observations in the data. The researcher collected the data to examine how frequently the notices referred to employer. The excerpts from newspapers are only available in Swedish
Young People in the Limelight: Creative Writing Workshop 2015
No full textAineisto on kerätty mediakasvatusprojektissa, joka toteutettiin viestintä- ja vuorovaikutuspajassa elo-joulukuussa 2015. Tutkimukseen osallistui 12 työtöntä miestä ja 7 työtöntä nuorta naista sekä kolme naispuolista pajaohjaajaa. Tutkija haastatteli tutkimusprojektin lopuksi työpajaan osallistuneita nuoria sekä ohjaajia. Aineisto on osa Koneen Säätiön rahoittamaa Nuoret estradille: toimijaksi monilukutaidolla -tutkimushanketta. Tutkija havainnoi nuoria työpajan aikana. Haastatteluissa nuorilta kysyttiin muun muassa sitä, minkälaisina kirjoittajina he itseään pitävät, mitä mieltä he olivat työpajan tehtävistä ja mitä he oppivat työpajan aikana. Lisäksi nuorilta kysyttiin heidän käyttämistään mediavälineistä sekä siitä, ovatko he itse julkaisseet omia tuotoksiaan missään tai osallistuvatko he mihinkään keskusteluun mediassa. Ohjaajien haastatteluissa käytettiin omaa haastattelurunkoa, ja heitä pyydettiin esimerkiksi arvioimaan nuorten kirjoittamista ja oppimista työpajan aikana. Ohjaajat pohtivat myös monilukutaidon ja erilaisten mediavälineiden merkitystä. Aineiston taustatietoja ovat haastateltavan ikä, ammatti ja sukupuoli. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.The data consist of two field journals by researchers and 12 interviews with participants of a creative writing workshop in August-December 2015. Twelve unemployed young men and seven unemployed young women participated in the workshop with three female instructors. The researchers interviewed the participants and the instructors. The data was collected as part of the research project "Young People in the Limelight" funded by the Kone foundation. The researchers observed the participants during the workshop. The interviews discussed the participants' views on themselves as writers, what they thought of the exercises in the workshop and what they had learned. In addition, they were asked which media equipment they commonly used and whether they publish their own work or participate in discussions on the Internet. The interviews with the instructors used a different interview frame, and they were asked to assess the participants' writing and progress during the workshop. They also discussed the significance of multiliteracy and different types of media equipment. Background information included interviewee's age, occupation and gender. The dataset is only available in Finnish. The data were organised into an easy to use HTML index at FSD
ISSP 2018: Religion IV: Finnish Data
No full textTutkimus käsitteli suomalaisten arvoja, moraalikäsityksiä ja uskonnollisuutta. Aiheita käsiteltiin useilla erilaisilla kysymyksillä ja väittämillä. Vastaajilta kysyttiin, kuinka onnellisiksi he itsensä kokivat sekä kuinka tyytyväisiä he olivat siihen, millaiset välit heillä oli perheenjäsenten ja muiden lähiomaisten kanssa. Lisäksi kysyttiin suhtautumisesta naimisissa olevan henkilön avioliiton ulkopuoliseen sukupuolisuhteeseen ja kahden samaa sukupuolta olevan aikuisen henkilön sukupuolisuhteeseen. Lisäksi tiedusteltiin mielipidettä abortin oikeutuksesta silloin, jos perhe on erittäin pienituloinen, eikä sillä ole varaa enää useampiin lapsiin. Seuraavaksi kartoitettiin vastaajien kokemaa luottamusta eduskuntaan, elinkeinoelämään ja teollisuuteen, kirkkoon ja uskonnollisiin organisaatioihin, tuomioistuimiin ja oikeusjärjestelmään sekä kouluihin ja koulutusjärjestelmään. Lisäksi esitettiin useita uskontoa, uskonnollisia johtajia, tiedettä ja kirkon valtaa koskevia väittämiä. Pyydettiin mielipidettä uskonnollisista ääriryhmistä, Jumalasta ja kysyttiin missä määrin vastaajat uskoivat eri asioihin. Seuraavaksi kysymykset käsittelivät vastaajan vanhempien uskonnollista suuntautumista vastaajan ollessa lapsi sekä mihin uskontoon vastaaja kasvatettiin. Tiedusteltiin myös vastaajan lapsuusajan perheen osallistumista jumalanpalveluksiin ja muihin kirkollisiin toimituksiin. Seuraavaksi kysyttiin vastaajan nykyhetken toiminnasta. Kuinka usein vastaaja rukoilee ja osallistuu muihin kirkon aktiviteetteihin kuin jumalanpalveluksiin. Oliko vastaaja lukenut tai kuunnellut mitä tahansa pyhää kirjoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana, onko vastaajan kotona uskonnollisista syistä esillä pyhäkkö, alttari tai muita uskonnollisia esineitä. Kysyttiin myös, kuinka uskonnollisina vastaajat itseään pitivät. Vastaajille lueteltiin myös useita uskontoja ja uskonnollisia ryhmiä ja kysyttiin, millainen mielikuva heistä on. Kysyttiin myös näkemyksiä Raamatusta ja kokeeko vastaaja olevansa 'uudestisyntynyt' tai onko hänen elämässään ollut käännekohta, jolloin vastaaja omistautui uskonnolle uudella tavalla. Kysyttiin myös tilanteesta, jossa uusi laki olisi ristiriidassa vastaajan uskonnon kanssa, noudattaisiko vastaaja lakia vai toimisiko hän uskonnollisten periaatteidensa mukaisesti. Taustatietoina kysyttiin mm. sukupuoli, syntymävuosi, kotitalouden koko, koulutus, työelämään osallistuminen, ammatti, elinkeino tai toimiala, säännöllinen viikoittainen työaika, ammattiasema, esimiesasema, työnantaja (yksityinen/julkinen sektori), ammattiliiton jäsenyys, äänestyskäyttäytyminen, uskonnollisuus ja tulot.The 2018 International Social Survey Programme study charted Finnish values, moral views and religiosity. The themes were examined with several types of questions and attitudinal statements. The respondents were asked how happy they felt with life in general and how satisfied they were with their relationships with family members and relatives. Moreover, questions charted attitudes toward extramarital sexual relations of a married person and sexual relations between two adults of the same gender. Opinions were also examined on whether abortion is justified if the family has a very low income and could not afford any more children. Next, the survey charted the respondents' confidence in e.g. the parliament, business life and industry, church and religious organisations, courts and the judicial system, and schools and the educational system. In addition, the respondents were presented with several attitudinal statements concerning religion, religious leaders, science, and the influence of the church. Their opinions were also charted regarding religious extremist groups and God, as well as their belief in, for instance, life after death or religious miracles. The next questions covered the religious affilition of the respondents' parents and to which religion the respondents were raised as children. Current participation in prayer or church activities other than Sunday services was also charted. The respondents were asked whether they concerned themselves as being religious, and their possible reaction in a situation where new legislation would contradict their religion was examined. The respondents' attitudes toward people representing different religions and religious groups were also charted, as well as whether the respondents considered people belonging to these groups threatening. Background variables included, for instance, gender, year of birth, household composition, education, economic activity and occupational status, type of employer and type of contract, trade union membership, income, and which political party (if any) the respondent voted for in the 2015 parliamentary elections
Public Procurement Notices 2018
No full textAineisto sisältää tietoja HILMA-hankintailmoitusjärjestelmässä (www.hankintailmoitukset.fi) vuonna 2018 julkaistuista ilmoituksista. HILMAssa ilmoitetaan kansallisen ja EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat. Aineisto on koottu julkisista hankinnoista annetun lain tarkoittamien hankintayksiköiden laatimista ja HILMAssa julkaistuista hankintailmoituksista. Aineisto sisältää tiedot hankintailmoituksen numerosta, hankinnan kohteesta ja hankinnan tehneestä organisaatiosta. Lisäksi mukana ovat tiedot hankintailmoitustyypeistä, hankintayksiköiden luonteesta, hankintojen cpv-koodeista (nimikkeistö) sekä ilmoitustyypistä riippuen hankintojen ennakoidusta arvosta tai toteutuneesta arvosta.The data contain announcements of public contracts published in the HILMA electronic notification system in 2018. Finnish procurement laws and EU public procurement directives require that contracting authorities advertise their public tenders for all procurements exceeding the threshold value. Public procurement notices contain information on the number and type of notice, date of publication, type of the contract, type of procurement procedure, type of the contracting authority, award criteria, common procurement vocabulary (CPV) code, and the value of the contract (if applicable)
Expectations and Experiences of Implementing eHealth Services 2017: Health Managers and Directors 2017
No full textKysely selvittää Omat digiajan hyvinvointipalvelut (ODA) -hankkeeseen (2016-2018) osallistuneiden 14 kunnan ja sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveysalan esimiesten ja johtajien odotuksia ja kokemuksia Omaolo-palvelukokonaisuuden käyttöönotosta, hyvistä käyttöönoton johtamisen käytännöistä ja niiden toteutumisesta. Vastaava kysely on toteutettu myös työntekijöille (FSD3319). ODA-hankkeessa kehitettiin Omaolo-palvelua eli valtakunnallista sähköistä terveys- ja hyvinvointialan itse- ja omahoitopalvelua kansalaisille, jotka haluavat ja voivat käyttää digitaalisia palveluja. Palvelu hyödyntää ammattilaisten järjestelmissä olevaa tietoa ja asiakkaiden itsensä tallentamaa hyvinvointitietoa. Omaolo-palvelu sisältää asiakkaan tilanteen arviointia, hoidon ja palvelun suunnittelua sekä hoidon ja palvelun toteutusta. ODA on osa Suomen Akatemian strategisen tutkimusneuvoston rahoittamaa rahoittamaa hanketta Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessa (COPE). Projekti on pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmaa 2015 ja sosiaali- ja terveysministeriön Sotetieto hyötykäyttöön -strategiaa 2020 toteuttava kärkihanke. Omaolo-palvelun kehittäminen siirtyi valtion kehittämisyhtiö SoteDigille ODA-hankkeen päätyttyä lokakuussa 2018. Esimiehiltä ja johtajilta kysyttiin ODA-palvelujen tiedottamisesta ja kartoitettiin mielipiteitä palvelun käyttöönotosta. Vastaajat arvioivat tulevia ODA-palveluita, niiden hyötyjä ja haittoja ja niiden vaikutusta yksikön toimintaan, asiakkaisiin, työprosesseihin sekä omaan työhön. Vastaajat arvioivat myös ODA-palveluiden käyttöönoton toteuttamistapaa yksikössä ja yksikön henkilökunnan valmiutta ottaa palvelut käyttöön. Lisäksi kysyttiin, ovatko vastaajat osallistuneet ODA-palveluiden suunnitteluun. Taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, ammattiala, työskentelypaikka ja pääasiallinen työpaikka.The ODA project in Finland focused on building digital social and health services to support self-care. This survey studied the expectations and experiences of social and health care managers and directors regarding the digitalised services provided by the project. The respondents were working in the municipalities, social and health care areas, and hospital districts participating in the project, the majority in health care. Similar data collected from social and health care professional are available in FSD3319. The ODA digital services make use of information entered into the system by professionals and of information entered by patients/clients themselves on their personal well-being. For people who are willing to use digitalised services for their own self-care, the services provide well-being check-ups and training, assessment of symptoms and well-being, and care plans for those in need of long-term care or services. ODA is part of the Competent Workforce for the Future (COPE) project, funded by the Academy of Finland. Survey questions investigated whether the respondents had informed their staff on the future ODA services and whether they themselves felt they had received sufficient information. Further question studied opinions on adopting the services in their own organisation, expectations of changes service implementation would bring, and how the digital services would affect the processes of the organisation. The respondents estimated how well ODA services would support patients' and clients' self-care and how the implementation would go in practise. They were also asked whether they had participated in the planning and developing of the services. Background variables included the respondent's age group, gender, occupational field as well as the municipality/district where they worked